Yrityskauppa – hyppy tuntemattomaan

Yrityskaupan ostohetkellä tuntemattomat riskit

 

Yrityskaupan ostajaosapuolta varmasti mietityttää jo sen riskit ylipäänsä. Mutta miten asennoitua riskeihin, joiden olemassaoloa ei edes tiedä?  Jotta pääset kunnolla yrityskaupan riskien niskan päälle, olen ryhmitellyt tähän tiedoksesi seitsemän riskiä, joita on hyvin hankala ennakoida ja tiedostaa.

 

  1. Epärehellisyys

Onko vastapuolen pussissa täysin puhtaat jauhot? Oletko saanut oikeaa tieota ostokohteestasi? Suuri epävarmuustekijä kaupanteossa onkin toisen osapuolen vilpillinen toiminta tai epärehellisyys. Luottamuksen syntyminen heti alussa kaupan osapuolien välille on yksi keino välttyä joutumasta vilpillisen toiminnan uhriksi.

 

  1. Informaation panttaus

Alkuun yrityskaupassa voi kohteesta olla hyvinkin rajallisesti tietoa tarjolla. Tuntuuko että sinulle ei haluta kertoa tiedustelemiasi asioita? Riskinä voi olla, että myyjä pyrkii peittelemään päätökseesi vaikuttavia seikkoja, mutta kyse voi olla myös myyjän pelosta joutua urkinnan ja tietojen kalastelun uhriksi. Myyjä vaatinee salassapitosopimuksen turvaamaan yrityksensä arkaluotoisia tietoja, mutta sopimus on avuksi myös sinulle, sillä sen turvin saat käyttöösi ainakin osan olennaisista tiedoista.

 

  1. Kielimuuri

Oletko ostamassa yritystä ulkomailta tai henkilöltä, joka ei puhu äidinkielenään suomea? Useimmiten asiointikielenä näissä tapauksissa käytetään englantia. Riittääkö kielitaistosi varmuudella? Tässä kohtaa ei kannata olla tyhmänrohkea ja luottaa taitoihisi sokeasti, jos niitä ei todellisuudessa ole. Voit ymmärtää jotain olennaista todella väärin tai tulla jopa huijatuksi. Osaavan tulkin ja ostoprojektin johdon kanssa tehty yhteistyö nousee arvoon arvaamattomaan.

Jos tuntuu että samaa kieltä puhuvanakaan ette löydä niin sanottua yhteistä kieltä, on taustalla todennäköisesti jotain mitä ei ole vielä havaittu, kuten toisen osapuolen tavoitteet kaupalle tai kaupan teon motiivit. Ota rohkeasti asia esille neuvotteluissa.

Osa yrityskaupan riskeistä on helppo tunnistaa ja niihin voi varautua. Miten varautua tuntemattomaan?
  1. IT- riskit ja tietoturva

Taloushallinnon sähköistymisen ja digitalisoitumisen myötä myös tietotekniset riskit ovat enemmän läsnä. IT-riskeistä suurimpia on varmasti tietoturvaan liittyviä. Yrityksellä tulisi olla kattava tietoisuus näistä riskeistä, jotta niiden vakavilta seurauksilta vältytään. IT-riskien haltuun ottoa voi opiskella Almatalentin koulutuksella.

 

  1. Valmistautumisen puute

Ostajana sinun on hyvä tietää, että tiedon kulku ei ole täysin myyjän vastuulla, vaan ostajalla on selonottovelvollisuus kohteesta. Mikäli olet huomannut yritystarkastuksessa virheitä, et voi kauppasopimuksen tekohetkellä enää vedota niihin. Yritystarkastelu eli due diligence tarkoittaa huolellista noudattamista yrityskauppoihin liittyvistä riskeistä ja vastuista, jotka kartoitetaan ennakkoon. Ostajan on näin varmistuttava, että ostokohde vastaa annettuja tietoja. Älä siis lankea menemään sieltä mistä aita on matalin, se voi kostautua pahasti.

 

  1. Kilpailutilanne

Markkinoilla vallitseva kilpailutilanne vaikuttaa yrityksen menestykseen ja integraation syntyyn. Onko nähtävissä mikä vaikutus sillä on sinun yrityskaupassa? Saavutatko lisää asiakkaita vai tuletko jopa menettämään niitä? Nämä seikat on melkein mahdotonta ennustaa. Varmaa kuitenkin on, että yrityskaupan myötä markkinoiden dynamiikka tulee muuttumaan. Analysointi ja riskikartoitus voivat kuitenkin luoda jonkinlaisen kuvan tulevasta.

 

  1. Riskit, joihin ei voi vaikuttaa

Olet varmasti jo hyvinkin tietoinen, että yrityskauppaan liittyy aina riskejä. Suurin osa niistä on onneksi havaittavissa ja niille on tehtävissä jotain. Valitettavasti on myös riskejä, joita ei voida ennustaa eikä estää. Tällaisia ovat esim. epidemiat, luonnon katastrofit ja terrorismi. Myös taloustilanteen äkilliset heilahtelut maailman laajuisesti sekä trendit ovat hyvin vaikeita havaita ja hallita.

Esimerkkinä maailmaa tällä hetkellä piinaava Koronavirus, joka vaikuttaa jokaisen maan talouteen, jossa sitä esiintyy. Ekonomistit ennustavat taantumaa ja lamaa. Yritysten arvioidaan olevan todellisten talousvaikeuksien edessä ja konkursseilta tuskin vältytään. Muutamassa kuukaudessa levinnyt virus on sulkenut useiden maiden rajat ja maat pyrkivät minimoimaan tuhot tahoillaan. Jos olisit ostanut yrityksen vajaa puoli vuotta sitten, et olisi tästä tilanteesta tiennyt mitään.

 

Kiitos tuhannesti blogini lukemisesta! Olisi mahtava kuulla kokemuksiasi aiheeseen liittyen. Käythän lukemassa myös Riskiryhmäläisten muitakin blogeja. Linkit niihin löytyvät Riskiryhmän alta. Oppaamme julkaisukin lähestyy verkkosivuillamme, joten pysythän kanavilla 🙂

Lähteenä käytin jälleen myös Katramo ym. kirjoittamaa Yrityskauppa teosta.

Tiedätkö kenelle viestit projektistasi?

 

Projekti ja sen viestintä, mitäs ne oikeasti ovat?

Jos sinulta kysyttäisiin: Millaisiin projekteihin tai hankkeisiin sinä olet osallistunut? Mitä vastaisit?

 

Moni kutsuu herkästi toimiaan tai toimenpiteitään projekteiksi. Projekti onkin varsinainen muotisana, jonka ajatellaan kattavan kaikenlaiset ja kokoiset toiminnot. Varsinaisesta projektityöskentelystä ei silti monestikaan ole kyse. Projekti syntyy, kun vallitsee tilanne, johon tarvitaan muutos tai johonkin ongelmaan tarvitaan ratkaisu. Projektilla tulee olla oma työryhmä työnjakoineen, ohjausryhmä, selkeä tavoite, budjetti, aikataulu ja kohderyhmät. Kun projektilla on ulkoiset kohderyhmät mietittynä, on vuoro miettiä, miten ne saadaan kiinnostumaan projektista ja sen tuloksista.

 

Ensinnäkin kun kohderyhmät projektille ovat oikeat, ei tarvitse pohtia liiaksi onko aihe itsessään mielenkiintoa herättävä, vaan sitä miten aihe tuodaan esille. Me Riskiryhmässä pyrimme herättämään kiinnostuksen projektimme tuloksista omissa kohderyhmissämme (yrityskauppaa suunnittelevissa henkilöissä tai yrityksissä ja liiketalouden opiskelijoissa) seuraavin keinoin.

  • Selkeys. Emme jaarittele vaan pysymme aiheessa, pidämme kokonaisuuden ytimekkäänä.
  • Asiapitoisuus. Työstämme lukijalle lisäarvoa tuottavat julkaisut ja välittämme tietoa.
  • Helposti lähestyttävyys. Helppolukuinen teksti ilman vaikeasti ymmärrettäviä sanoja sekä mielenkiintoa herättävien kuvien käyttö ovat avain asemassa tuotoksissamme.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, myös projektiviestinnässä.

Törmäsin aiheeltaan mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen projektiin paikallislehtemme Lounais-Lapin toisella sivulla pari viikkoa sitten (22.2.2020). Kemin Kohtaamo -hanke / Ohjaamo Kemin projektipäällikkö Maria Viinikka oli kirjoittanut hankkeesta lyhyen ja ytimekkään tekstin, jossa hän kuvailee, kuinka Suomessa on rakennettu sekava ja pirstaleinen palvelujärjestelmä, jonka sekamelskassa nuorten kuuluisi selviytyä tilastojen valossa mallikansalaisiksi.

Tilastot kertovat kemiläisten nuorten olevan sairaita, työttömiä ja sosiaalietuuksilla eläviä. Koulujakaan ei saada käytyä loppuun. Surkeaa sakkia jos tilastoja tulkitsee, vai mitä? Viinikka uskaltaa väittää, että nuorilla on mahdoton itse saada aiheutettua itselleen kaikkia noita ongelmia. Palvelujärjestelmän mahdottomuus nousee esille osasyyllisenä.

Palvelut vähenevät ja yhteiskunta vaatii laajemmin itse tekemistä tai jopa itse selviytymistä. Esimerkiksi työn haku. Ei ole enää marssimista työvoimatoimiston palvelutiskeille. Asioi verkossa, ole hyvä. Entä verotoimisto? Voit toki asioida ihan konttorissakin, kunhan varaat ajan. Mutta muistathan kuitenkin tarkistaa ensin voitko hoitaa asiasi verkossa. OmaVero.fi, sieltä löytyy tiedot ja ohjeet. Niinpä! Pärjäile!

Kemin Kohtaamo -hankkeen viestinnässä ensimmäisenä törmäsin siis lehtikirjoitukseen. Ei varsinaisesti se laajan yleisön löytävä kanava tänä päivänä, ainakaan nuorten osalta. Kirjoitus oli kuitenkin juuri oikean mittainen, sisällöltään tietoa jakava ja iloinen kuva projektipäälliköstä kiinnitti huomioni. Aiheesta kiinnostuneena lähdin tietysti someen etsimään lisää tietoa, sieltähän nuoret tavoitetaan, vai mitä? Instagramissa ja Facebookissa heillä on rentoja ja hauskoja kuvia, mutta myös vilkasta tiedotusta. Huumori ja ihmisten iloisuus välittyy kuvista, mikä varmasti laskee nuorten kynnystä lähestyä heitä.

 

Tässä pari muutakin mielenkiinoista hanketta, joiden viestintään kannattaa tutustua 😊

VirtuaaliPosio-hanke, joka on luonut mobiilioppaan Posion alueen tarjonnasta. Kanavina hankkeella ovat Facebook, Twitter, Instagram ja YouTube.  Löysin hankkeen Facebookista Posion Wanhat kuvat -ryhmän kautta. Facebookissa olevat kuvat ja tiedotteet ovat mielenkiintoa herättävää ja monipuolista.

http://www.posio.fi/virtuaaliposio-hanke

 

Liitoon-hanke on nyt tammikuussa käynnistynyt kolmevuotinen hanke ehkäisemään 15-29 vuotiaiden nuorten liikkumattomuutta Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeeseen törmäsin Instagramissa. Kuvissa välittyi etenkin liikunnan ilo, joka varmasti innostaa nuoria liittymään toimintaan mukaan.

https://www.pokali.fi/lasten_ja_nuorten_liikunta/liitoon-hanke/

*                       *                       *

Eikö kohderyhmänne löydä teitä? Kiinnitä huomiota oikeiden viestintäkanavien valintaan. Kuva Hugo Jehanne Unsplash

Toiseksi tulisi siis miettiä missä kanavissa projektista kannattaa viestiä. Projektin aihe ja luonne vaikuttavat siihen toki ensisijaisesti. Kohderyhmän ja sen käytössä olevien viestintäkanavien tunteminen konkretisoituu viestintäsuunnitelmaa tehtäessä, jolloin käytettävistä kanavista päätetään. Riskiryhmän projektin kanaviksi valikoitui juuri aihesisällön ja kohderyhmien perusteella blogit, verkkosivu, Facebook ja LinkedIn. Myös lehtiartikkeli ja tv-mainos ovat hyviä kanavia. Projektin budjettikin osaltaan määrittelee kanavavalintoja.  Kanavat on hyvä valita harkiten, sillä niitä ei kannata olla liian monta, jottei viestintä pirstaloidu vaan pysyy hallinnassa.

 

Asiapitoisuus ja helposti lähestyttävyys ei varmaankaan monien mielestä istu samaan pakettiin. Rohkaisen sinua kuitenkin tutustumaan projektimme tuotoksiin eri kanavissamme. Ei tärkeän asian käsittelyn tarvitse tapahtua otsa kurtussa asenteella. Eihän 😊?

 

Lisätietoa projektista ja siinä työskentelystä saat Karlssonin ja Marttalan kirjoittamasta Projektikirjasta, jota käytin itsekin aiheeseen tutustumiseen.

 

Seuraavalla kerralla palaan taas yrityskaupan riskeihin. Aineena on ostohetkellä tuntemattomat riskit. Nähdään taas 😊!

Tunnista yrityskaupan riskit!

Arveluttavatko yrityskaupan riskit? Apua on tarjolla!

 

Tarkemmin ottaen yrityskaupan riskeistä, minä käsittelen tällä kertaa organisaatiokulttuurien erojen riskejä. Tämä aihe kiinnostaa minua erityisesti siksi, että yrityskaupan lopputulokseen ja onnistumiseen vaikuttaa olennaisesti se, saadaanko kahden organisaation kulttuurit kohtaamaan. 

  

Aihe on hyvinkin ajankohtainen yritysmarkkinoilla. Yrityskauppoja tehdään ketjuuntumisen ja kasvun tavoittelun myötä runsaasti. Markkinoiden muuttuviin haasteisiin vastaaminen ja kilpailukykyisenä pysyminen vaatii taidokasta tuotannon, osaamisen ja markkinoiden yhdistelyä, jotta saadaan parannettua omaa asemaa ja luotua uutta arvoa yritykselle. Voisi sanoa, että myös sijoittaminen yrityksiin on tämän ajan trendi. Riskit yrityskaupassa on monisäikeiset ja niihin täytyy kiinnittää huomiota jo kaupan suunnitteluvaiheessa.  

Yrityskaupan ei tarvitse olla tuloksetonta ristinollan pelaamista.

 

Miten siis saadaan riski epäonnistumisesta pienenemään? Erkki Hietalahti kertoo blogitekstissään, että yrityskaupassa lisäarvon tuottamisen määrä tulee olla korkeampi ostajan ja ostettavan kohteen yhdistelmässä, kuin niissä kummassakin on erikseen.  Myös korkeat synergiaedut, eli edullisemman tai paremman aseman luominen on avainasemassa. Synergian kuvauksena kirjallisuudessa käytetäänkin yhtälöä 2+2=5, joka kuvaa hyvin minkälainen pitäisi olla kahden yhdistyneen yrityksen asiakkaalleen tuottama lisäarvo. Artikkelissani olen hyödyntänyt Hietalahden blogin lisäksi myös upean teoksen Yrityskauppa laajaa tietoa. Katramon ym. kirjoittamaan kirjaan pääset tutustumaan tästä linkistä.

Onnistuneissa yrityskaupoissa synergiaedut on saatu otettua käyttöön konkreettisina toimina ja euroina. Miten se tapahtuu? Hietalahden mukaan se ei ole helppoa ja yksinkertaista, sillä etuja tulee monilla eri tavoilla. Helpointahan on laskea kulusäästöjen arvo, mutta miten uuden oppiminen ja kilpailukyvyn parantaminen arvotetaan? Euromäärien arviointi näissä on hyvinkin epämääräistä oston vaikutuksesta yrityksen arvoon. Tarkan arvon määritystä tärkeämpää onkin sen suuruusluokka, ja kuinka samanlaistaa konkreettiset toimet, joiden avulla tulosta saavutetaan.

 

Kahden yhdistyneen yrityksen asiakkaalleen tuottaman lisäarvon yhtälö.

 

Kulttuurierot ongelmineen vaativat paljon panostusta kummaltakin kaupan osapuolelta, koska kulttuuritekijät ovat tärkeässä roolissa integraation eli yhdistymisen onnistumisessa. Yleinen ongelma onkin, ettei näitä ristiriitoja saada ratkaistua. Tämä ongelma heijastuu usein osaavan ja kokeneen yrityskaupan projektijohdon puuttumisesta. Kokemattomuus ja tietämättömyys heikentävät synergian eli tässä yhteisvaikutuksen syntyä ja toteutumista ostajaosapuolten liian erilaisten toimintojen ja resurssien vuoksi.  

Yritysten avainhenkilöt nousevat myös arvoon arvaamattomaan. Näin tapahtuu etenkin jos integraatio pyritään tekemään liian nopealla aikataululla eikä avainhenkilöiden sitouttamiseen varata tarvittavia työkaluja. Heidän mukanaan voidaan menettää tärkeän tietotaidon lisäksi myös tärkeitä asiakassuhteita ja muita kilpailukykytekijöitä.

Usein epäonnistunutta yritysostoa perustellaankin huonoilla henkilösuhteilla ja yrityskulttuurien erilaisuudella. Nämä eivät kuitenkaan ole lopulta ne, joista onnistuminen olisi täysin riippuvainen, vaan todelliset syyt yritysoston epäonnistumiseen löytyy intressikonflikteista ja yhteensopimattomista strategioista. Eli selkeä halu kaupan tekoon ja osapuolten näkemyserot tulevaisuutta koskien voivat koitua kaupan epäonnistumiseen.

Riskinotto kuuluu jokaiseen yritysostoon, mutta siihen myös itse yritystoiminta perustuu. Seuraamalla kanaviamme kevään 2020 aikana opit tuntemaan yrityskauppaan liittyvät riskit. 

 

*                                  *                                    *

Tämä blogi on osa liiketalouden opintojeni projektityötä, jota suoritan ryhmässä nimeltä Riskiryhmä. Ryhmässämme on viisi aikaansaavaa ja tiedonhaluista naista eripuolelta Suomea. Opiskelemme Lapin ammattikorkeakoulussa monimuotolinjalla toista vuotta. Projektimme tavoitteena on tuottaa teille kaikille yritysostosta kiinnostuneille selkeä opas yrityskauppojen riskeistä. 

Lisää tietoa tähän mielenkiintoiseen aiheeseen saat pian myös nettisivuiltamme. Käythän lukemassa myös muiden ryhmäläistemme blogit, joiden linkit löytyvät täältä. Otetaan yhdessä riskit haltuun!

 

Hienoa, että luit blogiani! Kiitos!

Oliko tekstistäni sinulle apua? Olisin kiitollinen, jos antaisit minulle palautetta.  Voit kommentoida blogin kautta tai olla minuun yhteydessä sähköpostitse osoitteella raisa.leinonen@edu.lapinamk.fi

Seuraavassa julkaisussani käsittelen aiheena projektia ja projektin viestintää. Millainen on mielenkiintoinen projekti ja millaista sen kiinnostava viestintä on?Pysythän siis kuulolla 😊?!