Projekti ja sen viestintä, mitäs ne oikeasti ovat?
Jos sinulta kysyttäisiin: Millaisiin projekteihin tai hankkeisiin sinä olet osallistunut? Mitä vastaisit?
Moni kutsuu herkästi toimiaan tai toimenpiteitään projekteiksi. Projekti onkin varsinainen muotisana, jonka ajatellaan kattavan kaikenlaiset ja kokoiset toiminnot. Varsinaisesta projektityöskentelystä ei silti monestikaan ole kyse. Projekti syntyy, kun vallitsee tilanne, johon tarvitaan muutos tai johonkin ongelmaan tarvitaan ratkaisu. Projektilla tulee olla oma työryhmä työnjakoineen, ohjausryhmä, selkeä tavoite, budjetti, aikataulu ja kohderyhmät. Kun projektilla on ulkoiset kohderyhmät mietittynä, on vuoro miettiä, miten ne saadaan kiinnostumaan projektista ja sen tuloksista.
Ensinnäkin kun kohderyhmät projektille ovat oikeat, ei tarvitse pohtia liiaksi onko aihe itsessään mielenkiintoa herättävä, vaan sitä miten aihe tuodaan esille. Me Riskiryhmässä pyrimme herättämään kiinnostuksen projektimme tuloksista omissa kohderyhmissämme (yrityskauppaa suunnittelevissa henkilöissä tai yrityksissä ja liiketalouden opiskelijoissa) seuraavin keinoin.
- Selkeys. Emme jaarittele vaan pysymme aiheessa, pidämme kokonaisuuden ytimekkäänä.
- Asiapitoisuus. Työstämme lukijalle lisäarvoa tuottavat julkaisut ja välittämme tietoa.
- Helposti lähestyttävyys. Helppolukuinen teksti ilman vaikeasti ymmärrettäviä sanoja sekä mielenkiintoa herättävien kuvien käyttö ovat avain asemassa tuotoksissamme.
Törmäsin aiheeltaan mielenkiintoiseen ja ajankohtaiseen projektiin paikallislehtemme Lounais-Lapin toisella sivulla pari viikkoa sitten (22.2.2020). Kemin Kohtaamo -hanke / Ohjaamo Kemin projektipäällikkö Maria Viinikka oli kirjoittanut hankkeesta lyhyen ja ytimekkään tekstin, jossa hän kuvailee, kuinka Suomessa on rakennettu sekava ja pirstaleinen palvelujärjestelmä, jonka sekamelskassa nuorten kuuluisi selviytyä tilastojen valossa mallikansalaisiksi.
Tilastot kertovat kemiläisten nuorten olevan sairaita, työttömiä ja sosiaalietuuksilla eläviä. Koulujakaan ei saada käytyä loppuun. Surkeaa sakkia jos tilastoja tulkitsee, vai mitä? Viinikka uskaltaa väittää, että nuorilla on mahdoton itse saada aiheutettua itselleen kaikkia noita ongelmia. Palvelujärjestelmän mahdottomuus nousee esille osasyyllisenä.
Palvelut vähenevät ja yhteiskunta vaatii laajemmin itse tekemistä tai jopa itse selviytymistä. Esimerkiksi työn haku. Ei ole enää marssimista työvoimatoimiston palvelutiskeille. Asioi verkossa, ole hyvä. Entä verotoimisto? Voit toki asioida ihan konttorissakin, kunhan varaat ajan. Mutta muistathan kuitenkin tarkistaa ensin voitko hoitaa asiasi verkossa. OmaVero.fi, sieltä löytyy tiedot ja ohjeet. Niinpä! Pärjäile!
Kemin Kohtaamo -hankkeen viestinnässä ensimmäisenä törmäsin siis lehtikirjoitukseen. Ei varsinaisesti se laajan yleisön löytävä kanava tänä päivänä, ainakaan nuorten osalta. Kirjoitus oli kuitenkin juuri oikean mittainen, sisällöltään tietoa jakava ja iloinen kuva projektipäälliköstä kiinnitti huomioni. Aiheesta kiinnostuneena lähdin tietysti someen etsimään lisää tietoa, sieltähän nuoret tavoitetaan, vai mitä? Instagramissa ja Facebookissa heillä on rentoja ja hauskoja kuvia, mutta myös vilkasta tiedotusta. Huumori ja ihmisten iloisuus välittyy kuvista, mikä varmasti laskee nuorten kynnystä lähestyä heitä.
Tässä pari muutakin mielenkiinoista hanketta, joiden viestintään kannattaa tutustua 
VirtuaaliPosio-hanke, joka on luonut mobiilioppaan Posion alueen tarjonnasta. Kanavina hankkeella ovat Facebook, Twitter, Instagram ja YouTube. Löysin hankkeen Facebookista Posion Wanhat kuvat -ryhmän kautta. Facebookissa olevat kuvat ja tiedotteet ovat mielenkiintoa herättävää ja monipuolista.
http://www.posio.fi/virtuaaliposio-hanke
Liitoon-hanke on nyt tammikuussa käynnistynyt kolmevuotinen hanke ehkäisemään 15-29 vuotiaiden nuorten liikkumattomuutta Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeeseen törmäsin Instagramissa. Kuvissa välittyi etenkin liikunnan ilo, joka varmasti innostaa nuoria liittymään toimintaan mukaan.
https://www.pokali.fi/lasten_ja_nuorten_liikunta/liitoon-hanke/
* * *
Toiseksi tulisi siis miettiä missä kanavissa projektista kannattaa viestiä. Projektin aihe ja luonne vaikuttavat siihen toki ensisijaisesti. Kohderyhmän ja sen käytössä olevien viestintäkanavien tunteminen konkretisoituu viestintäsuunnitelmaa tehtäessä, jolloin käytettävistä kanavista päätetään. Riskiryhmän projektin kanaviksi valikoitui juuri aihesisällön ja kohderyhmien perusteella blogit, verkkosivu, Facebook ja LinkedIn. Myös lehtiartikkeli ja tv-mainos ovat hyviä kanavia. Projektin budjettikin osaltaan määrittelee kanavavalintoja. Kanavat on hyvä valita harkiten, sillä niitä ei kannata olla liian monta, jottei viestintä pirstaloidu vaan pysyy hallinnassa.
Asiapitoisuus ja helposti lähestyttävyys ei varmaankaan monien mielestä istu samaan pakettiin. Rohkaisen sinua kuitenkin tutustumaan projektimme tuotoksiin eri kanavissamme. Ei tärkeän asian käsittelyn tarvitse tapahtua otsa kurtussa asenteella. Eihän ?
Lisätietoa projektista ja siinä työskentelystä saat Karlssonin ja Marttalan kirjoittamasta Projektikirjasta, jota käytin itsekin aiheeseen tutustumiseen.
Seuraavalla kerralla palaan taas yrityskaupan riskeihin. Aineena on ostohetkellä tuntemattomat riskit. Nähdään taas !