Pilottina ja esimerkkinä älykkyydestä reitillä toteutimme hankkeessa tarinareitin, jossa QR-koodin skannaamalla viidellä reitille sijoitetulla pisteellä saa kuulla tarinan Rovaniemen jokirannasta.

 Yhteistyökumppanina toteutuksessa on ollut Liikunnan ja kulttuurin digitalisoiminen ja pelillistäminen Rovaniemellä -hanke. Projektin toteutumisen mahdollistivat Rovaniemen kaupungin viestintä- markkinointi- ja osallisuuspalveluiden digitaalisen viestinnän asiantuntijat.

Reitti löytyy Rovaniemen kaupungin luontoreitti- ja kohdepalvelu Etiäisen sivuilta.

Rovaniemen Jätkänkynttilä-sillan ja vanhan rautatiesillan väliselle alueelle mahtuu monta tarinaa! Linkki tarinaan Etiäisen sivuilla.

Legendaarinen Nätti-Jussi kuljettaa meidät ajassa taaksepäin itselle tyypillisellä tyylillään. Siltojen välillä kulkee viiden tarinan reitti, joita pääsee kuuntelemaan skannaamalla QR-koodi pisteiltä, tai kuuntelemalla ne suoraan Etiäisestä. Uppoudu kuuntelemaan tarinat kuulokkeilla, katsele ympärillesi ja siirry Nätti-Jussin ohjaamana seuraavalle tarinalle.

Reitin pituus on noin 2,4 kilometriä.

Tarinan käsikirjoittaja: Esko Janhunen
Tarinan kertoja (ääni): Marko Syysmaa
Ääniteknikko: Kaisa Vuolo
Nätti-Jussi -illustraatio: Henna Huotarinen
Valokuvat: Tuuli Nivala

Tarinoita Rovaniemen jokirannasta – ensimmäinen tarina: Kemijokirannan kompassi

Kemijoen rannassa Koskikadun päässä sijaitsee graniittilaitoista rakennettu kompassi. Kompassi esittää Lapin luonnonrikkauksia Olaus Magnuksen piirtäminä. Kakskärkinen kompassi osoittaa pohjoiseen.

Tarinoita Rovaniemen jokirannasta – toinen tarina: Samperin kompassi

Konttisen puistosta löytyy viiden sembramännyn muodostama kokonaisuus. Tätä kokonaisuutta kutsutaan Samperin kompassiksi. Männyt konttisen puistoon istutti Hugo Richard Sandberg eli Iso-Samperi. Sandberg toimi metsäpäällikkönä 1900-luvun taitteessa ja hänen toimistonsa oli tällä paikalla sijaitsevalla upealla konttisen kartanolla.

Tarinoita Rovaniemen jokirannasta – kolmas tarina: Ounaskosken silta

Ounaskosken silta on jämerä teräsristikkosilta, rautatie- ja maantiesilta, mittaa 404 metriä ja pisin jänneväli 71 metriä. Sen ensimmäinen versio valmistui 1934, kun Rovaniemeltä alettiin jatkamaan rataa Kemijärvelle. Silta ehti olla käytössä runsaat kymmenen vuotta. Lapin sodan aikana, 10. lokakuuta 1944, saksalaiset räjäyttivät Ounaskosken sillan, ja silta tuhoutui täysin. Uusi silta valmistui vuonna 1951. Tässä välissä kemijoki ylitettiin muun muassa losseilla ja veneillä.

Tarinoita Rovaniemen jokirannasta – neljäs tarina: Kemijoki

Vaurauden lähde joen varrella oli Lohi. Isohaaran voimalaitoksen rakentamisen myötä lohen nousu Kemijokeen kuitenkin loppui. Lohen tarina elää pitkään ja onpa siitä tehty pari väitöskirjaakin. Lapissa uitto yleistyi 1890 luvulla ja jatkui aina vuoteen 1991 asti. Puut olivat huilanneet jokea pitkin yli 100 vuoden ajan. Kaiken kaikkiaan Rovaniemi on ollut jätkäkulttuurin keskus.

Tarinoita Rovaniemen jokirannasta – viides tarina: Ounasjoki ja Ounasvaara

Ounasvaara sijaitsee Ounasjoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa ja on iso osa Rovaniemen kaupunkikuvaa. Ounasvaara on jääkauden muovaama. Ounasvaaran paljas kalliohuippu on nimeltään Juhannuskallio. Paikka juontaa nimensä siitä, että se on ollut suosittu Juhannuksen viettopaikka. Nykyisin Ounasvaara on sekä urheilukeskus että paikallisten suosima virkistyspaikka reitteineen ja maisemineen.

Hanke: Rovaniemen älykkäät liikuntareitit paikallisten ja matkailijoiden hyvinvoinnin tueksi
Hankeaika: 1.8.2023-31.12.2024
Toteuttaja: Lapin ammattikorkeakoulu
Hankkeen kokonaisbudjetti on 100 019 euroa, josta Lapin Liiton myöntämää EARK-rahoitusta 60%, Rovaniemen kaupunki ekosysteemisopimuksesta 25% ja Lapin ammattikorkeakoulu 15%.