Jännittäminen osana elämää

Apua! Perhosia vatsassa, suu kuivaa, huimaa, heikottaa, kädet hikoavat, sydän tykyttää. On vaikea keskittyä muuhun kuin kropan tuntemuksiin. Ajatukset ruokkivat jännitystä: ”apua, en osaa”, ”apua, mokaan ja kaikki nauraa” Silloin tekee mieli paeta ja olla menemättä koko tilanteeseen, keksiä ehkä jokin tekosyy tilanteen välttämiseksi. Tuttuja tuntemuksia suurimmalle osalle ihmisistä. Jokainen jännittää joskus.

Kun jännittää, elimistön reaktiot voimistuvat. Usein nämä elimistön reaktiot, kuten sydämen tykyttelyn, vapina ja punastelu tulkitaan huonoiksi asioiksi, joita muut eivät saisi missään nimessä huomata. Näin jännittäminen kasvaa entisestään, kun on pakko yrittää esittää, että yhtään ei jännitä. Oikeastaan pitäisi toimia ihan toisin ja antaa itselleen oikeus jännittämiseen.

Mikä meitä sitten oikein jännittää? Esiintyminen, kanssakäyminen toisten kanssa., mokaaminen. Jokainen meistä jännittää joskus. Aika usein luulemme, että kukaan muu ei jännitä, vaan he ovat rentoja ja itsevarmoja. Jännittävissä tilanteissa kuvittelemme usein myös, että kaikki huomaavat jännittämisemme. Tosiasia on kuitenkin se, että yleensä toiset eivät kiinnitä paljoakaan huomiota siihen, jännittääkö joku. Faktaa on myös se, että jännitys häiritsee sinua itseäsi enemmän kuin muita.

Lieventämiskonsteja

  • Keskustele jännityksestäsi jonkun kanssa. Puhuminen rauhoittaa ja neutralisoi tilannetta
  • Jännittäviä tilanteita ei kannata vältellä, koska silloin jännitys vain lisääntyy ja kynnys lähteä tällaisiin tilanteisiin vain kasvaa. Kun altistaa itsensä jännittäviin tilanteisiin, voi jännittäminen vähentyä.
  • Jännittäviin tilanteisiin voi valmistautua etukäteen. Miettiä esimerkiksi mitä aikoo sanoa. Mutta kohtuus kaikessa, liika miettiminen ja valmistautuminen eivät kuitenkaan ole hyväksi. Voi alkaa jännittää sitä, muistatko sanoa kaiken niin kuin harjoittelit. Voit myös harjoitella ennakkoon vaikkapa peilin edessä tai jonkun läheisesi kanssa.
  • Jännittämisen kanssa on helpompaa tulla toimeen, kun sen hyväksyy osaksi itseään.
  • Ajatuksistasi, kuten että sinun pitäisi esiintyä niin, ettet yhtään mokaa, on hyvä yrittää päästä irti. Anna itsellesi lupa olla änkyttävä ja punainenkin.
  • Jos yrittää estää jännityksen näkymistä päällepäin, alkaa usein jännittää entistä enemmän. Jännittämisen voi selättää esimerkiksi sanomalla ääneen, että jännittää tilannetta. Jokainen meistä on joskus jännittänyt ja sitä kautta kykenemme ymmärtämään toisen tilanteen ja tunteet.

Lisää jännittämisestä:

YTHS Jännittää

Headsted Jännä juttu. Irti jännityksestä 7 viikossa

Tutustu myös Lapin ammattikorkeakoulun vapaasti valittavissa opinnoissa olevaan VERKKOJÄNNITE – jännittämisen työkalupakki opintojaksoon. Jännittäjäryhmistä voi kysyä oman opiskelupaikkakunnan opiskeluterveydenhuollosta. Muista, että jännittämisestä voit keskustella myös korkeakoulusi terveydenhoitajan, kuraattorin tai korkeakouluopintojen ohjaajan kanssa.