Minä oppijana

Se miten näemme itsemme oppijoina, olemmeko innostuneita opiskelemistamme asioista ja ovatko vaatimukset oppimisen suhteen kohtuullisia, vaikuttavat siihen miten sujuvaa opiskelu on.

Minä oppijana?

Meillä jokaisella on jonkinlainen käsitys siitä, millaisia oppijoita olemme.  Tämä käsitys on muodostunut kokemustemme ja saadun palautteen perusteella. Usein kuulee sanottavan, että olen huono kielissä tai matematiikassa. Nämä ajatukset ovat syntyneet vuosien varrella. Aina ajatukset eivät kuitenkaan ole täysin paikkansapitäviä. Voi olla, että emme ole olleet kiinnostuneita kyseisistä aiheista. On myös mahdollista, että saamamme palaute on luonut kielteisen suhtautumisen asiaan. Toisaalta kokeilemalla erilaisia tapoja oppimisessa, olisimme voineetkin olla, jos ei nyt parhaita, niin ainakin riittävän hyviä oppimisen taipaleilla. Omia ajatuksiaan kannattaa joskus kyseenalaistaa. Sen sijaan, että miettii ettei osaa, pohtisikin miten oppii. Missä olen hyvä? Miten olen aiemmin selvinnyt oppimisen haasteista?

Millainen olen oppijana? – kysymystä voi pohtia esimerkiksi seuraavan harjoituksen kautta.

Mieti oppimiskokemuksiasi kirjana, joka jakautuu lukuihin. Luvuissa on seuraavia asioita:

  1. Mitkä ovat olleet hienoja kohtia oppimisessasi?
  2. Mitkä ovat olleet vaikeita kohtia oppimisessasi?
  3. Muistatko jonkin käännekohta oppimisessa?
  4. Mikä on varhaisin oppimismuistosi?
  5. Mikä oli sinulle tärkeä tapahtuma ala-asteella/koulussa?
  6. Mikä oli sinulle tärkeä tapahtuma yläasteella/koulussa?
  7. Mikä oli sinulle tärkeä tapahtuma toisen asteen opinnoissa?
  8. Onko jotain muita tärkeitä tapahtumia oppimisessa tai opiskelussa?

Käy tämän jälkeen läpi jokaisen luvun keskeisiä piirteitä sekä lukuun liittyviä tulevaisuuden, toiveiden, tavoitteiden ja suunnitelmien muistoja. Lisäksi muistele ajankohtaan liittyviä uskomuksia ja arvoja sekä toimintaan liittyviä motiiveja ja merkityksiä.

  • Miten oppimiseen liittyvät muistot ovat vaikuttaneet ajatukseesi itsestäsi oppijana?
  • Miten olet selvinnyt oppimiseen liittyvistä haasteista?
  • Mitkä muistot ovat voimaannuttavia / kannustavia?

Opiskeluintoa?

Opiskeluinto kuvaa opiskelumotivaatiota ja vaikuttaa oppimiseen, opiskelun sujuvuuteen ja hyvinvointiin. Opiskelukyky-sivustolla opiskeluinnon kriteerit on luokiteltu seuraavasti:

  • Iloitsemme ja innostumme
  • Yritämme ja uskallamme
  • Osaamme ja pärjäämme
  • Voimme hyvin ja pidämme huolta

Kuinka nämä asiat toteutuvat tällä hetkellä omassa opiskelussasi? On tärkeää muistaa, että jokaisella meistä on päiviä, jolloin mikään ei kiinnosta. Jos tilanne jatkuu päivästä toiseen, on syytä pohtia mistä kenkä puristaa. Pähkäillä voi itsekseenkin, mutta useimmiten opiskeluinnon löytämiseksi keskustelut muiden kanssa auttavat eteenpäin. Pohdintakaverina voivat toimia omat läheiset tai opiskelutoverit. Myös tuutoriopettajalla tai opinto-ohjaajalla voi olla hyviä näkökulmia aiheeseen.

Omaa motivaatiotaan voi pitää yllä etsimällä innostuksen paikkoja opiskeltavasta aiheesta, vaikkei aihe niin itseä kiinnostava olisikaan ja uskaltamalla yrittää, vaikka epäilys omasta osaamisesta nostaakin päätään. Ja pyytämällä apua, kun oma ymmärrys ei riitä.

Kohtuus kaikessa?

Menetkö sieltä missä aita on matalin vai kenties nostat riman niin korkealle, että sen yli on mahdotonta päästä? Niin tai näin kumpikaan ei ole oppimisen kannalta hyväksi. Jos toistuvasti hoitaa asiat vasemmalla kädellä, opiskeluinto huutaa poissaoloaan ja oma osaaminen ei kehity. Jos taas perfektionismi, täydellisyyden tavoittelu, liiallinen kriittisyys omaa osaamistaan kohtaan ovat vallitseva ilmapiiri, uuvuttaa itsensä ja ahdistus kasvaa.

Kohtuullisten vaatimusten taikasana on riittävän hyvä. Omaa opiskeluaan kannattaa tarkastella esimerkiksi viiden vuoden aikamatkan päästä. Miltä omat ajatukset omasta tekemisestä näyttäisivät viiden vuoden päästä katsottuna? Aika tuo perspektiiviä asioihin. Myös YTHS:n vaativuuden tarinan kautta voi tarkastella omaa vaatimustasoaan.