{"id":158,"date":"2021-04-13T10:18:40","date_gmt":"2021-04-13T07:18:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/?page_id=158"},"modified":"2021-12-03T04:07:04","modified_gmt":"2021-12-03T02:07:04","slug":"tilannekuva","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/tilannekuva\/","title":{"rendered":"Tilannekuva"},"content":{"rendered":"

Tilannekuva muodostettiin nelj\u00e4n tarkastelun kautta:<\/strong>
\n1. Strategioiden ja ohjelmien kartoitus (maakunnalliset ja kansalliset)
\n2. Toimijakuvaukset (maakunnalliset ja kansalliset)
\n3. Hankekatsaus (maakunnallinen, kuntakohtainen)
\n4. Tilastokatsaus (maakunnallinen, kuntakohtainen)<\/p>\n

Tilannekuvan tilastokatsausosiota esiteltiin et\u00e4yhteyksill\u00e4 22.4.2021 laajalle joukolle maakunnallisia ja valtakunnallisia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja kehitt\u00e4ji\u00e4. Yliopettajat Leena Viinam\u00e4ki ja Pekka Iivari esitteliv\u00e4t tilaisuudessa kokoamiaan Lapin maakunnan hyvinvointi- ja turvallisuustilastoja vuosilta 2000-2019. Alla on tallenne tilaisuudesta. Tietosuojasyist\u00e4 tilaisuuden kysymys- ja kommenttiosiota ei ole julkaistu. Tekstityksen videoon saa n\u00e4kyviin cc-napista, joka tulee n\u00e4kyviin soittimen alapalkkiin kun olet painanut videon k\u00e4yntiin.<\/p>\n

[embedyt] https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=cXjp0TEc50U[\/embedyt]<\/p>\n

    \n
  1. STRATEGIAT JA OHJELMAT<\/span><\/b><\/li>\n<\/ol>\n

    Kehitt\u00e4misty\u00f6n pit\u00e4\u00e4 olla tavoitteellista. Valtakunnalliset ja maakunnalliset strategiat ja ohjelmat ohjaavat arjen turvallisuuden kehitt\u00e4mist\u00e4.\u00a0<\/span>Strategiakatsauksessa tarkasteltiin t\u00e4rkeimpi\u00e4\u00a0<\/span>arjen turvallisuuteen liittyvi\u00e4\u00a0<\/span>valtakunnallisia sek\u00e4 maakunnallisia turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvi\u00e4 strategioita, ohjelmia ja periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.\u00a0<\/span>Strategialinjaukset korostavat avointa verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4, ennakoivuutta ja ennalta ehk\u00e4isy\u00e4, syrj\u00e4ytymisen torjumista ja hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4.<\/span>\u00a0S<\/span>trategiat painottavat valtakunnallisista, maakunnallisista\u202fja\u202fkunnallisista sidosryhmist\u00e4 koostuvaa\u00a0<\/span>suunnitelmallista ja\u00a0<\/span>monitoimijaista yhteisty\u00f6t\u00e4, jossa ovat mukana my\u00f6s elinkeinoel\u00e4m\u00e4 ja j\u00e4rjest\u00f6t. Yhteisty\u00f6t\u00e4 arjen turvallisuuden osalta Lapissa on tehty jo vuodesta 2007.\u202f<\/span>Lis\u00e4ksi k<\/span>untalaisia on pyritty\u202f<\/span>osallistamaan<\/span>\u202fkehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4,\u202fLapin asukkaiden hyvinvointiin on panostettu ja hyvinvoinnin ekosysteemin luomiseen on suunnattu kehitt\u00e4misresursseja.\u202f<\/span>T\u00e4t\u00e4 kautta\u00a0<\/span>Lapin\u00a0<\/span>arjen turvallisuuden ja hyvinvoinnin laajemmat teemat nojautuvat my\u00f6s vahvasti EU:n painopisteisiin.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Liite: strategiat taulukkona\u00a0<\/a><\/p>\n

    2. TOIMIJAKUVAUKSET<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Lapin arjen turvallisuutta ja sen kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 toteuttavat monet kansalliset, alueelliset ja paikalliset toimijat. Toimijakuvaukseen on koottu keskeisten viranomaisten, kuntien, j\u00e4rjest\u00f6jen ja oppilaitosten teht\u00e4vi\u00e4, rooleja ja verkostoja liittyen arjen turvallisuuteen<\/span>\u00a0ja hyvinvoinnin edist\u00e4miseen<\/span>\u00a0Lapissa. Toimijoista 11 on valtakunnallisia, kuten eri ministeri\u00f6it\u00e4 ja muita viranomaisia tai j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, ja 28 maakunnallis<\/span>t<\/span>a viranomais<\/span>t<\/span>a, sosiaali- ja terveysalan toimij<\/span>aa<\/span>, oppilait<\/span>ost<\/span>a, hankerahoittaj<\/span>aa<\/span>, ja j\u00e4rjest\u00f6\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Liite: Arjen turvallisuuden valtakunnalliset toimijat Lapissa<\/a>
    \n    Liite: Arjen turvallisuuden alueelliset toimijat Lapissa<\/a><\/p>\n

    3. HANKEKATSAUS\u202f<\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Hankekatsaukseen on koottu 332 kappaletta\u00a0<\/span>Lapissa EU:n rahoituskaudella<\/span>\u00a0<\/span>vuosina 2014<\/span>\u2212<\/span>2020\u00a0<\/span>toteutettua\u00a0<\/span>hanketta<\/span>\u00a0<\/span>turvallisuuden, sosiaalisen osallisuuden, yhteis\u00f6llisyyden ja hyvinvoinnin teemoissa (helmikuuhun 2021 menness\u00e4).<\/span>\u00a0<\/span>Keskeisimm\u00e4t rahoitusl\u00e4hteet ovat EU:n rakennerahastot, STEA, Ministeri\u00f6t ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6t sek\u00e4<\/span>\u00a0<\/span>Leader<\/span>\u00a0<\/span>(kattavat noin 90<\/span>\u00a0<\/span>% kartoituksen hankkeista).<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Katsaukseen sis\u00e4ltyy<\/span>\u00a032 hanketta, jotka liittyv\u00e4t suoranaisesti turvallisuuteen. Osa hankkeista on hyvin spesifej\u00e4 ja konkreettisia, kun taas toiset hankkeet ovat kehitt\u00e4neet toimintamalleja ja yhteisty\u00f6verkostoja niin kansallisella kuin kansainv\u00e4lisell\u00e4kin tasolla.<\/span>\u00a0<\/span>Maahanmuuttajat, ty\u00f6llistyminen sek\u00e4 nuoriin panostaminen ovat olleet Lapin kehitt\u00e4mishankkeissa keskeisi\u00e4 teemoja sosiaalisen osallisuuden\u202fsektorill<\/span>a. Yhteens\u00e4 sosiaalisen osallisuuden hankkeita on katsauksessa 181 kappaletta.<\/span>\u00a0<\/span>Yhteis\u00f6llisyyteen liittyvi\u00e4 hankkeita oli yhteens\u00e4 39, mutta lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lienee suurempi, koska esimerkiksi<\/span>\u00a0<\/span>Leader<\/span>-rahoituksella on toteutettu paljon pieni\u00e4 vaikkapa kylien toimintaan ja elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4.\u00a0<\/span>Arjen turvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvinvointiin liittyvi\u00e4 hankkeita katsauksessa toteuttaa 181 kappaletta, hyvin vaihtelevilla aihealueilla. Hyvinvointia on kehitetty niin palveluiden, osaamisen, digitaalisuuden kuin rakenteiden kehitt\u00e4misen kautta, sek\u00e4 eri kohderyhmien kautta l\u00e4hestyen.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    It\u00e4-Lapin kunnissa\u00a0 (Kemij\u00e4rvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski) toteutetut hankkeet<\/a>
    \n    Meri-Lapin kunnissa (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio) toteutetut hankkeet<\/a>
    \n    Torniolaakson kunnissa (Pello, Ylitornio) toteutetut hankkeet<\/a>
    \n    Tunturi-Lapin kunnissa ( Enonteki\u00f6, Kittil\u00e4, Kolari, Muonio) toteutetut hankkeet<\/a>
    \n    Pohjois-Lapin kunnissa (Inari, Sodankyl\u00e4, Utsjoki) toteutetut hankkeet<\/a>
    \n    Rovaniemen seutukunnan kunnissa (Ranua, Rovaniemi) toteutetut hankkeet<\/a><\/p>\n

    4. TILASTOKATSAUS <\/span><\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Tilastokatsauksen tavoitteena on saada kuntakohtainen kokonaiskuva lappilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta, ja niiden kehityksest\u00e4 2000-luvulla. Kumulatiivisen tiedon avulla voidaan priorisoida hankkeen kehitt\u00e4miskohteet indikaattoreineen ja konkreettisine toimenpide-ehdotuksineen suhteessa muihin Lapin maakunnallisiin kehitt\u00e4mis- ja toimenpidekokonaisuuksiin.\u00a0<\/span><\/p>\n

    Tilastot on hankittu kansallisen ja alueellisen asiakirjadokumenteista tehdyn sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin pohjalta<\/span>.\u00a0<\/span>Tilastokatsauksen\u00a0<\/span>t<\/span>ilastot on poimittu Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi -tilastotietokannasta<\/span>\u00a02000 luvun tiedoista<\/span>. Poimitut tilastot ovat tarkastelualueen v\u00e4est\u00f6\u00f6n suhteutettuja tarkastelualueiden vertailun mahdollistamiseksi.<\/span>\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    \u00a0Liite: Lapin kuntakohtaiset hyvinvointi- ja turvallisuustilastot 2000-luvulta\u00a0<\/span><\/a><\/p>\n

    Hy\u00f6dyllisi\u00e4 linkkej\u00e4 -sivulta<\/a> Hyvinvointi-otsikon alla on lis\u00e4\u00e4 Lapin hyvinvointitilastoja 1990-luvulta alkaen.<\/p>\n

    Keskeisi\u00e4 seikkoja tilastoista:<\/strong><\/p>\n

    Hyvinvointi<\/b>tilastokatsaus<\/b>\u00a0<\/em><\/p>\n

    Hyvinvointitilastokatsau<\/span>k<\/span>s<\/span>essa<\/span>\u00a0kuvataan hyvinvoinnin kehittymist\u00e4 kuntalaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/span>. Esimerkiksi\u00a0<\/span>75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4n<\/span>eiden\u00a0<\/span>%<\/span>-osuuden kehitys\u00a0<\/span>v\u00e4est\u00f6st\u00e4<\/span>\u00a0tulkitaan\u00a0<\/span>kuntalaisl\u00e4ht\u00f6isesti\u00a0<\/span>my\u00f6nteiseksi kehityssuunnaksi,<\/span>\u00a0<\/span>koska se kuvaa\u00a0<\/span>v\u00e4est\u00f6n\u00a0<\/span>yleisen elintason nousua ja\u00a0<\/span>hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n<\/span>\u00a0kehittymist\u00e4\u00a0<\/span>v\u00e4est\u00f6n<\/span>\u00a0tarpeita vastaaviksi.<\/span><\/p>\n

    V<\/span><\/b>\u00e4est\u00f6raken<\/span><\/b>teen<\/span><\/b>\u00a0osalta\u00a0<\/span>nuorimpien ik\u00e4ryhmien\u00a0<\/span>%-<\/span>osuus\u00a0<\/span>(<\/span>0\u221215 -vuotiaat<\/span>,\u00a0<\/span>16\u221224 -vuotiaat<\/span>,\u00a0<\/span>25\u221264 -vuotiaat<\/span>)\u00a0<\/span>on v\u00e4hentynyt lappilaiskunnissa<\/span>\u00a0sek\u00e4<\/span>\u00a0koko maa<\/span>ssa<\/span>, mik\u00e4 heijastuu huoltosuhteisiin (ml. v\u00e4est\u00f6llinen ja taloudellinen huoltosuhde). Taloudelli<\/span>s<\/span>en huoltosuh<\/span>teen<\/span>\u00a0kehityksen suunta<\/span>\u00a0<\/span>varioi lappilaiskunnissa<\/span>.<\/span>\u00a0<\/span>Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen el\u00e4kkeelle siirtymisik\u00e4<\/span>\u00a0on noussut<\/span>\u00a0jokaisessa<\/span>\u00a0<\/span>lappilaiskunn<\/span>a<\/span>ssa\u00a0<\/span>sek\u00e4\u00a0<\/span>koko maa<\/span>ssa<\/span>. Lappilaiskunnat monikulttuuristuvat\u00a0<\/span>v\u00e4est\u00f6kehityksen osalta\u00a0<\/span>my\u00f6t\u00e4illen koko maan kehityst\u00e4.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Koulutusrakenteen<\/span><\/b>\u00a0osalta<\/span>\u00a0lappilaisten\u00a0<\/span>koulutustaso<\/span>\u00a0<\/span>on noussut sek\u00e4\u00a0<\/span>keskiasteen ett\u00e4 korkea-asteen tutkinnon suorittane<\/span>iden keskuudessa<\/span>\u00a0koko maan tapaan.\u00a0<\/span>K<\/span>oulutuksen\u00a0<\/span>ulkopuolelle j\u00e4\u00e4ne<\/span>iden<\/span>\u00a017\u221224 -vuoti<\/span>aiden %- osuus on v\u00e4hentynyt lappilaiskunnissa lukuun ottamatta Ylitornion kuntaa<\/span>, jossa se on hieman noussut<\/span>.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Taloudellisen hyvinvoinnin<\/strong> osalta lappilaiskunnissa toimeentulotukea saaneiden suhteellinen ik\u00e4ryhmitt\u00e4inen (18\u221224 -vuotiaat; 25\u221264 -vuotiaat; 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neet) osuus on v\u00e4hentynyt tai pysynyt ennallaan tarkasteluajanjaksolla kaikissa ik\u00e4ryhmiss\u00e4. Sen sijaan kunnan yleinen pienituloisuusaste, toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus sek\u00e4 toimeentulotuki, euroa\/asukas -osuuksien kehitys varioi lappilaiskunnissa.<\/p>\n

    Sosiaalisen hyvinvoinnin<\/span><\/b>\u00a0osalta lappilaiskuntien kehitys varioi. Lastensuojelu<\/span>n osalta lappilaiskuntien tilanne varioi,\u00a0<\/span>eiv\u00e4t<\/span>k\u00e4 tilastot<\/span>\u00a0ole kattavia, koska osassa kuntia tilastoituja tapauksia on alle 5. Ty\u00f6tt\u00f6mien %-osuus ty\u00f6voimasta on v\u00e4hentynyt jokaisessa lappilaiskunnassa, vaikka koko maassa sen osuus on noussut.\u00a0<\/span>Yhden hengen asuntokun<\/span>tien\u00a0<\/span>%-<\/span>osuus<\/span>\u00a0<\/span>asuntokunnista<\/span>\u00a0on lis\u00e4\u00e4ntynyt jokaisessa lappilaiskunnassa sek\u00e4 koko maassa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Terveydellisen hyvinvoinnin<\/span><\/b>\u00a0osalta kuntalaisten terveytt\u00e4 kuvaavien sairastavuusindeksin ja k<\/span>ansantauti-indeksin kehitys varioi lappilaiskunnissa<\/span>. Ainoastaan\u00a0<\/span>Enonteki\u00f6<\/span>ll\u00e4<\/span>, Kolari<\/span>ssa<\/span>, Muonio<\/span>ssa<\/span>, Sodankyl\u00e4<\/span>ss\u00e4 ja\u00a0<\/span>Tornio<\/span>ssa sek\u00e4 sairastavuus- ett\u00e4 kansantauti-indeksi on laskenut\u00a0<\/span>tarkasteluajanjaksolla<\/span>.\u00a0<\/span>Sen sijaan e<\/span>rityiskorvattaviin l\u00e4\u00e4kkeisiin oikeutettuj<\/span>en\u00a0<\/span>%<\/span>-osuus<\/span>\u00a0v\u00e4est\u00f6st\u00e4<\/span>\u00a0on noussut jokaisessa lappilaiskunnassa sek\u00e4 koko maassa.<\/span>\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Turvallisuus<\/b>tilastokatsaus<\/b>\u00a0<\/em><\/p>\n

    Poliisin tietoon tulleissa omaisuusrikoksissa<\/span><\/b>\u00a0nousevat esille erityisesti Lapin suurimmat kaupungit, Kemi, Rovaniemi ja Tornio. Pieniss\u00e4 maaseutukunnissa on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n poliisin tietoon tulleita omaisuusrikoksia. Maakunnan alueella kuten my\u00f6s valtakunnallisesti trendi on ollut laskeva. Tosin vuoden 2020 osalta on omaisuusrikoksissa havaittu lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 valtakunnallisesti. Omaisuusrikoksia on tilastoitu enemm\u00e4n viimeksi vuonna 2011.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Alioikeuksissa tuomittujen 15 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4<\/span><\/b>\u00a0on laskenut valtakunnallisesti ja Lapin alueella 2000-luvun kahden ensimm\u00e4isen vuosikymmenen kuluessa. My\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tilastossa vaikuttavat yksitt\u00e4isten henkil\u00f6iden m\u00e4\u00e4rien vaihtelut harvaan asutun maaseudun kunnissa, erityisesti Pelkosenniemen, Utsjoen ja Savukosken osalta. Sama ilmi\u00f6 n\u00e4kyy p\u00e4ihteiden vaikutuksen alaisina tehdyiss\u00e4 rikoksissa syyllisiksi ep\u00e4iltyjen vaihtelut pieniss\u00e4 kunnissa. Valtakunnallisesti ja Lapissa on havaittavissa selke\u00e4 laskeva trendi my\u00f6s n\u00e4iden rikosten kohdalla.\u00a0\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut potilaat<\/span><\/b>\u00a0<\/span>nostaa<\/span>\u00a0esille pieni\u00e4 kuntia, joissa maatilatalouden osuus elinkeinorakenteesta on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeampi. My\u00f6s suurteollisuuspainotteisessa Kemiss\u00e4 suhteelliset osuudet ovat verraten korkeita.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Koti- ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyv\u00e4t\u00a0<\/span><\/b>hoitojaksot<\/span><\/b>\u00a0ovat kasvussa sek\u00e4 valtakunnallisesti ett\u00e4 Lapissa. Tilastossa korostuvat harvaan asutun maaseudun kunnat, joissa en ik\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4, mutta my\u00f6s matkailun osuus on suhteellisempi suurempi kuin useimmissa muissa kunnissa. Valtaosa tapaturmista sattuu muualla kuin liikenteess\u00e4 ja muulloin kuin ty\u00f6ajalla, eli kotona tai vapaa-ajalla.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    Kaatumisiin ja putoamisiin liittyv\u00e4t\u00a0<\/span><\/b>hoitojaksoissa<\/span><\/b>\u00a0(65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neill\u00e4)<\/span><\/b>\u00a0ei ole valtakunnallisesti merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia 2000-luvun aikana, mutta Lapissa\u00a0<\/span>hoitojaksojen<\/span>\u00a0m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvussa ik\u00e4\u00e4ntyneiden keskuudessa. Keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 selv\u00e4sti enemm\u00e4n tapauksia on Kemiss\u00e4 ja Sallassa.\u00a0<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n

    K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat turvallisuuden indikaattorit eiv\u00e4t mittaa turvallisuuden tunteeseen liitett\u00e4vi\u00e4 seikkoja, mutta katsauksesta voidaan muodostaa yleiskuvaa kahdesta arjen turvallisuuden sektorista. T\u00e4m\u00e4n perusteella voidaan alustavina havaintoina todeta, ett\u00e4 Lapissa tilastoidun turvallisuuden indikaattorit noudattelevat valtakunnallisia trendej\u00e4, mutta erityisesti matkailulla (vapaa-ajan tapaturmat) sek\u00e4 muulla elinkeinorakenteella (vammat, myrkytykset), ik\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4 (65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden\u00a0<\/span>hoitojaksot<\/span>) ja kaupunkien sek\u00e4 harva-alueen profiilieroilla (omaisuusrikokset) voidaan selitt\u00e4\u00e4 turvallisuuden dynamiikkaa.<\/span>\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Tilannekuva muodostettiin nelj\u00e4n tarkastelun kautta: 1. Strategioiden ja ohjelmien kartoitus (maakunnalliset ja kansalliset) 2. Toimijakuvaukset (maakunnalliset ja kansalliset) 3. Hankekatsaus (maakunnallinen, kuntakohtainen) 4. Tilastokatsaus (maakunnallinen, kuntakohtainen) Tilannekuvan tilastokatsausosiota esiteltiin et\u00e4yhteyksill\u00e4 22.4.2021 laajalle joukolle maakunnallisia ja valtakunnallisia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja kehitt\u00e4ji\u00e4. Yliopettajat Leena Viinam\u00e4ki ja Pekka Iivari esitteliv\u00e4t tilaisuudessa kokoamiaan Lapin maakunnan hyvinvointi- ja turvallisuustilastoja vuosilta 2000-2019. … <\/p>\n

    Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":6208,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"template-twocolumnsleft.php","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"class_list":["post-158","page","type-page","status-publish","hentry","nodate","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/158","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/wp-json\/wp\/v2\/users\/6208"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=158"}],"version-history":[{"count":41,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/158\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":351,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/158\/revisions\/351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arjenturvantiekartta\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=158"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}