{"id":168,"date":"2020-05-14T13:03:20","date_gmt":"2020-05-14T10:03:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/?page_id=168"},"modified":"2023-09-25T10:28:33","modified_gmt":"2023-09-25T07:28:33","slug":"nokkonen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/nokkonen\/","title":{"rendered":"Nokkonen | Nettle"},"content":{"rendered":"\n\n\n
Nokkonen on yksi monipuolisimmista luonnonkasveista maassamme. Nokkosella on vahva historia ja siit\u00e4 on valmistettu tekstiilej\u00e4 jo kivikauden aikana sek\u00e4 k\u00e4ytetty rohtona muun muassa antiikin Kreikassa. Edelleen nokkosta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monipuolisesti niin kotitalouksissa kuin elintarvikkeissa. Nokkosen korkean ravintoainepitoisuuden ansiosta se on todellista superfoodia, mutta siit\u00e4 voidaan valmistaa niin tekstiilej\u00e4, lannoitteita kuin kasvinsuojeluaineita.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

\"\"<\/p>\n\n\n\n
Nokkonen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 runsaasti C-vitamiinia, kaliumia, kalsiumia, rautaa ja monia muita vitamiineja ja hivenaineita. Nokkosta verrataan usein pinaattiin, joskin nokkosella on huomattavasti korkeammat ravinto- ja kivenn\u00e4isainepitoisuudet. Nokkosesta voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi kaikki; lehdet, varret, siemenet ja juuret.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n\n\n\n
Suomessa kasvaa isonokkosen (Urtica dioica<\/em>) alalajit: etel\u00e4nnokkonen (Urtica dioica ssp. dioica<\/em>) ja pohjannokkonen (Urtica dioica<\/em> ssp. sondenii). Etel\u00e4nnokkonen, jota kutsutaan tavallisemmin nokkoseksi, on villi, ruohovartinen ja monivuotinen kasvi, joka on pohjoisinta Lappia lukuunottamatta yleinen koko maassa. Se on kaksineuvoinen, eli hede- ja emikukat ovat eri varsissa tai yksil\u00f6iss\u00e4 ja se tuottaa runsaasti siemeni\u00e4, mutta levi\u00e4\u00e4 my\u00f6s r\u00f6nsyilev\u00e4ll\u00e4 juuristolla. Nokkonen kasvaa noin 30 \u2013 150 senttimetrin korkeuteen ja koko kasvissa on poltinkarvoja. Pohjannokkonen puolestaan on l\u00e4hes poltinkarvaton alalaji, joka kasvaa erityisesti maan pohjoisosissa.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

\"\"<\/p>\n\n\n\n
\n

Nokkonen kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla ja on helposti levi\u00e4v\u00e4, jonka vuoksi sit\u00e4 usein pidet\u00e4\u00e4n rikkaruohona. Typpe\u00e4 suosivana lajina nokkonen kasvaa erityisen hyvin ravinnerikkailla ja kosteilla paikoilla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi nokkosta tavataan yleisesti lehtomaisilla kasvupaikoilla, asutusten l\u00e4heisyydess\u00e4, niityill\u00e4, metsien ja vesist\u00f6jen l\u00e4heisyydess\u00e4 ja erityisesti maatilojen pihapiireiss\u00e4. Nokkosta kasvaa my\u00f6s metsiss\u00e4, useimmiten metsittyneill\u00e4 pelloilla ja laitumilla.<\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 nokkosesta (Finelli.fi)<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 nokkosesta (Finelli.fi)<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 nokkosesta (Luontoportti.com)<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 nokkosesta (Arktiset aromit.com)<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 nokkosesta (Arcticwarriors.fi)<\/a><\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 nokkosesta (martat.fi)<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

\"\"<\/p>\n\n\n\n\n\n\n
Nettle is one of Finland\u2019s most versatile wild plants. The plant has a broad history: it was already used to make textiles during the Stone Age and it was used as medicine in Ancient Greece. Nettle is still being used for a variety of purposes in homes and food products. The high nutrient content of nettle makes it a true superfood, but it can also be used to manufacture textiles, fertilisers and pesticides.<\/td>\n<\/tr>\n
Nettle contains an abundance of vitamin C, potassium and iron, as well as many other vitamins and trace elements. Nettle is often compared to spinach, although nettle contains significantly more nutrients and minerals. The entire plant can be utilised: leaves, stem, seed and roots.<\/td>\n<\/tr>\n
Two subspecies of the common stinging nettle (Urtica dioica<\/em>) grow in Finland: the European stinging nettle (Urtica dioica ssp. dioica<\/em>) and a rarer northern subspecies (Urtica dioica ssp. sondenii<\/em>). Native to Finland, the European stinging nettle is a herbaceous, perennial plant that is common in the entire country, except for northernmost Lapland. It is hermaphroditic, meaning that staminate and pistillate flowers grow on different stems or in different specimens. The European stinging nettle produces copious amounts of seeds and also spreads through its creeping roots. The European stinging nettle grows to a height of some 30\u2013150 centimetres, and the entire plant is covered in stinging hairs. Urtica dioica ssp. sondenii<\/em>, on the other hand, has almost no stinging hairs at all and grows in the northernmost part of Finland.<\/td>\n<\/tr>\n
Nettle can grow in a variety of habitats and spreads easily, which is why it is often considered a weed. Favouring nitrogenous soil, nettle grows especially well in moist areas with plenty of nutrients and is thus common in areas with rich grass-herb vegetation, close to human settlements, in meadows, close to forests and waterways, and especially around farms. Nettle can also grow in forests, most often in overgrown fields or pastures.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n\n\n

Read more about nettle (Finelli.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Read more about nettle (Finelli.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Read more about nettle (Luontoportti.com)<\/a><\/p>\n\n\n\n

Read more about nettle (Arktisetaromit.fi)<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nokkonen on yksi monipuolisimmista luonnonkasveista maassamme. Nokkosella on vahva historia ja siit\u00e4 on valmistettu tekstiilej\u00e4 jo kivikauden aikana sek\u00e4 k\u00e4ytetty<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4 ►<\/span><\/a><\/div>\n","protected":false},"author":4371,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-168","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/168","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4371"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=168"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":351,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/168\/revisions\/351"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}