
{"id":278,"date":"2022-11-06T21:26:34","date_gmt":"2022-11-06T19:26:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/?p=278"},"modified":"2022-11-07T07:58:51","modified_gmt":"2022-11-07T05:58:51","slug":"nokkonen-superlatiivien-kasvi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/nokkonen-superlatiivien-kasvi\/","title":{"rendered":"NOKKONEN, SUPERLATIIVIEN KASVI"},"content":{"rendered":"\n<div class=\"wp-block-columns is-layout-flex wp-container-core-columns-is-layout-9d6595d7 wp-block-columns-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:90%\">\n<p><em>T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus on Lapin AMKin mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6riopiskelijan osana projektiopintojaan kirjoittama.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Arktinen nokkonen \u2013hankkeeseen liittyen j\u00e4rjestimme webinaarin 20.10.2022. Tilaisuudessa puhujina olivat hankkeen tiedotusvastaava Anna Suomalainen Lapin AMK:sta, yritt\u00e4j\u00e4 Tuomo Sepp\u00e4nen edustaen \u00c4rm\u00e4tti Oy:t\u00e4 ja yritt\u00e4j\u00e4 Saska Tuomasjukka Lapin Maria Oy:st\u00e4. Webinaarin osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli harmittavan pieni, mutta me l\u00e4sn\u00e4olijat saimme paljon infoa nokkosen viljelyyn ja jatkojalostukseen liittyen.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna Suomalaiselta kuulimme aluksi, ett\u00e4 hankkeelle on suunniteltu haettavan jatkohanketta syksylle 2023; tarkoitus olisi pilotoida nokkosen arvoketjua. Toinen hanke tulisi mielest\u00e4ni polkaista k\u00e4yntiin nokkoslannoitteen mahdollisuuksista; blogin loppuun luettuasi selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 miksi. Suomalainen esitteli nykyisen ARKNOKK-hankkeen yhden osa-alueen, nokkosen soveltuvuuden porojen talviruokintaan, konkreettisia tuloksia. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 porot kiersiv\u00e4t aluksi kaukaa nokkosella ter\u00e4stetyt ruokapelletit, mutta jonkin aikaa asiaa aprikoituaan hakeutuivat lopulta mieluusti nokkosaterialle. ARKNOKK-hanke tuottaa my\u00f6s opaskirjan nokkosen viljelyyn liittyen. Kyseinen teos on varmasti tervetullut opas heille, joita nokkosen viljely kiinnostaa. Mielest\u00e4ni olisi hyvin toivottavaa, ett\u00e4 tulevassa teoksessa pureudutaan erityisell\u00e4 painokkuudella nokkosen viljelyn vaatimaan tekniseen v\u00e4lineist\u00f6\u00f6n. Webinaaripuhuja Tuomo Sepp\u00e4nen nimitt\u00e4in kertoi, ett\u00e4 \u00c4rm\u00e4tin perustaja, Mr Nokkonen, eli Matti Veijola, on tehnyt valtavan ty\u00f6n kehitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n itse nokkosen viljelyyn, korjuuseen ja myyntikuntoon saattamiseen vaaditun tekniikan. Veijola on tehnyt uskomattoman paljon ty\u00f6t\u00e4 innovoidessaan koneet ja laitteet. Insin\u00f6\u00f6riopintonsa eiv\u00e4t ole menneet hukkaan. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 jokaisen uuden nokkosviljelij\u00e4n kulkea Veijolan tallaama polku uudelleen?<\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4rm\u00e4tti Oy on Suomen suurin nokkosen viljelij\u00e4 2,5 hehtaarin viljelypinta-alallaan. Vuonna 2022 nokkosta viljell\u00e4\u00e4n Suomessa noin 10 hehtaarin alalla. \u00c4rm\u00e4tti Oy ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 kes\u00e4sesonkina muutaman kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00e4n ja yrityksen p\u00e4\u00e4tuote on juuri nokkonen. Mik\u00e4li 2,5 hehtaarin peltopinta-alalla yritys toimii kannattavasti, on potentiaalisia nokkosenviljelij\u00f6it\u00e4 Suomessa lukemattomia. Nokkonen ei Sepp\u00e4sen mukaan ole kranttu kasvatettava; se p\u00e4rj\u00e4\u00e4 niin helle- kuin sadekesin\u00e4kin. Ravinteita ja vett\u00e4 tulee toki nokkosellekin olla tarjolla, jotta siit\u00e4 saadaan kunnollinen sato. My\u00f6s turvemailla voidaan nokkosta viljell\u00e4. Turvemaiden ongelmana on ainoastaan se, ett\u00e4 m\u00e4rkin\u00e4 kesin\u00e4 sadonkorjuu voi olla ty\u00f6l\u00e4st\u00e4, kun korjuukone tahtoo upota m\u00e4rk\u00e4\u00e4n peltoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Mielenkiintoisin n\u00e4k\u00f6kulma Sepp\u00e4sell\u00e4 webinaarikuuntelijoille tarjottavanaan oli ehdottomasti h\u00e4nen pohdintansa siit\u00e4, ett\u00e4 nokkosta voisi viljell\u00e4 lannoiteteollisuuden raaka-aineeksi. T\u00e4h\u00e4n liittyen my\u00f6s nokkostuotannon sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4minen on aivan lapsenasteella. Kun tied\u00e4mme nokkosen olevan superfoodia uskomattoman rikkaan ravintoainekoostumuksensa vuoksi, ovat nokkosen viljelyn mahdollisuudet liki rajattomat. T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 \u00c4rm\u00e4tin tuotantotiloissa ravinteikas nokkosmehu menee viem\u00e4riin pakastenokkosen tuotannossa. Mit\u00e4 tuhlausta! Kiertotalous on yksi kantavista teemoista Suomen valtion hallitusohjelmissa. Tied\u00e4mme maatalouden lannoiteongelmat Ukrainan konfliktin my\u00f6t\u00e4. Miksi ostaa kalliita lannoitteita maailmalta, kun potentiaalista lannoitetta voidaan kasvattaa Suomenkin pelloilla!<\/p>\n\n\n\n<p>Webinaaripuhuja Saska Tuomasjukka Lapin Maria Oy:st\u00e4 painotti my\u00f6s puheessaan nokkosen mahdollisuuksia. H\u00e4nen yrityksens\u00e4 valmistaa nokkospestoa; mit\u00e4 kaikkea muuta nokkosesta voidaankaan valmistaa? Tuomasjukka korosti my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 nokkosen viljelij\u00e4ksi ei tule astella kevein kengin; huolellinen suunnittelu ja asiaan perehtyminen on edellytys sille, ett\u00e4 viljelij\u00e4 saa nokkosraaka-aineelleen my\u00f6s ostajan. Viljelij\u00e4n on tiedostettava, ett\u00e4 tuotteensa eteenp\u00e4in myyd\u00e4kseen on sovittu m\u00e4\u00e4r\u00e4 sovitun laatuista raaka-ainetta tuotettava sovittuun aikaan. Tuomasjukka puhui kokemuksen<br>rinta\u00e4\u00e4nell\u00e4. Nykyajan trendi on se, ett\u00e4 mink\u00e4 tahansa tuotteen valmistaja joutuu tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4hitt\u00e4iskaupan kanssa esisopimuksen jo puoli vuotta ennen kuin tuote kauppaan l\u00e4htee. T\u00e4m\u00e4 sitouttaa koko ketjun alkutuottajasta tuotteen valmistajaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Luonnontuotteiden, kuten nokkosen viljelij\u00e4\u00e4 ei Ruokavirasto ainakaan byrokratiallaan helpota. Villiyrttien viljelij\u00e4\u00e4 odottavat tiukat rajoitukset. Ymm\u00e4rr\u00e4n Ruokaviraston l\u00e4ht\u00f6kohdat, joiden perusperiaate on suojella lopputuotteen kuluttajaa mahdollisilta terveyshaitoilta, mutta mielest\u00e4ni luonnontuotteiden statusarvon mukaiset rajoitteet olisi nopeasti kohtuullistettava. Googlatessani Ruokaviraston sivuille, eteeni avautui lause: Ruokavirasto tukee maaseudun elinvoimaisuutta. Kuunnellessani nokkoswebinaarin puhujia, heid\u00e4n sanomansa kuulijoille oli liki p\u00e4invastainen. Sepp\u00e4sen mukaan esimerkiksi pakastenokkosen tuotannossa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vaadituissa mikrobitasoissa rajoitteiden sis\u00e4lle, mutta kuivatun nokkosen kohdalla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ei.<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4 j\u00e4i siis k\u00e4teen? Asun itse maatilalla ja puolisollani on turvepohjaisia peltoja joutilaana h\u00f6mpp\u00e4hein\u00e4\u00e4 kasvamassa hehtaaritolkulla. Voisimme hyvinkin alkaa viljelem\u00e4\u00e4n vaikkapa nokkosta, kun lehm\u00e4t laitoimme pois 6 vuotta sitten maidontuotannon kannattamattomuuden vuoksi. Viljelij\u00e4taustalla osaamme varmasti viljell\u00e4 my\u00f6skin nokkosta, mutta kaikki muu nokkostuotannossa tulee aloittaa nollista. Ty\u00f6h\u00f6n vaaditaan erilaisia koneita kuin 6620 JD-traktori, pit\u00e4isi rakentaa uudisrakennus nokkosen kuivaamiseksi\/pakastamiseksi, mist\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isimme tuotteelle ostajan, vai jalostammeko nokkosen itse niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 myymme lopputuotteet itse v\u00e4hitt\u00e4iskaupoille? Kenelt\u00e4 voi kysy\u00e4 neuvoa, ett\u00e4 voi edes alkaa suunnittelemaan nokkosen viljely\u00e4? N\u00e4in \u00e4kki\u00e4 ajatellen, pit\u00e4\u00e4 olla hullun rohkea ja loputtomalla k\u00e4rsiv\u00e4llisyydell\u00e4 varustettu, ett\u00e4 uskaltaa alkaa nokkosen viljelij\u00e4ksi suurella mittakaavalla. Mutta eik\u00f6s me suomalaiset sellaisia olla; sisukkaita ja ripauksella kyl\u00e4hulluutta maustettuja?<\/p>\n\n\n\n<p>Oikein vilkkaalla mielikuvituksella varustettuna n\u00e4en suomalaisen nokkosen ja muut villiyrttimme vientituotteena, joka kattaa 5 prosenttia vientituloistamme 15 vuoden kuluttua. Viljelij\u00e4mme eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa ole tuontilannoitteista riippuvaisia, vaan ohra- ja nurmisatomme saavat kasvuvoimansa suureksi osaksi kotimaisesta nokkoslannoitteesta. Viiden vuoden kuluttua Suomessa on toimiva tukkuporrasketju, joka mahdollistaa luonnonyrttien tehokkaan kaupallisen tuotannon ja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 tuhansia maaseudun asukkaita. Maaseutumme elinvoimaisuus ei ole en\u00e4\u00e4 uhkakuva, vaan maaseutumme on oikeasti elinvoimainen ja t\u00e4ynn\u00e4 mahdollisuuksia. Sisun ja innovaation kombinaatiolla pohjoinen, puhdas luontomme on rajaton aarreaitta ilman riiston kaikua.<\/p>\n\n\n\n<p><em>Sotkamossa, 22.10.2022<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><em>Mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6riopiskelija, Pirjo Ritakallio, Lapin AMK<\/em><\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-column is-layout-flow wp-block-column-is-layout-flow\" style=\"flex-basis:50%\"><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus on Lapin AMKin mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6riopiskelijan osana projektiopintojaan kirjoittama. Arktinen nokkonen \u2013hankkeeseen liittyen j\u00e4rjestimme webinaarin 20.10.2022. Tilaisuudessa puhujina olivat hankkeen<\/p>\n<div class=\"read-button read_more_btn_text\"><a class=\"read_more\" href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/nokkonen-superlatiivien-kasvi\/\">Lue lis\u00e4\u00e4<span class=\"arrow_readm\"> &#x25BA;<\/span><\/a><\/div>\n","protected":false},"author":17248,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-278","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17248"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=278"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":305,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/278\/revisions\/305"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=278"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=278"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/arknokk\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=278"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}