Month: February 2020

Varmasti jokaisella liiketalouden alan opiskelijalla tulee opintojen ohella pohdittua paljon omaa tulevaisuutta, omia työmahdollisuuksia ja tavoitteita. Tulee pohdittua mihin taitoihin kannattaa panostaa, että se unelmarooli osuisi omalle kohdalle? Mitä myynnin ja markkinoinnin ammattilaiselta tämän päivän työmarkkinoilla odotetaan?

Jos opiskelujen ohella tähän mennessä jotain olen huomannut, niin ainakin sen, että jokainen voi oppia myyjäksi, jos haluaa. Myynti ja markkinointi ovat asennelajeja, joissa itsensä johtamisen tärkeys korostuu päivittäin. Joka päivä on oltava valmis oppimaan uutta, tunnistamaan omia vahvuuksia ja oppimaan omista heikkouksistaan. Kaikki vastaantulevat asiat on opittava priorisoimaan järkevästi ja oma energia on opittava suuntaamaan oman itsensä ja uransa kannalta merkityksellisiin asioihin.

Koko alalla on loputtomasti liikkuvia osia, erilaisia työnkuvia, monenlaisia onnistumisia ja epäonnistumisia, että kaikkeen ei yksinkertaisesti edes kannata käyttää omaa energiaansa. Mielestäni juuri energiankäytön takia, on jo opiskelun aikana (tai sitä ennen) tärkeää miettiä mikä se oma unelmaduuni on. Valmistuttuasi, sinä ja noin. 7000 muuta vuosittain valmistuvaa Tradenomia osaatte alalta vähän kaikkea, mutta jos sinä olet priorisoinut oppimistasi omien tavoitteidesi pohjalta, voit myydä itsesi töihin omalla erityisellä osaamisellasi ja tieto-taidollasi, juuri sille “alueelle” johon olet toivonut pääseväsi. Tämä vaatii opiskelun ohella omatoimisuutta, kuten esimerkiksi osallistumista opiskelijajärjestöjen toimintaan, vaihto-opiskelua, vapaa-ajalla opiskelua, työssäkäymistä, omatoimista tutkimustöiden tekemistä jne. Myös opinnäytetyöllä ja työharjoittelupaikoilla on suuri merkitys.  Lyhyesti; Alallamme kilpailu on kovaa, joten on todella tärkeää erottua joukosta.

Mitkä ovat sitten niitä yleispäteviä ominaisuuksia, joita jokaisella myynnin ja markkinoinnin ammattilaisella on?

Kyky vaikuttaa omaan asenteeseen, ahkeruuteen ja ajankäyttöön ovat oikean ammattilaisen avainominaisuuksia. Ammattilainen suunta energiansa oikeisiin asioihin, priorisoi ja ottaa oppia virheistään. Kun alallamme lopettaa oppimasta, on sama vaihtaa alaa heti.

Alamme digitaalisuus antaa mahdollisuuksia oppimiseen entistä enemmän suuren tietomäärän vuoksi. Digitaalinen vuorovaikutus lisääntyy nopeasti, joten ammattilaisten on oltava ajan hermoilla. Digisovellukset eivät korvaa huippuosaajan omaa tieto-taitoa tai kontakteja, mutta oikea ammattilainen osaa valjastaa ne omaksi avukseen ja kilpailuedukseen. Tärkeää on osata luoda luottamus asiakkaaseen, oli kyse sitten myynnistä tai markkinoinnista. Digiaika luo mahdollisuuksia luoda luottamuksellisia asiakassuhteita myös kaukana oleviin asiakkaisiin, menemättä fyysisesti heidän luokseen. Jos tällä alalla ei ole ajan hermoilla, on hyvin todennäköistä, että toinen firma tai myyjä nappaa asiakkaat nenän edestä.

Tärkeää on kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys, sillä monet tilanteet raastavat hermoja, sekä vaativat paljon ongelmanratkaisukykyä ja vaativat myös toisinaan hyvin nopeita päätöksiä. Ammattilaisen on osattava pitää niin sanotusti “pää kasassa”, aina töissä ollessaan. Keskiverto osaajat hakevat onnistumisia onnistumisten perään ja turhautuvat heti kun jokin asia ei onnistu, kun taas huippuosaaja etsii kehityskohtia omasta tekemisestään, eikä tuotteestaan, palvelustaan tai asiakkaasta. Ammattilainen tai “huippuosaaja”, jota olen tässä postauksessa myös käyttänyt, rakentuu lyhyesti siitä, että hän on aidosti kiinnostunut työstään ja nauttii siitä. Ammattilaiset huolehtivat omasta osaamisestaan ja osaavat pitää hauskaa.

Moni opiskelee Tradenomiksi, kun ei keksinyt muutakaan, joten mielestäni jokaisella alasta oikeasti kiinnostuneella on mahdollisuus rakentaa unelmiensa ura, kun vain on selkeät tavoitteet ja on valmis tekemään töitä tavoitteidensa eteen.

 

 

Yhteismarkkinointi tarkoittaa juuri sitä miltä se kuulostaa: yritykset markkinoivat yhdessä.

Käytännössä siis kaikki yhteismarkkinoinnissa koituneet kustannukset jaetaan osallistuvien yritysten kesken, samoin markkinoinnista saatu hyöty jakaantuu. Yhteismarkkinointi on melko yleistä matkailukeskuksissa, joissa toimii monia hotelleita, ravintoloita ja muita palveluita, mutta myös esimerkiksi koko kaupungin (lähes)kaikki yritykset voivat harjoittaa yhteismarkkinointia. Tästä käytännön esimerkkinä Rovaniemen Likiliike. Alkuperäinen tarkoitus ei suoranaisesti ole yhteismarkkinointi, mutta sitä se myös osaltaan on. Joka kerta kun Likiliikkeeseen törmää jossain , löytää sitä kautta kaikki Rovaniemen paikalliset yritykset. Nerokasta!

Yhteismarkkinointia hyödyntävät siis myös kaupungit tai seutualueet, jossa palveluita markkinoidaan erityisesti matkailijoille. Kuten varmasti jokainen on huomannut lähes joka kaupungista, kunnasta ja kylästä löytyy oma VisitRovaniemi, VisitHelsinki, VisitTampere tms -yritys. Myös hyvänä esimerkkinä, joulun alla monilla paikkakunnilla järjestetään joulun avajaisia ja muita joulutapahtumia, joita markkinoidaan monen yrityksen voimin. Esimerkkinä käytän taas synnyinkuntaani Rovaniemeä, jossa Black Fridayta mainostettiin kaupungin kaikkien kolmen kauppakeskuksen yhteisvoimin. Kun väkeä on liikkeellä jonkun tapahtuman myötä, hyötyvät siitä kaikki alueen yrittäjät! Yhteismarkkinointi soveltuu myös yksittäisille, minkä tahansa alan, yrityksille ja sitä voidaan toteuttaa vaikka vain kahden yrityksen kesken.

Tietysti on tärkeää että yhteismarkkinointia tekevillä yrityksillä on samankaltainen asiakaskohderyhmä. Jos oman yrityksesi asiakkaita ovat parikymppiset nuoret ja kumppaniyritys havittelee eläkeläisasiakkaita, ei yhteismarkkinoinnista todennäköisesti ole kummallekkaan mitään hyötyä. Toisaalta, vaikka kohderyhmä olisikin sama, ei yhteismarkkinoinnin kumppani saisi olla suora kilpailija. Esimerkiksi S-ketju ja K-ketju ovat toistensa suoria kilpailijoita, eivätkä sen vuoksi voisi tehdä yhteismarkkinointia. Pienemmillä paikkakunnilla tätä ei kannata ottaa liian kirjaimellisesti. (Kuten aiemmin mainitsin Rovaniemen kauppakeskuksien yhteismarkkinoinnin.)

Yhteistyömarkkinointia on myös helppo toteuttaa! Varmasti helpoin keino on tottakai yrityksen omat verkkosivut. Laita omille verkkosivuillesi linkki kumppanisi verkkosivuille tai lyhyt esittely kumppanista ja samat tiedot tulevat kumppanin verkkosivuille sinun yrityksestäsi. Tadaa, helppoa ja kivaa! Verkkosivujen lisäksi erittäin helpon tavan yhteismarkkinointiin tarjoaa tietysti sosiaalinen media.  Somea käytettäessä tulee kuitenkin muistaa, että kumppanin sisältöä kannattaa jakaa omille asiakkaillesi ainoastaan, jos koet sisällön arvokkaaksi ja mieleiseksi omille asiakkaillesi, muutoin menetät helposti seuraajiasi. Yhteismainos lehdessä tai radiossa tavoittaa molempien asiakkaat ja puolittaa kustannukset. Mainostaminen kumppanin kanssa on vähintään puolet halvempaa ja jos kumppaneita on useita, voivat kustannukset laskea roimasti. Liiketiloissa tehtävää yhteismarkkinointia voidaan toteuttaa julisteiden, esitteiden, käyntikorttien ja muiden painettujen materiaalien avulla. Jaettujen kustannusten lisäksi yhteismarkkinoinnin ehdoton ykkös-hyöty on tietenkin uusien asiakkaiden tavoittaminen!

Yksi kaikkien, ja kaikki yhden puolesta!

Markkinoinnin tärkein tehtävä on tietysti tukea myyntiä, mutta silti markkinoinnin tehokkuutta mitataan surullisen monissa paikoissa pelkästään verkkosivuston kävijöiden ja someseuraajien lukumäärällä. Jos sen sijaan mitattaisiin oikeita asioita, oikeaa dataa, jonka avulla pystytään esimerkiksi perustelamaan tarvittu budjetti yrityksen toimarille paremmin. Mitkä sitten ovat mielestäni suositeltavia mittareita, joilla erityisesti markkinointia tulisi mitata?

Mittari 1. Paljonko markkinoinnilla hankittujen asiakkaiden hankkiminen tuli maksamaan yritykselle. Eli “Asiakashankintahinta”. Tätä hintaa kannattaa myös lisäksi verrata asiakkuuden todelliseen arvoon, eli suhteuttaa menot asiakkaan tuomiin tuloihin.

Mittarina 2. toimii se, kuinka suuri osa uusista asiakkaista on ollut ensikosketuksissa yritykseen markkinoinnin kautta? Entä kuinka monen asiakkuuden luomiseen markkinointi on osallistunut vähintäänkin jossain vaiheessa? (esimerkiksi somen alennuskampanjat)

Mittari 3 on koko markkinointikolmion arvo. Kun tiedetään, millä prosentilla verkkosivuston tai somen kävijät saadaan konvertoitua kiinnostuneiksi ihmisiksi, kuinka suuri osa kaikista kiinnostuneista päätyy myyntiliideiksi, kuinka moni myyntiliidi päätyy maksavaksi asiakkaaksi ja paljonko yhden asiakkuuden arvo keskimäärin on, pystytään markkinointi- ja myyntiprosessia ennustamaan ja tehostamaan.

Todellisuudessa myynnin ja markkinoinnin mittareita on varmasti yhtä monta kuin on yritystäkin. Myynnin ja markkinoinnin mittaaminen on loppujen lopuksi hyvin paljon riippuvainen yrityksestä itsestään, sen asiakaskunnasta ja alueesta. Vielä tänäkään päivänä kaikki yritykset eivät tarvitse yrittäjälle tarpeeksi menestyäkseen edes omia nettisivuja, joten vaikka silloin mittaamisen perus idea olisikin sama, on sen toteutustapa aivan eri.

Kaikenlaisen markkinoinnin tekeminen vaatii sekä osaamista että aikaa, joten usein fiksuin ratkaisu voi olla ottaa kumppaniksi markkinoinnin ammattilainen. Tehokaimmin tähän pystyvät tietenkin mediatoimistot, jotka työskentelevät useiden yritysten liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämisen kumppanina.
Mediatoimiston ammattitaidolla pystytään parantamaan yrityksen markkinointisuunnitelmia ja kehittämään uusia näkemyksiä, sekä kasaamaan uutta tietoa sekä ymmärrystä yrityksestä ja sen markkinoista. Hyvän markkinoinnin onnistuminen vaatii perehtyneisyyttä, nopeaa oppimista ja runsasta määrää kokeilemista. Yksittäisen yrityksen sisällä toimiva kova tähtitiimikään ei pysty nokittamaan kollektiivisen oppimisen voimaa. Mediatoimistossa voi olla jo kymmeniä samaan syväosaamisalueeseen keskittyviä asiantuntijoita.

Yritykset ostavat mainostoimistolta pääasiassa luovuutta. Mainostoimiston täytyy tietenkin olla luova, mutta luovuuden määritteen sisältö on nykyään monipuolistunut. Hyvä mainostoimisto ratkoo eri haasteet luovilla tavoilla. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi mainonnan luovaa suunnittelua, mutta myös luovia mediaratkaisuja, sisältömarkkinoinnin prosessin toteuttamista tai kampanjamekanismien luovaa suunnittelua. Mainostoimiston tehtävänä ei ole enää kritiikittömästi tehdä sitä mitä asiakas pyytää, vaan selvittää mitä asiakas todellisuudessa tarvitsee. Kuten aikaisemmassa kirjoituksessani “Palveluiden käyttäjien ymmärtäminen ja osallistaminen”, mainitsin, asiakkaiden ymmärtäminen on tärkeä osa koko palveluntuottamista ja siitä asiakkaalle syntyvää asiakaskokemusta. Jos toimisto haluaa asiantuntijan ja vahvan kumppanin aseman, täytyy sen myös uskaltaa haastaa asiakkaan ajattelua ja mielipiteitä. Tämä taas ei onnistu, jos keskinäinen luottamus ei ole vahva. Pyrkimällä ymmärtämään asiakkaitaan syvällisemmin, mainostoimistot ymmärtävät paremmin heidän tarpeitaan.

Asiakas on tuotteen tai palvelun käyttäjä, joka hyötyy käyttämästään tuotteesta tai saamastaan palvelusta, sekä tietysti maksaa siitä. Asiakasta osallistamalla, asiakkaan ja palvelun välille syntyy eräänlainen side, joka vahvistaa asiakkaan halua sitoutua palveluun ja suositella sitä eteenpäin muillekin. Parhaimmillaan asiakas voi tarjota yritykselle tai organisaatiolle ainutlaatuista tietoa, jonka avulla yritys voi pyrkiä ymmärtämään markkinoiden tilannetta paremmin ja selkeyttää omaa markkinoinitviestintäänsä. Nykypäivänä asiakas tulee ymmärtää muunakin kuin vain kuluttajana. Nykypäivän asiakas on muutakin kuin yhdensuuntaisen vuorovaikutuksen kohde, palvelun käyttäjän roolin lisäksi asiakas on nykyään myös yritykselle vuorovaikuttaja, tietolähde, asiantuntija, sekä kehityskumppani.

 

Asiakkaiden ymmärtäminen on tärkeä osa koko palveluntuottamista ja siitä asiakkaalle syntyvää asiakaskokemusta. Sen kerryttäminen vaatii oikeita metodeja ja kysymyksiä, ja tämä taas ihan rehellistä virheiden kautta oppimista. Todennäköisesti heti ensimmäinen osallistettava asiakkaasi ei osaa piirtää sinulle täydellistä piirrustusta siitä, millainen yrtiyksesi tulisi olla, millaiseksi palvelukokemuksen pitäisi täydellisyydessään tulla tai vaikka millainen sovellus toimisi ihan jokaiselle. Kun kuitenkin pääset syventymään ymmärtämään asiakkaitasi osallistamisen kautta usein, alat ymmärtää asiakkaidesi tarpeita paremmin, jota kautta pystyt kysymään parempia kysymyksiä ja antamaan asiakkaille oikeita työkaluja sinun yrityksesi kehittämiseksi. Kun työkalut toimivat ja opit kysymään oikeita kysymyksiä, pystyt selvittämään asiakkaidesi tarpeen, motivaation, heikkoudet ja kipupisteet.  Pyrkimällä ymmärtämään asiakkaita syvällisemmin, pystyt ymmärtämään paremmin heidän tarpeitaan ja arkeaan.

Cape East on Haaparannalla sijaitseva, hiljattain uudelleen avattu kylpylähotelli. Nimensä mukaan Cape East sijaitsee ruotsin itäisimmällä kohdalla, Tornionjoen rannalla. Sijainti on jo itsessään loistava matkailukohde, ja toimii hyvänä myyntivalttina hotellille. Hotellissa on 156 huoneen lisäksi 147 camping-paikkaa, joka laajentaa potentiaalista asiakaskuntaa.

Hotellin myyntivalttina toimii maailman suurin sauna, kuin myös monet erilaiset kylpy- ja saunamahdollisuudet. Cape East on myös valittu myös ruotsissa vuoden SPA;ksi 2011. Totta kai myös hotellia ympäröivä puhdas luonto ja pohjoisen myyntivaltti – revontulet, vetävät ihmisiä ympäri maailman puoleensa.

Kokonaisuutena Cape East, minun mielestäni, on hyvinkin tavallinen, reilusti ylihinnoiteltu kylypylähotelli, joka ulkopuolelta ensikävijälle muistuttaa lähinnä motellia. Alueen tarjontaan nähden hotelli on vaikuttava, mutta jos pelkästään Suomen lapin puolella sijaitseviin kylpylähotelleihin verrattessa Cape East ei ole kummoinen. Puhdas luonto, revontulet, lumi, pakkanen ja vesistöt ovat koko pohjoisen alueen myyntivaltti, eivät vain Cape Eastin. Sijainti itsessään on tavallaan erikoinen, mutta voiko pelkästään yhdellä erittäin keskiverrolla kylpylähotelilla vaikuttaa koko alueen matkailuun merkittävästi? Epäilen.

Olen jo aiemmissa blogi-postauksissani tuonut esille kohderyhmien määrittämisen tärkeyttä. “Kaikkea kaikille”-mentaliteetti on harvoin toimiva ja saa usein aikaan sekavan tilanteen, joka loppujen lopuksi johtaa Ruger Hauerin sanoin siihen että; “jokaiselle jotain, on ei mitään kellekkään”

Edelleen yksi nykypäivän markkinointi-ongelmista on se, että ei määritetä tarpeeksi tarkasti sitä kenelle markkinoidaan. Jos tuotteenasi toimii esimerkiksi petivaatteet, voi tuotettasi käyttää kyllä kuka tahansa. Mutta kuka petivaatteita todellisuudessa tarvitsee? Helppo vastaus olisi esimerkiksi; “kaikki joilla on sänky”. Todellisuudessa se, että omistaa sängyn, ei tuo tarvetta juuri sinun petivaatteillesi, joten määrittelyä täytyy hieman tarkentaa. Ihan yksinkertainen tie lähteä pohtimaan on, milloin itse olet ostanut petivaatteita? Ensimmäiseen omaan asuntoon muuttaessa? Ensimmäisen oman asunnon ostamisen jälkeen?
Oletko kenties saanut kaikki petivaatteesi tupaantulijais-, syntymäpäivä-, tai vaikka häälahjaksi? Tässä tapauksessa kohderyhmää voisi lähteä rajaamaan opiskelemaan lähteviin tai taloa rakentaviin nuoriin ja heidän sukulaisiinsa. Olennaista ei ole se, että jokainen kohderyhmäsi jäsen oikeasti tarvitsee petivaatteitasi, vaan se, että niin asian kannattaisi olla. Rajaa kohderyhmäsi niin hyvin, että voit tiedon perusteella perustella heille, että he todella tarvitsevat tuotettasi. Jos eivät suoraan itseään varten niin, esimerkiksi niin, että tämän parempaa/hyödyllisempää/tarpeellisempaa lahjaa et voi nuorelle antaa.

Jo vanha klisee ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pätee kohderyhmien määrittelyyn paremmin kuin hyvin, sillä suunnittelulla voidaan priorisoida kohderyhmien, eli asiakassegmenttien määrittelyn tavoitteet ja toimenpiteet ja ennakoida erityisiä voimavaroja vaativat tilanteet. Kampanjoille ja erityisille tapahtumille, kuten merkkivuosille ja isommille seminaareille määritetään aina omat kohderyhmänsä.

Kokonaisuudesssaan markkinoinnin ja myynnin kohderyhmien määrittämisen tarkoituksena on luoda eri kohderyhmiä, jotka reagoivat myyntiin ja markkinointiin eri tavoilla.

Bloggaaminen on helposti yksi parhaista keinoista markkinoida yritystä persoonallisella tavalla ja olla yhteydessä asiakkaiden kanssa, sekä tuoda heille esiin oman yrityksesi ääni ja persoona, varsinkin jos kyseessä on uusi aloittava yritys. Siten yrityksesi ei ole enää kasvoton yritys muiden joukossa, ja siten se on paljon helpommin lähestyttävissä. Yritys voi bloginsa avulla esimerkiksi auttaa asiakkaitaan ja luoda liidejä. Blogissa voi hyvin kertoa esimerkiksi omista tuotteista, tai jakaa käyttöohjeita tuotteille.

Suurin osa yrityksistä tähtää bloggaamalla oman ammattilaisimagonsa vahvistamiseen ja herättelee oman kohderyhmänsä kiinnostusta, joka auttaa tukemaan yrityksen kasvua ja blogi mahdollistaa myös yrityksen asiantuntijuuden markkinoimisen. . Yritykset, jotka kirjoittavat blogia, saavat 55% enemmän kävijöitä sivuilleenkuin yritykset, jotka eivät kirjoita blogia, kertoo Hakukonemestarit.fi-sivusto.

Blogi on jokaisen helposti perustettavissa ja yleensä myös ilmainen. Bloggaus mahdollistaa kenen tahansa “äänen” saamisen kuuluville tasapuolisesti. Blogi tavoittaa seuraajat siellä, missä he viettävät päivittäin eniten aikaansa: verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kuitenkin, ennen yrityksen blogin perustamista, on sille hyvä asettaa selkeitä tavoitteita ja miettiä valmiiksi kohderyhmät, joita sen avulla tavoitellaan. Muuten kokonaisuudesta voi helposti tulla sekava erilaisen informaation tulva, joka ei edesauta mitään mihinkään suuntaan.

Blogin omia keskeisiä tavoitteita voivat olla esimerkiksi: Brändin tunnettuuden lisääminen, nettisivuliikenteen lisääminen, luottamuksen lisäämien tai asiantuntijaimagon vahvistaminen. Blogilla voi olla yhtä aikaa myös monia tavoitteita – pääasia on, että tavoitteet ovat kaikille selvät. Myös asiakaspersoonien avulla on helppo muotoilla blogin sisältöjä, kun tietää mistä kohdeyleisö on todellisuudessa kiinnostunut. Asiakkailta ja potentiaalisilta asiakkailta saa arvokasta tietoa siitä, mitä aiheita blogissa kannattaa käsitellä, ja sitä tietoa kannattaa hyödyntää. Aihepiirien tulee kuitenkin pysyä yrityksen toiminnan, blogin tarkoituksen ja lukijoita hyödyttävien sisältöjen puitteissa.

Vinkki! Kun blogin lisää yrtiyksen varsinaisten verkkosivujen oheen, tuo se ajankohtaisuutta ja raikkautta sivuston informatiivisenpaan sisältöön.

Taustatutkimukseen ja projektiin perehtymisen merkitys on olennainen osa onnistumista. Ilman taustatutkimuksien tekemistä ja asiaan perehtymistä projektia on ylipäätään hankala lähteä rakentamaan, ja ilman tietoa markkinoitavasta kohteesta markkinointisuunnitelmaa on hankala lähteä toteuttamaan. Esimerkiksi, jos et tiedä ketkä yleensäkään käyttävät kehittämisprojektin kohteen palveluja/tuotetta, mistä tiedät kelle sitä markkinoit? Aluksi on siis hyvä selvittää, mitä tarjotaan ja kenelle sitä tarjotaan, ketkä mahdollisesti jo käyttävät palvelua tai tuotetta ja ketkä voisivat olla potentiaalisia asiakkaita, mutta eivät vielä tiedä palvelun/ tuotteen olemassaolosta.

Jos nyt case-esimerkiksi nostaisi vaikka Black Fridayn. Black Friday avaa joulun ostos-sesongin ja useat liikkeet asettavat suuren osan marraskuun myynnistä pelkästään sen varaan. Jotta Black Fridayn myynti saadaan vastaamaan tavoitteita, täytyy sitä tietenkin markkinoida. Suomessa Black Friday on edelleen tavallaan uusi juttu, sillä se rantautui tänne ensi kerran vasta 2011. Joka tapauksessa dataa on jo kuitenkin useammalta vuodelta. Sen perusteella voidaan tutkia ketkä ostavat silloin ja mitä, ja markkinoida sen mukaan. (Tässä kohtaa on myös hyvä miettiä, mitä voitaisiin myydä tarjoustuotteiden ohella, kun joulu on ovella.)

Liika on liikaa, tässäkin asiassa. Aina on hyvä jättää varaa myös trendien muuttumiselle, erityisesti nyt kun elämme kaikki niin kiinni sosiaalisessa mediassa. Melkein mikä tahansa tuote tai mainos voi nousta ns. viraaliksi, kun vain oikea vaikuttaja nostaa sen esiin oikealla hetkellä.

Kuluttajia jaetaan erinlaisiin asiakasryhmiin esimerkiksi iän, sukupuolen tai etnisen taustan mukaan. Myös perheelliset ja sinkut voivat olla oma asiakasryhmänsä, tietenkin toimeksiannosta riippuen. Esimerkiksi vessapaperia käyttää jokainen, edellämainistuista erilaisuuksista riippumatta, ainakin toivottavasti. Tällöin pelataan laadulla ja mielikuvilla, joita vessapaperi ihmisille luo. Lambin söpön lampaan tunnistaa varmaan jokainen pohjoismaalainen ja Norjassa Lambi onkin lähes synonyymi vessapaperille.  Ihmisille on siis hyvä luoda selkeitä mielikuvia markkinoitavasta palvelusta, joka helpottaa selkeästi ostopäätöstä. Kun brändi tunnistetaan, sitä myös ostetaan.