Alla olevasta kuviosta näet korkeakoulutuksen sijainnin Suomen koulutusjärjestelmässä:

Avoin yliopisto-opetus on Lapin yliopiston opintovaatimusten mukaista opetusta. Opetusta tarjotaan kaikille opiskelusta kiinnostuneille, kuten itseään yleissivistäville, välivuotta viettäville, ammatillista lisäpätevyyttä hakeville, preppaajille, tutkintotavoitteisille, työttömille tai työssä käyville. Opetusta järjestetään Rovaniemellä ja yhteistyöoppilaitosten kautta ympäri Suomea. Osa opinnoista on verkko-opintoja, joihin voi osallistua paikasta riippumatta. Avoimien yliopistojen opintoja eri yliopistojen valtakunnallisesta tarjonnasta löytyy opintopolusta.

Avoimessa yliopistossa voi suorittaa yksittäisiä opintojaksoja, perusopinto- ja aineopintokokonaisuuksia. Perusopinnot johdattavat tieteenalaan ja luovat perustaa aineopinnoille. Aineopinnot perehdyttävät syvällisemmin tieteenalan teorioihin, keskeisiin tutkimusmenetelmiin, tutkimustuloksiin ja niiden soveltamiseen. Perusopintojen kesto on noin yksi vuosi ja aineopintojen kesto noin 1,5–2 vuotta. Opintoihin sisältyy vaihtelevasti luentoja, verkkoluentoja, harjoituksia, ryhmätyöskentelyä, esseiden sekä oppimis- ja luentopäiväkirjojen kirjoittamista, verkko- keskusteluja ja opiskelijan itsenäistä työskentelyä. Yliopisto-opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yksi opintopiste (1 op) vastaa n. 27 tunnin työmäärää. Avoimessa yliopistossa ei voi suorittaa tutkintoja, vaan osia tutkinnoista.

Opintoja voi suorittaa:

• Avoimen yliopiston ilta- ja verkko-opetuksessa. Opetustarjonta löytyy avoimen yliopiston verkkosivuilta kohdasta opintotarjonta.
• Erillisellä opiskeluoikeudella tutkinto-opiskelijoiden ryhmissä: Tutkinto-opetus toteutetaan pääsääntöisesti päivisin. Suosittelemme tutustumaan hakuohjeisiin. Opintovaatimukset ja aikataulut löytyvät Peppi-opinto-oppaasta.

Avoimen yliopiston käsitteistä kerrotaan tarkemmin oppaan kohdassa opiskelun käsitteet ja opintopolussa.

Yliopistoissa on kaksiportainen tutkintojärjestelmä, joka koostuu alemmasta kandidaatin ja ylemmästä maisterin tutkinnosta. Kandidaatin tutkinto, joka on yhteensä 180 op, koostuu pääaine- sivuaine- kieli- ja metodiopinnoista. Maisterin tutkinto, joka on yhteensä 120 op, koostuu pääaineen syventävistä opinnoista, mahdollisista sivuaineopinnoista sekä kieli- ja metodiopinnoista. Jatkotutkintoina voi suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Päätoimisen opiskelijan yksi opintovuosi on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä.

Avoimen yliopiston kautta voi opiskella osia Lapin yliopiston kandidaatin tutkinnoista. Avoimen ammattikorkeakoulun kautta voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvia opintoja. Opetus vastaa korkeakoulujen tutkinto-opetusta, joten se mahdollistaa suorituksien hyväksilukemisen mahdollisissa tutkinto-opinnoissa korkeakoulun tutkintosäännön/tutkintovaatimusten mukaisesti. Avoimessa korkeakoulussa ei voi suorittaa tutkintoa, mutta opiskelijan hakeutuessa tutkinto-opiskelijaksi, tulee tarkistaa aikaisemmin suoritettujen opintojen hyödynnettävyys.

Avoimen yliopiston väylällä tarkoitetaan siirtymistä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Väylä on siten erillinen hakutapa todistusvalinnan ja valintakoekiintiön lisänä, jolloin esim. lukio-opinnoissa menestyminen ei vaikuta valintoihin ja valintakokeeseen ei tarvitse osallistua. Hakijan on mahdollista ja usein kannattavaa hakea itseään kiinnostavaan koulutusohjelmaan sekä avoimen väylän kiintiössä että valintakoe- tai todistuskiintiössä maksimoidakseen sisäänpääsymahdollisuutensa.

Lapin yliopiston tutkinto-opiskelijoiksi pyrkivien valintaperusteet vahvistetaan vuosittain ja julkaistaan syksyllä opintopolussa. Valintaperusteet voivat siten muuttua huomattavastikin eri vuosien välillä, jonka vuoksi ei kannata liikaa tukeutua edellisen yhteishaun valintaperusteisiin ennen uusien julkaisua esimerkiksi opintoja suunnitellessaan. Valintakriteereihin kannattaakin tutustua huolella. Tiedekuntaan tutkinto-opiskelijaksi päästessä, on avoimia yliopisto- opintoja mahdollista sisällyttää tutkintoon, jos opinnot vastaavat sen hetkisiä opintovaatimuksia.

Olemme koonneet avoimen yliopiston verkkosivuille kattavan tietopaketin avoimen yliopiston väylästä ja väylän kautta hakemisesta. Verkkosivuillamme näkyvät valintaperusteet ja muut väylähakuun liittyvät käytännön asiat tullaan päivittämään aina syyslukukauden aikana, kun seuraavan kevään hakukohteiden valintaperusteet on vahvistettu tiedekunnissa.

Suunnitelman lähtökohtana ovat omat opiskelutavoitteesi. Opiskeletko yleissivistyksen hankkimiseksi vai ehkä ammattitaitosi kehittämiseksi? Päämäärien muotoilu on tärkeää, jotta voit arvioida opintojen etenemistä ja onnistumista. Tee tavoitteistasi realistisia, niin että otat huomioon oman elämäntilanteesi ja mahdollisuutesi. Näin voit myös saavuttaa tavoitteesi ja kokea onnistuneesi.

Opintojen suunnittelua varten tarvitset tietoa opintojen luonteesta, niiden vaativuudesta, aikatauluista ja suorittamiseen tarvittavasta/kuluvasta ajasta, opintojen järjestelyistä, kustannuksista ja opintososiaalisista kysymyksistä. Näitä asioita voit alkuun selvitellä tämän oppaan, opinto-ohjelmien ja henkilökunnan avulla. Huomioi myös suunnitellessasi opintoja, että taideaineissa opetuksessa on oltava läsnä 90 % ja kieliopetuksessa 80 %.

Tee opintosuunnitelmastasi joustava. Pyri saamaan lukujärjestykseesi vaihtelua; kaikkina iltoina ei jaksa opiskella, vaan pitempi työrupeama vaikkapa viikonloppuna saattaa olla tehokas. Varaudu myös siihen, että voit joutua muuttamaan aikatauluasi. Tällöin hylätty tenttitulos, työkiireet, flunssa tms. eivät ole syitä keskeyttää opintoja. Jätä tilaa yllätyksille, jotta esimerkiksi syntymäpäivät tai yllätysvierailut eivät sotke aikatauluasi. Yritä opiskella mahdollisimman tehokkaasti niinä aikoina, jotka olet lukujärjestykseesi merkinnyt. Huomioi suunnittelussasi oma elämäntilanteesi ja omat lähtökohtasi.

Voit jakaa opintosuunnitelman eripituisille ajanjaksoille. Yhden lukukauden tai -vuoden suunnitelma voi sisältää melko tarkankin aikataulun. Opintojesi tueksi voit tehdä esimerkiksi omaan kalenteriin lukujärjestyksen, johon merkitset sekä opiskeluun että muuhun toimintaan varaamasi ajan. Hyviä suunnittelun lähtökohtia ovat esimerkiksi luentoajat, tenttipäivät ja kirjallisten tehtävien palautuspäivät.

Viikoittaisen ja päivittäisen opiskelun tarpeen voit arvioida itse. Voit suunnitella päiväohjelmasi, joka noudattaa tiettyä, säännöllistä rytmiä tai se voi muokkautua kulloisenkin tilanteen mukaisesti. Voit suunnitella jopa yksittäisen oppimistilanteen. Näin parannat omaa työskentelyäsi ja saat siitä enemmän hyötyä.

On tärkeää, että pysähdyt välillä arvioimaan menestystäsi opinnoissa.

Vastoinkäymisistä  ei  kannata  lannistua,  vaan  on  hyvä  miettiä  olisiko   esimerkiksi opiskelutekniikassa kehitettävää. Ongelmia voivat aiheuttaa mm. puutteet opiskelutekniikassa, tehoton ajankäyttö tai liian vähäinen peruskäsitteiden hallitseminen. Ongelmien syitä tarkastelemalla löytyy usein myös ratkaisu. Tarkista opintosuunnitelmasi, älä luovu siitä, vaan muuta sitä tarvittaessa. Opintosuunnitelmasi on hyödyllinen apuväline jatkossakin. Muista palkita itseäsi, kun olet saavuttanut tavoitteesi.

Lue opintojen suunnittelusta lisää kohdasta opiskelutekniikat ja esteettömyys.

Opetuksen käytännön järjestelyihin liittyvää neuvontaa ja opastusta saat Avoimen yliopiston asiakaspalvelusta avoin@ulapland.fi, p. 040 484 4495.

Oppiaineen sisältöihin liittyviä asioita voit kysyä koulutussuunnittelijalta. Yhteystiedot sekä avoimen yliopiston asiakaspalvelun aukioloajat löydät oppaan lopusta sekä http://www.ulapland.fi/avoin. Samasta osoitteesta löydät myös tietoa opinto-ohjelmista. Opettajat antavat opintojaksojen suorittamisohjeet luennolla tai verkko-oppimisympäristö Moodlessa. Joissakin oppiaineissa on opiskelun tukena tuutori, jolta voi kysyä opiskelukäytäntöihin liittyviä asioita. Mahdollisen tuutorin yhteystiedot saat hyväksymissähköpostiviestissä.

Avoimen yliopiston suunnittelija auttaa opintojen suunnittelussa ja erilaisten opiskelumahdollisuuksien pohtimisessa. Voit saada henkilökohtaista ohjausta myös opiskelutaitoihin liittyvissä asioissa. Voit halutessasi varata ajan henkilökohtaiseen opintoneuvontaan sähköisestä ajanvarausjärjestelmästä tai ottamalla yhteyttä avoimen yliopiston suunnittelijaan.

Perehdy heti opintojesi alussa huolellisesti sekä opinto-ohjelmaan että opiskelijan oppaaseen. Oppaiden tarkka lukeminen ennaltaehkäisee monta pulmaa. Löydät myös verkkosivuiltamme tietoa opinnoista sekä vastauksia opiskelijoiden useimmin kysyttyihin kysymyksiin.

Virtuaalista ohjausta ja neuvoja opintoihin löydät mm. seuraavista lähteistä:

helsinki.fi/fi/avoin-yliopisto/opiskelu/kehity-oppijana

avoin.helsinki.fi/opiskeluntaito/index.htm

opioppimaan.fi

opintopolku.fi/wp/valintojen-tuki/ohjaus-ja-neuvontapalvelut/

snellman-instituutti.onedu.fi/zine/4/toc

opiskelutaidot.fi/

Lähiopetus järjestetään Lapin yliopiston kampuksella, Yliopistonkatu 8. Opinto-ohjelmassa mainitaan luentosali, jossa opetus pidetään. Opinto-ohjelmat, opetustarjonnan ja aikataulut löydät verkkosivuiltamme.

Verkko-opetuksessa käytetään Zoom ja Teams -järjestelmiä ja Moodle -verkko-oppimisympäristöä. Näiden järjestelmien käyttöä varten tarvitset internet- yhteyden ja kuulokemikrofonin.

Opiskelijan ohjeet järjestelmien käyttöön löytyvät eOppimispalveluiden sivuilta. Molempiin järjestelmiin kirjaudutaan Lapin yliopiston tietoverkon käyttäjätunnuksilla, josta löydät lisätietoa kohdasta IT-palvelut ja käyttäjätunnukset.

Opiskelijat perehdytetään opintojen alussa verkkoympäristöön. Teknisiin kysymyksiin on saatavilla ohjausta ja neuvontaa koko opintojen ajan. Adobe Connectiin liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä etätukihenkilöihin eoppimispalvelut@lapinamk.fi

Löydät opintojen ilmoittautumisohjeet opintotarjonta -sivullamme olevien opintojaksojen nimiä klikkaamalla. Ilmoittautuminen avoimen yliopisto opintoihin on sitova. Maksettua opintomaksua ei palauteta.

Opintojesi etenemisen kannalta on hyvä, että suoritat opinnot sille suunnitellun opinto-ohjelman aikataulun puitteissa. Opinto-oikeus on voimassa opintojen keston ajan. Jos sinulta jää joitain opintojaksoja suorittamatta, voit hakea opinto-oikeutta suorittamatta jääneisiin opintojaksoihin seuraavan kerran alkaviin opintoihin. Näistä maksetaan opintomaksu. Huomioi, että kaikkia opintokokonaisuuksia ei järjestetä joka vuosi.

Avoimen yliopiston opinnoista kiinnostuneen kannattaa tutustua myös verkkosivujemme hakijalle -osioon sekä vastauksiin hakijoiden useimmin esittämistä kysymyksistä.

kKäyttäjätunnukset

Kaikille yliopiston opiskelijoille muodostuu automaattisesti käyttäjätunnus ja sähköpostitili. Tätä tunnusta käytetään mm. Peppiin, Moodleen, sähköpostiin, luokkien työasemiin, langattomaan verkkoon ja joihinkin hallinnon järjestelmiin kirjauduttaessa.

Käyttäjätunnuksen käyttöönotto eli aktivointi

Tunnukset voit aktivoida joko henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella osoitteessa identity.luc.fi

Mobiilivarmenteen hankkimisesta löydät tietoa mobiilivarmenne.fi -sivustolta. Mobiilivarmenne on sähköinen henkilöllisyystodistus kännykässä, jolla voi tehdä allekirjoituksen erilaisissa sähköisissä palveluissa.

Mikäli sinulla ei ole henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, tulee ottaa yhteyttä opiskelijoiden HelpDeskiin 

Ohje tunnuksen aktivointiin ja salasanan vaihtoon verkkopankkitunnistautumisella tai mobiilivarmenteella löytyy identity.luc.fi.

Ongelmat ja unohtuneet salasanat

Myös unohtunut salasana vaihdetaan ensisijaisesti henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella osoitteessa: identity.luc.fi.

Unohtunut salasana voidaan myös vaihtaa henkilökohtaisesti paikan päällä opiskelijoiden HelpDeskissä. Mikäli paikan päällä käyminen ei ole mahdollista, ole yhteydessä HelpDeskiin joko sähköpostitse tai puhelimitse.

Jos salasanasi on vanhentunut ja muistat vanhan salasanan, voit vaihtaa sen osoitteessa pwd.luc.fi tai OWA-sähköpostin kautta.

Tuudo

Tuudo on mobiilisovellus, joka helpottaa opiskelijan arkea ja auttaa saavuttamaan enemmän. Tuudo toimii Android- ja iOS -laitteilla. Voit ladata Tuudon Googlen Play Storesta ja Applen App Storesta. Tuudo sisältää opintosuoritukset, ilmoitukset uusista suorituksista, lukujärjestys ja ilmoitukset kurssien aikataulu- ja salimuutoksista. Lisätietoja Tuudosta verkosta tuudo.fi.

Voit tutustua Lapin yliopistossa käytettäviin opiskelun tukijärjestelmiin ja verkko-oppimisvälineisiin yliopiston etusivulla. Pikalinkin keskeiset työkalut on merkitty kuvassa keltaisella. Samat kuvakkeet löytyvät myös mobiililaitteella päävalikon yläreunasta. 

 Peppi

Ensimmäinen kuvake johtaa yliopiston Peppi -opiskelijarekisteriin. Siellä voit mm. tutustua eri oppiaineiden opinto-oppaisiin sekä tarkastella omia opintosuorituksiasi. Pepissä on myös mahdollista tilata virallinen sähköisesti allekirjoitettu opintosuoritusote suorittamistasi opinnoista.

Outlook

Toinen kuvake vie sinut yliopiston Outlook-sähköpostiin, joka muodostuu automaattisesti käyttäjätunnuksen luonnin yhteydessä. Yliopiston eri järjestelmät saattavat lähettää automaattisia viestejä @ulapland.fi -sähköpostiosoitteesi, joten sen sisältöä kannattaa tarkastella ainakin toisinaan.

Kirjaston palvelut

Viidennestä ja viimeisestä kuvakkeesta pääset Lapin korkeakoulukirjaston hakupalveluun LUC Finnaan. Voit etsiä sen avulla opinnoissa tarvittavaa oheiskirjallisuutta ja lainata sitä kirjastosta. Kirjaston palveluiden käyttäminen vaatii kirjastokortin, josta tarkempia tietoja on omassa osiossaan.

Exam

Kolmannesta kuvakkeesta pääset yliopiston käyttämän sähköisen tenttijärjestelmä Examin sivulle. Voit varata sähköisessä tenttijärjestelmässä suoritettavia tenttejä, mikäli kyseisen opintojakson opettaja on ottanut sen kurssilleen käyttöön.

Moodle

Neljännen kuvakkeen takaa löydät Lapin yliopistossa käytettävän Moodle -verkko-oppimisympäristön. Suurin osa yliopiston opetuksesta järjestetään joko osittain tai jopa kokonaan Moodle-alustaa hyödyntäen. Saat kunkin opintokokonaisuuden tai -jakson tilaan kirjautumiseen tarvittavan avaimen opettajaltasi.

Office 365
Lapin yliopiston opiskelijoilla on myös mahdollisuus käyttää Office 365 -palvelupakettia, joka koostuu verkkotallennustilasta sekä uusimmista Microsoft Officen ohjelmistoista, sisältäen mm. Wordin, PowerPointin ja Excelin. Voit kirjautua Office 365 palveluun yliopiston käyttäjätunnuksella osoitteessa o365.luc.fi

Opintojaksojen suoritustavat esitellään opintokokonaisuuksien opintovaatimuksissa ja useimmiten ne kerrataan myös luentojen alussa. Kirjallinen kuulustelu on yleisin tapa arvioida opiskelijoiden edistymistä. Arvioinnissa tarkastetaan, miten opittava tieto on omaksuttu. Kuulustelu on myös oppimistilanne; tehtäviä työstäessäsi kertaat, palautat mieleesi, muokkaat ja punnitset lukemiasi asioita ja tietojasi sekä saatat ne kirjalliseen muotoon.

Opintojaksojen päätteeksi voidaan pitää luentotentti, jossa tentitään luentomateriaali. Yleensä luentotentin yhteydessä tentitään myös kyseisen opintojakson kirjallisuus tai osa siitä.

Joihinkin opintojaksoihin sisältyy ainoastaan opiskeltava kirjallisuus. Tällaiset opintojaksot suoritetaan itsenäiseen opiskeluun perustuvina kirjallisuustentteinä.

Verkko-opinnoissa usein hyödynnettävä verkkotentti suoritetaan tiettynä ennalta määriteltynä ajankohtana. Moodlen tenttitilaan avautuvat tenttikysymykset ja palautuslaatikko tenttiajankohtana. Tenttivastaus kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla ja siirretään Moodleen.

Mahdollisia muita opiskelumuotoja voivat olla erilaiset kirjalliset työt eli oppimis-/luentopäiväkirjat ja esseet sekä ryhmätentit.

Lapin yliopistossa on käytössä sähköinen tenttijärjestelmä Exam. Opinto-ohjelmissa ilmoitetaan, mitä opintoja Examissa tentitään. Tilat sijaitsevat Lapin yliopiston luentosaleissa 4 ja 7, Yliopistonkatu 8, 1. krs, kirjaston läheisyydessä. Examin avulla on mahdollista tehdä myös tenttivierailuita, eli suorittaa Lapin yliopiston opintojen tenttejä jollakin muulla Exam-verkostossa mukana olevalla paikkakunnalla. Lisätietoja valtakunnallisesta Exam-verkostosta löydät sen verkkosivuilta.

Luento- ja kirjallisuustentit järjestetään opetuksen päätyttyä. Tentti- ilmoittautumiskäytäntö selviää opinto-ohjelmasta. Tentti-ilmoittautumiseen Pepissä tarvitset Lapin yliopiston tietoverkon käyttäjätunnukset. Tarkemmat opetukseen ja tentteihin ilmoittautumisohjeet löydät Pepistä, opintojaksojen ohjeista.

Lähitentti järjestetään Lapin yliopistolla, Yliopistonkatu 8. Tenttipaikka ilmoitetaan opinto-ohjelmassa. Saavu tenttiin ajoissa, sillä et voi osallistua kuulusteluun, jos et saavu paikalle 30 minuutin kuluessa tentin alkamisesta. Ennen tenttiä opiskelijat kokoontuvat tenttisalin ulkopuolelle, josta tentinvalvoja pyytää opiskelijat aakkosjärjestyksessä tai oppiaineittain tenttisaliin. Tenttisaliin saat ottaa mukaasi kirjoitusvälineet, henkilöllisyystodistuksen ja mahdolliset eväät. Mikäli kuulustelussa saa olla mukana jokin teos tai muuta materiaalia, varaa tentinvalvojalle aikaa tarkistaa ne ennen tentin alkua.

Kaikki aloittavat tentin yhtä aikaa tentinvalvojan antaessa siihen luvan. Tentin kesto on yleensä neljä tuntia. Tentistä ei saa poistua ensimmäisen puolen tunnin aikana. Tarkoilla tenttijärjestelyillä pyritään takamaan tenttisalaisuus ja tenttirauha.

Samaan tenttitilaisuuteen voi osallistua useiden eri oppiaineiden opiskelijoita. Kysymyspaperissa saattaakin olla kysymyksiä useammalle tenttijälle, joten kannattaa olla huolellinen, että vastaat vain itseäsi koskeviin kysymyksiin. Mikäli tenttijärjestelyissä on jotakin epäselvää (sinulla on esimerkiksi väärät kysymykset tai kysymykset puuttuvat), selvitä asia tentinvalvojan kanssa heti tentin alussa.

Kirjoita jokaiseen vastauspaperiin tenttimäsi opintojakso, oma nimesi, opiskelijanumerosi sekä tehtävän otsikko. Tentistä poistuessasi jätä kaikki paperit tentinvalvojalle. Usein myös kysymyspaperi on palautettava. Mikäli et mielestäsi osannut riittävästi, ilmoita tentinvalvojalle luopumisestasi. Tällöin vastauspapereitasi ei toimiteta tentaattorille. Pidä tentissä aina mukana jonkinlaisia henkilöllisyytesi osoittavia papereita: ne tulee pyydettäessä esittää tentinvalvojalle.

Tenttitulokset julkaistaan Pepissä 4-5 viikon kuluttua tenttimisajankohdasta. Verkko-tentin tulokset näkyvät toisinaan ensin Moodlessa. Niiden käyttöä varten tarvitset tietoverkon käyttäjätunnuksen, jonka saat opintojen alussa (katso kohta IT-palvelut ja käyttäjätunnukset ). Pepissä voit tarkastella omia henkilötietojasi, suorituksiasi, muuttaa yhteystietojasi sekä tilata suoritusotteesi suoraan omaan sähköpostiisi. Neljän viikon kuluttua tentistä tuloksia voit tiedustella tai tilata suoritusotteesi Avoimen yliopiston asiakaspalvelusta avoin@ulapland.fi tai p. 040 484 4495.

Arvioinnista vastaa opintojakson vastuuopettaja tai -opettajat. Hyväksyttyjen suoritusten arvostelussa käytetään viisiportaista asteikkoa:

1 = välttävä

2 = tyydyttävä

3 = hyvä

4 = kiitettävä

5 = erinomainen

Toisinaan tenttien tai opintojaksojen arvostelussa käytetään vain merkintää hyväksytty tai hylätty. Opintokokonaisuudet arvostellaan opintojaksojen arvosanojen keskiarvolla. Keskiarvo voidaan laskea myös painotettuna opintopistemäärän mukaan tai jollain muulla sovitulla periaatteella.

Mikäli tentin arvostelussa on jotain epäselvää, voit käydä keskustelemassa siitä opettajan kanssa. Sinulla on oikeus saada tieto arvosteluperusteista. Kirjalliset opintosuoritukset ja niihin liittyvät kysymykset säilytetään kuusi kuukautta tulosten julkaisemisen jälkeen. Voit saada maksullisen jäljennöksen vastauspaperistasi. Jos olet tyytymätön opintosuorituksesi arvosteluun, voit pyytää suullista tai kirjallista oikaisua opettajalta.

Oikaisu on pyydettävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin olet saanut tietoosi opintosuorituksen yksityiskohtaiset tulokset sekä arvosteluperusteet. Mikäli olet tyytymätön oikaisupäätökseen, voit hakea siihen muutosta tiedekuntien tutkintolautakunnalta. Tarkempia tietoja aiheesta löydät Lapin yliopiston Tutkintosääntöasiakirjasta.

Huom! Eri yliopistojen opintovaatimukset voivat poiketa toisistaan, joten ne kannattaa tarkistaa, jos aiot opiskella aineita eri yliopistoissa.

Lisätietoja hyväksiluvuista sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta löydät yliopiston AHOT-portaalista.

Lapin yliopiston kirjasto on osa Lapin korkeakoulukirjastoa ja se toimii Lapin yliopiston päärakennuksessa Yliopistonkatu 8 ja Arktisen keskuksen kirjastossa Pohjoisranta 4. Lapin AMK:n Rovaniemen kampuksen kirjasto sijaitsee samassa tilassa yliopistokirjaston kanssa osoitteessa Yliopistonkatu 8. Kemissä Kosmoskirjaston osoite on Tietokatu 1 ja Torniossa Minervakirjaston Kauppakatu 58. Korkeakoulukirjastolla on yhteinen LUC Finna – tietokanta, josta löytyvät Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Arktisen keskuksen kirjaston aineistot.

Saat kirjastokortin kirjastosta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi kuvallisella henkilökortilla.

Kirjastopalveluja tarjotaan myös verkon kautta. Opiskelijoiden käytössä on monipuolisia työskentely- ja opiskelutiloja laitteineen. Kirjastossa annetaan aineistoihin liittyviä asiantuntijapalveluja ja tiedonhankinnan koulutusta. Kirjastossa on tarjolla kirjoja ja lehtiä sekä painetussa että sähköisessä muodossa. Käyttäjätunnuksillasi pääset keskeisiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tietokantoihin.

Kirjaston tehokas käyttö ja tiedonhankintataitojen hallinta yliopistotasoisessa opiskelussa on tarpeen. Avoimen yliopiston opiskelijoille järjestetään kirjaston käytön koulutusta syyslukukauden alkaessa. Koulutuksessa tutustutaan yliopiston kirjaston valikoimiin yleisesti sekä opastetaan tenttikirjallisuuden hakemisessa Lapin yliopistossa käytettävän LUC-Finna – tietokannan avulla. Kirjastoinfoihin osallistuminen on suositeltavaa. Kirjastoinfoista tiedotetaan hyväksymissähköpostissa tai avoimen yliopiston sivulla.

Tieteellisen tiedonhankinnan 2 op -verkkokurssi perehdyttää opiskelijat itsenäiseen tiedonhakuun ja käyttämään kotimaisia ja ulkomaisia tietokantoja sekä elektronisia aineistoja. Tieteellisen tiedonhankinnan kurssi suositellaan suoritettavaksi aineopintojen aikana.

Akateemiset opiskelutaidot 3 op -verkkokurssi antaa myös valmiuksia tieteellisen tiedon hankintaan. Kurssilla opit tunnistamaan oman oppimistyylisi vahvuudet ja kehittämistarpeet sekä käyttämään verkko-opiskelua ja – oppimisympäristöjä. Löydät kurssit avoimen yliopiston kotisivulta kohdasta opintotarjonta.

Lapin yliopiston kirjastossa on varattu opiskelijoille mahdollisuus rauhalliseen lukupaikkaan, jota kannattaa hyödyntää. Lisäksi kirjaston yläkerrassa on ryhmätyötiloja, joihin voi kokoontua opiskelemaan. Lisäksi yliopiston F-siivessä on ryhmätyötila ja hiljainen lukusali, F-hub, jotka ovat avoinna yliopiston aukioloaikoina. Jos haluat työskennellä näissä tiloissa aukioloaikojen ulkopuolella, voi hakea kulkuluvan virastomestareilta.

Lapin yliopisto tarjoaa mahdollisuuden lainata kannettavia tietokoneita, joiden saatavuustiedot voi tarkistaa Lapin yliopisto LUC Finna -tietokannasta hakusanalla kannettava tietokone ja valitsemalla hakutyypiksi ”nimeke”.

Kirjallisuutta voit saada käyttöösi usealla tavalla. Kotiin lainattavan kurssikirjallisuuden laina-aika on yleensä kahdesta neljään viikkoa kokoelmasta riippuen. Kurssikirjallisuutta on myös lyhytlainakirjoina, joiden laina-aika on kaksi vuorokautta. Kurssikirjallisuudesta löytyvät lisäksi lukusalikappaleet, joita saat lukea päivisin kirjaston lukusalissa, ja iltaisin sekä viikonloppuisin yölainoina. Kurssikirjallisuuden lisäksi opinnoissa voi hyödyntää myös korkeakoulukirjaston yleiskokoelman teoksia, joiden laina-aika on yleensä neljä viikkoa.

Opintovaatimuksiin liittyvää kurssikirjallisuutta on rajallisesti saatavissa. Perusopinnoissa on yksi kirja noin kymmentä opiskelijaa kohti, ja ylemmissä aineopinnoissa kirjoja on usein vain muutama kappale. Kirjojen hankinnoissa kannattaa tehdä yhteistyötä: samaa oppiainetta opiskelevat voivat muodostaa lukupiirejä, joissa kierrätetään kirjoja ja keskustellaan niiden sisällöstä. Opintovaatimuksiin kuuluvaa kirjallisuutta on saatavilla myös Lapin kirjastosta.

Kirjastossa on kaksi esteettömyyspaikkaa, joissa on pöydän korkeuden sähköinen säätö ja tuoli, joka mahdollistaa myös puoli-istuvan asennon. Esteettömyyspaikat on merkitty pyörätuoli-kuvakkeella.

Lapin yliopiston tietokoneilta on tulostusmahdollisuus kampuksella sijaitseviin verkkotulostimiin Turvatulostus-verkon kautta. Samojen monitoimilaitteiden avulla on myös mahdollista skannata ja kopioida asiakirjoja. Tulostaminen ja kopiointi maksetaan Krediteillä, joita voi ostaa kirjastosta. Lisätietoja tulostamisesta sekä tulostukredittien hinnasto löytyy opiskelijoiden tulostuspalveluiden verkkosivuilta.

Opintosuorituksesi kirjataan opintosuoritusrekisteriin (Peppi). Opettaja arvioi suorituksen neljän viikon kuluessa tentistä tai muusta suorituksesta. Voit pyytää opintosuoritusotteen, joka on virallinen todistus, suorittamistasi opinnoista opintojakson arvioinnin jälkeen sähköisellä todistuspyyntölomakkeella.

Opiskelijoilla on nykyisin mahdollista ladata virallinen sähköisesti allekirjoitettu opintosuoritusote myös suoraan Pepistä. Lisätietoja sähköisestä allekirjoituksesta ja sen rajoitteista löydät verkkosivuiltamme.

Keräämme palautetta sekä opinnoista että opiskelijapalveluista, jotta voimme kehittää toimintaamme.  Yksittäisten opintojaksojen osalta on mahdollista antaa palautetta Moodlessa, tai opettajat saattavat kerätä erillistä palautetta opetuksen kehittämisen tueksi opintojakson päättyessä.

Jos olet työtön, kannattaa selvittää etukäteen opintojen vaikutus työttömyysturvaan tai mahdollisuus omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella tuettuna oman paikkakuntansa työvoimaviranomaisten kanssa. Lisätietoja opiskelusta työttömänä löytyy myös työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta www.mol.fi

Oppiminen on aktiivista vuorovaikutusta ympäristön kanssa, yksilön tavoitteellista ja tietoista toimintaa. Oppiminen ei ole tietojen passiivista siirtymistä muistiin, vaan opiskelun ja oppimisen tavoitteena on muodostaa oma näkemys ja luoda jatkuvasti uutta tietoa. Oppiminen on muutosta tiedoissa, taidoissa ja asenteissa. Oppia voi missä ja mistä tahansa. (Tynjälä 2002, 9, 38.) Aikuisopiskelijalla on laajat mahdollisuudet itsensä kehittämiseen. Omiin kykyihin uskomalla menestyy hyvin opinnoissa. (Partanen 2011, 192,196.)

Oppimisen ilo lisää oppimisen edellytyksiä. Positiiviset tunteet edistävät oppimista ja positiivisten tunteiden avulla voi parantaa oppimisen laatua. Tietoisuuden kasvu ja ajattelun monimuotoisuus lisääntyvät positiivisten tunteiden vaikutuksesta. Positiiviset tunteet lisäävät myös ongelmanratkaisukykyä ja loogista päättelykykyä. (Rantala 2006, 35, 37.)

Ennen opintojen aloittamista, on hyvä pysähtyä arvioimaan omia oppimistaitoja. Oppimistaidot kehittyvät pikkuhiljaa koko opiskelun ajan, mutta perusvalmiuksia kannattaa harjoitella jo heti opintojen alussa. Uuden asian oppimiseen, ymmärtämiseen ja aikaisemman tiedon aktivointiin vaikuttavat opiskelijan oppimistaidot sekä -tyyli. Oppimistaidoilla tarkoitetaan opiskelijan teknisiä taitoja, kuten muistiinpano-, lukemis- ja kirjoittamistekniikkaa. Oppimistyylit voidaan puolestaan määritellä aistien avulla, joiden kautta tietoa vastaanotetaan. Yleisimmät oppimistyylit ovat auditiivinen, visuaalinen, kinesteettinen ja taktuaalinen.

Auditiivisella oppimistyylillä tarkoitetaan kuunteluun perustuvaa oppimista, visuaalisella oppimistyylillä näköön perustuvaa oppimista, kinesteettisellä tyylillä liikkumiseen ja tekemiseen perustuvaa oppimista ja taktuaalisella oppimistyylillä koskettamisen tai käsillä tekemisen avulla oppimista. Erilaisista oppimistyyleistä löydät lisätietoa esimerkiksi Otalan (2001) teoksesta Osaajana opintiellä ja Aulangon (2000) teoksesta Minä Osaan.

Yksilön oppimistyyli sisältää tekijöitä/ominaisuuksia useammasta edellä mainitusta oppimistyylistä, jotkut alueet painottuvat kuitenkin toisia enemmän. On myös hyvä muistaa, että tehokas oppimistyyli vaihtelee opiskeltavan sisällön ja tavoitteiden mukaan. Yleensä tavoitteena on opintojaksolla käsiteltyjen asioiden kokonaisvaltainen ymmärtäminen, mutta joskus tavoitteena voi olla oppiaineksen ulkoa opettelu (esim. vieraskieliset sanat).

Jokaisella on oma tyylinsä vastaanottaa ja käsitellä tietoa. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa opiskella. Ihmiset käyttävät eri tavoin aistejaan ajatteluun, muistamiseen ja tiedon prosessointiin. Omaa oppimistyyliä kannattaa pohdiskella. Omien oppimistapojen tiedostaminen lisää itsetuntemusta ja auttaa ymmärtämään, miksi jokin opiskelumenetelmä sopii itselle paremmin kuin toinen.

Tehokkaan oppimistyylin ja oppimistaitojen lisäksi opiskelu ja oppiminen vaativat työtä, motivaatiota, opiskelusuunnitelmaa ja sopivaa opiskeluympäristöä. Opiskelu on prosessi, jossa opiskelija itse määrittää oppimistarpeitaan, opiskelunsa päämääriä, etsii tietoa, valitsee ja soveltaa oppimisstrategioitaan sekä arvioi opiskelunsa tuloksia. Tärkeää on sitoutua opiskeluprosessiin ja ottaa vastuu omasta oppimisesta.

Työtä

Opiskelu vaatii aikaa, syvää ja perusteellista työskentelyä, sitkeyttä sekä mielenkiintoa opiskeltavaa ainetta kohtaan. Usein työssä käyvälle opiskelu on vaativampaa kuin kokopäiväisesti opintoihinsa syventyvälle opiskelijalle, mutta henkilökohtaisen opintojen suunnittelun ja siihen sisältyvän aikataulutuksen ansiosta työmäärä jakaantuu tasaisesti opiskeluajalle. Määrätietoinen ote on avuksi ja auttaa myös saavuttamaan asetetun tavoitteen. Ilman työtä eivät opinnotkaan etene. (Otala 1999, 65–55.)

Motivaatiota

Motivaatio määrää suunnan ihmisen toiminnalle. Motivaatiota ei kuitenkaan tulisi odottaa kuin ”syntyvää inspiraatiota”, vaan ihminen pystyy motivoimaan myös itse itseään. Miettiessä asetettuja tavoitteita, tulee myös miettineeksi omia motivaation lähteitä. Jokaisella yksilöllä on omat motiivinsa myös opinnoissa. Mikä palkitsee juuri sinua? Koetko onnistumisen iloa uuden oppimisesta? Mitkä tekijät edistävät sinun oppimistasi? (Partanen 2011, 197–203; Tynjälä 2002, 99–100.)

Omia voimavaroja

Opiskelijan voimavaroja ovat opiskelijan persoonallisuus, elämäntilanne, sosiaaliset suhteet, terveydentila sekä terveyteen vaikuttavat käyttäytymistottumukset. Elämäntavat ovat rakentuneet elämän aikana ja niitä voi suurelta osin rakentaa uudelleen. Se vaatii päättäväisyyttä ja aikaa. Kun elämäntavat mahdollistavat intensiivisen opiskelun ilman vahvoja addiktiivisia piirteitä ja opiskelijalla on samanaikaisesti riistävästi lepoa, liikuntaa ja terveellinen ruokavalio, alkaa opiskelu sujua mallikkaasti. (https://into.aalto.fi/display/fiopisk/Opiskelukunto.)

Opiskeluaikataulua

Opinnot edellyttävät opiskeluaikataulua. Hyvä suunnitelma auttaa valmistautumaan opintoihin, saavuttamaan tavoitteen ja ehkäisemään stressaantumista. Hyvä suunnitelma on ajatuksen kanssa laadittu. Ennalta suunnittelu on tärkeää, koska se auttaa kulkemaan omaa opinpolkua. (Paane-Tiainen 2000, 54–55.)

Opiskeluympäristöä

Opiskeluympäristöllä tarkoitetaan henkilökohtaista tilaa, jossa oppiminen sujuu luontevasti. Opiskeluympäristö ei ole pelkästään fyysinen, vaan myös henkinen tila. Toiset haluavat opiskella muiden ihmisten läsnä ollessa tai esimerkiksi radion soidessa, kun taas toiset nauttivat ehdottomasta hiljaisuudesta opiskellessaan. Esimerkiksi korkeakoulujen kirjastoista löytyvät hiljaiset työskentelytilat. (Lindblom-Ylänne, Lonka & Slotte 2001, 88.) Toisille luontevaa on oppia vaikkapa öisin, kun taas toisille aamu on parasta oppimisen aikaa (Otala 1999,53). Jokaisella on oma tapansa sekä rytminsä oppia.

Opiskelutaitoja

Avoimen korkeakoulujen opinnot eivät edellytä opiskelijoiltaan aiempaa koulutusta tai tutkintoja. Opiskelu edellyttää kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja itsenäisyyttä. Äidinkielen taidot ovat opinnoissa keskeisiä, sillä opinnot sisältävät lukemista, kirjoittamista, kuuntelemista ja keskustelua. Kannattaa muistaa, että luku- ja kirjoitustekniikka paranevat harjoittelemalla. Korkeakouluopiskelu edellyttää myös tieteellisen ajattelutavan kehittymistä ja on tavallista, että vieraskielisen kirjallisuuden lukeminen alkaa jo opintojen alussa.

Reflektiivisyyttä

Reflektiivisyys on oman toiminnan kriittistä arviointia (Saarenheimo 2001, 4). Teorian ja käytännön ymmärtäminen on edellytys syvälle oppimiselle. Reflektiivisissä prosesseissa pyritään tähän tietoiseen ymmärtämiseen. Reflektion avulla saamme oman oppimisen kuvan näkyville, jotta kykenemme arvioimaan ja korjaamaan sitä. (Saarenheimo 2001, 31.) Opiskelija käyttää reflektiota eli oman oppimisen kriittistä tarkastelua esimerkiksi oppimispäiväkirjaa tehdessä (Ansela, Haapaniemi & Pirttimäki 2005, 33).

Suunnitelmallisuutta

Opintojen suunnittelu on erityisen tärkeää työn ja perheen ohella opiskelevalle aikuiselle. Suunnitelman lähtökohtana ovat omat opiskelutavoitteet. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää, jotta voit arvioida opintojen etenemistä ja onnistumista. Niistä kannattaa tehdä realistisia ja joustavia. (Ansela ym. 2005, 66–67.) Hyviä suunnittelun lähtökohtia ovat luentoajat, tenttipäivät ja kirjallisten tehtävien palautuspäivät. (Mt., 2005, 36–37.) Kannattaa palkita itsensä, kun olet saavuttanut omat tavoitteesi. (Mt., 2005, 71.)

Opiskelu avoimessa korkeakoulussa edellyttää itseohjautuvaa oppimisen taitoa. Itseohjautuva oppiminen on prosessi, jossa opiskelija itsenäisesti määrittelee oppimistarpeitaan, muotoilee tavoitteitaan ja arvioi omia oppimistuloksiaan. Tärkeää on, että opitaan soveltamaan ja näkemään teoreettisen tiedon merkitys työssä ja elämässä. Lisäksi on keskeistä, että opitaan hyödyntämään aikaisempia kokemuksia, tietoja ja taitoja uuden oppimisessa. Itseohjautuva opiskelija tuntee itsensä oppijana ja pystyy siten itse ohjaamaan opiskeluaan. Kehittämällä oppimistaitoja myös itseohjautuvuus kehittyy. (Koro 1994, 24.)

Itseohjautuvuutta voi harjaannuttaa. Yksilöllä on mahdollisuus kehittyä oma-aloitteisemmaksi, vastuuntuntoisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi. Aikuisella on hyvät edellytykset omaksua itseohjautuva opiskelutyyli, sillä aikuisella on elämänkokemusta, tietoja ja taitoja sekä kykyä oppia. Ensimmäinen tehtäväsi kohti itseohjautuvuutta on opintosuunnitelman laatiminen.

Esteettömyys korkeakoulussa tarkoittaa, että opiskelua tuetaan tarkoituksenmukaisilla palveluilla. Tavoitteena on, että jokainen pääsee toimimaan sujuvasti korkeakouluyhteisössä. Ohjausta ja neuvontaa saa opiskelijan yksilöllisen opintopolun tekemisessä ja opintojesi sujuvuutta varmistetaan tarpeen mukaan sopivin järjestelyin. Tarvittaessa on mahdollista pyytää esimerkiksi lisävalaistusta, lisäaikaa tenttiin tai opetusmateriaaleja tarvittavassa muodossa. (Opetushallitus 2010, 9.) Lisätietoa korkeakouluopiskelun esteettömyydestä löytyy Lapin yliopisto verkkosivuilta.

Lähiopetuksella tarkoitetaan esimerkiksi luento-opetusta, ryhmätyöskentelyä, tutoriaaleja, harjoituksia ja seminaareja, joissa opettaja/ohjaaja on läsnä. Lähiopetus voidaan järjestää joko oppilaitoksella tai verkon välityksellä.

Itsenäisellä opiskelulla puolestaan tarkoitetaan opiskelijan itsenäistä tiedonhakua tai tuottamista esimerkiksi lukemista, oppimispäiväkirjan kirjoittamista, toiminnallisten tehtävien tekoa, harjoittelemista sekä tehtävien raportointia tai esseiden kirjoittamista.

Monimuoto-opinnot tarkoittavat joustavia, monenlaisiin oppimismenetelmiin ja opetusratkaisuihin perustuvia opintoja. Monimuoto-opinnot koostuvat lähiopetusjaksoista, verkkotuetusta opiskelusta ja itsenäisestä opiskelusta.

Verkko-opiskelu (eOppiminen) on suosittu opiskelumuoto, jolla tarkoitetaan tieto-, ja viestintätekniikan avustuksella tapahtuvaa oppimista, opetusta, tiedon hakemista, soveltamista ja ymmärtämistä. Se mahdollistaa opiskelun oppijalle parhaaseen sopivaan aikaan, sopivalla tahdilla ja sopivassa paikassa. Verkko-opetus laajentaa alueellista koulutustarjontaa ja mahdollistaa opiskelun työn ohella sekä kampuspaikkakuntien ulkopuolelta. Opintojaksot voivat olla täysin tai osin tietoverkon kautta suoritettavia ja niitä tuetaan ohjauksella.

Monimuoto- ja verkko-opintoja voi suorittaa joustavasti omalta kotipaikkakunnalta internet-yhteyden välityksellä. Tällöin opintojaksoilla perehdytään oppimateriaaliin, etsitään verkosta tietoa ja lähdekirjallisuudesta, keskustellaan keskustelualueella ja työstetään oppimistehtäviä sekä tehdään tenttejä. Opinnot eivät vaadi erityistä tietoteknistä osaamista, tietokoneen ja internetin peruskäyttötaidot riittävät. Opintojen alkaessa opiskelijat saavat perehdytyksen tarvittavien työvälineiden käyttöön. Työvälineiden käyttöön on saatavilla tukea koko opiskeluajan etä- ja verkko-opintojen tukihenkilöiltä Monimuoto- ja verkko- opiskelussa korostuu erityisesti aktiivinen ja itseohjautuva rooli.

Luento on korkeakouluopintojen perusopetusmuoto, jossa perehdytään opintojakson perusasioihin sekä ajankohtaisimpaan tietoon käsiteltävästä aiheesta. Osallistuminen on tärkeää, sillä luentojen tietoja ei aina ehkä löydä kirjoista ja joskus opiskelijan pitää laatia aiheeseen liittyvä luentopäiväkirja/essee tai tehdä luentotentti. Luentotentin yhteydessä voidaan joissakin tapauksissa tenttiä myös kyseisen opintojakson kirjallisuus. Luentoja tarjoamalla mahdollistetaan opiskelijan oppiminen, joka vaatii osallistumista keskusteluihin, muistiinpanojen tekemistä sekä auttaa omien käsitysten ymmärtämistä ja uudistamista. Luennot voivat joskus olla myös vieraskielisiä.

Luentopäiväkirja

Luentopäiväkirja pohjautuu luennoilla tehtyihin muistiinpanoihin, mutta ei ole luentojen referaatti. Siinä kuvataan omaa oppimista tiettyyn opintojaksoon liittyvillä luennoilla ja reflektoidaan luennoilla opittuun liittyviä ajatuksia, kokemuksia, havaintoja sekä tunteita. Kommentit voivat olla kriittisiä, täydentäviä, hyväksyviä, pohdiskelevia tai tulkitsevia.

Harjoitukset

Harjoituksissa opiskellaan luennoilla käsiteltyjä asioita käytännössä. Harjoituksiin osallistuminen on useimmissa opinnoissa suoritusvaatimuksena. Ryhmäkoko on rajoitettu ja opettaja voi keskittyä yksilöllisempään ohjaukseen ja tarvittavat välineet riittävät kaikille.

Seminaarit

Seminaareissa harjaannutaan opettajan opastuksella tutkimustyöhön ja tieteelliseen keskusteluun. Tavallisesti seminaareissa valmistetaan yksin tai pareittain tutkielma tai muu kirjallinen työ jonkin aihepiirin teemasta. Työn valmistuttua se esitetään muille seminaarin osallistujille keskustelua varten. Yleensä seminaareissa annetaan jokaiselle vuorollaan tehtäväksi opponoida toisen tutkielmaa/kirjallista työtä eli esittää työstä rakentavaa kritiikkiä. Menetelmän tarkoituksena on opettaa opiskelijoita omaan ajatteluun, tieteelliseen tutkimukseen ja akateemiseen keskusteluun. Samalla opetellaan lähdekirjallisuuden etsimistä ja käyttöä, tieteellisen tekstin kirjoittamista ja siihen liittyviä käytäntöjä. Seminaarit liittyvät korkeakouluissa usein opinnäytetyöprosessiin mutta, seminaareja voi voi olla jo opintojen alkuvaiheisiin, jolloin työt ovat pienimuotoisempia.

Kirjallinen tentti suoritetaan yleensä korkeakoulun kampuksella. Kirjallisessa tentissä vastausta kirjoittaessa kerrataan, palautetaan mieleen, muokataan ja punnitaan luettuja asioita ja tietoja sekä saatetaan ne kirjalliseen muotoon. Kirjallisuustenttiin ilmoittaudutaan ohjelmassa mainitun ohjeen mukaisesti. Tentit on usein mahdollista suorittaa myös siirtotentteinä eli toisella paikkakunnalla. Siirtotentistä voi tiedustella avoimen henkilökunnalta.

Ryhmätentissä annettuun tehtävään tuotetaan vastaus yhdessä keskustellen. Verkkotentti puolestaan suoritetaan verkossa tenttiajankohtana. Verkkotentissä tenttitila aukeaa tentin alkamisajankohtana. Moodleen tenttitilaan avautuvat tenttikysymykset ja palautuslaatikko tenttiajankohtana. Tenttivastaus kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmalla ja siirretään Moodleen. Verkkotenttiin ei tarvitse ilmoittautua.

Lapin yliopistossa on käytössä sähköinen tenttijärjestelmä Exam. Examista kerrotaan tarkemmin kohdassa tenttikäytännöt.

Essee on lyhyehkö, yleistajuinen ja pohtiva kirjoitelma, jossa yhdistetään otsikon vaatimukset, lähdeteosten referointi ja omat ajatukset. Esseessä aihetta käsitellään lähdeaineistoihin perustuen tietystä näkökulmasta sekä esitetään omia näkemyksiä ja väitteitä persoonallisella tyylillä. Omien väitteiden ja johtopäätösten tueksi tulee esittää eri lähteistä kerättyä tietoa ja merkitä lähteet selvästi tekstiin. Esseen pituus vaihtelee riippuen suoritettavasta kokonaisuudesta ja lähdekirjallisuuden määrästä. Esseen kirjoittamiseen ohjeita kohdssa opiskelutekniikka.

Referaatti

Referaatilla tarkoitetaan suppeaa, kuullun tai luetun tekstin pääkohdat esittelevää lyhennelmää tai selostusta. Referaatti on melko suora lyhennelmä tai selostus, eikä yleensä sisällä omia ajatuksia tai arviointeja. Referaatin pituus vaihtelee referoitavasta tekstistä riippuen. Ohjeellisena muistisääntönä voi pitää sitä, että referaatin tulisi olla noin kolmasosa alkuperäisen tekstin pituudesta.

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjassa kuvataan omaa oppimista ja reflektoidaan opittuun liittyviä ajatuksia, kokemuksia, havaintoja ja tunteita. Oppimispäiväkirjan tavoitteena on saada haltuun, jäsentää ja tulkita oman oppimisen prosesseja. Oppimispäiväkirja on oppimaan oppimisen, itsetunnon kehittämisen ja itseohjautuvuuden tukemisen väline.

Portfolio

Portfoliolla tarkoitetaan opiskelijan omaa ”arvopaperisalkkua” eli kokoelmaa, johon opiskelija valitsee opiskeluaikaisia / opintojakson tuotoksia tiettyä tarkoitusta varten. Portfolion avulla opiskelija voi kuvata kehittymistään, saavutuksiaan, kehittää omaa persoonallisuuttaan ja ammatillisuuttaan sekä ajattelua ja oppimista. Lisäksi portfolio toimii välineenä tarkastella menneitä tapahtumia ja avaa se ikkunoita tulevaisuuteen.

Ryhmätyöskentely

Opiskeluun liittyy usein myös ryhmätyöskentelyä kuten esimerkiksi lukupiirit ja ongelmaperustainen oppiminen. Parhaimmillaan ryhmän jäsenet tukevat ja auttavat toisiaan. Ryhmään kuuluminen myös motivoi, koska ryhmässä on mahdollisuus tavata muita samasta asiasta kiinnostuneita. Ryhmän toiminnan kannalta oleellista on, että jokainen tuo oman oppimisensa ja kokemuksen mukanaan ryhmään. Silloin myös vastuu jakaantuu. (Paane-Tiainen 2000, 29).

Jokaisen ryhmän jäsenen aktiivinen osallistuminen on tärkeää, jotta ryhmätyöskentelystä muodostuisi syventävä ja laaja-alainen oppimistapahtuma. Omalla osallistumisella voi vaikuttaa ryhmän toimintaan ja siinä vallitsevaan ilmapiiriin. Sekä oman työn valmistamiseen ja esittämiseen että toisten tekemien töiden kommentointiin kannattaa paneutua huolellisesti. (Lindblom-Ylänne ym. 2001, 112).

Plagiaatintunnistusjärjestelmä Urkund

Urkund on tekstin vertailuohjelma mahdollisen plagioinnin tunnistamiseksi. Plagioinnilla tarkoitetaan luvatonta tekstin lainaamista. Tällöin jonkun toisen työ, tutkimussuunnitelma, käsikirjoitus, artikkeli tai muut teksti tai sen osa esitetään omana. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012.)

Urkund on opettajan työväline opiskelijoiden tekstien alkuperäisyyden tarkistamiseen sekä opastukseen tieteelliseen kirjoittamiseen. Opettajat voivat käyttää Urkundia apuna kaikessa opetuksessaan ja ohjauksessaan. Tarkistusprosessissa opiskelijan työ tallentuu järjestelmään ja saa näin suojan plagioinnilta.

Ongelmaperustainen oppiminen (PBL)

Ongelmaperustainen oppiminen (problem-based learning, PBL) on oppimisen menetelmä, jossa oppija on itse aktiivinen. Yksin työskentelyn sijaan ongelmia ratkotaan pienissä ryhmissä. Oppimisen lähtökohtana ovat sisältöjen sijaan työelämälähtöiset ongelmat. Tavallisesti ongelma on tapauskuvaus, joka vastaa mahdollisimman paljon todellisessa   työssä   kohdattavaa   tilannetta. Näin opiskeltua tietoa päästään soveltamaan käytännössä sekä opiskelijan yleiset työelämävalmiudet kehittyvät. Tutor- opettaja ohjaa ongelman käsittelyä ryhmäistunnoissa eli tutoriaaleissa, mutta ei anna ongelmaan valmiita vastauksia. (Poikela & Poikela 2005, 28, 36, 44.)

Opetuksen tehtävänä on ohjata sisältöjen käsittelyä siten, että oppija kykenee yhdistämään tarvittavaa teoria- ja käytäntötietoa oppimisen prosesseissa. Yhdistämisen tuloksena on kokemustieto, joka on pysyvämpää verrattuna käytännöstä irrotettuun muistitietoon. Koulutuksessa alkanut oppiminen jatkuu myöhemmin työelämässä. (Poikela & Poikela 2005, 31–32.)

Opiskelijakeskeinen oppiminen

Opiskelijakeskeinen oppiminen perustuu ajatukseen, että opiskelijat ja opettaja oppivat toinen toisiltaan jotain uutta. Opetuksessa keskitytään opiskelijan kykyihin ja opetuksen tulee vastata opiskelijan oppimistarpeisiin. Opiskelijakeskeisessä opetuksessa korostuu opiskelijan ja opettajan välinen kommunikaatio, interaktiivinen vuorovaikutus ja voimaantuminen. Opetuksessa luodaan oppimiskokemuksia, jotka ovat sovellettavissa oikeaan elämään. (Abel & Campbell 2009, 4-5.)

Tehokas muistiinpanojen tekeminen luennoista ja niiden hyödyntäminen opiskelussa on tärkeää. Jotta muistiinpanoja voi käyttää muistin apuvälineinä, niiden tulisi käsitellä luentojen olennaisia asioita selkeästi ja jäsennellysti. Ei kannata kirjoittaa luentoja muistiin sanatarkasti, vaan on järkevää poimia luennon keskeiset teemat ja ydinkohdat. Pääasioiden kirjoittaminen ylös auttaa kokonaiskuvan luomisessa. Luennoitsijan esittämät otsikot ja luokitukset voivat helpottaa jäsentämään kokonaisuutta; ne voivat toimia pääasioiden ja yhteyksien vihjeinä. Luennoitsija voi jakaa luentorungon, johon on hyvä merkitä tarvittavia lisähuomautuksia. Luennoilla esille nousevia ajatuksia kannattaa kirjoittaa muistiin. (Hakala 2008, 116–117 ; Lindblom-Ylänne ym. 2001,  18–19.)

Mind map -menetelmää voi kokeilla luentomuistiinpanojen tekemiseen, esseen luonnosteluun tai tenttiin lukiessa muistiinpanojen tekemiseen. Mind map on käsitekartta, jonka voi laatia esimerkiksi luennosta, kirjasta tai tenttivastausta hahmoteltaessa. Keskelle paperia kirjoitetaan (tai piirretään) otsikko tai luennon aihe. Luennon edetessä piirretään otsikon ympärille viivoja, joille voi kirjoittaa aiheen avainsanoja ja käsitteitä. Kannattaa kirjoittaa yksi käsite/viiva. Jokaisen käsitteen perään kirjoitetaan edelleen uusia, siihen liittyviä oleellisia asioita. Näin syntyy kuvio/kartta, joka sisältää luennon aiheen keskeiset asiat. (Lindblom-Ylänne ym. 2001, 24; Buzan 2000, 121–122.)

Luentomuistiinpanot on hyvä käydä luennon jälkeen läpi ja täydentää puuttuvat tai epäselvät kohdat. Myös keskustelut muiden opiskelijoiden kanssa ovat oppimisen kannalta hyödyllisiä. Edellisen luennon muistiinpanot on hyvä kerrata ennen seuraavaa luentoa. Luennolle voi valmistautua etukäteen myös kirjallisuuteen tutustumalla. Tällöin pääsee paremmin sisälle aihepiiriin ja asian omaksuminen ja ymmärtäminen on helpompaa. Etukäteisvalmistelut eivät kuitenkaan ole välttämättömiä, jotta luentoja voi seurata (Buzan 2000, 124.)

Kirjallisuuden lukeminen on keskeinen korkeakouluopiskelun työtapa. Lukemisen taito ei ole vain lukemisnopeutta, vaan laajempaa, määrällistä ja laadullista lukemisen tehok- kuutta. Oleellista on se, että ymmärtää lukemansa. Aluksi hankaluuksia saattavat tuottaa luettavan tekstin laajuus ja vaikeus. Tieteellinen teksti on loogisesti perusteltua, objektiivista ja usein persoonatonta. (Lindblom-Ylänne ym. 2001, 51, 53.)

Lukijan sanavarasto ja tietorakenne vaikuttavat lukemiseen. Opiskelun edetessä yksilö harjaantuu oppimaan laajoja kokonaisuuksia, sillä lukeminen nopeutuu, kun oman alan sanavarasto karttuu ja käsitteet tulevat tutuiksi ja ymmärrettäviksi. Vieraan kielen lukemiseen harjaantuu samalla tavoin.

Keskittymiskyky on tärkeä lukemisessa. Keskittymiskykyäkin voi harjoitella, ja siihen voi vaikuttaa mm. opiskeluympäristön valinnalla. Kun tauottaa lukemista, jaksaa keskittyä paremmin. Omien merkintöjen tekemisellä ja esimerkiksi pääkohtien alleviivaamisella kiinnitetään paremmin huomiota tekstin keskeisiin asioihin. Myös muistiinpanojen teko (esimerkiksi mind map) auttaa painamaan asioita mieleen ja samalla kertaamiseen käytetty aika lyhenee. (Paane-Tiainen 2000, 64–65, 67.)

Tapa, jolla parhaiten omaksuu luettavan tekstin, selviää kokeilun ja harjoittelun kautta. Seuraavat ohjeet on tarkoitettu alkuvaikeuksien voittamiseksi:

1. Silmäile teksti ensin läpi kokonaiskuvan saamiseksi. Kiinnitä huomio erityisesti sisällysluetteloon, otsikoihin ja tekstin jäsennykseen. Kunkin luvun alussa tai lopussa saattaa olla tiivistelmä tai yhteenveto, jossa luvun pääkohdat esitellään lyhyesti. Myös lihavoidulla tai kursiivilla painetut kohdat sekä taulukot ja kuviot auttavat yleiskuvan luomisessa ja ymmärtämisessä.
2. Tarkan lukemisen tarkoitus on tekstin ymmärtäminen ja omaksuminen. Kannattaa pyrkiä sijoittamaan asiat siihen kokonaiskuvaan, joka jo on käsiteltävästä asiasta. Muistin tueksi ja mahdollisia kirjallisia töitä varten kannattaa tehdä alleviivauksia ja muistiinpanoja. Tekstistä voi luoda oman tulkinnan, jossa uusi tieto kytkeytyy aikaisempiin tietoihin ja kokemuksiin. Aikaisempia käsityksiä kannattaa olla valmis myös muuttamaan. Luetusta tekstistä voi etsiä yleisiä lainalaisuuksia ja arvioida tekstiä: sisältääkö se ristiriitaisuuksia vai oletko samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Sovellusmahdollisuuksia ja ratkaisuja esitettyihin ongelmiin on hyvä pohtia itsekseen tai yhdessä muiden kanssa. (Lindblom-Ylänne ym. 2001, 52.)
3. Tenttiin lukemisessa on hyvä muistaa, että koko tenttialuetta ei kannata lukea kerralla, koska ihminen ei pysty omaksumaan yhdellä kerralla liian paljon tietoa. Kirjan tenttialueen pilkkominen osiin voi vähentää työtaakkaa. Kannattaa lukea esimerkiksi 50 sivua päivässä viikon sisällä. On hyvä myös tehdä itselleen lukusuunnitelma ja noudattaa sitä. Näin aikaa jää muuhunkin kuin opiskeluun. Vanha viisaus, “kertaus on opintojen äiti”, pitää edelleen paikkansa: kertaamalla keskeisiä sisältöjä, varmistaa omaa oppimista. Kannattaa kerrata asiat hyvin mieluummin tenttiä edeltävänä päivänä. (Silven ym. 1991, 65–66.)
4. Vieraskielistä kirjallisuutta luetaan periaatteessa samalla tavoin kuin oman äidinkielen kirjallisuutta. Vieraskielisen kirjallisuuden lukeminen saattaa aloittelevasta opiskelijasta tuntua ylivoimaiselta. Usein luettava kirja sisältää uutta tietoa, jonka ymmärtäminen äidinkielelläkin voi olla hankalaa. Vieraskielisiä kirjoja lukiessasi voi käyttää sanakirjoja, kielioppia tai samoja aiheita käsitteleviä suomenkielisiä kirjoja. Sanakirjojen liiallista käyttöä kannattaa kuitenkin välttää, sillä se sitoo yksityiskohtiin ja kokonaisuudet jäävät helposti huomaamatta. Vieraskielistä tekstiä lukiessa on tärkeä muistaa, että jokaista sanaa ei tarvitse ymmärtää. Oppimisen kannalta on tärkeintä, että ymmärtää pääasiat ja kokonaisuudet. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää artikkelin johdantoon ja lopputuloksiin. (Silven ym. 1991, 60.)
5. Pitkiä lauseita lukiessa voi miettiä ”kuka tekee mitä”. Lukeminen helpottuu, kun löytää tekstistä lauseen päätekijät: subjektin, objektin ja predikaatin.

SQ3R on menetelmä, jota voi käyttää hankalilta tuntuvien tekstien kanssa. Kyseinen menetelmä on kehitetty vieraskielisten tekstien lukemiseen.

1. Silmäile teksti (Slim) saadaksesi siitä kokonaiskäsityksen.
2. Laadi kysymyksiä (Question), joihin teksti vastaa
3. Lukiessa (Read) tekstiä, yritä löytää kysymyksiisi vastaukset
4. Palauta mieleen tekstin pääkohdat esimerkiksi kappaleittain (Recall)
5. Silmäile teksti vielä kerran läpi (Review) ja palauta mieleesi mikä tekstissä on kaikkein olennaisinta. Tiivistelmän kirjoittamisella opit löytämään tekstistä olennaisimmat asiat. (Luostarinen & Väliverronen 1991)

Mikäli sinulla ja opiskelukavereillasi on vaikeuksia vieraskielisen tenttikirjallisuuden lukemisessa, kannattaa perustaa opintopiiri, jossa selvitellään yhdessä kirjojen sisältöjä (Otala 1999, 60).

Kirjoittamisella on ainakin kaksi tehtävää opiskelussa: ensimmäiseksi kirjoittaminen on keino oppia; sen avulla voi päästä syvällisempään ajatteluun ja oppimistulokseen kuin pelkästään lukemalla ja kuuntelemalla (Hyvärinen 2002, 65). Toiseksi kirjoittamista käytetään myös oppimisen mittaamiseen, ja opiskelijan edellytetään suoriutuvan monista kirjallisista tehtävistä. Tehtävät vaihtelevat muutaman sanan tenttivastauksista laajoihin esseisiin ja kirjallisiin tuotoksiin.

Korkeakoulututkinnot edellyttävät opinnäytetyön kirjoittamista. Siihen harjaannutaan jo opintojen alkuvaiheessa, kun tehdään pienimuotoisempia töitä. Vaikka avoimen korkeakoulun opiskelu ei tähtäisikään tutkintoon, kirjoittamisesta on hyötyä sekä oppimiselle että äidinkielen kehittymiselle. Tekstin tuottaminen on merkittävä taito, joka kehittyy koko ajan. Siksi mahdollisista alkuvaikeuksista ei kannata masentua. (Lindblom- Ylänne ym. 2001, 112.)

Tieteellisen tekstin kriteerit (lähdeviittaustekniikka yms.) kannattaa opetella kunnolla. Tarkista oman alasi tapa käyttää käsitteitä ja viittauksia. Tällä tavoin itse kirjoitusprosessi helpottuu ja kirjoittamisen aloittamiskynnys madaltuu. Kirjoitustaitoa on hyvä pitää yllä kirjoittamalla kaiken aikaa mahdollisimman paljon.

Tieteellisen toiminnan lähtökohtana on, että tutkimuksen luotettavuus perustuu hyvään tieteelliseen käytäntöön. Toisten tekstiä ei saa plagioida eli lainata luvatta. Plagiointi on toisen tekijän tekstin esittämistä omana tekstinä. Jokainen lähdeteos, johon esseessä tai muussa kirjallisessa tekstissä viitataan, pitää löytyä myös tutkielman lähdeluettelosta. Myös jokaisessa lähdeluettelossa mainitusta teoksesta tulee olla ainakin yksi viittaus tekstissä. (Hakala 2008, 206.) Toisten tekstiä lainattaessa on lainaukseen tehtävä asianmukaiset lähdemerkinnät. Suoraan lainattaessa on oltava tarkkana, että lainaus kirjoitetaan aina painovirheitä myöten oikein. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 26.) Suoria lainauksia kannattaa kuitenkin käyttää säästeliäästi.

Essee

Esseellä tarkoitetaan pohdiskelevaa kirjoitelmaa, analysoivaa katsausta tai pienoistutkielmaa, jossa tuodaan analysoiden ja tulkiten esiin keskeisiä asioita tarkastelun kohteena olevasta teemasta. Essee nojautuu argumentteihin. Esseessä saa näkyä kirjoittajan omat käsitykset, mutta sen perustana on kuitenkin oltava tietty lähdeaineisto. Esseessä kirjoittaja perustelee omat näkemyksensä kirjallisuuden ja tiedon avulla. Esseetehtävän tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija hallitsee niin sisällöllisesti kuin kielellisesti käsittelemänsä asiakokonaisuuden. Pyrkimyksenä on omien väitteiden ja johtopäätösten tueksi esittää eri lähteistä kerättyä tietoa, jonka alkuperä selvennetään itse tekstissä. (Viskari 2001, 23–24.)

Esseiden kirjoittamisessa on tärkeä kiinnittää huomiota seuraaviin tekijöihin:

• otsikon ja sisällön vastaavuus
• esityksen sisällön asiapitoisuus
• käsiteltävän asian ymmärtäminen ja pohtiminen
• analyysin taso ja asioiden perustelu
• esitystavan luovuus ja omaperäisyys
• pohjana olevien teosten hyödyntäminen
• esseen rakenteen johdonmukaisuus
• oikeakielisyys (Paane-Tiainen 2000, 72–23.)

Tavallisesti essee muodostuu kolmesta osasta: johdannosta, käsittelyosasta ja lopetuksesta. Lyhyemmät esseet kannattaa kirjoittaa yhtenä kokonaisuutena, eikä jakoja alalukuihin tarvita. Pitkissä esseissä voidaan käyttää selkeyttäviä alalukuja. Alaluvut helpottavat lukijaa ja selkeyttävät työtä. Esseen pituus voi vaihdella muutamasta sivusta kymmeneen sivuun. Ennen kirjoittamista kannattaa hahmottaa esseen kokonaiskuva ja miettiä mitä siihen vaaditaan ja millaista lähdekirjallisuutta tarvitaan. Alku ja loppu ovat myös tärkeitä. Alussa esitetään ongelma, johon loppu vastaa ja keskikohta sisältää itse asian käsittelyn. (Viskari 2001, 25–26.)

Johdannon idea on saada lukija kiinnostumaan käsiteltävästä asiasta. Se osoittaa lukijalle ”mitä tuleman pitää”. Johdannosta on käytävä ilmi, mitä ongelmaa essee tulee käsittelemään, ja mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Johdannosta täytyy näkyä myös aiheen rajaus ja perustelu sille, miksi aihe on kirjoittajan mielestä tärkeä. Johdannon lisäksi myös loppuluku on tärkeä. Siitä riippuu paljolti, minkälainen kuva lukijalle jää koko esseestä. Loppuluku voi sisältää arviointia, johtopäätöksiä tai pohdintaa. (Viskari 2001, 25–26.)

Esseen ulkoasu on tärkeä. Se antaa lukijalle ensivaikutelman ja houkuttelee lukemaan. Kannattaa siis pyrkiä siistiin lopputulokseen. Ulkoasuun ja luettavuuteen liittyvät olennaisesti kansilehti ja sisällysluettelo. Kansilehdestä lukija näkee työn otsikon ja tekijän nimen, oppilaitoksen sekä päivämäärän. Sisällysluettelossa on oltava selkeästi työn otsikot ja alaotsikot sekä sivut, josta ne löytyvät. (Kts. http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/kasvatustieteet/essee_ohjeet.htm)

Esseen kirjoittamiseen kannattaa käyttää mahdollisimman monipuolista lähdekirjallisuutta (tutkimuksia, artikkeleita, aikakausilehtiä, kotimaista ja ulkomaista kirjallisuutta). Kaikki lähdeviitteet tulee merkitä tekstiin. Lähdeviitteillä ohjataan lukijaa tarkastamaan esitetyn tiedon ja tulkintojen pätevyyttä. Viitteiden avulla lukijat voivat hankkia lisää tietoa alkuperäisistä lähteistä ja samalla tutustua lähteeseen. Lähdeviiteluettelo kirjoitetaan esseen loppuun. Luetteloon merkataan tarkemmat bibliografiset tiedot lähdekirjallisuudesta. Lähdeviitteiden merkitsemiseen on monta tapaa. Merkitsemistavat vaihtelevat aloittain sekä erilaisten julkaisusarjojen kesken. Oman alasi ohjeistukset kannattaa tarkistaa. Ei ole välttämätöntä pitäytyä vain oman alan kirjallisuudessa. Suositeltavaa on käyttää ensikädenlähteitä, mutta joskus se on mahdotonta. Kun käyttää toisen käden lähdettä, ne pitää merkitä lähdeviitteeseen selkeästi. Jos lähdettä lainataan sanatarkasti, on muistettava lainausmerkit!

Esimerkki lähteen merkitsemisestä:

Kun on kyse monografiasta eli yhtenäisestä teoksesta:

Sukunimi, Etunimi Vuosiluku. Teosnimi. Alaotsikko. Kustantaja, julkaisupaikka. Esimerkiksi:

Ronkainen, Suvi. 1999. Ajan ja paikan merkitsemät. Subjektiviteetti, tieto ja toimijuus. Helsinki:Gaudeamus. (Kts.http://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/kasvatustieteet/essee_ohjeet.htm)

Tenttiin valmistautuminen kannattaa aloittaa riittävän ajoissa; lukemiseen ei koskaan ole liikaa aikaa. Kirjojen hankkimiseen saattaa mennä yllättävän kauan, ja siksi niiden hankkiminen kannattaa aloittaa jo viikkoja ennen varsinaista tenttiä.

Vastaaminen

Tentin alussa kysymyspaperi ja tenttikysymykset kannattaa lukea läpi huolellisesti. Vaikka aluksi tuntuisi, ettei osaa vastata kysymyksiin, ei kannata hätääntyä. Yleensä pienen miettimisen ja pohdinnan jälkeen alkaa muistaa monia asioita. Vastaaminen kannattaa aloittaa helpoimmalta tuntuvasta kysymyksestä. Kannattaa tarkistaa että vastaat varmasti oikeisiin kysymyksiin. Vastauksessa kiinnitetään huomiota kysymyksen muotoon: pyydetäänkö määrittelemään, kuvaamaan, vertailemaan tai arvioimaan. Kysymys on hyvä tarkistaa vastaamisen välissä, jotta ei vastaisi asian vierestä.

Jokaiselle opiskelijalle kehittyy oma tekniikkansa esseevastauksiin, mutta eräs hyödyllinen tapa on aloittaa siten, että jäsentää vastausta ylimääräiselle paperille ja kirjoittaa siihen ylös kaikki kysymyksestä heränneet ajatukset. Vasta tämän jälkeen kannattaa aloittaa varsinaisen vastauksen rakentelu.

Tenttivastauksen tulee yleensä olla esseevastauksen kaltainen. Vastauksessa tulisi olla ainakin johdanto/alku, sekä asian käsittely- ja yhteenvetokappaleet. Alakohtaisia ohjeita tentteihin vastaamiseen annetaan opintojen yhteydessä.

Kielen tulee olla asiallista, hyvää ja sujuvaa. Vieraiden käsitteiden, termien ja vieraskielisten nimien oikeinkirjoituksessa kannattaa olla huolellinen. Asiaa kannattaa pohdiskella usealta kannalta ja oma ajattelu saa näkyä vastauksesta. Esimerkkejä voi käyttää ja vastauksen loppuun voi koota lyhyesti asian tärkein sisältö tai esittää jokin kokoava kommentti aiheesta. Ajankäyttöä on hyvä suunnitella myös tentissä, jotta jokaiseen kysymykseen ehtii vastata.

Tenttivilppi on opiskelun eettisten sääntöjen vastainen rikkomus. Tenttivilpillä tarkoitetaan kiellettyihin apuvälineisiin turvautumista tentissä. Vilppiä on myös lunttaaminen. Tenttivilpistä seuraa opiskelijalle aina rangaistus.

Löydät ilmaisia opiskelutaitoiltoja muun muassa osoitteesta opiskelutaidot.fi.

Akateemiset opiskelutaidot 3 op -verkkokurssi antaa valmiuksia tieteellisen tiedon hankintaan. Kurssilla opit tunnistamaan oman oppimistyylisi vahvuudet ja kehittämistarpeet sekä käyttämään verkko-opiskelua ja -oppimisympäristöjä. Katso lisää kurssin opinto-ohjelmasta avoimen yliopiston verkkosivuilta.

AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN, AHOT = on muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnustamista. Osaamista on voinut syntyä esimerkiksi epävirallisen oppimisen (täydennyskoulutukset, työpaikkojen lyhytohjelmat, vapaan sivistystyön koulutukset ym.) tai arkioppimisen (työkokemus, luottamustoimissa tai harrastuksissa opitut asiat) yhteydessä.

ALEMPI YLIOPISTOTUTKINTO = Kandidaatintutkinto, 180 opintopistettä, koostuu pääaineopinnoista, sivuaineopinnoista, kieliopinnoista, metodiopinnoista ja kandidaatin tutkielmasta.

AMK-TUTKINTO = Ammattikorkeakoukut tutkinnon laajuus on 210–240 opintopistettä. Opiskeluaika 3,5- 4 vuotta. Aikuiskoulutuksessa opiskeluaika voi olla lyhyempi. Opinnot koostuvat perusopinnoista, joihin kuuluu lapin ammattikorkeakoulun yhteiset opinnot (15 op) sekä koulutusohjelman perusopinnot. Lisäksi tutkintoon kuuluvat koulutusohjelman ammattiopinnot, vapaasti valittavat opinnot (15 op) sekä harjoittelu (30–75 op) ja opinnäytetyö (15 op).

AVOIMEN YLIOPISTON VÄYLÄ = Avoimen yliopiston väylällä eli avoimia yliopisto-opintoja suorittaneiden valintakiintiöllä tarkoitetaan siirtymistä yliopiston tutkinto-opiskelijaksi avoimen yliopiston opintojen perusteella. Väylän kautta Lapin yliopiston tutkinto-opiskelijoiksi pyrkivien valintaperusteet vahvistetaan vuosittain ja julkaistaan opintopolussa. Valintakriteereihin kannattaa tutustua huolella.

EXAM TENTTIAKVAARIO = Lapin yliopistossa toimii Exam tenttiakvaario. Opinto-ohjelmissa ilmoitetaan, mitä opintoja Examissa tentitään. Tilat sijaitsevat Lapin yliopiston luentosaleissa 4 ja 7, Yliopistonkatu 8, 1. krs, kirjastoa vastapäätä. Tiloissa on 25 tenttipisteitä, joista 3 on esteettömiä.

KAMPUS = Korkeakoulualue. Lapin yliopistolla kaikki tiedekunnat sijaitsevat samalla kampuksella Rovaniemellä osoitteessa Yliopistonkatu 8. Esimerkiksi Lapin AMK:lla kampuksia on kolme: Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa.

LS = Luentosali. Lapin yliopistossa luentosalit merkitään koodilla LS(numero). Esimerkiksi yliopiston suurin auditorio, eli Fellman-sali on koodiltaan LS1.

LUC = Lapin korkeakoulukonsernin (Lapland University Consortium, LUC) muodostavat kaksi lappilaista korkeakoulua; Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto. Lapin korkeakoulukonserni on kansallisesti ainutlaatuinen yliopiston ja ammattikorkeakoulun strateginen yhteenliittymä.

MOODLE = on internet-verkossa toimiva verkko- oppimisympäristö, joka tukee oppimista, projektitoimintaa, tiimityöskentelyä ja muuta yhteisöllistä toimintaa. Opiskelijat pääsevät kirjautumaan saamillaan tunnuksilla suojattuun verkkoympäristöön, jossa opiskelu tapahtuu.

MOTIVAATIO = Mielenkiinto, tahto, into, innostus jonkin asian suorittamiseen tai saavuttamiseen

OPINTOPISTE (OP) = on opintojen laajuuden mitta, joka tarkoittaa opiskelijan keskimääräistä 27 tunnin työmäärää.

OPINTOJAKSO = on opintojen perusyksikkö. Sisältää tietyn määrän opetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Opintojaksoja nimitetään usein erityisesti arkikielessä myös kursseiksi ja ne tarkoittavat samaa asiaa.

OPINTOJAKSOKUVAUS = sisältää opintojaksoa koskevat keskeiset tiedot: Nimi, koodi, tavoite, sisältö, suoritustapa, suoritusvaatimukset ja arviointiperusteet, opiskelumateriaali sekä lisätiedon antajan.

OPINTOKOKONAISUUS = Samaan asiakokonaisuuteen kuuluvat opintojaksot muodostavat opintokokonaisuuden.

OPETUSSUUNNITELMA = on suunnitelma opintojen kokonaisuudesta ja järjestämisestä tavoitteiden saavuttamiseksi.

OPINTOSUUNNITELMA, HOPS = on opiskelijan tekemä ajankäyttösuunnitelma, henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opintosuunnitelma aikatauluttaa opiskelun siten, että kurssit tulee suoritettua oikeassa järjestyksessä.

OPPIMISYMPÄRISTÖ = Oppiminen tapahtuu aina jossakin ympäristössä. Oppimisympäristö voidaan ymmärtää tilaksi/paikaksi tai ihmisten muodostamaksi ryhmäksi, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuu. Oppimisympäristö voi joko tukea tai estää opiskelijan toimintaa.

OURIGINAL= Ouriginal on tekstin vertailuohjelma mahdollisen plagioinnin tunnistamiseksi. Plagioinnilla tarkoitetaan luvatonta tekstin lainaamista. Tarkistusprosessissa opiskelijan työ tallentuu järjestelmään ja saa näin suojan plagioinnilta.

REFLEKTIIVISYYS = on oman toiminnan kriittistä arviointia.

S = Seminaarisali. Seminaarisalit ovat luentosaleja pienempiä opetustiloja, joissa toteutetaan erityisesti tiiviimpään ja vuorovaikutteisempaan opetukseen perustuvaa opetusta, joissa ryhmäkoot ovat usein tavanomaisia luentoja pienemmät. Seminaarisalit merkitään yleensä koodilla S(numero) tai SS(numero), esimerkiksi S20.

TUTOR = Ohjaaja (vertainen tai ammattihenkilö), jonka tavoitteena on tukea ja edesauttaa oppimista.

TUUDO = Mobiilisovellus, joka helpottaa opiskelijan arkea. Se sisältää opintosuoritukset ja ilmoitukset uusista suorituksista, lukujärjestykset ja ilmoitukset kurssien aikataulu- ja salimuutoksista, ruokalistat, bussiaikataulut ja reittikartat, paikalliset palvelut ja edut. Tuudo toimii Android- ja iOS – laitteilla ja sen voi ladata Tuudon Googlen Play Storesta ja Applen App Storesta. Lisää tuudosta.

YAMK-TUTKINTO =Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat tarkoitettu jo työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille. Tutkintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä sen mukaan, miten laaja AMK-tutkinto on taustaedellytyksenä. Kokopäiväisesti opiskellen opinnot kestävät vuodesta puoleentoista vuoteen. Pääsyvaatimuksena on alan ammattikorkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi hakijalla on oltava tutkinnon jälkeen hankittua, saman alan työkokemusta vähintään kolmen vuoden ajalta.

YLEMPI YLIOPISTOTUTKINTO = Maisterin tutkinto, 120 opintopistettä, koostuu pääaineen syventävistä opinnoista, mahdollisista sivuaineopinnoista, kieliopinnoista, metodiopinnoista ja pro gradu – tutkielmasta.

ZOOM = on oppimisympäristö, jossa opetus tapahtuu reaaliaikaisesti (ajantasaisesti). Opettajalla/ tutorilla/luennoitsijalla on opiskelijoihin suora yhteys verkon välityksellä tiettynä sovittuna ajankohtana, jolloin opetus tapahtuu.

Mikäli kartta ei näy laitteellasi selkeästi, voit avata suuremman version siitä klikkaamalla kuvaa.