{"id":59,"date":"2017-12-08T17:34:27","date_gmt":"2017-12-08T15:34:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/?page_id=59"},"modified":"2017-12-11T12:14:20","modified_gmt":"2017-12-11T10:14:20","slug":"monikulttuurisuus","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/monikulttuurisuus\/","title":{"rendered":"4. Monikulttuurisuus"},"content":{"rendered":"<p><strong>Kulttuurin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<br \/>\n<\/strong>Kulttuuri on kokonaisuus, joka m\u00e4\u00e4rittyy sosiaalisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, taiteesta, uskomuksista, arvoista, tavoista, maailmankatsomuksesta ja inhimillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 yleens\u00e4. Kulttuuri vaikuttaa suuresti ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja toimintaan, ja kulttuuritaustan merkitys korostuu kansainv\u00e4lisess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4. Terveydenhuollon ammateissa ty\u00f6skentelevien on hyv\u00e4 tunnistaa ja arvostettava kulttuurisia uskomuksia ja tapoja sek\u00e4 otettava ne mahdollisuuksien mukaan huomioon. (Rauta-Nurmi ym. 2012, 32.)<\/p>\n<p><strong>Monikulttuurisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<br \/>\n<\/strong>Monikulttuurisuus voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 lukuisin eri tavoin. Yksi tapa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 monikulttuurisuutta on n\u00e4hd\u00e4 se eri ihmisryhmien ja erilaisten ihmisten yhteiselona, johon kuuluu saman ajan ja tilan jakaminen. T\u00e4h\u00e4n kuuluu my\u00f6s erilaisuuden hyv\u00e4ksyminen ja arvostaminen. Monikulttuurinen yhteis\u00f6 on kulttuurisesti ja etnisesti heterogeeninen. Lis\u00e4ksi yhteis\u00f6ss\u00e4 tavoitellaan ihmisten v\u00e4list\u00e4 tasa-arvoa ja yhdenmukaisuutta. Monikulttuurinen identiteetti on kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia ja erilaisuus voidaan n\u00e4hd\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 rikastuttavana seikkana. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuntea erilaisia kulttuureja ja kulttuurisia tapoja, tottumuksia ja toimintatapoja, jotta hoitoty\u00f6n asiakas voidaan kohdata avoimesti, ennakkoluulottomasti ja suvaitsevasti. Kulttuurien tuntemus vahvistaa ammatillista osaamista ja helpottaa kohtaamaan asiakkaita eri kulttuurisista taustoista. (Abdelhamid, Juntunen &amp; Koskinen\u00a0 2010, 18.)<\/p>\n<p><strong>Monikulttuurisuudesta oppiminen<br \/>\n<\/strong>Monikulttuurisia taitoja ei voi oppia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kulttuuriseen tietoon ja kirjallisuuteen tutustumalla, vaikka se onkin merkitt\u00e4v\u00e4 osa-alue. Kulttuurisia taitoja ja monikulttuurista hoitoty\u00f6t\u00e4 voi oppia vasta sitten, kun oppimiseen nivotaan todellisia kulttuurisia kokemuksia ja kohtaamisia. Monikulttuurisia taitoja oppivat helpoimmin sellaiset ihmiset, joilla on herkkyytt\u00e4 omien asenteiden ja arvomaailman tarkasteluun sek\u00e4 kyky\u00e4 syv\u00e4suuntautuneeseen oppimiseen ja kriittiseen reflektioon. (Abdelhamid ym. 2010, 54.)<\/p>\n<p><strong>Monikulttuurisuus hoitoty\u00f6ss\u00e4<br \/>\n<\/strong><span style=\"color: black\">Monikulttuurisessa hoitoty\u00f6ss\u00e4 terveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6 kohtaa asiakkaiden erilaisia maailmank\u00e4sityksi\u00e4, arvoja ja toimintatapoja. Hoitoty\u00f6n ja asiakkaan arvojen yhteensovittaminen on hoitoty\u00f6n arkea. Sek\u00e4 hoitajalta ett\u00e4 asiakkaalta vaaditaan herkkyytt\u00e4 ja suvaitsevaisuutta toisten arvoja ja tapoja kohtaan. My\u00f6s eettisten ja monikulttuuristen tekij\u00f6iden huomioiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se lis\u00e4\u00e4 palveluiden laatua ja tasapuolisuutta sek\u00e4 tukee asiakkaiden omaa kulttuuritaustaa ja vakaumuksia. (Abdelhamid ym. 2010, 20.)<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: black\">Terveydenhuollossa maahanmuuttajan asema voi olla haastava. Ulkomaalaistaustaiseen asiakkaaseen saatetaan suhtautua kielteisesti tai korostetaan liiaksikin kulttuurisia eroja, joilla asiakkaan hoidon kannalta ei olisi merkityst\u00e4. Monikulttuurinen hoitoty\u00f6 on tunnustettu omaksi hoitamisen alueeksi ja sen opetus kuuluu terveydenhoitoalan opetussuunnitelmaan. Monikulttuurisen hoitoty\u00f6n kehitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 ammattitaidon osa-alue. Monikulttuurisen hoitoty\u00f6n opetuksen tavoitteena on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 opiskelijoiden kulttuurista tietoisuutta, v\u00e4litt\u00e4\u00e4 laaja-alaista kulttuurien oppimista sek\u00e4 ennen kaikkea kulttuurisensitiivisyyden sis\u00e4ist\u00e4mist\u00e4. Monikulttuurisissa hoitosuhteissa otetaan huomioon ihmisten moninaiset kulttuuriset l\u00e4ht\u00f6kohdat. Terveydenhuollon ammattilaisten lis\u00e4koulutuksen avulla voidaan lis\u00e4t\u00e4 heid\u00e4n kulttuurista tietoutta sek\u00e4 vahvistaa kulttuurista osaamista, ymm\u00e4rryst\u00e4 ja kompetenssia. (Keituri 2005, 20.)<br \/>\n<\/span><\/p>\n<p><strong>Eri kulttuurien kohtaaminen<\/strong><strong><br \/>\n<\/strong>Kulttuurisessa kohtaamisessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kunnioittaa toisen henkil\u00f6n erilaista taustaa. Taustatekij\u00e4t voivat olla etnisi\u00e4, kulttuurisia tai uskonnollisia. Lis\u00e4ksi ne voivat liitty\u00e4 sukupuoleen tai ihonv\u00e4riin. Hoitajan tulee kohdata asiakas ammatillisesti, ennakkoluulottomasti ja yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 asiakkaan ja t\u00e4m\u00e4n l\u00e4heisten kanssa. Usein hoitoty\u00f6n asiakkaat arvostavat oman kulttuurisen taustan huomioimista asiakaskohtaamisissa. Kaikilla kulttuureilla on omat erityispiirteens\u00e4 eik\u00e4 hoitaja voi eik\u00e4 h\u00e4nen tarvitse n\u00e4it\u00e4 kaikkia tuntea. Suomen hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voivat kuitenkin poiketa asiakkaan kotimaan tavoista, joten on t\u00e4rke\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 ja perustella miksi ja miten hoitotoimenpiteit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Jos yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei ole, tulee tulkkaus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 asiakkaan \u00e4idinkielell\u00e4 tai muulla h\u00e4nen osaamallaan kielell\u00e4. Ainoastaan ammattitaitoinen tulkki on p\u00e4tev\u00e4 tulkkaamaan hoitotilanteissa. Tulkkina ei tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puolisoa, sukulaisia, tuttavia tai lapsia. Tulkin k\u00e4ytt\u00f6 parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksen mahdollisuutta. My\u00f6s kuvia ja eleit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 puheen tukena. Tulkin kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun on hyv\u00e4 varata riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa, jotta hoitajan ja asiakkaan v\u00e4linen vuoropuhelu onnistuu ja molemmat tulevat ymm\u00e4rretyksi. Lis\u00e4ksi on hyv\u00e4 muistaa ei-kielellinen viestint\u00e4, kuten katsekontakti, kosketus, tila ja et\u00e4isyys. Hyv\u00e4 vuorovaikutus ja asiakkaan huomioiminen yksil\u00f6llisesti lis\u00e4\u00e4 asiakkaan turvallisuuden tunnetta, joka on hoitamisen kulmakivi. Joustavuus, avoin mieli ja vastaanottavainen asenne ovat monikulttuurisen hoitoty\u00f6n avaintekij\u00e4t. (Alitolppa-Niitamo, F\u00e5gel\u00a0 &amp; S\u00e4\u00e4v\u00e4l\u00e4 2013, 139<span style=\"float: none;background-color: transparent;color: #141412;cursor: text;font-family: 'Source Sans Pro',Helvetica,sans-serif;font-size: 16px;font-style: normal;font-variant: normal;font-weight: 400;letter-spacing: normal;text-align: left;text-decoration: none;text-indent: 0px\">\u2014<\/span>140.)<\/p>\n<p><strong>Transkulttuurisen hoity\u00f6n teoria, Madeleine Leininger<\/strong><strong><br \/>\n<\/strong>Madeleine Leininger aloitti transkulttuurisen hoitoty\u00f6n teorian tutkimuksen 1950-luvulla. Leininger tunnisti tarpeen kulttuuritaustan tunnistavaan hoitoty\u00f6h\u00f6n erityisesti maahanmuuttajapotilaiden keskuudessa. Leininger toi esiin uuden teoreettisen n\u00e4k\u00f6kulman, jossa yhdistyiv\u00e4t hoitoty\u00f6n ja kulttuurin k\u00e4sitteet. Leiningerin transkulttuurisen hoitoty\u00f6n teoria on toiminut t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 hoitotieteess\u00e4, hoitotieteen tutkimuksessa ja hoitoty\u00f6n koulutuksessa. Leininger kiinnitti huomiota my\u00f6s hoitajan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja eri toimintojen kulttuurisidonnaisuuteen. Transkulttuurinen hoitoty\u00f6 on Leiningerin mukaan t\u00e4rke\u00e4 hoitoty\u00f6n osa-alue, joka keskittyy eri kulttuureiden ja alakulttuureiden vertailevaan tutkimukseen ja niiden analysointiin. Leiningerin mukaan kulttuuri on yksil\u00f6iden ja ihmisryhmien el\u00e4m\u00e4ntapa. El\u00e4m\u00e4ntapaan Leininger liitt\u00e4\u00e4 arvot, uskomukset, normit sek\u00e4 erilaiset k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit. Kulttuuri ohjaa ihmisen ajattelua, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja toimintaa. Transkulttuurisessa hoitotieteen teoriassa korostuvat hoitamisk\u00e4ytt\u00e4ytyminen, hoitoty\u00f6 sek\u00e4 asiakkaan tai potilaan terveytt\u00e4 koskevat arvot, uskomukset ja k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit. Transkulttuurisen hoitoty\u00f6n teorian mukaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 niin yksil\u00f6iden, perheiden kuin yhteis\u00f6jen arvoja ja uskomuksia, jolloin hoitoty\u00f6 voidaan toteuttaa tehokkaasti ja kulttuureita kunnioittavasti. Transkulttuurisen hoitoty\u00f6n teorian keskeisimpi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ovat hoito, hoitaminen, hoitoty\u00f6, terveys (hyvinvoinnin tila, jota m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n ja arvotetaan kulttuuriperustaisesti), kulttuuri (opitut, jaetut, v\u00e4litetyt arvot, uskomukset ja normit), kulttuurinen hoitoty\u00f6 (kulttuurin osa-alueet, jotka vaikuttavat ja mahdollistavat kykymme k\u00e4sitell\u00e4 sairautta ja kuolemaa), erilaisuus (tarkoitukset, arvot ja erot hoitamisessa), samanlaisuus (eri kulttuureissa), kulttuurisen hoidon monimuotoisuus, kulttuurisen hoidon universaalius, kulttuurisen hoidon mukauttaminen ja uudelleenmuotoilu. (Abdelhamid ym.\u00a02010, 28<span style=\"text-align: left;color: #141412;text-indent: 0px;letter-spacing: normal;font-family: 'Source Sans Pro',Helvetica,sans-serif;font-size: 16px;font-style: normal;font-variant: normal;font-weight: 400;text-decoration: none;float: none;cursor: text;background-color: transparent\">\u2014<\/span>35.)<\/p>\n<p><strong>Kulttuurisen kompetenssin malli, Larry D. Purnell<\/strong><strong><br \/>\n<\/strong>Purnellin kulttuurisen kompetenssin malli on julkaistu ensimm\u00e4isen kerran vuonna 1998. Alun perin malli kehitettiin sairaanhoidon opiskelijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kulttuurisen arvioinnin ty\u00f6kaluksi. Nykyisin malli on tarkoitettu kaikille terveydenhuollon sektoreille ja eri konteksteihin. Malli on l\u00e4htenyt kehittym\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6st\u00e4 terveydenhuollossa. Etnografisen l\u00e4hestymistavan kautta sen tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 kulttuurista ymm\u00e4rryst\u00e4 erilaisissa tilanteissa sairauden hoidossa sek\u00e4 hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misess\u00e4. Kulttuurisen kompetenssin malli perustuu olettamukseen siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat samankaltaista tietoa kulttuurisista eroavaisuuksista, ja ett\u00e4 he kaikki jakavat saman yl\u00e4tason tavoitteen globaalin yhteiskunnan, perheiden, yksil\u00f6n ja terveyden suhteen. Malli pohjaa siihen, ett\u00e4 eri kulttuureja ei voi arvottaa kesken\u00e4\u00e4n: ne ovat erilaisia, mutta eiv\u00e4t toinen toistaan parempia. Kulttuurit my\u00f6s muuttuvat ajan saatossa. Kulttuurin eri piirteet vaikuttavat siihen, miten paljon kulttuuri poikkeaa valtakulttuurista. Purnellin mukaan potilaan hoidon tulokset ovat parempia, silloin kun h\u00e4n itse osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun ja sen toteuttamiseen. Jokainen yksil\u00f6 ja perhe ovat osa useampaa kulttuurista ryhm\u00e4\u00e4. Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi yksil\u00f6llisesti ja omaa kulttuuriaan kunnioittavasti. Purnell painottaa, ett\u00e4 terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat tietoa eri kulttuureista sek\u00e4 yleisell\u00e4 tasolla ett\u00e4 kulttuurikohtaisesti pysty\u00e4kseen toimimaan kulttuurisesti kyvykk\u00e4\u00e4sti. Kun terveysalan ammattilainen osaa arvioida, suunnitella, toteuttaa ja kehitt\u00e4\u00e4 hoitoa kulttuurisesti, asiakkaiden saama hoito paranee. Kulttuurin oppiminen on jatkuva prosessi. (Abdelhamid ym. 2010, 139<span style=\"text-align: left;color: #141412;text-indent: 0px;letter-spacing: normal;font-family: 'Source Sans Pro',Helvetica,sans-serif;font-size: 16px;font-style: normal;font-variant: normal;font-weight: 400;text-decoration: none;float: none;cursor: text;background-color: transparent\">\u2014<\/span>140.\u00a0)<\/p>\n<p><strong>Monikulttuurisuusp\u00e4iv\u00e4 Rovaniemell\u00e4<\/strong><strong><br \/>\n<\/strong>Vierailimme ryhm\u00e4mme kanssa Rovaniemell\u00e4 monikulttuurisuusp\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. P\u00e4iv\u00e4n aikana kuulimme kahden tyt\u00f6n, ven\u00e4l\u00e4isen ja unkarilaisen pit\u00e4m\u00e4n luennon tiimity\u00f6st\u00e4. Tiimity\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n tiimiss\u00e4, joilla on yhteinen teht\u00e4v\u00e4\/tavoite ja jokaisella on oma teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4\/paikkansa tiimiss\u00e4, jotta tavoite saavutettaisiin. Esimerkiksi jalkapallojoukkueella on yhteinen tavoite voittaa peli.\u00a0 Ryhm\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n blogin tekeminen on ollut ryhm\u00e4ty\u00f6 ja meid\u00e4n yhteinen tavoite on saada se valmiiksi palautusp\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4. Ryhm\u00e4ty\u00f6 vaatii vuorovaikutustaitoja, toisten ryhm\u00e4l\u00e4isten kuuntelemista ja kunnioittamista. Tiimiss\u00e4 saattaa ty\u00f6skennell\u00e4 eri kulttuurista tulleita j\u00e4seni\u00e4, joten on hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 eri kulttuureista ja oppia niist\u00e4. Opiskelijoiden pit\u00e4m\u00e4 luento oli mielenkiintoinen ja opettavainen. Huomasi, ett\u00e4 opiskelijat olivat perehtyneit\u00e4 asiaan ja tiesiv\u00e4t siit\u00e4 paljon.<\/p>\n<p>P\u00e4iv\u00e4n ohjelmassa oli eri pajoihin tutustumista. Pajoissa esiteltiin eri kulttuureiden toimintaa, esimerkiksi Suomea k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 pajassa piti kirjoittaa paperille vastauskysymykseen &#8220;Mik\u00e4 on Suomessa parasta?&#8221; Vastasimme, ett\u00e4 &#8220;puhdas vesi.&#8221; Suomen punaisella ristill\u00e4 oli my\u00f6s oma pajansa, jossa p\u00e4\u00e4si tutustumaan heid\u00e4n toimintaansa.<\/p>\n<p>Lapin keskussairaalalta k\u00e4vi my\u00f6s luennoitsija. T\u00e4m\u00e4 luento ei mielest\u00e4mme tukenut oppimistamme monikulttuurisuudesta, sill\u00e4 luennolla k\u00e4siteltiin vain Lapin keskussairaalan toimintaa ja rakennetta.\u00a0 My\u00f6s intialaistaustainen nainen k\u00e4vi luennoimassa vapaaehtoisty\u00f6n t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n<p>Monikulttuurisuusp\u00e4iv\u00e4 ei\u00a0 antanut tietoa erilaisista kulttuureista. Olisimme toivoneet, ett\u00e4 paikalla olisi ollut luennoimassa ihmisi\u00e4 erilaisista kulttuuritaustoista esimerkiksi Muslimi-kulttuurista tullut ihminen. Toivoimme, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 olisi tukenut oppimistamme monikulttuurisuudesta ja siit\u00e4, kuinka kohdata kulttuuritaustaltaan erilainen ihminen hoitoty\u00f6n asiakkaana.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kulttuurin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 Kulttuuri on kokonaisuus, joka m\u00e4\u00e4rittyy sosiaalisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, taiteesta, uskomuksista, arvoista, tavoista, maailmankatsomuksesta ja inhimillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 yleens\u00e4. Kulttuuri vaikuttaa suuresti ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja toimintaan, ja kulttuuritaustan merkitys korostuu kansainv\u00e4lisess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4. Terveydenhuollon ammateissa ty\u00f6skentelevien on hyv\u00e4 tunnistaa ja arvostettava kulttuurisia uskomuksia ja tapoja sek\u00e4 otettava ne mahdollisuuksien mukaan huomioon. (Rauta-Nurmi ym. 2012, 32.) Monikulttuurisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/monikulttuurisuus\/\" class=\"more-link\">Continue reading <span class=\"screen-reader-text\">4. Monikulttuurisuus<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2426,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-59","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/59","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2426"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=59"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/59\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":129,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/59\/revisions\/129"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=59"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}