{"id":61,"date":"2017-12-08T17:34:56","date_gmt":"2017-12-08T15:34:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/?page_id=61"},"modified":"2017-12-10T14:33:33","modified_gmt":"2017-12-10T12:33:33","slug":"a","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/a\/","title":{"rendered":"3. Vuorovaikutus"},"content":{"rendered":"

Vuorovaikutuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4<\/strong>
\nVuorovaikutus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden, yhteis\u00f6jen, organisaatioiden ja kulttuurien v\u00e4list\u00e4 vuorovaikusta. Se voi olla hyvin monimuotoista.<\/p>\n

Ihmisten v\u00e4lill\u00e4 on eroavaisuuksia, kuinka he selitt\u00e4v\u00e4t tapahtumia, vuorovaikutuksen osapuolet my\u00f6s koko ajan itse vaikuttavat siihen, kuinka tilanteet ja suhteet muodostuvat tietynlaiseksi. (M\u00f6nkk\u00f6nen 2007, 51). Vuorovaikutus viittaa kahteen asiaan, toisaalta vuoron per\u00e4\u00e4n tapahtuvaan toimintaan ja toisaalta vaikuttamiseen, joka kohdistuu toisen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, ajatuksiin, tunteisiin tai asenteisiin. Vuorovaikutus on jatkuvaa vastavuoroisuutta, jossa kumpikin osapuoli on samanaikaisesti aktiivinen.<\/p>\n

Vuorovaikutus taidot<\/strong>
\nOman roolin hoksaaminen sek\u00e4 vuorovaikutuksen eri s\u00e4vyjen hallinta liittyy vuorovaikutustaitoihin. Vuorovaikutustaitoja voi aina kehitt\u00e4\u00e4 ja se onkin hyvin t\u00e4rke\u00e4 osa ammatillista osaamista. Ilman vuorovaikutusta muiden kanssa meid\u00e4n olisi hankalaa hahmottaa k\u00e4sityst\u00e4 itsest\u00e4mme omistaa tavoitteistamme, arvoistamme sek\u00e4 pyrkimyksist\u00e4mme. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vuorovaikutuksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, sen takia sill\u00e4 saa sek\u00e4 tarkoitteellisia ett\u00e4 tahattomia tuloksia. (Silvennoinen 2004, 15\u2014<\/span>18). Vuorovaikutus taitoja opitaan kohtaamalla ihmisi\u00e4 avoimin mielin ja opitaan omista onnistumisista, sek\u00e4 ep\u00e4onnistumisista. Vuorovaikutustaitoja ei t\u00e4ysin opi koskaan, vaan niit\u00e4 opitaan koko el\u00e4m\u00e4n ajan. (M\u00e4kisalo-Ropponen 2012, 167\u2014<\/span>169.) Oleellisia seikkoja vuorovaikutuksen onnistumiseen ovat, osaako toinen osapuoli l\u00e4hett\u00e4\u00e4 sanoman ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 muodossa, kuunteleeko toinen osapuoli viesti\u00e4, kuuleeko h\u00e4n sen ja miten se tulkitaan. (M\u00e4kisalo-Ropponen 2012, 99).<\/p>\n

Kuuntelu osana vuorovaikutusta<\/strong>
\nVuorovaikutuksessa t\u00e4rke\u00e4 rooli on my\u00f6s kuuntelemisella. Ilman kuuntelua ei saa selville toisen tilannetta. Empaattinen ja aito kuunteleminen on usein jopa tarpeellisempaa kuin itse puhuminen. Voimakeskeiseen ja asiakkaan tilanteen positiivisiin muutoksiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 kuunteleminen edellytt\u00e4\u00e4 vastapuolelta: keskittymist\u00e4, vuorovaikutuksen rakentamista, asiakkaan persoonan, ominaisuuksien ja mielipiteiden kunnioittamista, vaikka siihen itse ei yhtyisik\u00e4\u00e4n sek\u00e4 asiakkaan rajojen huomioon ottamista, ajan ja tilan antamista, niin ett\u00e4 asiakas saa kertoa asiansa loppuun saakka. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ottaa todesta asiakkaan kertomukset ja mielipiteet. Kuuntelemisen osana on kysymysten esitt\u00e4minen. Kysymykset synnytt\u00e4v\u00e4t vuorovaikutusta koska se vaatii reagoimista. (Niemi, Nietosvuori & Virikko 2006, 294).<\/p>\n

My\u00f6s \u00e4\u00e4nenk\u00e4ytt\u00f6, puhenopeus, \u00e4\u00e4nen s\u00e4vyt, puheet tauotukset, puheen painotukset tuovat oman osan vuorovaikutukseen. (Silvennoinen 2004). Muiden yhteyksien ilmenemismuotoja ovat kosketus, ilmeet, sanat, eleet, puhe, hoitotoimenpiteet, hoivaaminen, huolehtiminen ja v\u00e4litt\u00e4minen, jotka vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti kohtaamisessa. (Rautava-Nurmi ym. 2015, 30.) Esimerkiksi kosketus voi kertoa v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4, ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, tuesta ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4, jolloin ei tarvita edes sanoa vaan aito l\u00e4sn\u00e4-olo korostuu. (M\u00e4kisalo-Ropponen 2012, 178). Hyv\u00e4 muistaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nty\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 koskettaminen on hoitajalle arjen tavallista ty\u00f6t\u00e4 mutta kaikille asiakkaille se ei sit\u00e4 ole. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kertoa, mit\u00e4 on tekem\u00e4ss\u00e4, milloin ja miksi, jotta turhilta ep\u00e4miellytt\u00e4vilt\u00e4 tilanteita v\u00e4ltytt\u00e4isiin.<\/p>\n

Ty\u00f6skentelyn rytmi vaikuttaa my\u00f6s asiakkaaseen. Kiireen tuntua tuo mukanaan nopea rytmi. Rytmi tarttuu helposti toiseen, jolloin kiireisen hoitajan my\u00f6t\u00e4 asiakkaat voi olla tavallista levottomampia. Tietoisuus omasta statusilmaisustaan voi hoitajaa helpottaa asiakkaan kohtaamisessa.<\/p>\n

Hoitaja \u2013 asiakas<\/strong>
\nHoitajan ja hoidettavan v\u00e4linen suhde on vuorovaikutussuhde, jossa pelk\u00e4ll\u00e4 olemisella, tekemisell\u00e4 ja sanomisella on vaikutusta toiseen ihmiseen. Hoitosuhteessa viestint\u00e4 on v\u00e4line, jolla on tarkoitus saada aikaan muutosta nykyiseen tilanteeseen. Hoitosuhde on ammatillinen ja p\u00e4\u00e4ttyy, kunnes potilaan hoidon tarve lakkaan.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4kin on muistettava, ettei vaitiolovelvollisuus p\u00e4\u00e4ty silti t\u00e4h\u00e4n. Esimerkiksi asiakasta hoitanut hoitaja ei voi menn\u00e4 hoitosuhteen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 kertomaan asiakkaan tuttavalle h\u00e4nen hoidostaan.<\/p>\n

Hoitosuhteessa toimitaan toisen puolesta, jolloin sit\u00e4 voidaan kutsua my\u00f6s huolenpitosuhteeksi. Hoitosuhteessa on l\u00e4sn\u00e4 luottamus, vastuu, aitous, my\u00f6t\u00e4tunto, s\u00e4\u00e4li, aitous, empatia, vallank\u00e4ytt\u00f6 ja riippuvuus. Kehitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hoitosuhteessa hoitaja tulee pyrki\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tukemaan potilaan kasvua, kehityst\u00e4, itsen\u00e4isyytt\u00e4 sek\u00e4 omaehtoisuutta. Terveysalan ammattihenkil\u00f6n toiminta tulee t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ammatillisen toiminnan vaatimukset, kun se perustuu tieteellisiin seikkoihin ja on eettisten periaatteiden mukainen. Jokainen hoitaja tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n persoonallisesti ja omalla tavalla. Ty\u00f6ss\u00e4 min\u00e4-kuva ja ihmisk\u00e4sitys s\u00e4\u00e4telev\u00e4t hoitajan toiminta tapoja. Hoitaja antaa asiakkaalle ohjausta hoitosuhteen aikana, jossa h\u00e4n toimii yhteisty\u00f6ss\u00e4 asiakkaan kanssa tavoitteenaan saada asiakas itse ratkaisemaan ongelmiaan ja pohtimaan niihin ratkaisuja. (Rautava-Nurmi ym. 2015, 28\u2014<\/span>31.)<\/p>\n

Hoitajan ja asiakkaan yleisin kommunikointitapa on dialogi eli vuoropuhelu. Siin\u00e4 osapuolet ovat tasavertaisia, jossa molempien tulisi kunnioittaa toista. Luottamuksellinen hoitosuhde rakentaminen perustuu rehellisyyteen ja avoimuuteen.\u00a0 Luottamuksellisen yhteyden luominen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja helpottaa huomattavasti hoitotilannetta. (Rautava-Nurmi ym. 2015, 31.) Arvio toisen luotettavuudesta tehd\u00e4\u00e4n usein uuden tuttavan kanssa ensimm\u00e4isen tapaamisen perusteella, joka vaikuttaa my\u00f6s jatkoon. (Silvennoinen 2004, 79.) Suhteen luomisessa tulee muistaa, ett\u00e4 molemmat ovat tasaveroisia. Luotettavuus ja rehellisyys kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n

Hoitaja \u2013 ammattiryhmien kanssa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 vuorovaikutus
\n<\/strong>T\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 toimii monenlaisia ihmisi\u00e4, joilla kaikilla on eri el\u00e4m\u00e4ntilanne sek\u00e4 erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja ty\u00f6st\u00e4. Taustaoletukset jokaisen pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 minimiss\u00e4\u00e4n, tai ainakin niin, ettei se vaikuttaisi ty\u00f6teht\u00e4viin. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla kaveri, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jos saataisiin hyv\u00e4 keskustelu aikaa, jonka pohjalta nousisi esiin erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4, sek\u00e4 pystytt\u00e4isiin luomaan yhdess\u00e4 laajempia n\u00e4k\u00f6kulmia asiaan. Ty\u00f6yhteis\u00f6st\u00e4 voi parhaimmillaan oppia paljon ja n\u00e4kemykset voi laajentua. Mit\u00e4 enemm\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu sit\u00e4 useampia tulkintoja ja merkityksi\u00e4 yksiselitteiselt\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 viesti saa. (Silvennoinen 2004, 149). T\u00e4ytyy uskaltaa molempien osapuolten sanoa, kyett\u00e4v\u00e4 kuuntelemaan ja haluttava my\u00f6s tulla vaikutetuksi, jotta voidaan puhua oppivasta vuorovaikutuksesta. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 jokaisen keskustelemaan ty\u00f6asioista kaikkien kanssa loukkaamatta ja loukkaantumatta. Asiallisuus merkkaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 toista kunnioittaa. Rehellisyydenk\u00e4\u00e4n nimiss\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole oikeutta puheillaan tai toiminnallaan loukata toista.<\/p>\n

Moniammatillisen ty\u00f6ryhm\u00e4n voima tulee juuri siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki on erilaisia ja edustaa eri ammattia. Ty\u00f6ryhm\u00e4n toimintaa helpottaa, kun kaikki tiet\u00e4v\u00e4t yhteisen tavoitteen ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Tiimin pohja on ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, jota varten ryhm\u00e4 on alun perin perustettuna. (Silvennoinen 2004. 149).<\/p>\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4n kesken rakentava palaute on kultaakin kalliimpaa, mutta se t\u00e4ytyy olla nimenomaan rakentavaa ja korjaavaa palautetta. Rakentavan palautteen antaminen koetaan monesti vaikeaksi. Kriittinen palaute monesti vaikuttaa tunnemaailmaamme ja sisimp\u00e4\u00e4n. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on palautetta antaa my\u00f6nt\u00e4v\u00e4ss\u00e4, rakentavassa ja toimivassa mieless\u00e4, silloin kannustaa toista parempaan toimintaan, oppimiseen, sek\u00e4 keskin\u00e4isten suhteiden parantamiseen ja asioiden hoidon kehittymiseen. (Silvennoinen 2004, 165).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuorovaikutuksen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 Vuorovaikutus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6iden, yhteis\u00f6jen, organisaatioiden ja kulttuurien v\u00e4list\u00e4 vuorovaikusta. Se voi olla hyvin monimuotoista. Ihmisten v\u00e4lill\u00e4 on eroavaisuuksia, kuinka he selitt\u00e4v\u00e4t tapahtumia, vuorovaikutuksen osapuolet my\u00f6s koko ajan itse vaikuttavat siihen, kuinka tilanteet ja suhteet muodostuvat tietynlaiseksi. (M\u00f6nkk\u00f6nen 2007, 51). Vuorovaikutus viittaa kahteen asiaan, toisaalta vuoron per\u00e4\u00e4n tapahtuvaan toimintaan ja toisaalta vaikuttamiseen, joka kohdistuu … Continue reading 3. Vuorovaikutus<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2426,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-61","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/61","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2426"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=61"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/61\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":127,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/61\/revisions\/127"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogik72t17s11\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=61"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}