Sisältömarkkinoinnin mittaaminen ja analytiikka

Sisältömarkkinoinnista hyöty irti!

Sisältömarkkinoinnin mittaaminen jätetään usein huomiotta, koska sitä pidetään jotenkin erityisen haasteellisena. On kuitenkin muistettava, että markkinoinnin ja sisällön huolellisen suunnittelun täysi potentiaali jää saavuttamatta, jos niiden toimivuutta ei mitata. Ilman mittaamista ja tulosten analysointia, markkinointi on täysin haku-ammuntaa, ja resurssien tuhlausta, etkä tiedä mitä olet sillä oikeastaan edes saavuttanut.

Sisältömarkkinoinnin analytiikan avulla näemme onko:

  • tavoitteet saavutettu
  • Kannattivatko investoinnit sisältömarkkinointiin
  • Millaiset toimenpiteet/lähestymistavat toimivat, ja millaiset ei
  • Opitaan ymmärtämään kohderyhmää, ja heidän tarpeitaan yhä paremmin.

Kerätyn datan avulla voidaan siis tehdä päätelmiä, markkinointiviestinnän toimivuudesta ja kuinka markkinointiviestintää voisi kehittää.

Kuinka lähteä liikkeelle sisällön analytiikan mittaamisessa?

  1. Määritä tavoitteet
  2. Valitse oikeat mittarit
  3. Valitse työkalu analytiikan seurantaan
  4. Analysoi data säännöllisesti
  5. Kehitä sisältöä tulosten pohjalta

On tärkeä määrittää tavoitteet, jotta voimme jotain mitata, tavoitteita joihin sisältömarkkinoinnilla voidaan oleellisesti vaikuttaa. Kun taas mittareiden valinnassa on muistettava, että ne seuraavat aina tavoitteita, joten mittarit valitaan asetettujen tavoitteiden mukaan.

Saatavilla on ihan valtavamäärä mittareita, mutta kaikkea me emme kuitenkaan voi seurata, joten on valittava tavoitteillemme ne kaikista tärkeimmät mittarit. Seuraavaksi tarkastellaan muutamia tärkeitä mittaamisen keinoja.

Näkyvyys (Sisällön jakelu)

Keskitytään siis siihen, montako ihmistä sisällöt ovat tavoittaneet. Eli miten hyvin sisältö saadaan perille, ennen kuin sisältöä on edes luettu, katsottu tai kuunneltu. Näkyvyyttä kuvaavat luvut kertoo missä kanavissa sisältö on nähty, kuinka monta kertaa, kuinka moni, ja jopa maantieteellisen sijainnin mukaan sisällön suosion.

Sitoutuminen ja osallistuminen (Sisällön kulutus)

Keskitytään taas siihen mitä tapahtuu, kun se yleisö on saanut sisällöt eteensä, ja miten mielenkiinnolla se otetaan vastaan. Sitoutumista kuvaavat luvut voivat kertoa kauan sivustolla vietetään aikaa, mitkä ovat suosituimpia sisältöjä,  mikä on välitön poistumisprosentti, ja millä sivustolla useimmat poistuvat sivustolta. Sisällön suosiosta kertoo myös uudet ja palaavat kävijät, mikäli käyttäjä palaa kuluttamaan sisältöäsi, olet luultavasti saanut luotua häneen vahvemman siteen sisällölläsi.

Osallistumista voit taas mitata esimerkiksi somekanavissa tykkäyksien, kommenttien, ja jakojen määrällä, sekä linkkien klikkauksien lukukin kertoo sisällön toimivuudesta. Julkiset arvostelut ovat myös tärkeä huomioida, niiden avulla löydät asiakkaiden kipukohtia toiminnassasi, lisäksi näet millaiset ihmiset antavat hyvää palautetta, ja millaiset huonoa. Jolloin voit paremmin kohdentaa viestintääsi yhä asiakaslähtöisemmäksi.

Liiketoiminnalliset mittarit

Seurataan siis sitä, mitä sisällönkulutuksen jälkeen tapahtuu: muuttuuko mielikuva brändistä, tai saadaanko asiakkaat ohjattua ostoksille, tai tuleeko asiakaspalveluun vähemmän turhia yhteydenottoja.

Saatiinko liidejä, rekisteröitymisiä tai tilauksia enemmän, näihinhän me kuitenkin haluamme sisältömarkkinoinnillamme vaikuttaa, eli edes auttaa liiketoimintaamme ja sen kasvattamista. Liiketoiminnallisissa mittareissa keskitytään mittaamaan, siis asioita jotka vaikuttavat konkreettisesti liiketoimintaamme, esimerkiksi rekrytointi prosessi, sisäinen viestintä yrityksessä, asiakaskokemukset, ja myynnin kehitys.

Analytiikka työkalut hyöty käyttöön

On myös valittava analytiikka työkalu, joka mittareiden avulla kerää datan sivustoilta. Analytiikan seurannan työkalujen valintaan vaikuttavat muun muassa käytetyt markkinoinnin kanavat ja resurssit. Verkkosivuston analytiikkaa voidaan seurata esimerkiksi ilmaisella Google analytics työkalulla, somekanavia niiden omilla sosiaalisenmedian analytiikka työkaluilla, ja voit hyödyntää myös markkinoinnin automaatiojärjestelmiä kuten hubspot.

Tulosten seuranta

Se että mittaat sisältöä, ei riitä jos et seuraa tuloksia, ja analysoi niitä. Tasot liikkuvatkin hieman eri aikasykleissä, joten on tärkeä määritellä kuinka usein tuloksia seurataan. Tässä hieman suuntaa tulosten mittausvälin suunnitteluun:

  • Sisällönjakelua voidaan arvioida esimerkiksi sivuston kävijämäärien tai somejakelun osalta päivittäin
  • Sisällönkulutusta kannattaa seurata enemmän viikko- tai kuukausitasolla.
  • Liiketoiminnan mittarit, esimerkiksi. myynnin seurantaa tai brändimielikuvan kehittymistä on kannattavampaa seurata pidemmällä aikavälillä, kuten kvartaaleittain tai vuosittain.

Kerää, analysoi ja kehitä!

Muista että millään näillä ei ole järkeä, jos et hyödynnä niitä millään tavalla. Muista siis kerätä tuloksia säännöllisesti, ja ennen kaikkea kehittää toimintaasi niiden pohjalta jatkuvasti!

 

Jos haluat kuulla tarkemmin sisältö analytiikasta, katso oheinen video, jossa käsitellään mittareita hiukan tarkemmin, sekä kerrotaan myös A/B -testauksen hyödyntämisestä sisältömarkkinoinnissa.

 

 

 

Somestrategia

Somestrategialla parempia tuloksia!

Somestrategia pähkinänkuoressa

Mistä lähteä liikkeelle somestrategiassa?

Aina ensimmäiseksi on lähdettävä liikkeelle somestrategiaa laatiessa kysymyksestä miksi tätä tehdään? Mitä haluamme sillä saavuttaa? Mitä hyötyä siitä saadaan?

On määriteltävä tavoitteet, jos ei ole tavoitteita, on mahdotonta laatia suunnitelmaa, ja mitata onnistumista. Miten sitten edes tiedämme mitä olemme toiminnallamme saaneet aikaan?

Tavoitteena voi olla esimerkiksi liidien hankkiminen, sivuston kävijämäärän kasvattaminen, brändin tunnettavuuden lisääminen jne. On siis mietittävä mitä me sosiaalisella medialla haluamme ensisijaisesti saavuttaa.

Kohderyhmä

Tavoitteet määrittelevät kohderyhmän. On siis mietittävä ketä meidän on tavoitettava, jotta onnistumme saavuttamaan tavoitteet.

Kohderyhmää määriteltäessä, ostajapersoonan laatiminen tavoitteille helpottaa asian hahmottamista. Ikä? Asuinpaikka? Harrastukset? Koulutus? jne. Kun teet yleispätevän kuvauksen kohderyhmä henkilöistä, on helpompi suunnitella heille kohdennettu viestintä.

Kanavat

Kohderyhmät taas määrittelevät kanava valinnat. Somekanavia on tarjolla suuri määrä, käyttöön ei tarvitse, eikä kannata ottaa kaikkia, valitse ne

 kohderyhmällesi tärkeimmät kanavat, josta tavoitat heidät.

Esimerkiksi. Facebook tavoittaa suurimman osan suomalaisista, instassa taas enemmän nuoria, ja linkedin on oiva B2B markkinoinnissa ja rekrytoinnissa. Mene siis sinne, missä kohderyhmäsi on.

Sisältö

Kohderyhmä ja kanava valinnat määrittelevät sisältösi. Mikä sisältö puhuttelee kohderyhmääsi? Miten saat heidät reagoimaan sisältöösi? Somessa sisältö huokuu vahvasti aitoutta ja on yrityksen oman näköistä tekemistä.

Ihmiset ovat kiinnostuneet erilaisista sisällöistä, osa haluaa faktaa, kun taas osaa kiinnostaa tarinallisuus tai huumori. On siis mietittävä millaista sisältöä juuri tämä kohderyhmä kuluttaa, ja mitä he haluavat tietää. Kanavan sisällön suunnittelussa on otettava myös huomioon kanavien toimintamallit. 

Milloin

Kohderyhmä, kanava valinnat, ja ylläpitäjä, määrittävät milloin sisältöä julkaistaan. On mietittävä milloin tavoittelemanne ihmiset kuluttavat sisältöä kanavilla eniten, ja milloin he todennäköisesti mielellään kuluttaisivat yrityksen tarjoamaa sisältöä.

Lisäksi tärkeä on miettiä milloin pystytte tuottamaan sisältöä kyseiselle kanavalle, eli resurssit. Pystyykö ylläpitäjä olemaan läsnä kyseisellä kanavalla, silloin kun kohderyhmäkin, jotta voidaan olla aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa.

Kuka hoitaa ylläpidon ja seurannan

On jaettava yrityksen sisällä ylläpitovastuu kanavasta. Kuka vastaa sisällön tuotannosta, ylläpidosta, ja kehittämisestä. Voiko yksi henkilö vastata tästä, vai onko kenties ne jaettu eri toimijoiden kesken. On tärkeä määritellä vastuualueet, jotta niitä ylläpidetään säännöllisesti ja sisällön virta on tasainen.

Lisäksi on jaettava seurannan vastuu alueet, ja määriteltävä osallistumisen rajat.  Kuka vastaa kysymyksiin ja kommentteihin, kuinka nopeaa niihin pyritään vastaamaan, vastaustyyli, mihin vastataan ja mitä voidaan jättää huomiotta.

Analysointi

Analysoimisella tarkoitetaan sisällön onnistumisen analysointia eri kanavilla. On tärkeä analysoida sisältöä, ja kehittää sisältöä jatkuvasti sen pohjalta. Kehitä sisältöä julkaisu kerrallaan, ja syvemmin 2-4 kertaa vuodessa.

Onnistumista voi arvioida esimerkiksi reagointien, klikkausten, ja kattavuuslukujen mukaan. Näiden perusteella voidaan päätellä, onko sisältö kiinnostanut yleisöä, ja onko heidät saatu tekemään sisällöllä haluttuja asioita. On hyvä myös havainnoida miksi toiset eivät ole onnistuneet niin hyvin, ja miksi toiset ovat. Näin voit kehittää sisältöä onnistuneiden suuntaan.

Mittaus

Sosiaalisen median käytölle asetettuja tavoitteita on erittäin tärkeä mitata vähintään pari kertaa vuodessa. Näin nähdään olemmeko saavuttaneet tavoitteet, tai missä vaiheessa olemme menossa. Tavoitteiden onkin tästä syystä oltava mahdollisimman konkreettisia, jotta niitä voidaan helpommin mitata.

Kehitys

Analysointi, ja tavoitteiden mittaaminen tarjoavatkin aivan oivan pohjan kehittää toimintaa yhä suurempiin onnistumisiin. On hyvä tunnistaa kehittämiskohteet, missä ei onnistuttu, ja  miksi ei onnistuttu, jotta voit kehittää toimintaa paremmaksi.  Kehittäminen on tärkeä osa sosiaalisen median käyttöä, jos et kehitä toimintaasi, on niiden toimintojen mittaaminen ja analysointi vain hukkaan heitettyä aikaa!

Visuaalisen markkinoinnin voimaa

Menesty digitaalisessa ympäristössä visuaalisella markkinoinnilla!

Digitalisaation yleistyessä kuluttajien arkeen on visuaalisuus noussut yhä tärkeämpään rooliin. Kuluttajalla on internetissä valinnan varaa hurja määrä, jonka vuoksi tekee hän päätökset usein verkkosivujen ulkoasun perusteella.

“Erotu, koska ilman visuaalisuutta olet kuin tyhjä paperi katsojalle.”

Ensi katsauksella he luovat jo mielikuvan yrityksestä, onko se laadukas? Nuorekas? Hillitty? Energinen? Ekologinen? Leikkisä? Ja ennen kaikkea saako ulkoasu asiakkaan mielenkiinnon heräämään? Me ihmiset teemme päätöksen verkkosivuille jäämisestä 0,05 sekunnissa, jolloin ainoa tapa vaikuttaa päätökseemme on visuaalisuus. Erotu, koska ilman visuaalisuutta olet kuin tyhjä paperi katsojalle.

Kaikki lähtee brändistä! Verkkokaupan visuaalisen markkinoinnin suunnittelu lähteekin liikkeelle kysymyksestä: ”Mitä me olemme, ja minkälaisen mielikuvan haluamme viestiä ulkoasullamme asiakkaille.” Sen jälkeen vasta aletaan rakentaa visualisuus sen ympärille. Visuaalisen ilmeen on tärkeä tukea yrityksen brändiä.

Tässä postauksessa avustankin sinua ottamaan haltuun muutaman visuaalisen perus elementin, näitä ovat:

  1. Värit
  2. Kuvat
  3. Videot
  4. Infograafit
  5. Typografia
  6. Logo ja liikemerkit

Väreissä on voimaa

Värit vaikuttavat ihmisten tunteisiin ja käyttäytymiseen, siksi markkinoinnissa niitä käytetään herättämään ihmisten mielenkiinto ja vahvistamaan ostopäätös.

Värien vaikutus ihmiseen riippuu heidän omista henkilökohtaisista kokemuksista, mutta on olemassa yleinen ohjenuora siihen mitä mikäkin väri ihmiselle edustaa ja mihin se mielletään.

On tärkeää kuitenkin myös ottaa huomioon eri kulttuurien vaikutus värien merkitykselle. Monissa kulttuureissa valkoinen on puhtauden ja viattomuuden väri, mutta on myös kulttuureja, joissa se mielletään kuolemaan.

Tunnuksella tunnettavuutta

Logo ja liikemerkki ovat yrityksen tunnuksia, joita voi käyttää yhdessä tai erikseen. Logo on yrityksen nimen ulkoasu, kun taas liikemerkki on  kuvallinen symboli. Tunnukset kertovat parhaillaan yrityksen tyylistä, toimintatavasta, tuotteista ja toimialasta.

Tunnusta suunniteltaessa on myös otettava huomioon sen käytettävyys. Tunnuksen on siis sovittava ja istuttava erilaisiin pohjiin kuten, käyntikortteihin, mainos teippauksiin, verkkosivuille ja asiakirjoihin.

Yrityksen nimen kirjaimien muodotkin luovat mielikuvaa, esimerkiksi, kulmikkaat kirjaimet X, R ja W antavat kovempaa vaikutelmaa, kun taas pyöreät B, S ja C pehmeämpää vaikutelmaa.

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa!

Kuvien avulla asiakkaat luovat mielikuvia tuotteesta, palvelusta ja yrityksestä. Kuvien vaikutus mielikuvan luojana onkin korostunut yhä enemmän, mistä kertoo google kuvahakujen lisääntyminen.

Kuvina voi käyttää itse ottamiasi valokuvia, mutta netti on pullollaan myös kuvapankkeja, joita voit halutessasi hyödyntää. Muista kuitenkin, että myös muut yritykset voivat käyttää samoja kuvia.

Huomioi kuvien käytössä:

  • Käytä ammattimaisia kuvia, kuvat kertovat myös yrityksestäsi
  • Tukevat visuaalista ilmettä
  • Alakohtaiset asenteet muokkausta kohtaan
  • Ovat yrityksen brändin mukaiset, ja puhuvat samaa kieltä
  • Kuvat ovat tasapainossa muiden elementtien kanssa
  • Kuvien olemassa ololle on jokin tarkoitus, niiden on  tuotettava lukijalle lisäarvo

Liian monimutkaista? Selkeytä infograafilla!

Infograafilla voi opettaa ja jakaa tietoa helposti, viihdyttävästi ja huomiota herättävästi. Ne sisältävät usein tilastoja, lukuja, tekstejä ja kuvia, joiden avulla tieto on helpommin hahmotettavissa.

Infograafissa tiivistetään vaikeita, pitkiä, tylsiä tai monimutkaisia asioita, huomiota herättävällä tavalla. Niiden avulla opastetaan, autetaan ymmärtämään, informoidaan ja sivistetään ihmisiä. Ne ovatkin oiva tapa erottua massasta ja saada viesti kuuluviin.

Erotu video sisällöllä

Videot ovat oiva tapa erottua kilpailijoista. Niitä voit hyödyntää esim. yritys esittelyssä, tuote esittelyssä, asiakkaiden opastamisessa tai vaikka muutosten informoinnissa. Käyttäessäsi videoissa ihmisiä annat katsojalle kasvot, joihin yhdistää palvelusi tai tuotteesi

 Hyvä video on:

  • lyhyt mutta ytimekäs
  • viihdyttävä
  • informaatio rikas
  • sanoma on selkeä ja läpinäkyvä
  • haastaa katsojansa toimintaan
  • video on kuvattu ammattimaisesti

Tyypillistä typografiaa

Typografia käsittää julkaisun graafisen muodon, eli tekstin koon, kirjaintyypin ja muotoilun valintaa. Parhaillaan typografian avulla autat vastaanottajaa ymmärtämään ja sisäistämään sisällön paremmin, viestimällä ulkomuodolla tekstin sisältöä, ja parantamalla luettavuutta. Esimerkiksi riviväleillä, jaottelulla, tehosteilla, kirjaintyypillä ja sivukoolla.

Typografian tärkein elementti on kirjaintyyppi. Sen valinnassa on otettava huomioon luettavuus ja symboliikka, mielellään käytettäisiin maksimissaan kahta eri kirjaintyyppiä, jolloin yleisilme pysyy siistinä ja tasapainoisena.

 

Muista kuitenkin, että mitään ei ole kiveen hakattu! Kokeile rohkeasti ja ylläty!

Tekstissä hyödynsin seuraavia lähteitä: