Viikko 6, starttasi käyntiin viikon ohjelman, ja ryhmätehtävän läpikäynnillä. Teemana oli Yhteiskehittäminen, joka itselle oli jokseenkin uusiaihe. Vaikkakin olen asiaan törmännyt aiemmin ja sanana jokseenkin tuttu, niin sen syvempää ymmärrystä en siitä kuitenkaan vielä omannut. Ryhmätyö tehtiin tutulle case yritykselle Lapland Hotels. Ensimmäinen tehtävämme oli kirjoittaa informatiivinen raportti, jolla opastamme case yritystä hyödyntämään asiakaspalautetta, osallistamista ja yhteiskehittämismenetelmiä. Toisena tehtävänä oli Ideoida A4 kokoinen sivu esimerkkejä kyseisistä menetelmistä, joita case yritys voisi matalla kynnyksellä toteuttaa. Näistä äänestäisimme sitten luokkamme kesken mielestämme parhaimman ja miellyttävimmän tavan.
Tämän tehtävän myötä sainkin jo hyvän ymmärryksen yhteiskehittämisestä, palvelumuotoilusta ja niissä käytettävistä menetelmistä. Teenkin alle hiukan muistiinpanoja raportistamme.
Palvelumuotoilu
Palon mukaan, palvelumuotoilu on tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan ihmislähtöistä kehittämistä kohti toimivaa ja potentiaalista tuotetta tai palvelua. Siinä korostuvat ihmislähtöisyys, osallistaminen, ennakoiva suunnittelu, kokonaisvaltaisuus, visualisointi ja konkretisointi, sekä nopeat kokeilut ja monialaisuus. Se on riippumaton toimialasta ja voidaan soveltaa niin fyysisessä kuin digitaalisessa ympäristössä. (Palo 2021.)
Kehittämisprosessin alkuvaiheessa käytetään perustiedon keräämiseen erilaisia kyselytutkimuksia, ja niistä saatuja tietoja voidaan hyödyntää asiakasymmärrystutkimuksen laatimisessa.
Kyselytutkimuksilla voidaan mitata
- asiakaskokemusta
- kerätä määrällistä taustatietoa asiakkailta
- paikantaa kehittämisen kohteita.
Asiakaskokemuksen tunnetuimpia ja käytettyimpiä mittareita
- NPS, net promoter score
- nettosuositteluindeksi eli kuinka todennäköisesti asiakkaat suosittelisivat tuotetta, palvelua tai yritystä.
- CES, customer effort score
- asiakaskokemuksen mittaaminen asiakaspolun eri vaiheista.
- CSAT, customer satisfaction score
- asiakastyytyväisyyden mittaaminen.
Innanen lisää myös blogissaan, että tietoa voi myös kerätä haastatteluilla, johon liittyvät myös havainnoivat ja luotaavat menetelmät, näillä selvitetään mitä ihmiset tekevät, käyttävät ja tuntevat. Lisäksi luovat ja toiminnalliset menetelmät auttavat ymmärtämään, ja tukevat havainnointia siitä mitä ihmiset tuntevat, ajattelevat ja unelmoivat. Edellä mainittuja menetelmiä tukee palvelupolun kuvaaminen, asiakaskuvaukset, sekä itse suunnittelua tukevat toiminnot, kuten työpajat, ideointi ja fasilitointi menetelmät.
Palo määrittelee blogissaan palveluprosessin vaiheisiin kuuluvan
- määrittely
- tutkiminen
- ennakointi ja ideointi
- mallintaminen ja ideointi
- kokeileminen ja testaaminen
- konseptointi
- vaikuttamien ja toteuttaminen
Kinnusen webinaarista kuva havainnoimaan palveluprosessin vaiheita
Yhteiskehittäminen
Yhteiskehittäminen on ihmisten välistä yhteistyötä, jossa mukaan voidaan ottaa niin henkilöstö, kuin asiakkaat ja erilaiset sidosryhmätkin. Osallistamalla heitä saadaan arvokasta tietoa siitä mitä eri ryhmät tarvitsevat ja arvostavat eniten. Löytämässämme artikkelissa todetaan että, yhteiskehittäminen edellyttää tasavertaista osallistumista, osallistujien kuuntelemista, turhan hierarkian karttamista, erilaisten mielipiteiden ja erilaisuuden hyväksymistä. Jokainen idea ja mielipide ohjaa suunnittelua, ja ideoita yhdistämällä päästään lopulta kaikkien näkökannalta toimivampaan lopputulokseen. Tämän jälkeen edetään tekemiseen ja kokeiluun, josta opitaan lisää, ja edetään tekemällä.
Yhteiskehittämisen tavoitteena on kehittää esimerkiksi:
- Strategiaa
- palveluita
- tuotteita
- tilaratkaisuja
- liikeideaa
- toimintatapoja
Palveluiden kehittämisessä kysely- ja haastattelututkimuksilla kerätään määrällistä tietoa asiakkailta, työntekijöiltä tai muilta sidosryhmiltä. Ne sisältävät erilaisia kysymyksiä, joihin vastaukset voivat olla numero arviointeja, avoimia teksti vastauksia tai kuvallisia symboleita, kuten hymiöt, tai vaikka tähtiluokitus. Kyselytutkimuksia voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakaskokemuksen mittaamiseen, määrällisen taustatiedon keräämiseen asiakkaista, tai kehittämiskohteiden paikantamiseen. Näin ollen kyselytutkimukset tuovat siis perustietoa, jota voidaan hyödyntää jatkon suunnittelussa. Kyselytutkimuksia kannattaa siis aina käyttää kehittämisprosessin alkuvaiheessa.
Innasen mukaan on tärkeä muistaa kyselytutkimuksissa
- Määrittele kyselyn tavoite
- mitä halutaan selvittää?
- Miksi kerätään tietoa?
- miten sitä tullaan hyödyntämään?
- Milloin ja miten toteutetaan?
- Kuinka usein?
- Vastaaminen tulee olla nopeaa ja helppoa
- Laajemmissa kyselyissä houkutin esim. arvonta, palkinto, jne.
- Kysymykset oltava yksiselitteisiä. Testaa käytettävyys ja ymmärrettävyys
- Kysymysten määrä tulee rajoittaa, jotta ei kulu tuhottomasti aikaa vastaamiseen
- Kysely tehtävä mahd. pian palvelutapahtuman jälkeen
Laplands hotel ryhmätyö
Aloitimme työskentelymme itsenäisellä opiskelulla. Jokainen katsoi itsenäisesti videot aiheesta, ja selvitti itselleen termien tarkoitukset. Näin oli helpompi lähteä sitten ryhmässä työstämään työtämme, koska jokaisella oli jo jonkinlainen ymmärrys käsiteltävistä asioista, ja epäselviin asioihin sai muilta ryhmän jäseniltä opastusta. ryhmätyöskentelymme oli jälleen erittäin sujuvaa, tehokasta ja miellyttävää. Ryhmämme yhteishenki on erittäin hyvä, jokainen auttaa toista, ja uskaltaa myös kysyä apua sitä tarvittaessa. Joka on mielestäni erittäin tärkeää ryhmätyöskentelyssä, koska näin saamme parhaimman opin jokaiselle työstämme irti, eikä kelleen jää epäselvyyksiä, sen takia ettei kehdannut kysyä apua.
Mielestäni erittäin hyvä oivallus oli kyselytutkimusten keräystä helpottamaan oli tabletti, joka olisi jokaisessa hotelli huoneessa. Itse ainakin koen, että vastaisin tabletin kautta kyselyyn helpommin, ja ehkä jopa senkin vuoksi, että tällaiseen en ole aiemmin törmännyt muissa hotelleissa, se olisi helppoa, vaivatonta, ja vastaamisen jälkeen syöttämällä puh.numeron tabletille saisi ale-koodin viestillä puhelimeen, jolloin ei tarvitsisi lappuja kuskata respaan jne. jotta saisi hyödyn itselleen. Lisäksi se vaikuttaisi varmasti omaan mielikuvaan hotellin laadusta positiivisesti.
“Huoneissa voisi olla tabletit, joissa kysely olisi helposti vastattavissa -> vastaukset myös tallentuisivat näppärästi ja olisivat helposti analysoitavissa. Tabletista voisi löytyä myös kaikki kaupungin nähtävyydet, ruokalistat, huonepalvelu, välinevuokraus (safariksen tiedot), käytännössä kaikki mitä ennen on ollut tulostettuna kansioissa huoneissa. Näin myös vihreämpi hotelli – vähemmän paperia! (Esimerkki tabletista hotellihuoneissa: https://landing.yellowtab.fi/hotellit/)”
Kaiken kaikkiaan mukava ja opettavainen tehtävä 
Loppusanat
Nyt olisikin kevään viimeiset tehtävät palauteltu, tämän blogin myötä. Oppimispäiväkirjan kirjottamisen koin heti alkuun erittäin haastavana itselleni, eikä se vieläkään mieleistä ole, mutta kyllä senkin kirjoittaminen helpottui hiukan kevättä kohti mentäessä. Välillä toki kiire, ja arki elämä puski niin lujasti päälle, että oli hankala löytää aikaa oman oppimisen itsetutkiskelulle, parhaani kuitenkin yritin
Kiitos opettajille mielenkiintoisista projekteista, ja opetuksesta. Oli erittäin antoisa kevät, opin erittäin paljon uutta, sekä vahvistin jo opitun tietämystä. Nyt on aika siirtyä työharjoitteluun, ja yrittää hyödyntää siellä oppimaani parhaani mukaan. Ihanaa kesä sinulle