Itse kuulun siihen ikäpolveen, joka muistaa lapsuudestaan ”War Games” elokuvan, jossa teini-ikäinen nuori onnistui tunkeutumaan Yhdysvaltainen asevoimien päätietokoneeseen ja pystyen sitä kontrolloimaan maalla olevia ydinohjuksia, onnistuen likimain käynnistämään ydinsodan. Elokuva ajoittui vuoteen 1983. Tänä päivänä tuo sama tilanne voi olla täysin mahdollinen, tosin uteliaan koulupojan sijasta kyseisen kaltaisen hyökkäyksen toteuttajina voivat toimia useat muut motiiveiltaan kyseenalaisemmat tahot; hakkerit, Isiksen kaltaiset terroristijärjestöt ja myös tietyt vihamieliset valtiolliset tahot.
Digitalisaation mukanaan tuomista uhista mahdollisen ydinsodan syttymisen sijasta kohtaamme liki päivittäin lievempiä lieveilmiöitä sekä suoranaisia rikollisuuden sekä petoksen tunnusmerkistön täyttäviä yrityksiä. Ensin mainituista esimerkkinä eri tahoilta tullut roskapostien tulva, joka päivittäinen tukkii sähköpostitilimme. Harmittoman roskapostin joukossa on kuitenkin hyvin usein myös verkkorikollisuuden uudenlaisia muotoja, kyseenalaisia sähköpostiviestejä, jotka auki klikkaamalla tietokoneeseemme siirtyy troijalaisia, matoja ja viruksia tarkoituksenaan hyötyä meistä eri tavoin taloudellisesti (salasanojen ja muiden tietojen varastaminen). Joukossa on myös ns nigerialaisia petosviestejä, joissa houkutellaan hyväuskoisimmat meistä luovuttamaan tilitietoja, salasanoja ja riihikuivaa rahaa tulevaisuudessa siintävän taloudellisen hyödyn johdosta. Tuo epämääräinen hyöty voi olla perintö, lottovoitto, elämänkumppani tai jokin muu yhtä epärealistinen odotusarvo. Yhtä se kaikki, näihin petosyrityksiin lankeaa liian paljon hyväuskoisia ihmisiä joka puolilla maailmaa. Itse olen saanut vuosien saatossa lukemattoman määrän sähköpostiviestejä, joissa on luvattu / tarjottu kaikkea mahdollista, pääsääntöisesti hyvää, maan ja taivaan väliltä. Toistaiseksi olen välttynyt negatiivisilta seuraamuksilta, mutta verkkorikollisten rajaton kekseliäisyys voi jonakin päivänä yllättää itse kunkin. Ja se harmittoman tuntuinen muistitikku – yhä edelleen tunnun käyttävän sitä vääränalaisesti, kaikesta evästyksestä ja koulutuksesta huolimatta.
Digitaalinen toimintaympäristö, monikanavaisuus ja virtuaalisuus ovat korostuneesti esillä esimerkiksi Lapin maakuntastrategiassa (2014). Virtuaalisuus nähdään saumattomaksi osaksi työtä, opiskelua ja vapaa-aikaa. Strategian mukaan tulevaisuudessa Lappi nähdään julkisen virtuaalipalveluiden edelläkävijänä ja avoimen datan hyödyntäjänä. Digitalisaatioprosessin rinnalla käynnissä on myös alustatalouden (Platform Economy) kehittymisprosessi, joka nähdään yhdeksi tulevaisuuden taloudeksi. Alustatalouteen katsotaan kuuluvan: jakamistalous, On Demand –talous, keikkatalous, 1099-talous ja prekariaatti. Tunnetuimpina esimerkkeinä jakamistaloudesta ovat muun muassa taxipalvelu Uber ja asunnonvuokrauspalvelu Airbnb. Lisäansioiden näkökulmasta tarkastellen voisin itsekin henkilökohtaisesti hyödyntää alustatalouden tarjoamia mahdollisuuksia, esimerkiksi vuokramaalla omistamaani autoa (aika-ajoittain sitä tarvitseville), jonka nykyisellä käyttöasteella maksan liikaa omistamisesta (vakuutukset, dieselvero), käyttämisen jäädessä vähemmälle.
Digitalisaatio, IOT (internet of things) tuovat mukaan rajattomia määrän uusia mahdollisuuksia, unohtamatta kuitenkaan niiden mukanaan tuomaan uhkia.
Recent Comments