Selainpohjaisena projektinhallintajärjestelmänä toimivan Trello on vuonna 2011 lanseerattu työkalu, josta on saatavilla myös suomenkielinen versio. Jonkin verran kokemusta projekteista omaavana itse ohjelmisto ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat jääneet minulle pimentoon, nimenä muistan Trellosta jotakin hämärästi kuulleeni. Suomenkielisen version saatavuuden ohella ohjelmiston ilmaisuus ja mobiiliversion olemassaolo ovat seikkoja, jotka puoltavat työkaluun hieman paremmin tutustumisen. Toki saatavilla on myös maksullinen Business Class versio.
Trellon ydin rakentuu kolmen elementin ympärille: taulut – luettelot ja kortit. Ensi vaiheessa käyttäjä määrittelee tai nimeää taulun. Taulut tarkoittavat nimettyjä projekteja, jolle voidaan antaa kuvaus niiden tarkoituksesta ja mahdollista tavoitteista. Taulut voivat olla nimeäjän henkilökohtaisia projekteja tai niiden sisältö voidaan jakaa toisille henkilöille, esimerkiksi muille työryhmän jäsenille. Työkalussa on erillinen toiminto, jolla luodaan työryhmä, eli joukko tauluja ja ihmisiä. Taulujen ympärillä operoivat henkilöt voivat olla eri rooleissa ja sitä myöten olla oikeutettuja eri toimenpiteisiin, rooleja ovat: ylläpitäjät, jäsenet ja tarkkailijat. Käytännössä ylläpitäjien rooleissa ovat esimerkiksi kokonaisvastuussa oleva projektipäällikkö sekä hänen tukenaan työskentelevä projektisihteeri.
Kukin taulu sisältää luetteloita, jotka vastaavat projektin tehtävälistoja. Tehtävälistat puolestaan jakautuvat yksittäisiksi tehtäviksi, joita kutsutaan korteiksi. Kortteihin eli tehtäviin on mahdollista lisätä jäseniä, nimilappuja, tarkistuslistoja, määräaikoja ja liitetiedostoja. Korteissa tapahtuneita muutoksia on mahdollista seurata ja arkistoida, sekä siirrellä paikasta toiseen ja jakaa eri tahoille. Esimerkinomaisesti voidaan ajatella jotakin hankeideaa, joka prosessinomaisesti on muuttunut aihiovaiheesta valmiiksi toteutuskelpoiseksi hankesuunnitelmaksi, osa hankeversioista on arkistoitu dokumentoinnin osoittamiseksi.
Yleisvaikutelmani pikakatsauksen perusteella Trellosta on, että voisin hyvinkin hyödyntää sitä työssäni. Työkalun ehdottomina etuina on suomenkielisen version olemassaolo ja perusversion maksuttomuus. Edellä mainitut seikat puoltavat sen käyttöönottamista esimerkiksi jossakin sosiaali- ja terveysalan järjestössä jossa ollaan ideoimassa hankeaihiota valmiiksi hankesuunnitelmaksi STEA-rahoituksen hakemiseksi. Monesti kansalaisjärjestöissä resurssit ovat tiukoilla ja valmiudet sekä halukkuudet ilmaisten ohjelmistojen ja työkalujen hyödyntämiseksi merkittävästi korkeammat kuin suurissa organisaatioissa.
Recent Comments