{"id":230,"date":"2019-03-05T07:55:05","date_gmt":"2019-03-05T05:55:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/?p=230"},"modified":"2019-03-28T14:41:43","modified_gmt":"2019-03-28T12:41:43","slug":"digityo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/2019\/03\/05\/digityo\/","title":{"rendered":"Digity\u00f6"},"content":{"rendered":"<p>Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio ovat kirjassaan (Ty\u00f6kirja. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vallankumouksen perusteet. Iltat\u00f6iksi menee. Taas. Miksi en koskaan opi? WSOY, 2012.) l\u00e4hteneet suunnittelemaan uudelleen suomalaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n alueista tarkasteltavaksi he ovat valinneet erityisesti toimistoty\u00f6n ja sen uudelleen suunnittelemisen. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistamisen onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nykytilanteen tutkimista ja analysointia. Vastausten hakemista kysymyksiin kuten mist\u00e4 olemme tulossa? mihin olemme menossa? miss\u00e4 olemme nyt? ja mink\u00e4 asioiden t\u00e4ytyy muuttua? Tuominen ja Pohjakallio nostavat kirjassaan keski\u00f6\u00f6n nelj\u00e4 keskeist\u00e4 muutosta; digitalisoituminen, liikkuvuus, globalisaatio ja ep\u00e4varmuus. Edell\u00e4 mainitut tekij\u00e4t koskettavat koko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kentt\u00e4\u00e4, eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n toimistoty\u00f6t\u00e4. Kirjoittajien n\u00e4kemyksen mukaan digitalisoitumiskehitys n\u00e4ytt\u00e4ytyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4; \u201dkaikki mik\u00e4 voi digitalisoitua, digitalisoituu\u201d. T\u00e4m\u00e4 heijastuu yritysten ydinliiketoimintaan, mutta my\u00f6s l\u00e4hes kaikkiin ty\u00f6tapoihin, kuten jokap\u00e4iv\u00e4iseen kommunikointiin, kaupank\u00e4yntiin jne.<\/p>\n<p>Kirjassa nostetaan esille isoksi ongelmaksi toimenkuvien pirstaleisuuden yhdistyneen\u00e4 pirstaleiseen ty\u00f6n tekemisen tapaan. Informaatioty\u00f6t\u00e4 tekeville t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy mukanaolossa useissa eri projekteissa ty\u00f6viikon ja saman ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4nkin aikana. Pyrkiess\u00e4\u00e4n keskittym\u00e4\u00e4n yhteen asiaan kerralla kunnolla, joutuu samalla keskeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6skentelyns\u00e4 muissa huomiota vaativissa teht\u00e4viss\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4lle t\u00e4m\u00e4 merkitsee lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 vapautta oman ty\u00f6n suunnittelusta ja tekemisest\u00e4, mutta my\u00f6s vastuu ty\u00f6n tuloksista ja oman osaamisensa kehitt\u00e4misest\u00e4 korostuu entisest\u00e4\u00e4n. Kirjoittajien mukaan suomalaiselle (toimisto)ty\u00f6lle on viel\u00e4 leimallista joustamattomuus. Suhtautuminen et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n ja \u2013ty\u00f6skentelyyn on viel\u00e4 asenteellisesti negatiivista ty\u00f6nantajien ja joidenkin kanssaty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudessa. Vahvana yh\u00e4 vaikuttava ajan mittaamisen perinne rajoittaa joustavuutta. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kaipaisi kolmenlaista vallankumousta: 1) mielen vallankumous: meid\u00e4n on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, mit\u00e4 tehdasty\u00f6st\u00e4 ajatusty\u00f6h\u00f6n siirtyminen ihan oikeasti tarkoittaa, 2) mittaamisen vallankumous: meid\u00e4n on siirrytt\u00e4v\u00e4 ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen ja 3) johtamisen vallankumous: meid\u00e4n on tuotava ulkoisen johtamisen rinnalle sis\u00e4isen johtamisen vaatimus. Mielen vallankumous tarkoittaa parhaimmillaan sit\u00e4, ett\u00e4 (ajatus)ty\u00f6t\u00e4 on mahdollisuus tehd\u00e4 useissa eri paikoissa, emmek\u00e4 ole sidottuja yhteen paikkaan. Hyvin monen kohdalla t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s ty\u00f6n ja vapaa-ajan v\u00e4lisen raja-aidan poistumista. Ajan mittaaminen toimii parhaiten aikaan, paikkaan ja ty\u00f6nantajaan sidotuissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, uudenlaisissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 se toimii pikemminkin innovatiivisuutta rajoittavana. Ulkoinen johtaminen soveltui hyvin vanhaan maailmaan, jossa ty\u00f6suoritteet olivat konkreettisia ja helposti mitattavissa olevia, meit\u00e4 valvottiin, koska muuten emme tekisi ty\u00f6t\u00e4, toteavat Tuominen ja Peltokallio.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"attachment-post-thumbnail size-post-thumbnail\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/files\/2019\/03\/night-owl-man-working-on-computer-at-night-1080x720-612x250.jpg\" alt=\"\" width=\"612\" height=\"250\" \/><\/p>\n<p>Edell\u00e4 esitettyjen vallankumousten my\u00f6t\u00e4 erilaiset ty\u00f6tavat-, -muodot ja \u2013tilat ovat yleistym\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi erilaiset innovaatioalustat, joiden k\u00e4sitteelliseen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n kytkeytyy kiinte\u00e4sti liiketoiminnallinen n\u00e4k\u00f6kulma, jossa yksinkertaisimmillaan alusta on, \u201dmik\u00e4 tahansa toimintaymp\u00e4rist\u00f6, teknologia, j\u00e4rjestelm\u00e4, yritys, tuote tai palvelu, jonka kehitt\u00e4minen ja\/tai sis\u00e4ll\u00f6n tuottaminen on systemaattisesti avattu ulkopuolisille kehitt\u00e4jille ja arvonluonnille, ja jonka keskeisen\u00e4 tavoitteena on alustan k\u00e4ytt\u00e4jien toisilleen tuottama hy\u00f6ty ja osallistumisen luoma verkostovaikutus (ks. Avoin innovaatioalusta kaupunkikehitt\u00e4misen l\u00e4hestymistapana. K\u00e4sikirja kehitt\u00e4jille, 2016.)<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki Rovaniemell\u00e4 toimivasta innovaatioalustasta on \u201dRoiHub\u201d, jota voisi luonnehtia toimistohotellin ja yrityshub:n yhdistelm\u00e4ksi, jossa kiinte\u00e4t vuokralaiset muodostavat yhteenliittym\u00e4n tukirangan, mutta tiloja vuokrataan my\u00f6s satunnaisemmille tarvitsijoille ja pienyritt\u00e4jille. Ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 RoiHub on avoin ja luottamuksellinen, yhteis\u00f6llinen ja innovatiivinen. RoiHub:n toiminta on muovattu k\u00e4ytt\u00e4jiens\u00e4 n\u00e4k\u00f6iseksi, jossa on muun muassa yhteis\u00f6t pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, kantavana periaatteena toisten huomioonottaminen. RoiHubin kaltaisiin, yh\u00e4 enemm\u00e4n yleistyviin, ty\u00f6tiloihin ker\u00e4\u00e4ntyy tulevaisuuden ty\u00f6markkinoilla menestyvi\u00e4 itsens\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4vi\u00e4 eri alojen ammattilaisia, jossa ulkoisen johtamisen sijasta ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n sis\u00e4isen johtamisen merkitys.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Saku Tuominen ja Pekka Pohjakallio ovat kirjassaan (Ty\u00f6kirja. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vallankumouksen perusteet. Iltat\u00f6iksi menee. Taas. Miksi en koskaan opi? WSOY, 2012.) l\u00e4hteneet suunnittelemaan uudelleen suomalaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n alueista tarkasteltavaksi he ovat valinneet erityisesti toimistoty\u00f6n ja sen uudelleen suunnittelemisen. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n uudistamisen onnistuminen edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n nykytilanteen tutkimista ja analysointia. Vastausten hakemista kysymyksiin kuten mist\u00e4 olemme tulossa? &hellip; <\/p>\n<p><a class=\"more-link btn\" href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/2019\/03\/05\/digityo\/\">Jatka lukemista<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3624,"featured_media":229,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[7402,57628,31084],"class_list":["post-230","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","tag-johtaminen","tag-tyo","tag-tyoelama","item-wrap"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3624"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=230"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":263,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/230\/revisions\/263"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/media\/229"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=230"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=230"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/blogini\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=230"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}