T\u00e4m\u00e4 essee oli osa 2018 suorittamaani kes\u00e4opintojaksoa, “I\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukeminen kotihoidossa”. Esseess\u00e4 esiintyv\u00e4 potilas Anelma Unelmainen on siis kurssilla esitetty potilastapaus, jota en ole tarkemmin avannut oheisessa tekstiss\u00e4ni.<\/p>\n
****<\/p>\n
Kahlos – Toimintakyvyn arviointi (Word-tiedosto)<\/a><\/p>\n I\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n toimintakyvyn arviointi<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span>Johdanto<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n Geriatrisella kokonaisvaltaisella arvioinnilla tarkoitetaan i\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, sek\u00e4 asuinymp\u00e4rist\u00f6n selvitt\u00e4mist\u00e4. Arviointi on vakiinnuttanut paikkansa osana geriatrista ty\u00f6t\u00e4 kliinisen tutkimuksen rinnalla. Arvioinnissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erilaisia toimintakyky\u00e4 kartoittavia ja el\u00e4m\u00e4nlaatua arvioivia mittareita. Kun pohditaan i\u00e4kk\u00e4\u00e4n ihmisen kotona itsen\u00e4isesti p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4, tai mahdollista hoitopaikkaa, nousee toimintakyvyn arviointi keskeiselle sijalle.\u00a0(Tilvis\u00a0R, Pitk\u00e4l\u00e4 K, Strandberg T, Sulkava R, Viitanen M &\u00a0Arkkila\u00a0P. 2016.)\u00a0<\/span><\/p>\n Vanhuspalvelulaki edellytt\u00e4\u00e4 laadukasta toimintakyvyn ja palvelutarpeen kokonaisvaltaista arviointia. Arviointia teht\u00e4ess\u00e4 on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomiota ik\u00e4\u00e4ntyneen henkil\u00f6n fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn, sek\u00e4 h\u00e4nen asumisensa turvallisuuteen, ymp\u00e4rist\u00f6n esteett\u00f6myyteen ja l\u00e4hipalveluiden saatavuuteen liittyviin seikkoihin. (Laki ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta sek\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista 980\/2012\u00a03:15 \u00a7.)\u00a0<\/span><\/p>\n Jotta toimintakyky\u00e4 voidaan arvioida kokonaisvaltaisesti, on merkityksellist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 joitain keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 toimintakykyyn liittyen. Toimintakyky kuvaa ihmisen kyky\u00e4 suoriutua jokap\u00e4iv\u00e4isit\u00e4 toiminnoistaan. Fyysisell\u00e4 toimintakyvyll\u00e4 voidaan tarkoittaa esimerkiksi kotiaskareista selviytymist\u00e4 tai ulkona liikkumista, kun taas psyykkisell\u00e4 toimintakyvyll\u00e4 viitataan mielialaan ja mielen hyvinvointiin. Sosiaalinen toimintakyky kertoo esimerkiksi erist\u00e4ytyneisyyteen ja yksin\u00e4isyyteen liittyv\u00e4st\u00e4 toimintakyvyst\u00e4. (Tilvis\u00a0R, Pitk\u00e4l\u00e4 K, Strandberg T, Sulkava R, Viitanen M &\u00a0Arkkila\u00a0P. 2016.) Kognitiivisella toimintakyvyll\u00e4 tarkoitetaan esim. oppimista, hahmottamista ja muistamista. Kognitiivinen toimintakyky on usein liitetty kuuluvaksi osaksi psyykkist\u00e4 toimintakyky\u00e4. (Toimintakyvyn ulottuvuudet, 2015).\u00a0<\/span><\/p>\n Vanhuspalvelulain mukaisesti kunnan on j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4, hyvinvointia, itsen\u00e4ist\u00e4 suoriutumista ja toimintakyky\u00e4 tukevia neuvontapalveluita. Lis\u00e4ksi kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteist\u00e4\u00e4n em. tavoitteiden saavuttamiseksi. (Laki ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n\u2026 980\/2012 2:5;12 \u00a7).\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Havainnointi ja RAVA<\/b>-mittari<\/b>\u00a0osana kokonaisvaltaista toimintakyvyn arviointia kotihoidossa<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n Toimintakyvyn eri osa-alueet, kuten fyysinen-, psyykkinen-, sosiaalinen- ja kognitiivinen toimintakyky eiv\u00e4t ole toisistaan t\u00e4ysin erillisi\u00e4, vaan liittyv\u00e4t usein vahvasti toisiinsa, jonka vuoksi ne on arvioitava kokonaisvaltaisesti (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013). Esimerkiksi heikentynyt kognitiivinen toimintakyky voi peitty\u00e4 hyv\u00e4n fyysisen toimintakyvyn taakse (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013), tai heikentynyt psyykkinen toimintakyky voi aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa toimintakyvyss\u00e4, sek\u00e4 p\u00e4in vastoin.\u00a0<\/span><\/p>\n Jotta i\u00e4k\u00e4s henkil\u00f6 pystyisi asumaan kotonaan, on h\u00e4nen suoriuduttava jokap\u00e4iv\u00e4isist\u00e4 askareistaan. T\u00e4t\u00e4 arkitoimista suoriutumista voidaan kartoittaa siihen sopivilla kysymyksill\u00e4, jotka voivat koskea esimerkiksi raha-asioiden hoitamista, raskaampien siivoust\u00f6iden tekemisest\u00e4, ruokaostosten tekemisest\u00e4 ja kaupassak\u00e4ynnist\u00e4. My\u00f6s i\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n oma kokemus toimintakyvyn heikkenemisest\u00e4 ja avun tarpeesta\u00a0onvat\u00a0huomion arvoisia asioita. Kysymysten lis\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4 aktiivinen havainnointi i\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n toimimisesta omassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n on merkityksellist\u00e4. Jos kysymykset ja havainnot osoittavat mahdollista avun- tai palveluntarvetta, tehd\u00e4\u00e4n laajamittaisempi yleisen toimintakyvyn arvio. (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013.)\u00a0<\/span><\/p>\n RAVA-toimintakykymittari\u00a0on k\u00e4ytetyin kokonaisvaltaisen toimintakyvyn mittari kotihoidossa (Tuominen R. & Tuuri K. 2017, 232). RAVA-indeksin avulla voidaan mitata 13 eri toimintakyvyn osa-aluetta, joita ovat mm. liikkuminen, muisti, mieliala, l\u00e4\u00e4kitys, puhe, kuulo ja n\u00e4k\u00f6 (Tuominen R. & Tuuri K. 2017, 232; Autio T. 2012). RAVA-toimintakykymittarin avulla saadaan ensisijaisesti k\u00e4sitys ik\u00e4\u00e4ntyneen ihmisen p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 perustoiminnoista selviytymisest\u00e4. Vastausten perusteella m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n vastaajan RAVA-indeksi ja -luokka, joiden perusteella saadaan k\u00e4sitys palvelu- ja avuntarpeesta.\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n TUG- ja SPPB-testit mittaavat fyysist\u00e4 toimintakyky\u00e4<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n I\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n fyysist\u00e4 toimintakyky\u00e4 voidaan arvioida liikkumiskyky\u00e4 kartoittavilla kysymyksill\u00e4. Lis\u00e4ksi sopivia ja tavallisesti k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 mittareita fyysisen toimintakyvyn arvioimiseksi ovat esimerkiksi helposti ja nopeasti toteutettava TUG-testi (Timed\u00a0Up-and-Go), joka kertoo mahdollisesta suurentuneesta kaatumisriskist\u00e4, sek\u00e4 SPPB-testi (Short\u00a0Physical\u00a0Performance\u00a0Battery) tai sen osatestit (tasapaino, tuolilta nousu, 4 metrin k\u00e4vely), jotka antavat tarkempaa arviointia i\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n liikkumiskyvyst\u00e4. (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013). Sek\u00e4 fyysist\u00e4 toimintakyky\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 arvioitaessa on hy\u00f6dyllist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi my\u00f6s tarkempaa kaatumisvaaran arviointia (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013). T\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen sopivan i\u00e4kk\u00e4iden turvallisuuden tarkistuslistan voi\u00a0tulostaa\u00a0vaikka internetist\u00e4 (I\u00e4kk\u00e4iden turvallisuuden tarkistuslista, 2013).\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Masennustestit ja AUDIT osana psyykkisen toimintakyvyn arviointia<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n Psyykkisen toimintakyvyn arviointiin kehitettyj\u00e4 mittareita ovat esimerkiksi my\u00f6h\u00e4isi\u00e4n depressioseulat GDS-15 (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013;\u00a0Tuominen R. & Tuuri K. 2017, 233) ja GDS-30 (Geriatric\u00a0Depression\u00a0Scale), mutta ik\u00e4\u00e4ntyneen henkil\u00f6n psyykkist\u00e4 toimintakyky\u00e4 arvioitaessa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Beckin masennuskyselylomaketta (BDI 21) (Tuominen R. & Tuuri K. 2017, 233). Joissain tapauksissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kartoittaa my\u00f6s mahdollinen alkoholin riskik\u00e4ytt\u00f6, joka kielii osaltaan psyykkisest\u00e4 toimintakyvyst\u00e4. Alkoholin k\u00e4yt\u00f6n kartoittamiseen sopiva testi on nk. AUDIT-testi johdannaisineen. I\u00e4kk\u00e4iden henkil\u00f6iden alkoholin riskik\u00e4yt\u00f6n selvitt\u00e4misess\u00e4 AUDIT-testin avulla on suositeltavaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tavallista matalampia katkaisupisteit\u00e4. (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013.)\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Kongitiivista<\/b>\u00a0toimintakyky\u00e4 mitataan muistitesteill\u00e4 ja teht\u00e4v\u00e4sarjoilla<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n MMSE-muistitesti (Mini-Mental\u00a0State\u00a0Examination) ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4\u00a0kongitiivisia\u00a0kykyj\u00e4 mittaava teht\u00e4v\u00e4sarja CERAD (Consortium\u00a0to\u00a0Establish\u00a0a\u00a0Registry\u00a0for\u00a0Alzheimer\u2019s\u00a0Disease) ovat\u00a0kongitiivista\u00a0toimintakyky\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 palvelutarvetta kartoittavia mittareita (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013; Tuominen R. & Tuuri K. 2017, 233). Kognitiivista toimintakyky\u00e4 arvioitaessa tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota ammattihenkil\u00f6n omista vaikutelmista ja tekemist\u00e4 havainnoista (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013).\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Anelman toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi – Pohdinta<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n Toimintakyvyn n\u00e4k\u00f6kulmasta Anelma Unelmaisen (s. 1927) tilanne on mielest\u00e4ni huolta aiheuttava. Anelman kotiymp\u00e4rist\u00f6 on haasteellinen ja tarvittavia kodin muutost\u00f6it\u00e4 turvallisen ja esteett\u00f6m\u00e4n asumisen varmistamiseksi on l\u00e4hes mahdotonta toteuttaa vanhassa kolmikerroksisessa omakotitalossa. N\u00e4kisin, ettei Anelman kotiymp\u00e4rist\u00f6 sellaisenaan tue arkitoiminnoista suoriutumista ja toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. My\u00f6s pitk\u00e4hk\u00f6t et\u00e4isyydet mm. postilaatikolle tai palveluiden \u00e4\u00e4relle ovat fyysisesti heikkokuntoiselle Anelmalle turhan haasteellisia. H\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 apuv\u00e4lineet hankaloittavat entisest\u00e4\u00e4n liikkumista esimerkiksi julkisilla kulkuv\u00e4lineill\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Sosiaalisen toimintakyvyn mittaamiseen ei ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vakiintuneita mittareita, mutta sosiaalista toimintakyky\u00e4 voidaan arvioida k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 i\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n kanssa keskustelua h\u00e4nen sosiaalisista suhteistaan, mahdollisesta yksin\u00e4isyyden kokemuksesta, sosiaalisista voimavaroista ja mahdollisista harrasteryhmist\u00e4 (M\u00e4kel\u00e4 ym. 2013). Arvioisin Anelman sosiaalista toimintakyky\u00e4 paitsi kysymysten ja havainnoin avulla, my\u00f6s koetun yksin\u00e4isyyden -testill\u00e4 (Tuominen R. &Tuuri K. 2017, 233; Tiikkainen P. 2017). N\u00e4kisin liikkumisen haastavuuden olevan my\u00f6s yksi merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 suhteessa Anelman sosiaaliseen toimintakykyyn.\u00a0<\/span><\/p>\n Koska Anelmalla on useita perussairauksia ja my\u00f6s vakavia fyysisi\u00e4 oireita (kuten krooninen rytmih\u00e4iri\u00f6 ja hengenahdistus), suosittelisin h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tarkastuksessa. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri voisi samalla tarkistaa Anelman l\u00e4\u00e4kelistan ajantasaisuuden ja oikeellisuuden, sek\u00e4 lis\u00e4ksi pohtia mahdollista hoidontarvetta mm. uniongelmiin. My\u00f6s hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4ynti olisi Anelmalle tarpeen nykyisen hammasproteesin aiheuttaen ikeniin hankausta ja hankaloittavan sy\u00f6mist\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Anelmalla vaikuttaisi olevan lukuisia ongelmia ja haasteita monilla eri el\u00e4m\u00e4n osa-alueilla. Uskoisin n\u00e4iden vaikuttavan kovasti Anelman jaksamiseen yleisesti ja pit\u00e4isin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 paitsi keskustelun avulla, my\u00f6s psyykkist\u00e4 toimintakyky\u00e4 mittaavien testien avulla kartoittaa Anelman hyvinvoinnin tilaa.\u00a0<\/span><\/p>\n Pit\u00e4isin j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 Anelman kokonaisvaltaista toimintakyky\u00e4 my\u00f6s kattavalla RAVA-toimintakykymittarilla, saadakseni kokonaisvaltaisen kuvan h\u00e4nen palvelutarpeestaan ja toimintakyvyst\u00e4\u00e4n, joka \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n havainnoituna vaikuttaa huolestuttavalta ja moniongelmaiselta.\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n Loppuyhteenveto \u2013\u00a0<\/b>t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiaa toimintakyvyn ja<\/b>\u00a0palvelutarpeen arvioinnista<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n Ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Matti M\u00e4kel\u00e4 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) luennoi Vammaispalvelujen neuvottelup\u00e4ivill\u00e4 tammikuussa 2017 aiheenaan ik\u00e4, palvelut ja vammaisuus. M\u00e4kel\u00e4n mukaan p\u00e4\u00e4periaatteena on turvata jokaiselle kansalaiselle ns. tavanomaiset palvelut, johon kuuluu mm. koti, l\u00e4heisverkoston tuki, terveys- ja sosiaalipalvelut, sosiaalivakuutus ja -palvelut. (M\u00e4kel\u00e4 M. 2017.)\u00a0<\/span><\/p>\n M\u00e4kel\u00e4n mukaan, kun nk. tavanomaiset palvelut eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 turvaamaan yksil\u00f6n kokonaisvaltaista toimintakyky\u00e4 ja hyvinvointia, selvitet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n palveluntarve. Palveluntarpeen selvitykseen kuuluu henkil\u00f6n oma k\u00e4sitys tarpeistaan, sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 kokonaisvaltaista toimintakyky\u00e4 tarkastellaan laajasti ja kattavasti kaikista yksil\u00f6n ongelmista ja haasteista. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on suositeltavaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 esiteltyj\u00e4 toimintakyvyn mittareita kartoittamaan henkil\u00f6n avun- ja palveluntarpeita. (M\u00e4kel\u00e4 M. 2017.)\u00a0<\/span><\/p>\n Kun henkil\u00f6ll\u00e4 lopulta havaitaan ongelma, tai virallisessa kieless\u00e4 palvelutarve, tehd\u00e4\u00e4n h\u00e4nelle palvelusuunnitelma t\u00e4m\u00e4n tarpeen pohjalta. Suunnitelma pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n ajatuksen siit\u00e4, kuinka parhaiten voidaan ratkaista henkil\u00f6n ongelma. Kun suunnitelma on tehty, tehd\u00e4\u00e4n palvelup\u00e4\u00e4t\u00f6s, joista M\u00e4kel\u00e4n mukaan vain harvat ovat nk. subjektiivisia oikeuksia. P\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 seuraa palvelun toteutus, jonka taustalla pyrit\u00e4\u00e4n aina s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n oma osallisuus. (M\u00e4kel\u00e4 M. 2017.)\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n L\u00e4hteet:<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n Autio, T. 2012.\u00a0Rava-mittari. TOIMIA-tietokanta, 2012. Viitattu 18.8.2018:\u00a0http:\/\/www.thl.fi\/toimia\/tietokanta\/mittariversio\/93\/\u00a0<\/span><\/p>\n I\u00e4kk\u00e4iden turvallisuuden tarkistuslista, 2013. Viitattu 18.8.2018: http:\/\/frantic.s3-eu-west-1.amazonaws.com\/kotitapaturma\/2016\/03\/29164417\/I%C3%A4kk%C3%A4iden_tarkistuslista1.pdf\u00a0<\/span><\/p>\n Laki ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n toimintakyvyn tukemisesta sek\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden sosiaali- ja terveyspalveluista 980\/2012. Viitattu 18.8.2018:\u00a0https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2012\/20120980#L2P5\u00a0<\/span><\/p>\n M\u00e4kel\u00e4 M., Autio, T., Heinonen H., Holma T., H\u00e4kkinen H., H\u00e4nninen T., Pajala S., Sainio P.,\u00a0Schroderus\u00a0K., Sepp\u00e4nen M., Sihvonen S., Stenholm S. & Valkeinen H. 2013. Suositus toimintakyvyn arvioinnista i\u00e4kk\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6n hyvinvointia edist\u00e4vien palveluiden yhteydess\u00e4.\u00a0TOIMIA-tietokanta,\u00a02013.\u00a0Julkaistu 19.12.2013; tarkistettu ja linkit p\u00e4ivitetty asiantuntijaryhm\u00e4n toimesta 2.1.2018. Viitattu 18.8.2018:\u00a0http:\/\/www.thl.fi\/toimia\/tietokanta\/media\/files\/suositus\/2018\/01\/11\/TOIMIA_suositus_hyvinvointia_edistavat_palvelut_final_paivitetty_2018.pdf\u00a0<\/span><\/p>\n M\u00e4kel\u00e4 M. 2017. Ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri, THL. Luento: Ik\u00e4, palvelut ja vammaisuus. Vammaispalvelujen neuvottelup\u00e4iv\u00e4t 22.1.2017. Viitattu 18.8.2018:\u00a0https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=TjAk88QyOnw&feature=youtu.be\u00a0<\/span><\/p>\n Pitk\u00e4l\u00e4 K.,\u00a0Valvanne\u00a0J. &\u00a0Huusko\u00a0T. 2016. Toimintakyky vanhuudessa. Teoksessa\u00a0Tilvis\u00a0R, Pitk\u00e4l\u00e4 K, Strandberg T, Sulkava R, Viitanen M &\u00a0Arkkila\u00a0P. 2016. Geriatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.\u00a0Viitattu 18.8.2018:\u00a0http:\/\/www.oppiportti.fi\/op\/ger04201\/do\u00a0<\/span><\/p>\n Tiikkainen P. 2017. Yksin\u00e4isyys, koettu (Perceived\u00a0loneliness). TOIMIA-tietokanta, 2017. Viitattu 18.8.2018:\u00a0http:\/\/www.thl.fi\/toimia\/tietokanta\/mittariversio\/92\/\u00a0<\/span><\/p>\n Toimintakyvyn ulottuvuudet, 2015. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 18.8.2018:\u00a0https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/toimintakyky\/mita-toimintakyky-on\/toimintakyvyn-ulottuvuudet\u00a0<\/span><\/p>\n Tuominen R. & Tuuri K., 2017. Ik\u00e4ihmisten kotihoito monialaisena yhteisty\u00f6n\u00e4 \u2013 Toimintakyvyn n\u00e4k\u00f6kulma. Teoksessa Helminen J. (toim.), 2017 (228-241). Asiakkaan moniammatillinen ohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa.\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4m\u00e4 essee oli osa 2018 suorittamaani kes\u00e4opintojaksoa, “I\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n kokonaisvaltaisen toimintakyvyn tukeminen kotihoidossa”. Esseess\u00e4 esiintyv\u00e4 potilas Anelma Unelmainen on siis kurssilla esitetty potilastapaus, jota en ole tarkemmin avannut oheisessa tekstiss\u00e4ni. **** Kahlos – Toimintakyvyn arviointi (Word-tiedosto) I\u00e4kk\u00e4\u00e4n henkil\u00f6n toimintakyvyn arviointi\u00a0 … Continue reading