Yksi ensimm\u00e4isen lukukauden tuotoksistani… Vaikka j\u00e4lkik\u00e4teen osa l\u00e4hdeviitteist\u00e4 on sellaisia, joita en en\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4isi, on t\u00e4m\u00e4 essee ollut yksi mielenkiintoisimmista ja mieleenpainuvimmista kouluteht\u00e4vist\u00e4ni t\u00e4h\u00e4n asti! \ud83d\ude42<\/p>\n
\u00c4itien imetyksest\u00e4 selviytyminen ja imetystuen saanti neuvolasta lapsen ollessa kuuden viikon ik\u00e4inen (word)<\/a><\/p>\n ****<\/p>\n \u00c4itien imetyksest\u00e4 selviytyminen ja imetystuen saanti neuvolasta lapsen ollessa kuuden viikon ik\u00e4inen<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n Imetys on luontainen ja ihanteellinen tapa ravita vastasyntynytt\u00e4. \u00c4idin imetyksess\u00e4 tarjoama rintamaito on useissa tutkimuksissa todettu olevan vastasyntyneelle parasta ja monipuolisinta ravintoa, mit\u00e4 vauva voi saada. \u00c4idinmaito sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaiken ravinnon ja vitamiinit jotka vauva tarvitsee kasvaakseen ja kehitty\u00e4kseen, lukuun ottamatta d-vitamiinia.\u00a0\u00c4idinmaidolla ja imetyksell\u00e4 on tutkimuksissa osoitettu olevan runsaasti hy\u00f6tyj\u00e4 niin ravinteellisesti, taloudellisesti, kuin my\u00f6s psykososiaalisesti ajateltuna.\u00a0<\/span><\/p>\n Suomessa imetykseen suhtaudutaan\u00a0p\u00e4\u00e4osin\u00a0my\u00f6nteisesti (Aho ym. 2015, 240), mutta Pohjoismaiden keskin\u00e4isess\u00e4 vertailussa suomalaiset imett\u00e4v\u00e4t suhteessa v\u00e4hiten (THL 2009, 3).\u00a0Imetys\u00a0ei aina\u00a0onnistu odotusten ja suositusten mukaisesti, eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki \u00e4idit erin\u00e4isist\u00e4 syist\u00e4 pysty tai halua imett\u00e4\u00e4 vauvaa. Aho, Hannula, Kaunonen ja Pehkonen (2015) ovat tehneet tutkimuksen \u00e4itien imetyksest\u00e4 selviytymisest\u00e4 ja imetystuen saamisesta neuvolassa, lapsen ollessa kuuden viikon ik\u00e4inen.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Hoitotiede lehdess\u00e4 on viimeisen viiden vuoden aikana julkaistu kaksi toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusta liittyen imetyksest\u00e4 selviytymiseen. Tutkimusten\u00a0mukaan molempiin kyselyihin vastanneiden \u00e4itien keski-ik\u00e4 oli 31 vuotta (vaihteluv\u00e4lill\u00e4 20-43). Sek\u00e4 Ahon ym. (2015), ett\u00e4 Hannulan ym. (2012) suorittamat tutkimukset osoittivat, ett\u00e4 \u00e4idit kokivat parhaiten kykenev\u00e4ns\u00e4 tulkitsemaan vauvan viestej\u00e4 n\u00e4l\u00e4st\u00e4, sek\u00e4 asettamaan vauvan rinnalle hyv\u00e4\u00e4n imetysasentoon. Molemmat tutkimukset osoittivat \u00e4itien kokeneen arvioinnin ravinnon saannin riitt\u00e4vyydest\u00e4 haasteellisimmaksi.\u00a0<\/span><\/p>\n Esseess\u00e4ni pyrin erittelem\u00e4\u00e4n tutkimusten sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, sek\u00e4 pohtimaan erityisesti imetyksen linkittymist\u00e4 hoitoty\u00f6n keskeisiin k\u00e4sitteisiin ja n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan (NPT) esiintymist\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4. Pyrin esseess\u00e4ni my\u00f6s tuomaan tietoa imetykseen liittyen, sek\u00e4 pohtimaan imetyksen tuentarvetta ja merkityst\u00e4 erityisesti terveydenhoitajan ammatissa.\u00a0<\/span><\/p>\n Imetyksen keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4\u00a0<\/strong><\/p>\n T\u00e4ysimetyksell\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 vauva saa kaiken ravintonsa ainoastaan \u00e4idinmaidosta, luukuunottamatta d-vitamiinia, joka aloitetaan suositusten mukaisesti vauvan ollessa kahden viikon ik\u00e4inen.\u00a0Osittaisimetys ei ole t\u00e4ysimetyksen vastakohta, vaan sill\u00e4 tarkoitetaan muiden ruoka- ja ravintoaineiden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 \u00e4idinmaidon oheen. (Imetyksen tuki ry, 2016).\u00a0<\/span><\/p>\n T\u00e4ys- ja osittaisimetyksist\u00e4 on olemassa\u00a0Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6\u00a0WHO:n ja\u00a0Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen\u00a0THL:n\u00a0laatimat suositukset, joita noudatetaan my\u00f6s hoitoalalla annettaessa imetysohjausta.\u00a0WHO\u00a0suosittelee t\u00e4ysimetyst\u00e4 6 kuukauden ik\u00e4\u00e4n saakka, jonka j\u00e4lkeen osittaisimetyst\u00e4 suositellaan jatkettavaksi kiinteiden ruokien ohella 2 vuoden ik\u00e4\u00e4n\u00a0asti\u00a0(WHO 2017a).\u00a0THL:n\u00a0imetyssuositukset muuttuivat kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. Nykyisten\u00a0THL:n\u00a0antamien suositusten mukaisesti t\u00e4ysimetyst\u00e4 suositellaan jatkettavaksi 4-6 kuukauden ajan ja osittaisimetyst\u00e4 jatkettavaksi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuoden ik\u00e4\u00e4n asti (THL 2017). N\u00e4in ollen kiinteit\u00e4 maisteluannoksia (esim. peruna ja porkkana) voidaan ottaa mukaan imev\u00e4isik\u00e4isen ruokavalioon jo 4 kuukauden i\u00e4st\u00e4 alkaen, mutta kuitenkin viimeist\u00e4\u00e4n 6 kuukauden i\u00e4ss\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti t\u00e4ysimetys riitt\u00e4\u00e4 turvaamaan normaalipainoisena syntyneen ja terveen lapsen ravinnonsaannin t\u00e4ysin, noin puolen vuoden ik\u00e4\u00e4n asti.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Hoitotieteen keskeiset k\u00e4sitteet<\/strong>\u00a0<\/span><\/p>\n Hoitotieteen keskeisiin k\u00e4sitteisiin kuuluvat ihminen, ymp\u00e4rist\u00f6, terveys ja hoitoty\u00f6. Ihmisen kokonaisuus koostuu fyysis-biologisista ja psyko-sosiaalisista osa-alueista. Holistisen ihmisk\u00e4sityksen mukaisesti ihminen tuleekin huomioida hoitoty\u00f6ss\u00e4 kokonaisuutena. Vastaavasti humanistisessa ihmisk\u00e4sityksess\u00e4 korostuu ihmisen kunnioittaminen ja yksil\u00f6llisyys. Jokaisella ihmisell\u00e4 on oma taustansa, omat tunteensa ja ajatuksensa. Hoitoty\u00f6ss\u00e4 keskeist\u00e4 on edell\u00e4 mainittujen lis\u00e4ksi huomioida ihmisen fysiologiset ominaisuudet. Hoitoty\u00f6n asiakkaana voidaan kohdata paitsi yksil\u00f6, my\u00f6s perhe tai jokin muu yhteis\u00f6. (Skhole\u00a0-oppimisymp\u00e4rist\u00f6).\u00a0<\/span><\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6 voidaan kuvata sek\u00e4 sis\u00e4isen\u00e4, ett\u00e4 ulkoisena ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Ulkoiseen\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvat\u00a0mm. ihmisten v\u00e4liset vuorovaikutussuhteet.\u00a0Sis\u00e4iseen\u00a0ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvat esim. tietoisuus, elintoiminnot, henkiset ja emotionaaliset tekij\u00e4t. Ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 voidaan tarkastella my\u00f6s fyysisen\u00e4, sosiaalisena ja symbolisena ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4.\u00a0Symboliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kuuluvat mm. kulttuuriset arvot ja esimerkiksi kulttuurissa vallitsevat k\u00e4sitykset terveydest\u00e4.\u00a0On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 ja ihminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisiinsa. Ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan ihmisen kaikkia ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4\u00a0riippumatta siit\u00e4, onko ymp\u00e4rist\u00f6 fyysinen, vai esimerkiksi kulttuurinen tai henkinen ymp\u00e4rist\u00f6. (Skhole\u00a0-oppimisymp\u00e4rist\u00f6).\u00a0<\/span><\/p>\n WHO on m\u00e4\u00e4ritellyt terveyden k\u00e4sitett\u00e4 kokonaisvaltaisena fyysisen\u00e4, henkisen\u00e4\u00a0ja sosiaalisena hyvinvointina, eik\u00e4 ainoastaan sairauden tai toimintakyvyn puuttumisena (WHO 2017b).\u00a0Ihminen kokee terveyden aina henkil\u00f6kohtaisesti ja yksil\u00f6llisesti, mutta siihen vaikuttavat my\u00f6s mahdolliset yhteis\u00f6n ja kulttuurin asettamat k\u00e4sitykset. My\u00f6s ihmisen tai yhteis\u00f6n arvot ja kokemukset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t terveytt\u00e4 ja sen kokemista. N\u00e4m\u00e4 ilmenev\u00e4t usein tiet\u00e4myksen\u00e4, tuntemuksina ja tekoina. Terveydest\u00e4 voidaan lis\u00e4ksi hahmottaa eri kokonaisuuksia, kuten fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, emotionaaliset ja henkiset osa-alueet. On my\u00f6s huomioitavaa, ett\u00e4 yksil\u00f6n ja h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4 terveys ovat sidoksissa toisiinsa, ja molempien kokonaisvaltainen terveyden edist\u00e4minen, yll\u00e4pito ja hoitaminen ovat yht\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4. (Skhole\u00a0-oppimisymp\u00e4rist\u00f6).\u00a0<\/span><\/p>\n Ihmisen, ymp\u00e4rist\u00f6n ja terveyden lis\u00e4ksi hoitoty\u00f6n keskeisiss\u00e4 k\u00e4sitteiss\u00e4 mainitaan hoitoty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6.\u00a0Hoitoty\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ihmisen ohjaaminen,\u00a0opettaminen, tukeminen, sek\u00e4 auttaminen ja hoivaaminen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hoitoty\u00f6ss\u00e4 asiakkaan ja hoitoty\u00f6ntekij\u00e4n tieto- ja taitoperustat kohtaavat. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kunnioittava ja avoin vuorovaikutus, jolla tuetaan potilaan ja h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja hoidon edistyksellisyytt\u00e4. (Skhole\u00a0-oppimisymp\u00e4rist\u00f6).\u00a0<\/span><\/p>\n Imetys\u00a0osana hoitoalan keskeisien k\u00e4sitteiden karttaa\u00a0<\/strong><\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, etteiv\u00e4t hoitoalan keskeiset k\u00e4sitteet ole toisistaan irrallisia k\u00e4sitteit\u00e4, vaan toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vi\u00e4\u00a0ja toisiinsa limittyvi\u00e4\u00a0osa-alueita. Kaikki hoitoty\u00f6n keskeiset k\u00e4sitteet pohjautuvat kuitenkin\u00a0ihmisyyteen;\u00a0yksil\u00f6\u00f6n tai yhteis\u00f6\u00f6n.\u00a0Puhuttaessa imetyksest\u00e4\u00a0ja siit\u00e4 selviytymisest\u00e4,\u00a0voidaan havaita senkin\u00a0linkittyv\u00e4n jokaiseen hoitoalan keskeisist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4. Imetyksell\u00e4 on vahva yhteys ihmiseen, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, terveyteen sek\u00e4 hoitoty\u00f6h\u00f6n.\u00a0<\/span><\/p>\n Ihminen ja imetys hoitoty\u00f6ss\u00e4\u00a0<\/strong><\/p>\n Imetys koskettaa paitsi erityisesti \u00e4iti\u00e4 ja vauvaa, my\u00f6s lapsen is\u00e4\u00e4\u00a0ja mahdollisesti\u00a0jotain\u00a0muuta perhett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4.\u00a0Jokainen \u00e4iti on holistisen ihmisk\u00e4sityksen mukaisesti kokonaisuus, mik\u00e4 tulee huomioida my\u00f6s\u00a0imetysohjauksessa. Mahdolliset aiemmat imetyskokemukset, \u00e4idin omat ajatukset, asenteet, tunteet ja k\u00e4sitykset imetyksest\u00e4 sek\u00e4 \u00e4idin fysiologiset ominaisuudet kiteytt\u00e4v\u00e4t kokonaisuuden, joka kohdataan k\u00e4yt\u00e4ess\u00e4 imetyskeskustelua esim. neuvolatapaamisella. Tavallisesti jokaisella \u00e4idill\u00e4 on fysiologiset valmiudet vauvan imett\u00e4miseksi, mutta esimerkiksi jotkin l\u00e4\u00e4kkeet tai muut psyykkiset, kulttuuriset tai joissain tapauksissa fyysiset ominaisuudet voivat olla esteen\u00e4 imetyksest\u00e4 selviytymiselle.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Terveys ja imetys hoitoty\u00f6ss\u00e4\u00a0<\/strong><\/p>\n Imetyksell\u00e4 on useissa tutkimuksissa havaittu lukuisia \u00e4idin ja vauvan terveyteen edist\u00e4v\u00e4sti vaikuttavia ominaisuuksia (THL 2009; 3, 57). Vaikka imett\u00e4v\u00e4n \u00e4idin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada tietoa n\u00e4ist\u00e4 ominaisuuksista, en n\u00e4e mielekk\u00e4\u00e4ksi eritell\u00e4 niit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n esseen yhteydess\u00e4,\u00a0pysy\u00e4kseni rajatussa aiheessa. Joka tapauksessa, n\u00e4in ollen voidaan havaita imetyksen liittyv\u00e4n keskeisesti my\u00f6s terveyden osa-alueeseen puhuttaessa hoitoalan keskeisist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4. Esteit\u00e4 imetyksest\u00e4 selviytymiseen voivat olla esimerkiksi vauvan tai \u00e4idin heikko terveystila. Esimerkiksi keskosena tai muutoin pienikasvuisena raskausviikkoihin n\u00e4hden syntyneelle vauvalle (SGA-vauva) voidaan joutua antamaan imetyksen ohella tai t\u00e4ysin korvaavasti lis\u00e4maitoa\u00a0esim.\u00a0letkulla,\u00a0ruiskulla tai pullolla.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Aina pyrkimys t\u00e4ysimetykseen ei\u00a0siis\u00a0esim. vauvan tai \u00e4idin terveydentilan vuoksi ole tarkoituksenmukaista, jolloin korostuu tuen antaminen osittaisimetyksen toteutumiseksi (THL 2009, 69). Ahon ym. (2015) tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 kuuden viikon neuvolak\u00e4ynnin yhteydess\u00e4 konkreettisen imetystuen osa-alueella huomattavia puutteita oli koettu juuri rinnan k\u00e4sin- tai koneella tyhjent\u00e4misen ohjauksessa (Aho ym. 2015, 245), mik\u00e4 olisi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 imetyksest\u00e4 selviytymisen kannalta ja imetyksen onnistumisen tukemiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6 ja imetys hoitoty\u00f6ss\u00e4\u00a0<\/strong><\/p>\n Ymp\u00e4rist\u00f6 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ihmisen kaikki ymp\u00e4rist\u00f6t ja vuorovaikutussuhteet.\u00a0Imetys on ensisijaisesti vuorovaikutusta \u00e4idin ja lapsen v\u00e4lill\u00e4, ei ainoastaan fyysisesti vaan my\u00f6s psyykkisell\u00e4\u00a0ja sosiaalisella\u00a0tasolla. Kun \u00e4iti havaitsee vauvan ensimm\u00e4iset viestit n\u00e4l\u00e4ntunteesta (esim. nyrkkien vienti suuhun, suun hamuamisliikkeet, levottomuus) ja reagoi t\u00e4h\u00e4n asettelemalla vauvan rinnalle, syntyy psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen\u00a0vuorovaikutussuhde. \u00c4iti kokee tunnistaneensa vauvan varhaiset viestit ja vauva kokee tulleensa ymm\u00e4rretyksi, mik\u00e4 vahvistaa turvallista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta vauvan ja \u00e4idin v\u00e4lill\u00e4. (Sinkkonen, J. 2004.)\u00a0<\/span><\/p>\n Ahon ym. (2015) tekem\u00e4n tutkimuksen mukaan \u00e4idit olivat arvioineet puolison\u00a0rohkaisun \u00e4idin tukena olemiseen imetystilanteissa,\u00a0sek\u00e4 \u00e4iti-is\u00e4-lapsi -suhteen tukemisen heikosti toteutuneeksi\u00a06 viikkoisen vauvan\u00a0neuvolak\u00e4ynnill\u00e4\u00a0(Aho ym. 2015, 245). Tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 puolison on todettu olevan \u00e4idin t\u00e4rkein tukija imetyksess\u00e4, mink\u00e4 vuoksi puolison rohkaisu t\u00e4h\u00e4n olisi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 (Aho ym. 2015, 248 & THL 2009, 71-72).\u00a0T\u00e4ss\u00e4 voidaan huomata hoitoty\u00f6n konkreettisten k\u00e4sitteiden limittyvyys k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Ihmisyys havaitaan otettaessa huomioon perhe kokonaisuutena. Ymp\u00e4rist\u00f6n vuorovaikutussuhteet ilmenev\u00e4t mm. is\u00e4n merkityksess\u00e4 \u00e4idin imetyksen tukemisessa, sek\u00e4 halussa kehitt\u00e4\u00e4 \u00e4iti-is\u00e4-lapsi suhdetta perheess\u00e4. Hoitoty\u00f6n osa-alue korostuu tutkimustuloksessa, jossa on havaittu puutteita edell\u00e4 mainittujen tilanteiden ohjauksessa.\u00a0<\/span><\/p>\n Lis\u00e4ksi hoitoty\u00f6ss\u00e4\u00a0on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida my\u00f6s imett\u00e4v\u00e4n \u00e4idin taustat ja historia. Uskonnolliset ja kulttuuriset vaikutteet\u00a0(symbolinen ymp\u00e4rist\u00f6),\u00a0aiemmat kokemukset tai tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys imetyksen hy\u00f6dyist\u00e4 tulee huomioida\u00a0aina\u00a0asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti. Kun terveydenhoitaja kohtaa neuvolaty\u00f6ss\u00e4\u00e4n\u00a0vahvan\u00a0kulttuuritaustan omaavan yksil\u00f6n tai yhteis\u00f6n,\u00a0joka tuo esille omat\u00a0tiet\u00e4myksens\u00e4 ja\u00a0arvonsa, saadaan edelleen\u00a0esimerkki hoitoalan keskeisten k\u00e4sitteiden ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4.\u00a0Asiakkaan n\u00e4kemykset\u00a0ja arvot\u00a0tulee kohdata\u00a0hoitoty\u00f6ss\u00e4\u00a0kunnioittavasti\u00a0ja vuorovaikutteisesti. Terveydenhoitajan vastuu ja velvollisuus hoitoty\u00f6ss\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia hoitoty\u00f6n menetelmi\u00e4, tuodessaan esille mm. imetyksen tieteellisesti tutkitut hy\u00f6dyt, suositukset ja ohjausmenetelm\u00e4t.\u00a0<\/span><\/p>\n Hoitoty\u00f6 suhteessa imetykseen\u00a0<\/strong><\/p>\n \u00c4idin oman maidon antaminen, tapahtuipa se\u00a0mill\u00e4 keinolla hyv\u00e4ns\u00e4, on usein \u00e4idille merkityksellist\u00e4.\u00a0Esimerkiksi pikkukeskoselle oman maidon lyps\u00e4minen ja juottaminen\u00a0ovat asioita, joita \u00e4iti voi konkreettisesti tehd\u00e4 lapsensa hyv\u00e4ksi sairaalahoidon aikana. Maidon lyps\u00e4minen ja imett\u00e4minen voivat osaltaan tukea varhaista vuorovaikutusta \u00e4idin ja vauvan v\u00e4lill\u00e4, mink\u00e4 vuoksi n\u00e4ihin olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 antaa tukea, ohjausta ja kannustusta. (THL 2009; 69-70). N\u00e4in voidaan tukea mahdollisen t\u00e4ysimetyksen onnistumista, imetyksen jatkamista ja \u00e4idin imetysluottamusta. Erityisesti emotionaalisen tuen saamisella ja \u00e4idin imetysluottamuksella on tutkimuksissa havaittu vahva yhteys imetyksest\u00e4 selviytymiseen (Aho, ym. 2015, 245 & Hannula, ym. 2012, 10). N\u00e4ihin l\u00e4hteisiin nojaten, voidaan edelleen havaita hoitoty\u00f6n keskeisten k\u00e4sitteiden toteutuminen mittavassa suhteessa, tutkittaessa imetyksest\u00e4 selviytymist\u00e4 sek\u00e4 neuvolaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, ett\u00e4 synnytysosastolla.\u00a0<\/span><\/p>\n Edell\u00e4 mainitussa tilanteessa hoitohenkil\u00f6kunnan (niin synnytysosastolla, kuin neuvolassa) tulisi tukea \u00e4idin halua imett\u00e4\u00e4 lastaan, ohjata rintojen tyhjent\u00e4miseen\u00a0omatoimisesti (ja n\u00e4in maitom\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattamiseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen), sek\u00e4 antaa tietoa ja ohjausta mm. kotiutumisen yhteydess\u00e4 esimerkiksi lis\u00e4maidoista ja rintakumista luopumiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n Ahon ym. (2015) tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa viitattiin my\u00f6s\u00a0aiempaan kotimaiseen tutkimukseen (Laanter\u00e4, 2011), jossa osoitettiin neuvolan terveydenhoitajan omien asenteiden ja ohjauksen vaikutukset vahvasti my\u00f6s \u00e4itien imetyksest\u00e4 selviytymiseen. Esim. emotionaalinen tuki ja terveydenhoitajalta saatu my\u00f6nteinen palaute ja \u00e4idin uskonvahvistaminen imetyksest\u00e4 selviytymiseen, olivat tutkimuksen mukaan toteutuneet neuvolassa hyvin. Edell\u00e4 mainitut menetelm\u00e4t olivat my\u00f6s positiivisesti suoraan yhteydess\u00e4 imetyksen onnistumiseen (Aho ym. 2015, 245).\u00a0<\/span><\/p>\n N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta imetyksen tukemisessa ja ohjaamisessa\u00a0<\/strong><\/p>\n N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvalla toiminnalla (NPT) tarkoitetaan asiakkaan tai potilaan oikeutta saada ajantasaisinta, tehokkainta ja tieteellisill\u00e4 tutkimuksilla aikaansaatua parasta hoitoa ja ohjausta, sek\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4 huomioimista. Neuvolan terveydenhoitajana imev\u00e4isik\u00e4isten vauvojen \u00e4itien kohtaamistilanteissa tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota tiedollisen, konkreettisen ja emotionaalisen tuen antamiseen. Ahon ym. (2015) tutkimuksessa todettiin, ett\u00e4 l\u00e4hes puolella \u00e4ideist\u00e4 oli ilmennyt ongelmia imetyksess\u00e4\u00a0vauvan ollessa kuuden viikon ik\u00e4inen (Aho ym. 2015, 245).\u00a0<\/span><\/p>\n Tiedollisen imetystuen osa-alueella terveydenhoitaja kertoo \u00e4ideille mm. ajantasaisista imetyssuosituksista, sek\u00e4 tieteellisill\u00e4 tutkimuksilla vahvistetuista imetyksen hy\u00f6dyist\u00e4.\u00a0Imetysohjaajakoulutus kuuluu yhten\u00e4 osa-alueena hoitoalan koulutusohjelmaan. Koulutus on merkitt\u00e4v\u00e4 ja hy\u00f6dyllinen, mutta lopulta osana ammatillisuutta hoitoalan ammattilainen vastaa itse ajantasaisen tiedon yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Ahon ym. (2015) tekem\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta kulkee mukana niin aiempien tutkimusten osoittamassa imetystiedossa,\u00a0kuin my\u00f6s heid\u00e4n\u00a0tekem\u00e4ns\u00e4 tutkimuksen tuloksissa. Tulokset\u00a0antavat paljon hyv\u00e4\u00e4 suuntaa siit\u00e4, mihin erityisesti neuvolan terveydenhoitajien tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota imetyksen tukemisen ja ohjauksen yhteydess\u00e4\u00a0(mm. imetysongelmien kohtaaminen, puolison tukeminen, konkreettinen tuki esim. rintojen tyhjent\u00e4misest\u00e4 k\u00e4sin). Tulosten mukaan erityisesti puolison rohkaisemisen t\u00e4rkeys osana imetysohjausta koettiin paitsi puutteelliseksi, my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4ksi. My\u00f6s huvitutin ja tuttipullon k\u00e4ytt\u00f6, sek\u00e4 rintojen k\u00e4sin lyps\u00e4minen imetyksen yhteydess\u00e4 olivat asioita, joihin osa vastaajista olisi kaivannut parempaa ohjausta.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Ahon ym. (2015) tutkimuksessa k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 \u00e4ideill\u00e4 oli hankaluuksia arvioida maidon riitt\u00e4vyytt\u00e4. Vauvan tyytym\u00e4tt\u00f6myys ei ole suora viesti maidon riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, vaikka \u00e4idit saattavat usein n\u00e4in luulla. Vauvan painonnousu ja riitt\u00e4v\u00e4\u00a0virtsam\u00e4\u00e4r\u00e4 (yli 5 vrk ik\u00e4isill\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 vaippaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4) ovat luotettavampia mittareita. Vauvan tyytym\u00e4tt\u00f6myys voi usein johtua uusista\u00a0ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman \u00e4rsykkeist\u00e4 tai esim.\u00a0maidon hitaasta herumisesta.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Neuvolan terveydenhoitajan ty\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva hoitoty\u00f6 n\u00e4kyy vahvasti imetysohjauksen yhteydess\u00e4. Terveydenhoitaja pystyy perustelemaan kaiken ammatillisen toimintansa ja tietotaitonsa tieteellisiin tutkimustuloksiin nojaten, ja n\u00e4ist\u00e4 edelleen juonnettuihin ajantasaisiin ja tutkitusti toimivimpiin teorioihin, suosituksiin, malleihin ja k\u00e4yt\u00e4nteisiin.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Pohdinta\u00a0<\/strong><\/p>\n Imetykseen suhtaudutaan Suomessa my\u00f6nteisesti, mutta silti suomalaiset imett\u00e4v\u00e4t v\u00e4hiten Pohjoismaiden vertailussa. (THL 2009, 3). Imetyst\u00e4 on tutkittu paljon ja useat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet imetyksen olevan hy\u00f6dyksi paitsi vauvalle, my\u00f6s imett\u00e4v\u00e4lle \u00e4idille ja heid\u00e4n v\u00e4liselle kiintymyssuhteelle. \u00c4idin rintamaito on parasta ravintoa vastasyntyneelle ja sen on jopa tieteellisesti todistettu\u00a0ehk\u00e4isev\u00e4n allergioita ja suojaavan vauvaa tartuntataudeilta, sek\u00e4 mukautuvan t\u00e4ydellisesti vauvan tarpeisiin. Esimerkiksi helteell\u00e4 rintamaidon koostumus on nestem\u00e4isemp\u00e4\u00e4, kun talvipakkasella se muuntuu rasvaisemmaksi. Vastaavasti vauvan tai \u00e4idin sairastuessa, vauva saa \u00e4idinmaidosta hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja turvallisia vasta-aineita (jos \u00e4idill\u00e4 ei ole esimerkiksi l\u00e4\u00e4kityksen vuoksi mahdotonta imett\u00e4\u00e4).\u00a0<\/span><\/p>\n Vauvan ja oman lapsen\u00a0rintaruokinta on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hienoa ja arvostettavaa ty\u00f6t\u00e4. Imetyksest\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jatkuvasti kiivasta keskustelua mm. sosiaalisen median keskustelupalstoilla ja my\u00f6s muissa sosiaalisissa tilanteissa. N\u00e4iss\u00e4 keskusteluissa imetyksess\u00e4 menestyneen \u00e4idin on mahdollisuus kiillottaa omaa \u201dt\u00e4ydellisesti imetyssuositusten mukaisesti eletyn vauva-arjen mukana tuomaa s\u00e4dekeh\u00e4\u00e4\u201d, kun imetyksess\u00e4 syyst\u00e4 tai toisesta ep\u00e4onnistunut \u00e4iti voi syyllist\u00e4\u00e4 kovastikin itse\u00e4\u00e4n ja tuntea surua kokemastaan imetyspettymyksest\u00e4. Imetys todella on mielest\u00e4ni \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen arvokasta ja ihailtavaa ty\u00f6t\u00e4, mutta ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 \u00e4itiyden mittari. T\u00e4rkeint\u00e4 on kuitenkin, ett\u00e4 vauva saa kasvaakseen ja kehitty\u00e4kseen ik\u00e4iselleen sopivaa ravintoa (sai h\u00e4n sit\u00e4 sitten \u00e4idin rinnasta tai korviketetrasta) ja kiintymyssuhteen muodostumiselle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 syli\u00e4 ja l\u00e4heisyytt\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Itse olen viimeisen kolmen vuoden aikana imett\u00e4nyt kaksi lasta ilman suurempia ongelmia. Esikoinen syntyi ns. SGA-vauvana, eli t\u00e4ysiaikaisena mutta keskosen kokoisena. H\u00e4nen kohdallaan imetyksen alkutaipaleella k\u00e4ytiin jonkin verran selviytymiskamppailua vauvan ollessa pienikokoinen ja v\u00e4synyt. Sairaalassa ollessa vauva sai lis\u00e4maitoa, josta kotona eroon p\u00e4\u00e4sy tuntui haastavalta tavoiteltaessa t\u00e4ysimetykselle siirtymist\u00e4.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Koen imetyksen aiheena olevan mielenkiintoinen ja merkitt\u00e4v\u00e4 tutkimuskohde hoitoalalla. Olen saanut itsekin huomata ohjauksen ja imetystiedon jakamisen eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, suhteessa imetyksen onnistumiseen. Omat kokemukseni ovat hyvin peilattavissa tutkimuksissa tieteellisesti osoitettuihin tuloksiin; millaisia puutteita esim. neuvolan imetysohjauksessa havaittiin ja mitk\u00e4 asiat tuntuivat itsest\u00e4 haasteellisilta, sek\u00e4 mihin olisin ehk\u00e4 kaivannut enemm\u00e4n tukea. Ne asiat olivat hyvin pitk\u00e4lle tutkimustulosten mukaisia. Koin olevani sin\u00e4ns\u00e4 onnellisessa asemassa, ett\u00e4 olin l\u00f6yt\u00e4nyt l\u00e4heisteni kautta Imetyksen tuki ry:n ja jo odotusaikana ammentanut runsaasti tietoa imetykseen liittyen. Olenkin omassa yst\u00e4v\u00e4- ja l\u00e4hipiiriss\u00e4 odottaville \u00e4ideille painottanut ko. j\u00e4rjest\u00f6n verkkosivustoa ja Facebookin vertaistukiryhm\u00e4\u00e4. Moni n\u00e4ist\u00e4 yst\u00e4vist\u00e4ni on kokenut saavansa paljon tietoa, konkreettista apua, ohjausta ja vertaistukea Imetyksen tuki ry:n kautta.\u00a0<\/span><\/p>\n Imetys itsess\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 osa erityisesti terveydenhoitoalan osaamista. Imetys juurtuu monin eri tavoin my\u00f6s hoitoalan keskeisiin k\u00e4sitteisiin (ihminen, terveys, ymp\u00e4rist\u00f6 ja hoitoty\u00f6). Ihmisen omat kokemukset ja ajatukset, vauvan ja \u00e4idin terveydentila, ymp\u00e4rist\u00f6n antama tuki ja hoitoty\u00f6ss\u00e4 koko perheen tukeminen ja ohjaus, sek\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan hoitoty\u00f6n toteuttaminen ovat kaikki merkitt\u00e4vi\u00e4 osa-alueita imetyksest\u00e4 selviytymisess\u00e4 ja sen edist\u00e4misess\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Esille tuomani seikat ovat osoitus hoitoty\u00f6n keskeisten k\u00e4sitteiden ilmenemisest\u00e4 tutkimuksen yhteydess\u00e4. Kun esimerkki\u00e4 peilataan hoitoty\u00f6n keskeisiin k\u00e4sitteisiin, voidaan todeta, ett\u00e4 \u00e4idin omat tunteet, kokemukset ja ajatukset (\u201dpuoliso on minulle t\u00e4rke\u00e4 tuki\/tarvitsisin puolisoltani enemm\u00e4n tukea\u201d), perheen sis\u00e4iset vuorovaikutussuhteet, vuorovaikutus neuvolan terveydenhoitajan ja perheen v\u00e4lill\u00e4, sek\u00e4 perheen kokonaisvaltainen huomiointi annettaessa imetysohjausta ja -tietoa, ovat tutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n Aho, S., Hannula, L., Kaunonen, M. & Pehkonen, S. 2015. \u00c4itien imetyksest\u00e4 selviytyminen ja imetystuen saanti neuvolasta lapsen ollessa kuuden viikon ik\u00e4inen. Hoitotiede 2015, 27 (3), 239-250.\u00a0<\/span><\/p>\n Hannula, L., Kaunonen, M., Koskim\u00e4ki, M., Rantanen, A., Rekola, L. & Tarkka, M. 2012. \u00c4itien imetyksest\u00e4 selviytyminen ja imetysluottamus lapsivuodeosastolla. Hoitotiede 2012, 24 (1), 3-13.\u00a0<\/span><\/p>\n Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6, 2017. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta. Viitattu 29.9.2017\u00a0http:\/\/www.hotus.fi\/hotus-fi\/nayttoon-perustuva-toiminta<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Imetyksen tuki ry, 2016. Imetyssuositukset. Mit\u00e4 tarkoittaa t\u00e4ysimetys? Viitattu 3.10.2017\u00a0https:\/\/imetys.fi\/tietoa-imetyksen-avuksi\/imetyssuositukset\/<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Imetyksen tuki ry, 2016. Imetyksen huimat hy\u00f6dyt. Viitattu 3.10.2017\u00a0https:\/\/imetys.fi\/odottajan-opas\/imetykseen-valmistautuminen\/imetyksen-huimat-hyodyt\/<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Kansallinen imetyksen edist\u00e4misen asiantuntijaryhm\u00e4, 2009. Imetyksen edist\u00e4minen Suomessa \u2013 Toimintaohjelma 2009-2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 32\/2009. Viitattu 29.9.2017\u00a0https:\/\/www.thl.fi\/documents\/10531\/104907\/Raportti%202009%2032.pdf<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Laanter\u00e4, S. 2011.\u00a0Breastfeeding\u00a0Counseling\u00a0in\u00a0Maternity\u00a0Health Care. Publications of\u00a0the\u00a0University\u00a0of Eastern Finland.\u00a0Dissertations\u00a0in Health Sciences.\u00a0Kopijyv\u00e4\u00a0Oy. Kuopio.\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Romanikulttuuria aloittelijoille, 2010. Tapakulttuuria: raskaus ja synnytys. Viitattu 29.9.2017\u00a0https:\/\/romanikulttuuria-aloittelijoille.vuodatus.net\/lue\/2010\/03\/tapakulttuuria-raskaus-ja-synnytys<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Romanikulttuuria aloittelijoille, 2010. Tapakulttuuria: raskaus ja synnytys. Viitattu 29.9.2017\u00a0https:\/\/romanikulttuuria-aloittelijoille.vuodatus.net\/lue\/2010\/03\/tapakulttuuria-raskaus-ja-synnytys<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Romanittaren\u00a0blogi, 2010. Romanikulttuuri: raskaus ja synnytys. Viitattu 29.9.2017\u00a0http:\/\/romanitar.blogspot.fi\/2010\/11\/romanikulttuuri-raskaus-ja-synnytys.html<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Sinkkonen, J., 2004. Kiintymyssuhdeteoria \u2013 tutkimusl\u00f6yd\u00f6ksist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksiin. L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 2004, 120 (15). Viitattu 29.9.2017\u00a0http:\/\/www.duodecimlehti.fi\/duo94437<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n Skhole\u00a0-oppimisymp\u00e4rist\u00f6. Hoitoty\u00f6n keskeiset k\u00e4sitteet -verkkoluento. Viitattu 27.9.2017\u00a0https:\/\/app.skhole.fi\/luennot\/hoitotyon-keskeiset-kasitteet\/<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n THL 2017. Imetyssuositukset (p\u00e4ivitetty 5\/2017). Viitattu 27.9.2017\u00a0https:\/\/www.thl.fi\/fi\/web\/lastenneuvolakasikirja\/tietopaketit\/imetys\/imetyssuositukset<\/a>\u00a0\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n THL, 2009. Kansallinen imetyksen edist\u00e4misen asiantuntijaryhm\u00e4, 2009. Imetyksen edist\u00e4minen Suomessa \u2013 Toimintaohjelma 2009-2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 32\/2009. Viitattu 29.9.2017\u00a0https:\/\/www.thl.fi\/documents\/10531\/104907\/Raportti%202009%2032.pdf<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n WHO 2017a.\u00a0Infant\u00a0and\u00a0young\u00a0child\u00a0feeding\u00a0(p\u00e4ivitetty 7\/2017). Viitattu 27.9.2017\u00a0http:\/\/www.who.int\/mediacentre\/factsheets\/fs342\/en\/<\/a>\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n WHO 2017b.\u00a0Frequently\u00a0asked\u00a0questions. Viitattu 27.9.2017\u00a0http:\/\/www.who.int\/suggestions\/faq\/en\/<\/a>\u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n \u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yksi ensimm\u00e4isen lukukauden tuotoksistani… Vaikka j\u00e4lkik\u00e4teen osa l\u00e4hdeviitteist\u00e4 on sellaisia, joita en en\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4isi, on t\u00e4m\u00e4 essee ollut yksi mielenkiintoisimmista ja mieleenpainuvimmista kouluteht\u00e4vist\u00e4ni t\u00e4h\u00e4n asti! \ud83d\ude42 \u00c4itien imetyksest\u00e4 selviytyminen ja imetystuen saanti neuvolasta lapsen ollessa kuuden viikon ik\u00e4inen (word) … Continue reading