{"id":351,"date":"2018-09-24T14:04:40","date_gmt":"2018-09-24T11:04:40","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/?page_id=351"},"modified":"2018-09-24T14:04:40","modified_gmt":"2018-09-24T11:04:40","slug":"vakavien-sairauksien-vaikutus-ihmisen-elamaan","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/esseet-ym\/vakavien-sairauksien-vaikutus-ihmisen-elamaan\/","title":{"rendered":"Vakavien sairauksien vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Millainen on masennuksen, dm2n tai paksusuolisy\u00f6v\u00e4n vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n (word)<\/a><\/p>\n

****<\/h1>\n

Vakavien sairauksien vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h1>\n

 <\/p>\n

<\/a>1.\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong>Johdanto<\/strong><\/h1>\n

Sairauksia, joilla on yleisesti merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus koko v\u00e4est\u00f6n terveydentilalle, eli kansanterveydelle, kutsutaan kansantaudeiksi. Suomalaisiksi kansantaudeiksi miellet\u00e4\u00e4n syd\u00e4n- ja verisuonitaudit, astma ja allergia, diabetes, sy\u00f6p\u00e4sairaudet, keuhkosairaudet, muistisairaudet, mielenterveyden ongelmat, sek\u00e4 tuki- ja liikuntaelimist\u00f6n sairaudet. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kansantaudeilla on vaikutus ihmisen ty\u00f6kykyyn ja niiden hoito vaatii terveydenhuollon palveluita. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kansantaudit vaikuttavat my\u00f6s kansantalouteen. (THL 2015.)<\/p>\n

Kansantaudit vaikuttavat kiistatta kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin, ja n\u00e4kyv\u00e4t laajasti my\u00f6s yhteiskunnallisella tasolla. Mutta millainen vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n on esimerkiksi masennuksella, aikuisi\u00e4n diabeteksella tai paksusuolen sy\u00f6v\u00e4ll\u00e4? N\u00e4iden edell\u00e4 mainittujen kansantaudeiksi miellett\u00e4vien sairauksien hoitopolut, yleisyys, hoitomahdollisuudet, diagnoosit ja ennusteet vaihtelevat rajusti suhteessa toisiinsa. T\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4ni tarkoituksenani on arvioida ja pohtia n\u00e4iden kolmen kroonisen sairauden vaikutuksia sairastuneen, sek\u00e4 mahdollisesti h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

<\/a>2.\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong>Masennus on monen sairauden syy ja seuraus<\/strong><\/h1>\n

Noin viisi prosenttia suomalaisista, ja naiset miehi\u00e4 tavallisemmin, sairastuu vuosittain masennukseen eli depressioon (Depressio. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus 2016; Korpi, E. R.& Piepponen, P. 2017). Masennuksen tunnistamiseen on kehitetty useita mittareita, joiden avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 masennuksen vaikeusaste. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 toisin kuin jokaisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ajoittain kuuluva alakuloisuus, masennus on vakava, pahimmillaan henke\u00e4 uhkaava ja hoitoa vaativa sairaus (E. Hiltunen & E. Hiltunen 2018). Esimerkiksi t\u00e4ydellinen, yli kaksi viikkoa yht\u00e4 jaksoisesti jatkunut toivottomuus ja unettomuus ovat er\u00e4it\u00e4 oireita, jotka erottavat depression normaaliin el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuuluvasta ajoittaisesta alakulosta (E. Hiltunen & E. Hiltunen 2018).<\/p>\n

Psykiatrian professori Jyrki Korkeila (2016) kertoo masennuksen olevan joillekin ihmisille ominaisempaa ja t\u00e4h\u00e4n vaikuttaa esimerkiksi yksil\u00f6n persoonallisuus, perint\u00f6tekij\u00e4t ja elinymp\u00e4rist\u00f6. Toisaalta, tietokirjailija Elina Hiltunen kertoo masennukseen voivan sairastua kuka tahansa ja jokainen reagoi sairauteen yksil\u00f6llisesti. <\/em>Kun toinen masentunut lamaantuu t\u00e4ysin, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4se en\u00e4\u00e4 s\u00e4ngyst\u00e4 yl\u00f6s on muistettava, ettei masennus n\u00e4y aina ulos p\u00e4in, vaan ihminen saattaa vaikuttaa hyvinvoivalta, terveelt\u00e4, varakkaalta ja menestyv\u00e4lt\u00e4, vaikka totuus olisi t\u00e4ysin toinen. T\u00e4m\u00e4 asettaa omanlaisensa haasteen masennuksen diagnosoimiseen. (E. Hiltunen & E. Hiltunen 2018.)<\/p>\n

Masennus vaikuttaa ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kokonaisvaltaisesti. Ei ole tavatonta, etteik\u00f6 masennuksen seurauksena ihminen tule riippuvaiseksi p\u00e4ihteist\u00e4 (Aalto, M. 2017), erist\u00e4ydy sosiaalisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, k\u00e4rsi taloudellisista huolista tai itsetuhoisista ajatuksista. Masennus on paitsi monen sairauden, tai ongelman syy, my\u00f6s seuraus. My\u00f6s esimerkiksi p\u00e4ihdeongelmat, vakava sairastuminen, pitk\u00e4\u00e4n jatkunut stressi tai useat yksitt\u00e4iset ep\u00e4onnistumisen tai menetyksen kokemukset ovat omiaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n masennuksen riski\u00e4. (Huttunen, M. O. 2017.) Tutkimusten mukaan masennus lis\u00e4\u00e4 kuolleisuutta syd\u00e4n- ja verisuonitauteihin (Katon, WJ., Rutter, C., Simon, G., ym. 2005; Zhang, X., Norris, SL., Gregg, EW., ym. 2005).<\/p>\n

Tyypillisi\u00e4 oireita depressiolle on masentuneisuus, kohtuuttomat itsesyyt\u00f6kset, apaattisuus, poikkeuksellinen v\u00e4symys, ahdistuneisuus, toivottomuus, tuskaisuus, aloitekyvyn ja keskittymiskyvyn puute, itsetuhoinen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen tai itsemurha-ajatukset, unih\u00e4iri\u00f6t, ruokahalun muutokset, kiinnostuksen ja mielihyv\u00e4n kokemisen katoaminen, sek\u00e4 seksuaalisten toimintojen h\u00e4iri\u00f6t (Korpi, E. R.& Piepponen, P. 2017). Vakava depressio on tyypillisesti hitaasti parantuva, jaksottainen, usein kroonistuva ja helposti uusiutuva sairaus. (Korpi, E. R.& Piepponen, P. 2017.) Tutkimusten mukaan tehokkain vaste masennuksen hoidossa on saatu psykoterapian ja depressiol\u00e4\u00e4kityksen yhdistelm\u00e4ll\u00e4 (Huttunen, M. O. 2017; Depressio. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus 2016; E. Hiltunen & E. Hiltunen 2018).<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

<\/a>3.\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong>Diabetes lis\u00e4\u00e4 psykososiaalista kuormittuvuutta<\/strong><\/h1>\n
    \n
  1. tyypin diabetes, ts. aikuisi\u00e4n diabetes on maailmanlaajuisesti yleisin diabeteksen ilmenemismuoto ja sen puhkeamisen taustalla on usein liikkumattomuus ja ylipaino. Diabetes voi aiheuttaa sokeutumista, syd\u00e4ninfarkteja, aivoverenkierron h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, munuaisten vajaatoimintaa ja alaraajojen amputaatiota. (WHO 2017, Diabetes.) Diabeteksen hoidon kulmakivin\u00e4, tyypist\u00e4 riippumatta ovat liikunta ja ruokavalio. (Nienstedt, W., H\u00e4nninen, O., Arstila, A. & Bj\u00f6rkqvist, S.-E. 2009, 403).<\/li>\n<\/ol>\n

    K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 diabetes on aineenvaihdunnan h\u00e4iri\u00f6, jossa tyypillist\u00e4 on veren tavallista korkeampi glukoosipitoisuus, kun elimist\u00f6n kudokset eiv\u00e4t pysty hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n veren glukoosia. (Nienstedt, W., H\u00e4nninen, O., Arstila, A. & Bj\u00f6rkqvist, S.-E. 2009, 402.) Tyypin 2 diabetes voi olla oireiltaan niin liev\u00e4, ettei potilas edes tied\u00e4 sairastavansa. Vaikka nykyisin diabetesta pystyt\u00e4\u00e4n hoitamaan insuliinilla, on huomioitava, ett\u00e4 ennen insuliinihoidon keksimist\u00e4 diabetes johti voimakkaaseen laihtumiseen ja edelleen kuolemaan (Nienstedt, W., ym. 2009, 402).<\/p>\n

    Tyypin 2 diabetes eroaa tyypin 1 diabeteksesta siten, ett\u00e4 tyypin 2 diabeteksen syyn\u00e4 on insuliinin erityksen h\u00e4iriintyminen, insuliinin vaikutuksen heikentyminen (insuliiniresistenssi) tai molemmat. Tyypin 1 diabeteksessa elimist\u00f6n autoimmuunitulehdus aiheuttaa insuliinia tuottavien beetasolujen tuhoutumisen, jonka vuoksi tyypin 1 diabetesta hoidetaankin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti aina elinik\u00e4isell\u00e4 insuliinihoidolla (Insuliininpuutosdiabetes. K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013suositus, 2018). (WHO 2017, Diabetes.)<\/p>\n

    Tyypin 2 diabetes voi siis esiinty\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n piilev\u00e4n\u00e4, mutta voi hoitamattomana olla my\u00f6s pahimmassa tapauksessa kuolemaan johtava sairaus. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet sen, ett\u00e4 erin\u00e4iset sosioekonomiset ja psykososiaaliset kuormitustekij\u00e4t kuten masennus, pitk\u00e4aikainen stressi ja univaikeudet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sairastumisriski\u00e4 tyypin 2 diabetekseen (mm. Pyykk\u00f6nen, AJ., R\u00e4ikk\u00f6nen, K., Tuomi, T. ym. 2010; R\u00e4ikk\u00f6nen, K., Matthews, KA. & Kuller, LH. 2007; Anderson, RJ., Freedland, KE., Clouse, RE., ym. 2001). Tutkimusten mukaan jopa 25 %:lla diabetekseen sairastuneista esiintyy lis\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 masennusoireita (Anderson, RJ., Freedland, KE., Clouse, RE., ym. 2001). T\u00e4m\u00e4n vuoksi on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 erityishuomiota diabetekseen sairastuneen henkil\u00f6n el\u00e4m\u00e4nlaadun tukemiseen ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymiseen (Tyypin 2 diabetes, K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus, 2018).<\/p>\n

    Psykososiaalisten kuormittavuustekij\u00f6iden lis\u00e4ksi diabetes voi aiheuttaa useita fysiologisia lis\u00e4sairauksia, kuten nefropatiaa (daibeettinen munuaissairaus), neuropatiaa (diabeettinen hermosairaus), jalkaongelmia, kaihia, silm\u00e4ongelmia, sek\u00e4 syd\u00e4n- ja verisuonisairauksia (Virkam\u00e4ki, A. & Niskanen, L. 2010). Edell\u00e4 mainitut sairaudet voivat merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuormittavuutta potilaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. N\u00e4it\u00e4 sairauksia hoidetaan oireenmukaisesti.<\/p>\n

    Tyypin 2 diabetes vaatii potilaalta siis hoitoon sitoutumista, oli kyseess\u00e4 sitten ruokavalio- ja liikuntapainotteinen hoitomuoto, tai insuliinihoito. Hoitajalta diabetespotilaan hoitaminen vaatii herkkyytt\u00e4 tunnistaa sairauden psykososiaaliset ulottuvuudet ja kyky\u00e4 ohjata potilasta tutkimuksiin ja hoitoon my\u00f6s n\u00e4iden osalta.<\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    <\/a>4.\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong>Sy\u00f6p\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4ksi<\/strong><\/h1>\n

    Yli 30 % suomalaisista sairastuu jossain vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 sy\u00f6p\u00e4\u00e4n. Sy\u00f6p\u00e4diagnoosin saa vuosittain noin 30\u00a0000 potilasta, joista noin kaksi kolmesta paranee. (Sy\u00f6p\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t 2018. Tietoa sy\u00f6v\u00e4st\u00e4.)<\/p>\n

    Vaikka valtaosa sy\u00f6p\u00e4potilaista nyky\u00e4\u00e4n paranee, on sy\u00f6p\u00e4 vakiinnuttanut ihmisiss\u00e4 k\u00e4sityksen parantumattomasta ja tappavasta sairaudesta, joka koetaan ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ihmishengen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 uhkana (Paal, P. 2010). Aina sy\u00f6p\u00e4\u00e4 ei voida parantaa, mutta oireita pyrit\u00e4\u00e4n lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in puhutaan palliatiivisesta, parantumattomasti sairaan potilaan ja t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hteisten aktiivisesta ja kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka yksi osa on my\u00f6s saattohoito (Saarto, T. 2015, 10).<\/p>\n

    Paksusuolensy\u00f6p\u00e4 on miesten kolmanneksi yleisin sy\u00f6p\u00e4 eturauhas- ja keuhkosy\u00f6pien j\u00e4lkeen, ja naisten toiseksi yleisin sy\u00f6p\u00e4 heti rintasy\u00f6v\u00e4n j\u00e4lkeen. Paksusuolen sy\u00f6p\u00e4\u00e4 todetaan jonkin verran enemm\u00e4n naisilla, kuin miehill\u00e4. (Sy\u00f6p\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t 2018. Sy\u00f6p\u00e4tilastot.)<\/p>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Sy\u00f6v\u00e4n sijainti<\/strong><\/p>\n

    (M = mies,<\/strong><\/p>\n

    N = nainen)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Henkil\u00f6\u00e4 (lkm), <\/strong><\/p>\n

    v. 2015<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Henkil\u00f6\u00e4 (%), v. 2015<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Henkil\u00f6\u00e4 (lkm),<\/strong><\/p>\n

    v. 2011-2015<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Henkil\u00f6\u00e4 (%),<\/strong><\/p>\n

    v. 2011-2015<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Eturauhassy\u00f6p\u00e4 (M)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		 <\/p>\n

    4855<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    29<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    24134<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    29,7<\/td>\n<\/tr>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Keuhkot, <\/strong><\/p>\n

    henkitorvi (M)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		 <\/p>\n

    1690<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    10<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    8417<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    10,4<\/td>\n<\/tr>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Paksusuoli (M)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    981<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    5,9<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    4696<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    5,8<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Yhteens\u00e4 <\/strong><\/p>\n

    todettuja sy\u00f6pi\u00e4 (M)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		 <\/p>\n

    16771<\/p>\n

     <\/td>\n

    		 <\/td>\n <\/p>\n

    81215<\/td>\n

    		 <\/td>\n<\/tr>\n
    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Rintasy\u00f6p\u00e4 (N)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		 <\/p>\n

    5161<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    32<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    24679<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    31,4<\/td>\n<\/tr>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Paksusuoli (N)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    1014<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    6,3<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    4879<\/strong><\/td>\n

    		\u00a0<\/strong><\/p>\n

    6,2<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Keuhkot, <\/strong><\/p>\n

    henkitorvi (N)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		 <\/p>\n

    936<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    5,8<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    4531<\/td>\n

    		 <\/p>\n

    5,8<\/td>\n<\/tr>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    Yhteens\u00e4<\/strong><\/p>\n

    \u00a0todettuja sy\u00f6pi\u00e4 (N)<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/td>\n

    		 <\/p>\n

    16028<\/p>\n

     <\/td>\n

    		 <\/td>\n <\/p>\n

    78505<\/td>\n

    		 <\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

    \u00a0<\/em><\/p>\n

    Taulukko miesten ja naisten yleisimmist\u00e4 sy\u00f6p\u00e4tyypeist\u00e4 vuosina 2015 ja aikav\u00e4lill\u00e4 2011-2015. \u201dYhteens\u00e4 todettuja sy\u00f6pi\u00e4\u201d, kattaa kaikki todetut sy\u00f6v\u00e4t kyseisell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 mukaan lukien taulukossa esitellyt sy\u00f6p\u00e4tyypit. (Sy\u00f6p\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t 2018. Sy\u00f6p\u00e4tilastot.)<\/em><\/p>\n

     <\/p>\n

    Ala- tai yl\u00e4vatsan voimakas kipu, ummetus, ulostamisvaikeus, vatsan turvotus, meleena, sek\u00e4 veriulosteisuus (Lepist\u00f6, A., Ristam\u00e4ki, R. & Malila, N. 2018) ovat paksusuolensy\u00f6v\u00e4n tyypillisi\u00e4 oireita. Veriulosteisuus voi aiheuttaa potilaalle my\u00f6s anemiaa ja hemoglobiini voi olla alhainen (Oksanen, E. 2017, 29).<\/p>\n

    Suolistosy\u00f6v\u00e4n levinneisyys hoidon alkaessa on merkitt\u00e4vin ennusteeseen vaikuttavista yksitt\u00e4isist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 (Lepist\u00f6, A., Ristam\u00e4ki, R. & Malila, N. 2018), mutta kaiken kaikkiaan viiden vuoden kuluttua sy\u00f6p\u00e4diagnoosista valtaosa suolistosy\u00f6piin sairastuneista on elossa (Oksanen, E. 2017, 28).<\/p>\n

    Sy\u00f6v\u00e4n toteamisen ja sy\u00f6v\u00e4n mahdollisen hoitamisen j\u00e4lkeen paluu \u201dnormaaliin el\u00e4m\u00e4\u00e4n\u201d pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n useita haasteita. Mik\u00e4li sy\u00f6p\u00e4 voidaan hoitaa, viisi vuotta jatkuvat kontrollik\u00e4ynnit tutkimuksissa ja pelko sairauden uusiutumisesta aiheuttavat potilaissa pelkoa ja huolta. Mahdolliset kirurgiset toimenpiteet ja rajut sy\u00f6p\u00e4hoidot j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t j\u00e4lkens\u00e4 potilaaseen, joista toipuminen voi vied\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. N\u00e4iden lis\u00e4ksi on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 henke\u00e4uhkaavaan sairauteen sairastuminen aiheuttaa potilaalle my\u00f6s henkist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4. (Paal, P. 2010.)<\/p>\n

    H\u00e4mmentyneisyys, kipu, v\u00e4symys ja masentuneisuus ovat osa monen sy\u00f6p\u00e4sairaan potilaan p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kulttuurisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kyky pysy\u00e4 terveen\u00e4 ja ty\u00f6kykyisen\u00e4, sek\u00e4 saada lapsia, voi aiheuttaa valtavaa ulkopuolelta tulevaa painetta sy\u00f6p\u00e4potilaassa. Piret Paalin tutkimuksessa, jossa tutkittiin suomalaisten sy\u00f6p\u00e4potilaiden online-keskusteluja sy\u00f6v\u00e4n j\u00e4lkeisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4, k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 suosituimpia keskusteluja k\u00e4ytiin t\u00f6ihin paluusta, el\u00e4m\u00e4nlaadusta sy\u00f6p\u00e4hoitojen j\u00e4lkeen, masennuksesta, sy\u00f6v\u00e4n uusiutumisen pelosta ja lasten saamisesta sy\u00f6p\u00e4hoitojen j\u00e4lkeen. Sy\u00f6p\u00e4potilaan henkisi\u00e4 ja ruumiillisia huolenaiheita ei tulisi v\u00e4heksy\u00e4, mutta n\u00e4it\u00e4 ongelmia voidaan hoitaa psykologisesti ja l\u00e4\u00e4kkeellisesti. (Paal., P. 2010.)<\/p>\n

    Paalin tutkimuksen mukaan useat jo sy\u00f6v\u00e4st\u00e4 selvinneet potilaat k\u00e4rsiv\u00e4t my\u00f6s sairauden uusiutumisen pelosta. Er\u00e4\u00e4n tutkimuksessa mukana olleen potilaan mukaan (vapaasti suomennettuna) pelko sy\u00f6v\u00e4n uusiutumisesta el\u00e4\u00e4 ihmisen mieless\u00e4 hamaan hautaan saakka. Toinen tutkimukseen osallistunut potilas koki mahdollisena s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 ajatuksensa siten, ettei kuluta el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 pelk\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sy\u00f6p\u00e4\u00e4, vaan el\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n kerrallaan. (Paal, P. 2010.) Joka tapauksessa tutkimus osoittaa jo parannetunkin sy\u00f6v\u00e4n j\u00e4tt\u00e4v\u00e4n jopa elinik\u00e4isi\u00e4 paitsi mahdollisesti fyysisi\u00e4, my\u00f6s henkisi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4. Paalin tutkimus osoittaa my\u00f6s sy\u00f6v\u00e4n lis\u00e4\u00e4v\u00e4n riski\u00e4 fyysisten ja henkisten haasteiden lis\u00e4ksi syrj\u00e4ytymiselle, sek\u00e4 muille taloudellisille ja sosiaalisille haasteille (Paal, P. 2010).<\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    \u00a0<\/strong><\/p>\n

    <\/a>5.\u00a0\u00a0\u00a0 <\/strong>Pohdinta<\/strong><\/h1>\n

    Masennus, eli depressio on yleinen ja hoitoa vaativa sairaus. Masennus on yksi suurimmista itsemurhien aiheuttajista ja siihen voi sairastua kuka tahansa. Masennus lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s riski\u00e4 riippuvuusongelmiin, sek\u00e4 muuhun haittak\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Masennusta voidaan kuitenkin hoitaa ja tutkitusti tehokkain hoidon vaste saadaan tavallisesti psykoterapian ja l\u00e4\u00e4kehoidon yhdistelm\u00e4st\u00e4. Masennus on mielest\u00e4ni siin\u00e4 mieless\u00e4 erityisen salakavala sairaus, ett\u00e4 sen kasvot voivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ulosp\u00e4in t\u00e4ydellisen hyvinvoivilta ja hymyilevilt\u00e4: masennus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koskaan n\u00e4ytt\u00e4ydy ulosp\u00e4in. N\u00e4kisinkin, ettei haaste masennuksessa liityk\u00e4\u00e4n sen hoitamiseen, vaan pikemminkin sen tunnistamiseen ja havaitsemiseen. My\u00f6s masentuneen potilaan oireet, kuten itsesyyt\u00f6kset, itsens\u00e4 v\u00e4h\u00e4ttely ja arvottomuuden tunne ovat omiaan tukemaan kulisseja siit\u00e4, kuinka \u201dkaikki on aivan hyvin\u201d, eik\u00e4 masentunut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe ansaitsevansa tai tarvitsevansa apua tai hoitoa. Hoito on kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja mahdollista. Masennuksesta on mahdollista parantua t\u00e4ysin. Valitettavasti masennuksella on taipumus uusiutua.<\/p>\n

    Tyypin 2 diabetesta sairastaa moni tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n. Toisin kuin tyypin 1 diabeteksessa, 2 tyyppi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koskaan tarvitse insuliinihoitoa, mutta ruokavalio- ja liikuntapainotteiset hoitomuodot voivat v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sairastuneen monelta muulta haitalta. Diabetes voi aiheuttaa paitsi masennusta, my\u00f6s syd\u00e4n- ja verisuonisairauksia, munuaissairauksia, hermosairauksia, kaihia, jalka- ja silm\u00e4ongelmia.<\/p>\n

    Sy\u00f6p\u00e4 voi vaikuttaa monelta osin ihmisen kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn. Potilaan paino voi laskea rajusti, h\u00e4n voi tarvita liikkumisensa tueksi esimerkiksi py\u00f6r\u00e4tuolia, h\u00e4n voi menett\u00e4\u00e4 hoitojen seurauksena rintansa, hiuksensa, osan suolistostansa. H\u00e4n voi joutua k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaippaa ja pysyttelem\u00e4\u00e4n vuoteessa ymp\u00e4rivuorokautisesti. H\u00e4nelle saatetaan asentaa leikkauksen seurauksena avanne, joka voi vaikuttaa voimakkaasti h\u00e4nen min\u00e4kuvaansa, parisuhteeseensa ja seksuaalisuuteensa. H\u00e4n voi sairastua masennukseen ja syrj\u00e4yty\u00e4. H\u00e4n voi ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden takia k\u00e4rsi\u00e4 taloudellisista vaikeuksista. H\u00e4n voi my\u00f6s parantua t\u00e4ysin ja selvit\u00e4 \u2013 suurin osa selvi\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n

    Useat sairastuneista kokevat sy\u00f6v\u00e4n pilanneen heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Siit\u00e4 huolimatta Paalin toteuttaman tutkimuksen mukaan useat sy\u00f6v\u00e4st\u00e4 selviytyneet uskoivat jokaisen p\u00e4iv\u00e4n olevan tarkoitettu el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jos mahdollista, my\u00f6s luomaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 (Paal, P. 2010).<\/p>\n

     <\/p>\n

    <\/h2>\n

    <\/a>L\u00e4hteet<\/strong><\/h3>\n

    Aalto, M. 2017. Samanaikainen p\u00e4ihde- ja mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6. Saatavilla 13.9.2018: https:\/\/www.paihdelinkki.fi\/fi\/tietopankki\/tietoiskut\/mielenterveys\/samanaikainen-paihde-ja-mielenterveyden-hairio<\/p>\n

    Anderson RJ, Freedland KE, Clouse RE ym. The prevalence of comorbid depression in adults with diabetes: a meta-analysis. Diabetes Care 2001;24:1069-78. Viitattu 18.9.2018: https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/11375373<\/p>\n

    Depressio. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus, 2016. Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama ty\u00f6ryhm\u00e4. Helsinki: Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim, 2016 (viitattu 11.9.2018). Saatavilla internetiss\u00e4: www.kaypahoito.fi<\/p>\n

    Huttunen, M. O. 2017. Masennus: sairauden hallinta. Terveyskirjasto, Duodecim 2017. Saatavilla 13.9.2018: http:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=lam00038<\/p>\n

    Insuliininpuutosdiabetes. K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013suositus, 2018. Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseuran Duodecimin, Suomen Sis\u00e4tautil\u00e4\u00e4k\u00e4rien yhdistyksen ja Diabetesliiton L\u00e4\u00e4k\u00e4rineuvoston asettama ty\u00f6ryhm\u00e4. Helsinki: Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim, 2018 (viitattu 17.9.2018). Saatavilla internetiss\u00e4: www.kaypahoito.fi<\/p>\n

    Katon WJ, Rutter C, Simon G ym. The association of comorbid depression with mortality in patients with type 2 diabetes. Diabetes Care 2005;28:2668-72. Viitattu 18.9.2018: https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/16249537<\/p>\n

    Korkeila, J. 2016. Psykiatrian professori, Turun Yliopisto. Haastattelijana M. Riiali 2016. Voinko min\u00e4kin sairastua masennukseen? Saatavilla 12.9.2018: https:\/\/www.hyvaterveys.fi\/artikkeli\/mieli\/voinko_minakin_sairastua_masennukseen<\/a><\/p>\n

    Korpi, E. R. & Piepponen, P. 2017. Masennus sairautena. Julkaistu teoksessa L\u00e4\u00e4ketieteellinen farmakologia ja toksikologia. Kustannus Oy Duodecim, 2017. Saatavilla 13.9.2018: http:\/\/www.oppiportti.fi\/<\/a><\/p>\n

    Lepist\u00f6, A. 2018. Paksusuolen sy\u00f6p\u00e4. Teoksessa Lepist\u00f6, A., Ristam\u00e4ki, R. & Malila, N. 2018. Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim, 2018. Saatavilla 18.9.2018: http:\/\/www.oppiportti.fi\/<\/p>\n

    Nienstedt, W., H\u00e4nninen, O., Arstila, A. & Bj\u00f6rkqvist, S.-E. 2009. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 18. Painos: 2009. WSOY, Helsinki.<\/p>\n

    Oksanen, E. 2017. Sy\u00f6p\u00e4 suolistossa. TEHY-lehti 2\/2017: 28-29. Viitattu 18.9.2018: http:\/\/www.tehylehtiarkisto.fi\/lehti\/20170206\/#page\/28<\/p>\n

    Paal, P. 2010. Illness narratives: Patients\u2019 online discussions about life after cancer. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Viitattu 18.9.2018: http:\/\/www.elore.fi\/arkisto\/2_10\/paal_2_10.pdf<\/p>\n

    Pyykk\u00f6nen AJ, R\u00e4ikk\u00f6nen K, Tuomi T ym. Stressful life events and the metabolic syndrome: the prevalence, prediction and prevention of diabetes (PPP)-Botnia Study. Diabetes Care 2010; 33:378-84. Viitattu 18.9.2018: https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/19880581<\/p>\n

    R\u00e4ikk\u00f6nen K, Matthews KA, Kuller LH. Depressive symptoms and stressful life events predict metabolic syndrome among middle-aged women: a comparison of World Health Organization, Adult Treatment Panel III, and International Diabetes Foundation definitions. Diabetes Care 2007; 30:872-7 Viitattu 18.9.2018: https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/17392548<\/p>\n

    Saarto, T. 2015. Mit\u00e4 palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan? Teoksessa Saarto, T., H\u00e4nninen, J., Antikainen, R. & Vainio, A. (toim.) 2015. Palliatiivinen hoito. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki.<\/p>\n

    Sy\u00f6p\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t 2018. Sy\u00f6p\u00e4tilastot. Viitattu 18.9.2018: https:\/\/syoparekisteri.fi\/tilastot\/tautitilastot\/<\/p>\n

    Sy\u00f6p\u00e4j\u00e4rjest\u00f6t 2018. Tietoa sy\u00f6v\u00e4st\u00e4. Viitattu 18.9.2018: https:\/\/www.kaikkisyovasta.fi\/tietoa-syovasta\/<\/p>\n

    THL 2015. Kansantaudit. Yleistietoa kansantaudeista. Saatavilla 11.9.2018: https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/kansantaudit\/yleistietoa-kansantaudeista<\/a><\/p>\n

    Tyypin 2 diabetes. K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus, 2018. Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseuran Duodecimin, Suomen Sis\u00e4tautil\u00e4\u00e4k\u00e4rien yhdistyksen ja Diabetesliiton L\u00e4\u00e4k\u00e4rineuvoston asettama ty\u00f6ryhm\u00e4. Helsinki: Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim, 2018 (viitattu 18.9.2018). Saatavilla internetiss\u00e4: www.kaypahoito.fi<\/p>\n

    Virkam\u00e4ki, A. & Niskanen, L. 2010. Teoksessa Endokrinologia, 2010. Kustannus Oy Duodecim. Saatavilla 13.9.2018: http:\/\/www.oppiportti.fi\/<\/p>\n

    WHO 2017. Diabetes. Saatavilla 14.9.2018: http:\/\/www.who.int\/news-room\/fact-sheets\/detail\/diabetes<\/p>\n

    Zhang X, Norris SL, Gregg EW ym. Depressive symptoms and mortality among persons with and without diabetes. Am J Epidemiol 2005;161:652-60. Viitattu 18.9.2018: https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/15781954<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Millainen on masennuksen, dm2n tai paksusuolisy\u00f6v\u00e4n vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n (word) **** Vakavien sairauksien vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n   1.\u00a0\u00a0\u00a0 Johdanto Sairauksia, joilla on yleisesti merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus koko v\u00e4est\u00f6n terveydentilalle, eli kansanterveydelle, kutsutaan kansantaudeiksi. Suomalaisiksi kansantaudeiksi miellet\u00e4\u00e4n syd\u00e4n- ja verisuonitaudit, astma ja … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2417,"featured_media":0,"parent":295,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-351","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/351","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2417"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=351"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/351\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":353,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/351\/revisions\/353"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/295"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/caritakahlos\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=351"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}