Materiaalini artikkelit käsittelivät laajasti erilaisia nousevia kuluttaja trendejä. Keskeisimpänä teemana läpi artikkelien oli digitaalisuus ja erityisesti kuinka se näkyy niin asiakaspalvelussa sekä vähittäistavarakaupoissa. Artikkelit ovat hyvinkin ajankohtaisia, sekä sovellettavissa täysin digitaalisen markkinointiin.

Omaa mielenkiintoani erityisesti herättelivät artikkelit, jotka käsittelivät vähittäistavarakauppojen katoamista sekä robotiikkaa. Olen aina ollut kiinnostunut digitaalisuudesta erityisesti sen tuomista hyödyistä, mahdollisuuksista sekä sen aiheuttamista haitoista.

Teknologiaa ja arjen luksusta

Kuten Jason Mander (2019, 2) toteaa aloitus kirjoituksessaan, että

”Teknologia on kaksiteräinen miekka”,

olen ehdottomasti samaa mieltä hänen kanssaan. Siinä missä teknologia on keskuudessamme kasvanut, on myöskin kasvanut ihmisten kokema teknologia ahdistus (Mander 2019, 3).

Teknologialla on kiistattomasti hyviäkin puolia, esimerkiksi lääkärillä käynti ei tarvitse olla konkreettinen vierailu itse sairaalassa. Tällainen applikaation välityksellä käytävä keskustelu lääkärin kanssa, ehdottomasti karsii tarpeettomat lääkärikäynnit sekä säästää resursseja (Gilsenan 2019, 6). Muualla maailmassa tuntunee tällaisten online lääkäriaikojen varaaminen olevan arkipäiväistä, mutta me täällä Suomessa vasta opettelemme käyttämään tällaista teknologiaa hyvinvointipalveluissamme.

Tarjoilija @pixabay

Vähän digiä asiakaspalveluun

Vastaavanlainen resurssien säästäminen vaikuttaa olennaisimmin asiakaspalvelutyöhön sekä sen eri ammatteihin. Teknologia mahdollistaakin työn tehostamisen aivan uudella tavalla. Teknologia ei kuitenkaan kykene täyttämään kaikkia asiakaspalvelun tarpeita, kuten ihmiskontaktia. Onkin huomattu, että ylempiin palkkaluokkiin sijoittuvat kuluttajat haluavat useimmiten asiakaspalvelutilanteissaan ihmiskontaktin (Sekuj 2019, 36).

Konkreettinen asiakaspalvelu onkin tiiviisti kytkeytynyt eräänlaiseen arjen luksukseen, hyvällä asiakaspalvelulla saadaan aikaan paljon lisäarvoa asiakkaalle. Toisinaan se yltää jopa elämyksen tasolle. Tätä ei tulisi kuitenkaan sotkea ajatukseen, että asiakaspalvelu olisi ainoastaan paremmalle palkkaluokalle.

Yritysten tulisikin puntaroida aihetta tarkoin omaa toimintamallia suunniteltaessa tai sitä kehittäessä. Siinä missä hyvä ja huomioon ottava asiakaspalvelun taso ei välttämättä tuo lisäarvoa niinkään paljoa matkamuisto myymälässä, voi se ollakin yksi vetovoimatekijöistä kultasepänliikkeessä.

Intian basaari @pixabay

Matkamuistojen postimyynti

Teknologian yleistyminen kansan keskuudessa on pakottanut yritykset panostamaan verkkomaailmaan. Voidaankin puhua vähittäismyynnin katoamisesta (Trifonova 2019, 42) ja panostamisesta verkkokauppoihin sekä -palveluihin.

 

Verkko-ostaminen on erityisesti viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti, se on kiistattomasti hyvä tapa kasvattaa liiketoimintaa.

Kauppojen siirtäessä toimintansa verkkoon haasteita tuottaa ehdottomasti verkkokaupan ulkoasu. Liiketoiminnan toimintakonsepti tai sen tietyt osat ovat mahdottomia kopioida fyysisestä digitaaliseen muotoon (Trifonova 2019, 42). Osa asioimisen kokemusta ovat muutkin tuntemuksemme, kuin vain se mitä näemme. Tietyissä tilanteissa asiakaskokemukseen vaikuttaa myös yllätyksellisyys, löytää jotain mitä ei edes tiennyt etsivänsä. Tällaisiin tilanteisiin voisin kuvitella törmääväni muun muassa matkailualueilla toimivissa vähittäistavarakaupoissa.

Voisiko olla mahdollistakaan myydä matkamuistoja verkkokaupasta käsin?

Näyteikkuna @pixabay

Kivijalkakauppa vs. verkkokauppa

Kivijalkaliikkeen kiistattomia etuja ovat ehdottomasti liikkeeseen luotu tunnelma. Muodin ostajia oli haastateltu, miksi he käyvät ostoksilla myymälöissä. Heistä suurin osa n. 70 % (Trifonova 2019, 45) oli sitä mieltä, että he haluavat sovittaa tuotteita joita haluavat ostaa. Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että on äärimmäisen tärkeää päästä koskettamaan itse tuotetta ennen ostopäätöstä, sekä voivat käyttää tuotetta saman tien (Trifonova 2019, 45).

Kivijalkaliikkeiden huonoimpina ominaisuuksina voitaisiinkin pitää niistä aiheutuvia kustannuksia, jotka eivät lakkaa, vaikka asiakasvirta katkeaisi. Siirryttäessä verkkokauppaan on todettava, että digitaalisuus tuo palvelut lähelle kuluttajia, erityisesti silloin kun ne fyysisesti ovat kaukana. Digitaalisessa ympäristössä kiinteät kulut ovat murto-osa fyysisen toimipisteen kuluista.

Mielen rauhaa @pixabay

Johtopäätökset

Mielestäni artikkelien kantava teema oli digitaalisuus sekä teknologian kehittyminen. Tekstissä puntaroitiin hyvin usealta eri kannalta kehittyvää teknologiaa, sen hyötyjä sekä sen haittoja. Mielestäni elämme murroksen aikaa, elämämme tulisi olla äärimmäisen tehokasta ja sen huomaa uusissa digitaalisissa alustoissa. On hienoa, että kolikon kääntöpuolikin on tiedossa. Se että kehittyvä teknologia myös aiheuttaa ihmisissä ahdistusta on mielestäni hälyttävää.

Pohdintoja

Tekstissä minulle täysin uutta oli erityisesti kryptovaluutta, en ole aiemmin perehtynyt asiaan. Aihe on äärimmäisen mielenkiintoinen, kuinka valuutta onkaan monimuotoistunut. Erityisesti liiketoiminnan kannalta, miten asiakkaan on mahdollista maksaa tuotteet tai palvelut. Vaikka itse olenkin ääriajattelija ja sosiaalisen median kieltäytyjä, liiketoiminnan kannalta se tuo paljon mahdollisuuksia, jotka olisi sulaa hulluutta ohittaa.

Yksi artikkeleista käsitteli nostalgiaa ja millaista arvoa se itsessään ihmisille tuo, en kuitenkaan onnistunut sisällyttämään sitä tekstiini, mutta aihe oli todella mielenkiintoinen. Itse nuoruuteni eläneenä maailmassa, jossa teknologia oli vasta alkutekijöissään koen elämän ilman teknologiaa äärettömän nostalgisena. En ollut sitä osannut ajatellakaan ennen kuin luin artikkelin. Uskon myös vahvasti, että vaikka elämme nyt murrosaikaa jossa vähittäistavarakaupat muuttavat verkkoon. Joku päivä konkreettisilla kaupoilla on myös nostalginen arvo, jota alamme arvostaa enemmän.

Lähteet

Connecting the dots, Consumer trends that will shape 2020. 2019. Glopalwebindex.

Kati Hirvasniemi , ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *