Haluan kertoa tässä blogissa matkastamme Eurooppaan viime kesänä. Rakastamme perheeni kanssa vapauden tunnetta ja aikatauluttomuutta, meille ei siis sopisi reissu, jossa on tietyt aikataulutukset ja kohteet. Olemme karavaanareita ja teemme hurjiakin reissuja, joutuen aina jopa hankaliinkin tilanteisiin, mutta se lisää elämään jännitystä ja sisältöä joita on mukava muistella vanhana. Minulla olisi paljon kerrottavaa erilaisista reissuistamme, mutta tässä blogissa haluan palata aikaan, joka tapahtui viime kesälomalla, eli reissuun Euroopassa ja 10 000 km ajoreissuun.
Read more: Vapauden tunne matkailussaMatkan suunnittelu alkaa
Olimme jo monena vuonna reissanneet Norjaan, tutkien erilaisia paikkoja ja tiet olivat tulleet tutuksi. Matkat suoritamme joko henkilöautolla, jolloin yövymme teltassa tai mökeissä, mutta meillä on myös matkailuauto “hitaampaan” reissaamiseen. Euroopan reissulle lähdettäessa halusimme lähteä henkilöautolla, koska vanha matkailuautomme ei olisi varmaankaan kestänyt Viroa pidemmälle, jouduimmehan sitä viime vuosina korjaamaan tien päällä Norjassa useaan otteeseen. Huollatimme automme huolella ja teimme suunnitelmaa hiukan, mitä haluaisimme nähdä ja mihin tähtäisimme. Olimme senkin verran hurjia että halusimme lähteä autolla Espanjan Fuengirolaan, jonne ajokilometrejä tulisi jopa 5000 km. Henkilöautolla lähdettäessä oli yövyttävä henkilöautossa, koska halusimme pitää tiukan matkapudjetin. Kun päämäärä ja matkapudjetti oli mietittynä sekä majoitus määränpäässä varattuna, alkoi pakkaaminen ja laivamatkojen varaaminen.
Matka alkaa
Koittaa matkan alkamisen aamu. Herätys klo 3.00, koska ennen laivamatkaa Suomesta Viroon täytyy hakea vielä avain herttaiselta naiselta, jolta olemme vuokranneet hänen Espanjan asuntonsa. Kerkeämme ajaessa Kuopiosta Helsinkiin monta kertaa miettimään, että onhan meillä kaikki tarvittavat rajojen ylitykseen, koska kaikki muuthan voi ostaa matkalta. Kun vihdoin saimme avaimen ja saimme syödyksi, jännitys alkoi toden teolla. Menimme jonottamaan laivaan ja teimme viimehetken suunnitelmia. Vihdoin laivaan päästyä ja kannelle kavutessa valtasi onnellisuuden tunne, vapaus.
Matkasimme Viron kautta Latviaan (josta ostimme myös hiukan janojuomista) ja ensimmäinen yöpymispaikka oli Liettuan matkailualueella, jonne saavuimme keskellä yötä. Voitte kuvitella, ettei uni tullut kun päivän ajojen jälkeen auton moottori lämmitti matkustustilaa ja ulkonakin oli lämmintä. Onneksi ummistimme silmät edes hetkeksi, koska edessä oli pitkä ajomatka seuraavana päivänä. Aamulla maksettuamme majoituksen 20€, kävimme läheisessä kaupassa ostamassa aamupalaa. Kovin luotettavalta ei tuntunut ostaa budjetinkaan takia valmista ruokaa ravintoloista, koska mieheni on keliaakikko ja tuolla alueella ei kovin hyvin tunnettu sanaa Gluteeniton, tai kielimuuri oli valtava.
Puolaan päästyämme matkaamme hidasti kiukan rengasrikko. Siinä sitten vaihdoimme rengasta autoon kun muut pyrhältivät ohi 80km/h tuntinopeudella. Onneksi olimme ottaneet vararenkaan mukaan ja varmistimme että se on hyvä. Pakko oli kuitenkin etsiä heti auki oleva paikka, jossa rengas voitaisiin uusia, jos sama kävisi. Olisi inhottava vieraassa maassa hommata hinuria ja varsinkaan kun kustannuksista ei tiedä. Rengasrikosta johtuen, jouduimme yöpymään Puolassa, koska meni pitkälle yöhön ennen kuin rengasliike sai renkaat vaihdettua, koska selvisi että toisessakin renkaassa oli runko rikki.
Kun renkaan vaihdosta oli selvitty, oli ihana jatkaa matkaa uusilla varmoilla renkailla. Nyt oli hyvä lähteä Saksan autobahnille. Kun olimme matkanneet Saksan läpi Ranskaan ja sieltä vihdoin Espanjan puolelle, olimme matkalla vielä joutuneet yöpymään 2 yötä. Ajo alkoi selkeästi painamaan ja pientä kiukkuakin oli ilmassa. Ruokailut hoidettiin joko kauppareissuilla tai sitten välillä kävimme burgerilla pikaruokapaikassa, jos sattui gluteenitonta olemaan saatavilla. Vielä yksi yö, ennen kuin jaksaisimme ihan perille ajaa.
Vihdoin perillä
Vihdoin koitti viimeinen autossa nukuttu yö, ja pääsisimme nukkumaan oikeaan sänkyyn ja kunnon suihkuun. Fuengirolassa kävimme ensin vielä ruokakaupassa ja suuntasimme sitten majoituspaikkaan lepäämään. Ruokakaupassa oli ihana poimia ruokaa ostoskärryyn koska se oli niin edullista. Oli ihana ottaa kaikkia raikkaita hedelmiä ja kunnon ruokaa. Majoituspaikkaan saavuttuamme, saatoimme hetkeksi ummistaa silmiä, mutta tottakai sitten oli pakko suunnata altaalle. Oli ihana tutustua paikkoihin ja pitemmät matkat teimme joko autolla tai julkisilla. Harmillisesti vain meihin tuli korona matkalla Espanjaan ja jouduimme 5 päivää elämään karanteenissa. Onneksi reissu kuitenkin oli 2,5 viikon mittainen joten pieni takapakki ei haitannut. Jos olisimme olleet lentokoneella liikenteessä niin varmasti olisi tullut ongelmia matkustuksen kanssa. Nautimme paikallisista hedelmistä, uimme joka päivä, otimme aurinkoa ja nautimme siitä, että olimme vapaita aikatauluttamaan oman menomme ja tekemään juuri sitä mitä halusimme.
Takaisin kotiin
Vaikka reissussa on mukavaa, on ihan kiva palata kotiin. Yksi asia oli vielä kokematta ja halusin ehdottomasti nähdä Ranskan Bordeauxissa olevan Chateau Carsinin viinitilan. Se oli ihana kokemus ja kotiin viemiseksi saimmekin 2 pulloa talon viiniä. Tästä matkasimme Pariisiin, koska tottakai oli nähtävä vielä Eiffeltorni. Mieheni halusi bookata meille ennen Pariisin reissua majoituksen, jotta ei tarvitsisi autossa nukkua. Hän löysikin oikean kultakimpaleen 
50€ majoituspaikka oli kuin oikea bordelli. Noh aamu valkeni onneksi ja suuntasimme Eiffeltornille. Mahtava kokemus kaikenkaikkiaan. Tästä oli hyvä jatkaa sitten pikainen ajomatka kotiin ja matkasimme Luxemburgin, Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta lautalla kotiin. Yhteensä noin 10 000 km mieheni ja 6 vuotiaan poikamme kanssa. Matka oli ihana, ja vapauttava. Ensikesän reissua suunnitellessa.
