{"id":838,"date":"2020-09-02T10:03:07","date_gmt":"2020-09-02T10:03:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.charter-arctic.org\/?page_id=838"},"modified":"2020-09-02T10:03:07","modified_gmt":"2020-09-02T10:03:07","slug":"suomi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/suomi-sami-nordic\/suomi\/","title":{"rendered":"Arktisten maa-alueiden luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat tekij\u00e4t ja takaisinkytkenn\u00e4t"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Charter on EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama tutkimushanke, joka on syntynyt halusta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin arktisten alueiden nopeisiin ilmaston ja maank\u00e4yt\u00f6n muutoksiin johtavia prosesseja.<\/p>\n\n\n\n

Hankkeen nimi tulee englanninkielisen nimen lyhenteest\u00e4:  Drivers and Feedbacks of Changes in Arctic Terrestrial Biodiversity <\/em>(Arktisten maa-alueiden luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat tekij\u00e4t ja takaisinkytkenn\u00e4t).<\/strong> Syksyll\u00e4 2020 alkaneessa nelivuotisessa hankkeessa on mukana 21 tutkimuslaitosta yhdeks\u00e4st\u00e4 maasta (koko lista l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/em>). Charteria koordinoi Lapin yliopiston Arktinen keskus ja sen johtajana on tutkimusprofessori Bruce Forbes.<\/p>\n\n\n\n

Charter keskittyy muutoksiin Pohjois-Euroopassa ja Luoteis-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Ilmaston ja maank\u00e4yt\u00f6n muutokset vaikuttavat niin arktisen luonnon monimuotoisuuteen kuin lumipeitteeseen, merij\u00e4\u00e4h\u00e4n ja ikiroutaan. Niiden muutoksilla on puolestaan seurannaisvaikutuksia ja takaisinkytkent\u00f6j\u00e4 Arktiksen alueelliseen ilmastoon. <\/p>\n\n\n\n

Ilmaston,  maank\u00e4yt\u00f6n ja luonnon monimuotoisuuden muutokset tuntuvat erityisesti luonnossa ty\u00f6skentelevien ihmisten kuten poronhoitajien  arjessa. Esimerkiksi talvella 2013-2014 koettiin  maailman tuottavimmalla poronhoitoalueella Jamalin niemimaalla Siperiassa laaja laidunten j\u00e4\u00e4tyminen. Sen seurauksena tundralla asuvat  nenetsit menettiv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 61 000 poroa eli arviolta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka viidennen poronsa. Osa perheist\u00e4 menetti kaikki poronsa.  He alkoivat harjoittaa kalastusta voidakseen el\u00e4\u00e4 tundralla sen ajan, kun porotokkien toipuminen ennalleen kest\u00e4\u00e4. Suomessa puolestaan  talven 2019-2020 vaikeat laidunnusolot johtivat arviolta 15 000 poron menetyksiin ja samalla  poronhoitajien ty\u00f6taakan lis\u00e4\u00e4ntymiseen ja suuriin taloudellisiin tappioihin. <\/p>\n\n\n\n

Poronhoitajille  ja poronhoidon ymp\u00e4rille muodostuneille kulttuureille poro on el\u00e4imen\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4. Samalla se on my\u00f6s avainlaji arktisissa ekosysteemeiss\u00e4; sen olemassaolo vaikuttaa voimakkaasti eli\u00f6yhteis\u00f6jen toimintaan. Porolaidunnuksen ohjailun avulla poronhoito voi elinkeinona vaikuttaa jopa ikirouta-alueiden l\u00e4mp\u00f6tilaan, ja kasvillisuusvaikutusten kautta alueelliseen ilmastoon.<\/p>\n\n\n\n

Charter-hankkeen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 arktisten yhteis\u00f6jen sopeutumiskyky\u00e4 ilmastossa ja luonnon monimuotoisuudessa tapahtuviin muutoksiin. T\u00e4t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n muun muassa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 havaintoja, analyysej\u00e4 ja mallinnuksia. Hankkeessa haetaan pitk\u00e4\u00e4 aikaperspektiivi\u00e4 siihen,  mit\u00e4 jo olemassa oleva havaintoaineisto kertoo tapahtuneista muutoksista lyhyell\u00e4, keskipitk\u00e4ll\u00e4 ja pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Muutosten tarkasteluv\u00e4li alkaa aina  holoseenikaudelta (viimeksi kuluneet 11 000 vuotta), mutta yksityiskohtaiset tutkimukset kohdentuvat  viimeisten 40 vuoden aikajaksolle. <\/p>\n\n\n\n

Yhdess\u00e4 paikallisten elinkeinojen harjoittajien kanssa ty\u00f6skennellen Charter tuottaa tietoa ja kehitt\u00e4\u00e4 vaihtoehtoisia polkuja tulevaan. Tarkoituksena on entist\u00e4 paremmin sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 paikallisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, vaikutuksia ilmastomallinnuksen ty\u00f6kaluihin. Charter pyrkii n\u00e4in kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n alueellisesti t\u00e4rke\u00e4t elinkeinot huomioivia skenaarioita vuoteen 2050 saakka. Tavoitteena on,  ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ottaisi huomioon  my\u00f6s paikallisten yhteis\u00f6jen ja elinkeinojen aktiivisen toimijuuden muutoksiin sopeutumisessa ja niiden hillinn\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Charter koostuu seitsem\u00e4st\u00e4 \u201cty\u00f6paketista\u201d, joissa tutkijat useasta maasta ja eri tieteenaloilta tekev\u00e4t tutkimusta yhdess\u00e4. Hankkeen aikana sen ty\u00f6t\u00e4 tukee my\u00f6s neuvoa-antava asiantuntijaryhm\u00e4, johon kuuluu ammattilaisia poronhoidon, hallinnon eri tasojen ja tiedeviestinn\u00e4n aloilta. <\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4li haluat lis\u00e4tietoa suomeksi, ota yhteytt\u00e4: sirpa.rasmus[at]ulapland.fi<\/p>\n\n\n\n

Arktisten maa-alueiden luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat tekij\u00e4t ja takaisinkytkenn\u00e4t<\/a>Download<\/a><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Charter on EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama tutkimushanke, joka on syntynyt halusta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin arktisten alueiden nopeisiin ilmaston ja maank\u00e4yt\u00f6n muutoksiin johtavia prosesseja. Hankkeen nimi tulee englanninkielisen nimen lyhenteest\u00e4:  Drivers and Feedbacks of Changes in Arctic Terrestrial Biodiversity (Arktisten maa-alueiden luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat tekij\u00e4t ja takaisinkytkenn\u00e4t). Syksyll\u00e4 2020 alkaneessa nelivuotisessa hankkeessa on mukana 21 tutkimuslaitosta yhdeks\u00e4st\u00e4 maasta (koko<\/p>\n

Read More<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":49630,"featured_media":1133,"parent":830,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-838","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/users\/49630"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=838"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/838\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/830"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/charterarctic\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}