{"id":280,"date":"2021-02-04T13:25:27","date_gmt":"2021-02-04T11:25:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/?p=280"},"modified":"2021-02-04T13:25:27","modified_gmt":"2021-02-04T11:25:27","slug":"miten-onnistua-tyohyvinvoinnin-mittaamisessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/2021\/02\/04\/miten-onnistua-tyohyvinvoinnin-mittaamisessa\/","title":{"rendered":"Miten onnistua ty\u00f6hyvinvoinnin mittaamisessa?"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"font-weight: 400\">Ty\u00f6hyvinvointiin liittyv\u00e4t kyselyt ja kartoitukset ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 monissa organisaatiossa. Kyselyiden ja kartoitusten avulla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan k\u00e4sityst\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden jaksamisesta, ty\u00f6n mitoituksesta ja ilmapiiriin liittyvist\u00e4 havainnoista. Usein ty\u00f6hyvinvointikyselyt ovat viel\u00e4 harvoin toistuvia, omaan arvioon perustuvia katsauksia nykyiseen tilanteeseen. Tulosten k\u00e4sittely ja sen aikaansaamat todelliset muutokset j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin, mik\u00e4 voi heikent\u00e4\u00e4 tehtyjen selvitysten tehoa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400\">Mittaus- ja terveysteknologian kehittyminen ja arkip\u00e4iv\u00e4istyminen on yksi keino tuoda organisaatioihin ajantasaista ja objektiiviseen mittaukseen perustuvaa tietoa ty\u00f6ntekij\u00f6iden jaksamisesta.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400\">\u201cHyvinvointiteknologia tuo uusia mahdollisuuksia yksil\u00f6llisen ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseen. Vastuuta kehitt\u00e4misest\u00e4 ei voida kuitenkaan ulkoistaa ty\u00f6ntekij\u00e4lle, vaan kyse on sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n yhteisty\u00f6st\u00e4. Ty\u00f6nantajan kannattaa selvitt\u00e4\u00e4 millaisia mittareita on saatavilla ja tarjota ty\u00f6ntekij\u00f6ille k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ty\u00f6kaluja, jotka motivoivat toivottuun muutokseen\u201d, toteaa Moodmetricill\u00e4 asiakkuusjohtajana toimiva Henna Salonius. Henna valmisteleekin parhaillaan v\u00e4it\u00f6skirjaa ihon s\u00e4hk\u00f6njohtavuuden pitk\u00e4aikaismittauksista osana ty\u00f6uupumuksen tunnistamista ja ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 Tampereen yliopistossa.<\/span><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\" wp-image-281 alignright\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/files\/2021\/02\/kuva-300x200.jpg\" alt=\"\" width=\"301\" height=\"204\" \/><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400\">Oli ty\u00f6hyvinvoinnin seuraamisen <\/span><span style=\"font-weight: 400\">v\u00e4lineen\u00e4 sitten kysely tai fysiologinen mittaus, sen on syyt\u00e4 olla tarkoituksenmukaista. Lis\u00e4ksi kuilua havaittujen kehitt\u00e4miskohteiden ja niihin reagoinnin v\u00e4lill\u00e4 lienee joka tapauksessa syyt\u00e4 pienent\u00e4\u00e4. <\/span><span style=\"font-weight: 400\">Seuraavassa on koottu Hennan vinkkej\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnin mittaamisessa onnistumiseen.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><strong>Mit\u00e4 et voi mitata, sit\u00e4 et voi johtaa<\/strong><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400\">Ty\u00f6hyvinvointi erityisesti digiajassa on hyvin monitahoinen ja toisinaan vaikeasti mitattavissa. Digiajan ty\u00f6hyvinvointia kuvaa ennen kaikkea onnistunut psyykkisen kuormituksen s\u00e4\u00e4tely, johon liittyy esimerkiksi kyky keskitty\u00e4, ty\u00f6n ja vapaa-ajan tasapaino sek\u00e4 kehon ja mielen terveys. Sairauspoissaolojen seuranta kertoo kyll\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kuormituksen s\u00e4\u00e4telyn onnistumisesta, mutta parempi olisi, jos l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n mittarit, jotka kertovat onnistuneesta ty\u00f6hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 ja edist\u00e4misest\u00e4. Toisinaan ty\u00f6ntekij\u00e4t itse eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole parhaita informaation l\u00e4hteit\u00e4. Joskus voi olla hyv\u00e4 kysy\u00e4 perheelt\u00e4, miten siell\u00e4 kotona jaksellaan ty\u00f6p\u00e4ivien j\u00e4lkeen. Hyvin valittujen mittareiden avulla organisaatio saa tietoa, kuinka kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla suorituskyky on.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><strong>Mittaaminen on parhaimmillaan ty\u00f6t\u00e4 tutkivan otteen edist\u00e4mist\u00e4<\/strong><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400\">Ty\u00f6paikat ja ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ovat erilaisia, joten kaikille sopivaa mittaussapluunaa on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Erilaisia mittareita hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan kuitenkin omaksua tutkiva ja ty\u00f6t\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4 ote, jossa mittaamisen avulla voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4miskohteet ja parhaimmillaan ne ohjaavat toimintaa haluttuun suuntaan. Mittareiden tarjoaminen my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden oman ty\u00f6n tuunaamiseen on hyv\u00e4 keino. Esimerkiksi fysiologisilla mittauksilla ty\u00f6ntekij\u00e4 voi selvitt\u00e4\u00e4 millainen ty\u00f6skentely-ymp\u00e4rist\u00f6 tukee omaa suoriutumista parhaiten. Kaikkia ei avokonttori h\u00e4iritse, mutta joillekin ty\u00f6skentely omassa rauhassa voi olla ainoa keino keskitty\u00e4.<\/span><\/p>\n<h2><strong>Mitataan vain asioita, joiden kehitt\u00e4miseen ollaan my\u00f6s valmiita laittamaan resursseja<\/strong><\/h2>\n<p><span style=\"font-weight: 400\">Mittaamiseen saatetaan l\u00e4hte\u00e4 mielenkiintoisen mittarin l\u00f6ydytty\u00e4 kovalla innolla ja palautetta odotetaan kuumeisesti. On kuitenkin mitattavien n\u00e4k\u00f6kulmasta \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4motivoivaa, jos mittauksesta saatuja tietoja ei hy\u00f6dynnet\u00e4 tai k\u00e4ytet\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena. Jos mik\u00e4\u00e4n ei muutu mittauksen j\u00e4lkeen, kasvaa riski sille ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t halua en\u00e4\u00e4 osallistua mittauksiin tai suhtautuvat niihin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti. <\/span><span style=\"font-weight: 400\">Aina kyse ei ole siit\u00e4, etteik\u00f6 mittaustietoja olisi k\u00e4ytetty p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena. Joskus saattaa k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 toimenpiteist\u00e4 viestiminen henkil\u00f6st\u00f6lle on j\u00e4\u00e4nyt tekem\u00e4tt\u00e4.<\/span><\/p>\n<h2><strong>Ty\u00f6 alkaa vasta mittaamisen j\u00e4lkeen<\/strong><\/h2>\n<p><span style=\"font-weight: 400\">Varsinainen ty\u00f6 alkaa vasta tulosten vahvistuttua, sill\u00e4 pelk\u00e4n raportin takia mittauksia ei kannata tehd\u00e4. Kehityskohteiden l\u00f6ydytty\u00e4 on viestitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6lle mit\u00e4 tullaan tekem\u00e4\u00e4n ja miten onnistumista arvioidaan. Ja tosiaan, k\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 ne hihat ja toteuttaa havaitut muutostarpeet.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400\">Kirjoituksessa on haastateltu asiantuntijana Moodmetricin asiakkuusjohtajaa, psykologian v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Henna Saloniusta (BBA, HM). Henna on aiemmin ty\u00f6skennellyt tutkijana tietoty\u00f6n tuottavuuden ja hyvinvoinnin teemojen parissa Tampereen yliopistossa.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ty\u00f6hyvinvointiin liittyv\u00e4t kyselyt ja kartoitukset ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 monissa organisaatiossa. Kyselyiden ja kartoitusten avulla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan k\u00e4sityst\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden jaksamisesta, ty\u00f6n mitoituksesta ja ilmapiiriin liittyvist\u00e4 havainnoista. Usein ty\u00f6hyvinvointikyselyt ovat viel\u00e4 harvoin toistuvia, omaan arvioon perustuvia katsauksia nykyiseen tilanteeseen. Tulosten k\u00e4sittely ja sen &hellip; <a href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/2021\/02\/04\/miten-onnistua-tyohyvinvoinnin-mittaamisessa\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":3766,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[453349,43359],"tags":[470247,6758,724513,43359],"class_list":["post-280","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kooste","category-tyohyvinvointi","tag-kysely","tag-mittaaminen","tag-seuranta","tag-tyohyvinvointi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/280","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3766"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=280"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/280\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":284,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/280\/revisions\/284"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=280"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=280"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digiajantyohyvinvointi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=280"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}