[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_row _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.18.0″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content”][et_pb_text _builder_version=”4.20.4″ _module_preset=”default” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” theme_builder_area=”post_content” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
Katja Kankaanp\u00e4\u00e4 ty\u00f6skentelee liiketalouden lehtorina Digitaaliset ratkaisu -osaamisryhm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 vastuullisen johtamisen asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi-hankkeessa<\/span>.\u00a0 Artikkeli on alun perin julkaistu Pohjoisen tekij\u00e4t -blogissa 23.8.2023.<\/a><\/span><\/em><\/p>\n Lapin ammattikorkeakoulun Digitiimi \u2013 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n -hankkeen tavoitteena on kasvattaa lappilaisten yritysten osaamista yhteis\u00f6llisyyden ja vuorovaikutuksen rakentamiseen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toimittaessa.<\/span><\/p>\n Kohtaaminen on yhteis\u00f6llisyyden perusta, jossa viestinn\u00e4n ja vuorovaikutuksen merkitys on suuri. Mutta mit\u00e4 viestint\u00e4 ja vuorovaikutus ovat, mit\u00e4 niilt\u00e4 halutaan? Haluatko haastaa henkil\u00f6n kilpailuun vai leikkiin? Kysymyksi\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 esimerkiksi debatin ja dialogin periaatteellisilla eroilla.<\/span><\/p>\n Debatissa osallistujilla on oma n\u00e4k\u00f6kanta, jota puolustetaan ja vastapuolen n\u00e4k\u00f6kantaa pidet\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. Debatti on enemm\u00e4nkin v\u00e4ittely\u00e4, vastapuolen voittamista ja oikeassa olemista, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n yhteisen n\u00e4k\u00f6kulman l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Dialogissa ei ole tarkoitus olla oikeassa tai v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, vaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasa-arvoista vuorovaikutusta, tulkintoja ja uusia merkityksi\u00e4 asioille. Dialogissa jokaisen osallistujan n\u00e4k\u00f6kulma on yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4. Kun dialogiin osallistujat pit\u00e4v\u00e4t kaikkia osallistujia ja heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmiaan tasa-arvoisena, syntyy aitoa vuorovaikutusta. Vuorovaikutus puolestaan monipuolistaa osallistujien n\u00e4k\u00f6kulmia asiaan, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 uusia kysymyksi\u00e4 ja edelleen ymm\u00e4rryksen syventymist\u00e4 ja laajentumista. (Holm, Poutanen & St\u00e5hle 2018.)<\/span><\/p>\n <\/span><\/p>\n Digitiimin toukokuun webinaarissa 2023, Tulevaisuuden yhteis\u00f6llisen et\u00e4ty\u00f6n johtaminen, futuristi Perttu P\u00f6l\u00f6nen (2023) kertoi tarinan, joka avaa dialogin ja debatin eroja. Tarinassa isovanhemmat olivat matkalla m\u00f6kille lapsenlapsensa kanssa. Lapsi luki tupakka-askista, kuinka paljon tupakointi lyhent\u00e4\u00e4 vuosissa ihmisen elinaikaa. Mummo oli tupakoitsija. Lapsi laski itsekseen, kuinka monta vuotta mummon elinik\u00e4 on tupakoinnin vuoksi lyhentynyt ja kertoi sen mummolle. Mummo ei puhunut matkan aikana en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Esimerkkitarina osoittaa, ettei vuorovaikutuksessa oikeassa oleminen, pelkk\u00e4 fakta tai nokkeluus ole aina oleellisin asia, vaan vuorovaikutukseen tarvitaan my\u00f6s lempeytt\u00e4.<\/span><\/p>\n Tulevaisuuden ty\u00f6ss\u00e4 ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 informaatiovallankumouksesta inhimilliseen vallankumouksen, mik\u00e4 tarkoittaa inhimillisten arvojen korostumista. Vaikka teko\u00e4ly ja automatisaatio tekev\u00e4t entist\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 ihmisten puolesta, automaattisen tiedonk\u00e4sittelyn tuottaman tiedon tulkintaan tarvitaan edelleen inhimillisi\u00e4 taitoja. (P\u00f6l\u00f6nen 2023.) Ihmiset tuovat tulevaisuuden ty\u00f6h\u00f6n persoonallisuutensa, inhimilliset arvonsa, my\u00f6t\u00e4tuntonsa ja kykyns\u00e4 tulkitsijana. Tulevaisuuden ty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan luovia ongelmanratkaisijoita, jotka osaavat tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.<\/span><\/p>\n <\/span><\/p>\n Vuorovaikutus on asioihin vaikuttamista, joka mahdollistuu keskustelulla, kuuntelulla, l\u00e4sn\u00e4ololla, kiinnostuksella, yhteisty\u00f6ll\u00e4, empaattisuudella, toisten tukemisella ja tilan antamisella. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutustaitojen merkitys korostuu, eiv\u00e4tk\u00e4 debatti eli kilpailuasetelmat, ennakkoasenteet, syytt\u00e4minen tai vastuunsiirto kuulu hyv\u00e4\u00e4n, kannustavaan ja yhteis\u00f6lliseen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n.<\/span><\/p>\n Vuorovaikutustaidot ovat kyky\u00e4 ja halua ajatusten, mielipiteiden ja kokemusten vaihtoon sek\u00e4 kyky\u00e4 ja taitoa toimia yhdess\u00e4. Vuorovaikutus tuo my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia, kun ollaan aidosti l\u00e4sn\u00e4 ja kuunnellaan, kannustetaan ja rohkaistaan toisia, huomioidaan ja ilahdutetaan, arvostetaan ja kunnioitetaan toisia, hillit\u00e4\u00e4n omia tunteita ja vastataan toisen tunteisiin. (Ty\u00f6turvallisuuskeskus 2023.)<\/span><\/p>\n Tuntuu helpolta, eik\u00f6? Aito vuorovaikutus vaatii aikaa ja taitoa, my\u00f6s halua oppia hyv\u00e4ksi vuorovaikuttajaksi. Vuorovaikutustaidot eiv\u00e4t tarkoita samaa kuin sosiaaliset taidot; on helpompaa olla sosiaalinen kuin omata hyvi\u00e4 vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaitojakin voi oppia ja kehitt\u00e4\u00e4 jatkuvasti, se my\u00f6s kannattaa, kukaan ei ole siin\u00e4k\u00e4\u00e4n asiassa valmis.<\/span><\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutukseen ja yhteis\u00f6llisyyteen tuovat lis\u00e4maustetta muuttuva ja muuttunut ty\u00f6. Ty\u00f6n tekeminen on siirtynyt perinteisest\u00e4 l\u00e4hity\u00f6st\u00e4 et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n ja hybridity\u00f6h\u00f6n. Ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n monipaikkaisesti ja moniaikaisesti, synkronisesti ja asynkronisesti. Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ajatellen synkronisessa ja asynkronisessa tekemisess\u00e4 ja vuorovaikutuksessa on hyv\u00e4t ja huonot puolensa.<\/span><\/p>\n Synkronisessa eli samanaikaisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4 yhteisty\u00f6 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kset saadaan nopeasti aikaan. My\u00f6s sosiaalisten suhteiden ja luottamuksen rakentuminen tapahtuvat reaaliaikaisesti luontevammin ja nopeammin kuin asynkronisesti eli eriaikaisesti.<\/span><\/p>\n Varsinkin kasvokkain tapahtuva samanaikainen kohtaaminen usein vahvistaa yhteis\u00f6llisyyden muodostumista. Kuitenkaan et\u00e4v\u00e4lineill\u00e4 tapahtuva samanaikainen kohtaaminen ei v\u00e4henn\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden syntymist\u00e4, varsinkaan, kun osallistujilla on kamerat p\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin ilmeet ja eleet v\u00e4littyv\u00e4t kaikille. Toisaalta samanaikaisessa live-kohtaamisessa \u00e4\u00e4nekk\u00e4immill\u00e4 on valtaa, jolloin vuorovaikutus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kaikkia huomioivaa. T\u00e4ll\u00f6in eriaikaisesti esimerkiksi viestint\u00e4kanavilla tapahtuva vuorovaikutus mahdollistaa, lis\u00e4\u00e4 ja tukee kaikkien osallistumista, mik\u00e4 puolestaan lis\u00e4\u00e4 yhteenkuuluvuuden kokemusta. (Peltonen 2022.)<\/span><\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n muuttumisesta huolimatta perustarpeet pysyv\u00e4t samoina. Ty\u00f6n tekemisess\u00e4 tarvitaan yksil\u00f6ty\u00f6t\u00e4, tiimity\u00f6t\u00e4 ja verkostoja. N\u00e4it\u00e4 elementtej\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 rakentamaan, vaikka ty\u00f6t\u00e4 teht\u00e4isiin kyn\u00e4ll\u00e4 ja paperilla tai digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/span><\/p>\n Digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 vuorovaikutuksen taso kuitenkin muuttuu. Ihmisill\u00e4 saattaa olla kynnys laittaa kamera p\u00e4\u00e4lle, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 sanattoman viestinn\u00e4n perillemenoa. Sanojen tulkitsemisen, viestien ymm\u00e4rt\u00e4misen ja my\u00f6s yhteenkuuluvuuden tunteen syntymisen vuoksi tarvitaan ihmisten eleiden ja ilmeiden n\u00e4kemist\u00e4 et\u00e4yhteydell\u00e4kin tapahtuvassa kohtaamisessa.<\/span><\/p>\n Digitiimin webinaarissa tietokirjailija Riikka Gassen (2023) puhui naamah\u00e4pe\u00e4st\u00e4, jonka vuoksi ihmiset eiv\u00e4t halua laittaa kameraa p\u00e4\u00e4lle. Ihmiset keskittyv\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n, milt\u00e4 omat kasvot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t muiden n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteill\u00e4. Toimistolla kulkiessamme ja tavatessamme ty\u00f6kavereita kasvotusten harvemmin ajattelemme, milt\u00e4 juuri sill\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4yt\u00e4mme.<\/span><\/p>\n Yhteis\u00f6llisyyden rakentamiseen tarvitaan niin et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 kuin et\u00e4v\u00e4lineill\u00e4kin samaa tutustumista toisiin ja luottamuksen rakentamista kuin live-kohtaamisissa. Gassen korosti digitaalisen fasilitoinnin merkityst\u00e4 tiimin vuorovaikutuksen ja yhteis\u00f6llisyyden rakentumisessa. Tulee tunnustaa, ett\u00e4 et\u00e4v\u00e4lineill\u00e4 tutustuminen on erilaista kuin live-kohtaamisissa sek\u00e4 antaa aikaa ja mahdollisuutta tutustumiseen, mill\u00e4 vahvistetaan keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta my\u00f6s et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4. (Gassen 2023.)<\/span><\/p>\n Gassen kertoi webinaarin puheenvuorossaan erilaisten digikanavien kautta tapahtuvasta viestinn\u00e4st\u00e4. Kirjoitettu teksti on usein suoraviivaisempaa ja asiapitoisempaa puheeseen verrattuna. Inhimillisyyden v\u00e4litt\u00e4minen kirjoitetussa viestiss\u00e4 voi olla vaikeampaa ja vastaanottaja voi tulkita viestin negaation kautta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi viestittelyss\u00e4 tarvitaan erityist\u00e4 huomiota empatian v\u00e4litt\u00e4miseen. Viestien sis\u00e4lt\u00f6ihin ja niihin reagoimiseen voi lis\u00e4t\u00e4 yst\u00e4v\u00e4llisyyden ilmaisuja esimerkiksi hymi\u00f6it\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. N\u00e4in saadaan osoitettua viestin vastaanottajalle v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4 ja huomioimista. Toki samaan aikaan viestin vastaanottajalla on my\u00f6s vastuunsa viestin tulkinnassa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 ja rauhassa pohtia, miten tulkitsee viestin. Onko suhtautuminen ehk\u00e4 jo valmiiksi kielteinen vaiko lukeeko viestin positiivisella mielell\u00e4? Hyv\u00e4n digitaalisesti rakentuvan yhteisty\u00f6n edellytyksen\u00e4 on empaattinen viestint\u00e4 ja lukutaito. (Gassen 2023.)<\/span><\/p>\n Yhteenkuuluvuuden tunne lis\u00e4\u00e4 sitoutumista ty\u00f6h\u00f6n, yhteisiin tavoitteisiin ja ryhm\u00e4\u00e4n kuuluminen sin\u00e4ns\u00e4 on palkitsevaa. My\u00f6nteinen ilmapiiri, kannustus ja vertaistuki vaikuttavat positiivisesti my\u00f6s ty\u00f6n tuloksiin. Et\u00e4ty\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat tutkitusti kokeneet irrallisuuden tunteita, erist\u00e4ytyneisyytt\u00e4 ja sosiaalisen tuen puutetta enemm\u00e4n kuin pelk\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hity\u00f6ss\u00e4. Et\u00e4ty\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on puhuttukin paljon yhteis\u00f6llisyydest\u00e4.<\/span><\/p>\n Kuitenkin jo ennen koronaa tehdyiss\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 k\u00e4sitteleviss\u00e4 tutkimuksissa on todettu, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 noin 54 prosenttia on tuntenut yhteenkuuluvuuden tunnetta ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. Vaikka siis tehtiin p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti l\u00e4hity\u00f6t\u00e4, l\u00e4hes puolet ty\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4 ei kokenut vahvaa yhteenkuuluvuutta ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4.<\/span><\/p>\n Monipaikkaisen ty\u00f6n asiantuntija Ulla Vilkman totesikin webinaarissa, ett\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikalla k\u00e4yminen ja muiden n\u00e4keminen ei todista yhteis\u00f6llisyyden olevan kunnossa. Suurempi merkitys on sill\u00e4, mit\u00e4 ja miten ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja vahva yhteenkuuluvuuden tunne voikin synty\u00e4 my\u00f6s et\u00e4- ja hybiridity\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n Yhteis\u00f6llisyys ja ihmisten empaattisuus toisiaan kohtaan ovat asioita, joita ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6ntekemisen muodoista riippumatta ei voida unohtaa tai sivuuttaa. Kun ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteen ja puhaltavat yhteen hiileen, ty\u00f6ss\u00e4 syntyy my\u00f6nteisi\u00e4 tuloksia. Yhteis\u00f6llisyys ja positiivinen ilmapiiri vahvistavat empaattisuutta ja aitoa vuorovaikutusta. (Vilkman 2023.)<\/span><\/p>\n Sen sijaan, ett\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n luomaan yhteist\u00e4 kulttuuria ulkoisilla tekij\u00f6ill\u00e4, kuten samanlaisilla huppareilla tai lippiksill\u00e4, voitaisiin mietti\u00e4, miten tavoiteltu kulttuuri ilmenee ty\u00f6n lomassa. Jos organisaatiokulttuuria halutaan kehitt\u00e4\u00e4 vaikkapa vahvasti yhteis\u00f6lliseksi ja luovaksi, on mahdollistettava n\u00e4m\u00e4 asiat arjen ty\u00f6ss\u00e4.<\/span><\/p>\n Tutkimusten mukaan yhteenkuuluvuuden kokemukset lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t noin 35 prosentilla, kun ty\u00f6nteolle sek\u00e4 sen paikalle ja ajalle ei m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 liian tiukkoja raameja. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n fyysinen l\u00e4sn\u00e4olo ja ty\u00f6teht\u00e4vien tekeminen toimistolla eiv\u00e4t vahvista yhteenkuuluvuutta, vaan se, mit\u00e4 tiimin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n Tiimeihin syntyv\u00e4t mikrokulttuurit vahvistavat yhteenkuuluvuutta pienest\u00e4 kontekstista isompaan; tiimien mikrokulttuurit eiv\u00e4t sulje pois yhten\u00e4ist\u00e4 organisaatiokulttuuria, vaan ne ilmenev\u00e4t samanaikaisesti ja vahvistavat toisiaan. Yhteis\u00f6llisyys rakentuu ennen kaikkea vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa tehtiinp\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 et\u00e4n\u00e4, l\u00e4hity\u00f6n\u00e4, samanaikaisesti tai eriaikaisesti.<\/span><\/p>\n Turvallisen ilmapiirin rakentaminen on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Psyykkisen yhteyden tunne on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin fyysinen l\u00e4heisyys tai samapaikkaisuus. Toimistolla sivutuotteena syntyy fyysist\u00e4 l\u00e4heisyytt\u00e4, mutta siit\u00e4 huolimatta psyykkinen l\u00e4heisyys on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Psyykkinen yhteys on kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 tuntee toisen, pit\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 ja on kiva kohdata h\u00e4net ja tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 yhdess\u00e4. My\u00f6s et\u00e4yhteydell\u00e4 ja et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 psyykkinen yhteys voi olla vahva. (Vilkman 2023.)<\/span><\/p>\n Yhteis\u00f6llisyys syntyy vuorovaikutuksessa ja kohtaamisissa ajasta, paikasta ja v\u00e4lineist\u00e4 riippumatta. Turvallinen ilmapiiri rakentuu toisiin tutustumisen ja yhdess\u00e4 tekemisen kautta sek\u00e4 et\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4sn\u00e4. Tutustuminen ja kohtaaminen vaativat lis\u00e4ksi jo aiemmin mainittua lempeytt\u00e4, yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4 ja my\u00f6nteisyytt\u00e4, jolloin ihminen kokee tulleensa kohdatuksi ja n\u00e4hdyksi. N\u00e4in syntyy luottamus sek\u00e4 psyykkinen l\u00e4heisyys ja psykologinen turvallisuus.<\/span><\/p>\n Turvallisessa ilmapiiriss\u00e4 jokainen ty\u00f6ntekij\u00e4 voi tuntea itsens\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi ja tulee kuulluksi omine ajatuksineen ja n\u00e4kemyksineen. On helppoa ja turvallista ilmaista itse\u00e4\u00e4n ja omia n\u00e4k\u00f6kulmia. Kaikille annetaan samanlainen arvo omana itsen\u00e4\u00e4n juuri sill\u00e4 taustalla, osaamisella, ominaisuuksilla ja arvoilla, joita h\u00e4nell\u00e4 on. Ihmisi\u00e4 tukeva, arvostava ja kuunteleva vuorovaikutustapa lis\u00e4\u00e4 hyvinvointia, vahvistaa ty\u00f6n merkityksellisyytt\u00e4 ja lujittaa luottamusta. (Rinne 2021, 156\u2013157.)<\/span><\/p>\n Luottamuksen ja turvallisen ilmapiirin pohdintojen \u00e4\u00e4rell\u00e4 voit my\u00f6s pohtia itse\u00e4si. Millainen vuorovaikuttaja sin\u00e4 olet? Huomioitko toiset, kuunteletko, osallistutko vai oletko ylenpalttinen h\u00f6p\u00f6tt\u00e4j\u00e4, joka rakastaa kuulla omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n? Huomioitko hiljaisemmat osallistujat, joilla voisi olla paljon annettavaa yhteiselle ajattelulle? Oletko siis yhteis\u00f6llinen vai yksil\u00f6llinen, vahvistatko vai v\u00e4henn\u00e4tk\u00f6 turvallisuuden kokemusta?<\/span><\/p>\n Yhteis\u00f6llisyyteen tarvitaan yhteiset tavoitteet ja yhdess\u00e4 tekemist\u00e4. Se voi olla yhdess\u00e4 tekemist\u00e4 samanaikaisesti ja eriaikaisesti, samassa paikassa tai eri paikoissa. Tarvitaan vuorovaikutusta ja merkityksellisi\u00e4 suhteita, joita voi synty\u00e4 my\u00f6s et\u00e4n\u00e4, esimerkiksi hajautetuissa tiimeiss\u00e4. Kaiken perustana on kohtaaminen ja luottamus.<\/span><\/p>\n Luottamusta ja sit\u00e4 kautta yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voidaan vahvistaa erilaisissa tilanteissa ja ulottuvuuksissa. Kahvitauoillakin tutustutaan toisiin, riippumatta siit\u00e4, tapahtuuko kohtaaminen ty\u00f6paikan kahviossa vai virtuaalisissa kahvitiloissa. My\u00f6s keskustelualueella kohdataan ihmisi\u00e4 kirjoitettujen viestien kautta.<\/span><\/p>\n On hyv\u00e4 pys\u00e4hty\u00e4 ja yritt\u00e4\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 viestin sanoma ja kohdata ihminen asian takana. Kohtaaminen on toisesta v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4. My\u00f6s fyysiselle ty\u00f6paikalle on hyv\u00e4 tulla tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 yhdess\u00e4, kohtaamaan sovitusti tai spontaanisti ty\u00f6kavereita. Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voidaan vahvistaa, jos yhdess\u00e4 sovitaan ja perustellaan, miksi ja milloin toimistolla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. (Vilkman 2023.)<\/span><\/p>\n Palataan viel\u00e4 tarinaan isovanhempien ja lapsenlapsen m\u00f6kkimatkasta sek\u00e4 tupakka-askista. Tarinan lopussa pappa kertoi lapselle, ett\u00e4 on helpompi olla nokkela kuin lempe\u00e4. Poika oli faktansa puolesta oikeassa, mutta yleisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja muun el\u00e4m\u00e4n konteksteissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon toisten tunteet.<\/span><\/p>\n Yleinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n keskustelukulttuuri on usein tutkimuksiin viittaamista ja faktojen esitt\u00e4mist\u00e4 eli nokkelana olemista. On helppoa olla nokkela ja n\u00e4p\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muita asiatietoon vedoten, vaativampaa on olla lempe\u00e4, yst\u00e4v\u00e4llinen sek\u00e4 huomioida toisten tunteet ja mielipiteet vuorovaikutuksessa. (P\u00f6l\u00f6nen 2023.)<\/span><\/p>\n Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ihmisten ei tarvitse aina olla oman erinomaisuutensa, oman n\u00e4k\u00f6kulmansa ja faktav\u00e4itt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kanssa viimeiseen saakka oikeassa. Yhteis\u00f6llisyyden vahvistaminen kohtaamisilla ja aidolla dialogilla sek\u00e4 et\u00e4n\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 tuo hyvinvointia kaikille. Haluatko sin\u00e4 olla oikeassa vaiko onnellinen?<\/span><\/p>\n P.S. Onko yksi halaus 1000 Teams-puhelun arvoinen? (P\u00f6l\u00f6nen 2023).<\/span><\/p>\n Gassen, R. 2023. N\u00e4k\u00f6kulmia tulevaisuuden digitaalisiin ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Tulevaisuuden et\u00e4ty\u00f6n yhteis\u00f6llinen johtaminen -webinaari 24.5.2023. Viitattu 24.5.2023 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digitiimi\/webinaarit\/<\/a><\/p>\n Holm, R., Poutanen, P., St\u00e5hle, P. 2018. Mik\u00e4 tekee dialogin: Dialogisen vuorovaikutuksen tunnuspiirteet ja edellytykset. Sitra. Viitattu 24.5.2023 https:\/\/www.sitra.fi\/artikkelit\/mika-tekee-dialogin-dialogisen-vuorovaikutuksen-tunnuspiirteet-ja-edellytykset\/<\/a><\/p>\n Peltonen, J. 2022. Mit\u00e4 ovat synkroninen ja asynkroninen kommunikointi? Cometa Solutions Oy. Viitattu 24.5.2023 https:\/\/cometasolutions.fi\/mita-ovat-synkroninen-ja-asynkroninen-kommunikointi\/<\/a><\/p>\n P\u00f6l\u00f6nen, P. 2023. Tulevaisuuden et\u00e4ty\u00f6 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Tulevaisuuden et\u00e4ty\u00f6n yhteis\u00f6llinen johtaminen -webinaari. Viitattu 24.5.2023 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/digitiimi\/webinaarit\/<\/a><\/p>\n Rinne, N. 2021. Rohkea organisaatio. Turvallinen ty\u00f6yhteis\u00f6 menestyy. Helsinki: Alma Talent Oy.<\/p>\n Ty\u00f6turvallisuuskeskus 2023, Vuorovaikutustaidot. Viitattu 25.5.2023 https:\/\/ttk.fi\/tyoturvallisuus\/tyoyhteiso\/vuorovaikutustaidot\/<\/a><\/p>\nNokkeluudesta lempeyteen<\/h2>\n
Kuuntele, kirjoita, kohtaa, v\u00e4lit\u00e4<\/h2>\n
Live\u00e4 ja onlinea<\/h2>\n
Positiivisuutta viestien tulkintaan<\/h2>\n
Yhteenkuuluvuus ennen ja nyt<\/h2>\n
Yhteenkuuluvuus kulttuurina<\/h2>\n
Turvallinen ilmapiiri ja yhteis\u00f6llisyyden resepti<\/h2>\n
Lopuksi<\/h2>\n
L\u00e4hteet:<\/h2>\n