{"id":406,"date":"2016-10-09T14:38:20","date_gmt":"2016-10-09T11:38:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/?p=406"},"modified":"2016-12-13T15:03:42","modified_gmt":"2016-12-13T13:03:42","slug":"millaista-on-olla-elain-helena-telkanrannan-luento-rovaniemen-seudun-elainsuojeluyhdistys-8-10-2016-rovaniemi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/millaista-on-olla-elain-helena-telkanrannan-luento-rovaniemen-seudun-elainsuojeluyhdistys-8-10-2016-rovaniemi\/","title":{"rendered":"Millaista on olla el\u00e4in? Helena Telk\u00e4nrannan luento, Rovaniemen seudun el\u00e4insuojeluyhdistys 8.10.2016, Rovaniemi"},"content":{"rendered":"

Helena Telk\u00e4nranta, biologi ja tietokirjailija, kertoi kiehtovia esimerkkej\u00e4, mit\u00e4 viime vuosina on saatu selville el\u00e4inten tunteista ja \u00e4lykkyydest\u00e4. Tiede ei ole l\u00f6yt\u00e4nyt todisteita, ett\u00e4 el\u00e4inten tunteet kuten ilo, kiintymys, suru tai pelko olisivat laimeampia kuin ihmisen. Sen sijaan \u00e4lykkyydelt\u00e4\u00e4n el\u00e4imet poikkeavat ihmisest\u00e4 enemm\u00e4n. Tulkitsemme helposti el\u00e4imi\u00e4 omista l\u00e4ht\u00f6kohdistamme, emmek\u00e4 tunnista niiden tunteiden ilmaisuja tai oletamme niiden pystyv\u00e4n samanlaiseen ajatteluun kuin ihminen. El\u00e4in ei esimerkiksi pysty suunnittelemaan kostoa.<\/p>\n

Seuraavassa pieni kooste p\u00e4iv\u00e4n aikana tulleita ajatuksia.<\/p>\n

    \n
  1. Tieteess\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n todistetta, ett\u00e4 el\u00e4inten tunteet olisivat laimeampia, v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isempi\u00e4 kuin ihmisen. Suurempia eroja on \u00e4lykkyydess\u00e4, mutta ei kannata heti p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 ihminen olisi ylivertainen.\n

    Ainakin nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 ja linnuilla on samat perustunteet kuin ihmisell\u00e4: ilo, suru, leikkisyys, pelko, seksuaalisuus, aggressio ja hoivatunteet. Muita el\u00e4inlajeja on tutkittu v\u00e4hemm\u00e4n eli kahdenkymmenen vuoden kuluttua k\u00e4sityksemme saattaa olla taas erilainen. Esimerkiksi 90-luvulla ihmisen tunteistakin tunnistettiin vain ilo, aggressio, suru ja pelko.<\/li>\n

  2. Pelkoa on helppo aliarvioida, koska se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4y ulosp\u00e4in. Taipumus pelkoon on synnynn\u00e4ist\u00e4, mutta osaksi olemme oppineet, mik\u00e4 meiss\u00e4 aiheuttaa pelkoa. Hevonen ja poro ovat molemmat saalisel\u00e4imi\u00e4, joiden luonteeseen kuuluu pel\u00e4t\u00e4, eik\u00e4 siit\u00e4 voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon kokonaan. Pelon aikaansaamaan reaktioon voidaan kuitenkin koulutuksella vaikuttaa.Kun pelko muuttuu iloksi, eli pelon aihe poistuu, helpotuksen tunne on hyvin voimakas. T\u00e4m\u00e4 on usein syyn\u00e4 koirien remmir\u00e4yh\u00e4\u00e4miseen.<\/li>\n
  3. Koemme surua, kun oksitosiinia, ns. onnellisuushormonia kehittyy liian v\u00e4h\u00e4n. Esimerkiksi kumppanin menetys romahduttaa oksitosiinin m\u00e4\u00e4r\u00e4n. Sosiaalinen el\u00e4in, joka el\u00e4\u00e4 yksin, kokee jatkuvaa oksitosiinin puutetta. Suomen lain mukaan \u201dHevosen karsina tai pilttuu on sijoitettava siten, ett\u00e4 el\u00e4imell\u00e4 on kuulo- ja n\u00e4k\u00f6yhteys pitopaikassa tapahtuvaan toimintaan sek\u00e4 mahdollisuus sosiaaliseen kanssak\u00e4ymiseen.\u201d Pihatto-olosuhteissa \u00a0hevoset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vuorokauden ymp\u00e4ri olemaan laumansa kanssa.El\u00e4k\u00f6itynyt valjakkokoira saattaa kaivata juoksemista masentumiseen asti erityisesti joutuessaan seuraamaan h\u00e4kist\u00e4 muiden l\u00e4htemist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n voi auttaa uusi ymp\u00e4rist\u00f6, joka ei muistuta menetyksest\u00e4 ja joka tarjoaa miellytt\u00e4vi\u00e4 uusia juttuja.<\/li>\n
  4. El\u00e4in ei pysty ajattelemaan, mit\u00e4 ihminen haluaa. Kyky ajatella toisen ajatuksia on vain ihmisell\u00e4 (ja delfiinill\u00e4). Niinp\u00e4 el\u00e4in ei kykene kostamaan, koska sen pit\u00e4isi pysty\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jos min\u00e4 nyt hajotan sohvan, niin tuo ihminen katuu j\u00e4tt\u00e4neens\u00e4 minut yksin.Sosiaalisilla nis\u00e4kk\u00e4ill\u00e4, joillakin koirillakin, on havaittu kyky\u00e4 empatiaan eli kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tuntea toisen tunteet. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan edellyt\u00e4 kyky\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisen tunteiden syit\u00e4. Mustasukkaisuutta, jos se tarkoittaa halua vahingoittaa mustasukkaisuuden kohdetta, esiintyy vain ihmisell\u00e4.<\/li>\n
  5. \u00a0Ihmisill\u00e4 on tapana rakentaa hierarkioita ja selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi koira on onnellinen, kun se on alimpana perheen hierarkiassa.\u00a0 Susilauman hierarkia on kuitenkin niin matala, ett\u00e4 \u201dnokkimisj\u00e4rjestyst\u00e4\u201d on vaikea selvitt\u00e4\u00e4. El\u00e4inmaailmassa hyv\u00e4 johtaja on se, joka tekee aloitteita asioihin, joista seuraa hyv\u00e4\u00e4, jotain kiinnostavaa tai turvallista. Susilauman johtaja ei alista toista k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen sel\u00e4lleen, vaan se toinen k\u00e4\u00e4ntyy sel\u00e4lleen. Kouluttamisen onnistumisella ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 johtajuuden kanssa, jopa robotti voi kouluttaa. Toisaalta omistajan kiinnostavuus tuo koulutettavan motivaatioon sosiaalisen elementin.<\/li>\n
  6. \u00a0Signaalien l\u00e4hett\u00e4misen taito on synnynn\u00e4ist\u00e4, mutta toisten yksil\u00f6iden signaalien (kielen) ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii oppimista. Jos el\u00e4in ei ole pentuaikana\u00a0saanut olla muiden lajitovereiden kanssa, kielen ymm\u00e4rrys j\u00e4\u00e4 heikoksi. Herkkyysaikana oppii toisaalta ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s eri lajien kielt\u00e4, vaikkapa koira kissan kielt\u00e4.Pentuvaiheessa olevan sosiaalistumisen herkkyyskauden aikana opitaan my\u00f6nteisten kokemusten kautta rentoutumaan toisen l\u00e4sn\u00e4ollessa ja tulkitsemaan signaaleja. T\u00e4ll\u00f6in voi oppia olemaan my\u00f6s toisten lajien kanssa, vaikka esimerkiksi hevosella toinen laji ei koskaan voi t\u00e4ysin korvata toisen hevosen seuraa.<\/li>\n<\/ol>\n

    Kiinnostuitko? Lis\u00e4\u00e4 kannattaa lukea Telk\u00e4nrannan kirjoista Millaista on olla el\u00e4in? ja El\u00e4in ja ihminen. Mik\u00e4 meit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Helena Telk\u00e4nranta, biologi ja tietokirjailija, kertoi kiehtovia esimerkkej\u00e4, mit\u00e4 viime vuosina on saatu selville el\u00e4inten tunteista ja \u00e4lykkyydest\u00e4. Tiede ei ole l\u00f6yt\u00e4nyt todisteita, ett\u00e4 el\u00e4inten tunteet kuten ilo, kiintymys, suru tai pelko olisivat laimeampia kuin ihmisen. Sen sijaan \u00e4lykkyydelt\u00e4\u00e4n el\u00e4imet poikkeavat ihmisest\u00e4 enemm\u00e4n. Tulkitsemme helposti el\u00e4imi\u00e4 omista l\u00e4ht\u00f6kohdistamme, emmek\u00e4 tunnista niiden tunteiden ilmaisuja tai oletamme […]<\/p>\n","protected":false},"author":1862,"featured_media":420,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[132279,115188,3829,132278],"class_list":["post-406","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tapahtumat","tag-alykkyys","tag-elaimet","tag-hyvinvointi","tag-tunteet"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/406","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1862"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=406"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/406\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":445,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/406\/revisions\/445"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/media\/420"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=406"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=406"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/elma\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=406"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}