Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä, jota voidaan edistää ja tukea monella tavalla. Yhteiskehittämistä voidaan tehdä fyysisesti ja vaikkapa internetin välityksellä. Siinä kohteena voi olla useammat eri asiat kuten, strategia, arvo, tuote, palvelu, tilaratkaisut tai vaikka liikeidea. Yhteiskehittämisessä tarkoituksena on seurata asiakkaiden kokemuksia ja pitää yllä asiakassuhdetta heidän kanssaan. Asiakkailta saatua tietoa hyödyntäen voidaan keksiä uusia innovaatioita ja kehittää tuotteitaan. Tämän avulla saadaan myös asiakkaat pysymään tyytyväisinä, sillä he ovat saaneet vaikuttaa esimerkiksi tuotteiden kehitykseen!
Hyvänä esimerkkinä yhteiskehittäminen hyödyntämisestä toimii kaikille tuttu yritys LEGO. Lego on toteuttanut jo pitkän aikaa Lego- Ideas käytäntöään. Siinä Legoa ostavat ja kannattavat käyttäjät voivat lähettää yritykselle omia ideoitaan ja suunnitelmiaan. Tällä tavoin yrityksessä kuullaan mitä käyttäjät ovat vailla, mitä kokoelmasta siis puuttuu. Fanien aktiivisesta osallistumista Lego on saanut itseasiassa osan parhaiten myydyimmistään tuotteista, joten tässä Lego on selkeästi onnistunut hyvin.
Miten yhteiskehittämistä lähdetään tekemään?
Ensimmäisenä yrityksen tulee saada asiakkailtaan esimerkiksi palautetta tai arvioita palveluistaan tai tuotteistaan. Yritys voi valita tavat ja tietyt asiakasryhmät kenen kanssa yhteiskehittämistä lähdetään toteuttamaan. Yrityksen johdon tulee miettiä läpi tietyt seikat. Esimerkiksi että miten yritys voi kommunikoida asiakkaidensa kanssa tehokkaasti, miten säilytetään ja kontrolloidaan tuotetasoa, kuinka isoja riskejä ollaan valmiina ottamaan? Yrityksen täytyy myös valita jokin strategia, jota lähdetään toteuttamaan. Niitä Steven Rossin videolla ovat, tinkering, submitting, collaborating ja co-desinging. D.A.R.T. mallin mukaan tärkeimmät osat yhteiskehittämisessä ovat, kommunikointi, pääsy, riskienhallinta ja läpinäkyvyys.
Yhteiskehittäminen voidaan Turun yliopiston artikkelin mukaan jakaa viiteen eri pääteemaan:
1. Yhteiskehittäminen vaatii osallistumista, pelkkä paikalla olo ei riitä vaan kaikkien mielipiteitä tulee kuulla ja ottaa huomioon.
2. Kaikki keskeiset tavoitteet otetaan huomioon ja niistä muodostetaan yhteinen päätavoite.
3. Ideoidaan, mutta siirrytään nopeasti aidon tekemisen pariin. Kaikille osallistujille omat vastuualueet.
4. Suunnittelu on aika A ja O, esimerkiksi käsikirjoitus tekemisestä ohjaa hyvin etenemistä jos yhteydessä ollaan virtuaalisesti.
5. Yhteiskehittäminen saa aikaan monenlaisia tunteita, jotka ovat hyväksi tekemiselle.
Yhteiskehittämisen toteutuksesta toinen käytännön esimerkki tulee esille Steven Rossin Youtube videolla. Starbuck on nimittäin toteuttanut tätä myöskin tuotteidensa kehittämiseen. Asiakkaat ovat saaneet antaa palautetta ja ideoita yritykselle ja näitä ideoita ja mielipiteitä on sitten toteutettu.