Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan ihmisten välistä tavoitteellista yhteistyötä, jota voidaan edistää ja tukea monella tavalla. Yhteiskehittämistä voidaan tehdä fyysisesti ja vaikkapa internetin välityksellä. Siinä kohteena voi olla useammat eri asiat kuten, strategia, arvo, tuote, palvelu, tilaratkaisut tai vaikka liikeidea. Yhteiskehittämisessä tarkoituksena on seurata asiakkaiden kokemuksia ja pitää yllä asiakassuhdetta heidän kanssaan. Asiakkailta saatua tietoa hyödyntäen voidaan keksiä uusia innovaatioita ja kehittää tuotteitaan. Tämän avulla saadaan myös asiakkaat pysymään tyytyväisinä, sillä he ovat saaneet vaikuttaa esimerkiksi tuotteiden kehitykseen!

Hyvänä esimerkkinä yhteiskehittäminen hyödyntämisestä toimii kaikille tuttu yritys LEGO. Lego on toteuttanut jo pitkän aikaa Lego- Ideas käytäntöään. Siinä Legoa ostavat ja kannattavat käyttäjät voivat lähettää yritykselle omia ideoitaan ja suunnitelmiaan. Tällä tavoin yrityksessä kuullaan mitä käyttäjät ovat vailla, mitä kokoelmasta siis puuttuu. Fanien aktiivisesta osallistumista Lego on saanut itseasiassa osan parhaiten myydyimmistään tuotteista, joten tässä Lego on selkeästi onnistunut hyvin.

Miten yhteiskehittämistä lähdetään tekemään?

Ensimmäisenä yrityksen tulee saada asiakkailtaan esimerkiksi palautetta tai arvioita palveluistaan tai tuotteistaan. Yritys voi valita tavat ja tietyt asiakasryhmät kenen kanssa yhteiskehittämistä lähdetään toteuttamaan.  Yrityksen johdon tulee miettiä läpi tietyt seikat.  Esimerkiksi että miten yritys voi kommunikoida asiakkaidensa kanssa tehokkaasti, miten säilytetään ja kontrolloidaan tuotetasoa, kuinka isoja riskejä ollaan valmiina ottamaan? Yrityksen täytyy myös valita jokin strategia, jota lähdetään toteuttamaan. Niitä Steven Rossin videolla ovat, tinkering, submitting, collaborating ja co-desinging. D.A.R.T. mallin mukaan tärkeimmät osat yhteiskehittämisessä ovat,  kommunikointi, pääsy, riskienhallinta ja läpinäkyvyys.

 

Yhteiskehittäminen voidaan Turun yliopiston artikkelin mukaan jakaa viiteen eri pääteemaan:

​1. Yhteiskehittäminen vaatii osallistumista, pelkkä paikalla olo ei riitä vaan kaikkien mielipiteitä tulee kuulla ja ottaa huomioon.

2. Kaikki keskeiset tavoitteet otetaan huomioon ja niistä muodostetaan yhteinen päätavoite.

3. Ideoidaan, mutta siirrytään nopeasti aidon tekemisen pariin. Kaikille osallistujille omat vastuualueet.

4. Suunnittelu on aika A ja O, esimerkiksi käsikirjoitus tekemisestä ohjaa hyvin etenemistä jos yhteydessä ollaan virtuaalisesti.

5. Yhteiskehittäminen saa aikaan monenlaisia tunteita, jotka ovat hyväksi tekemiselle.

Yhteiskehittämisen toteutuksesta toinen käytännön esimerkki tulee esille Steven Rossin Youtube videolla. Starbuck on nimittäin toteuttanut tätä myöskin tuotteidensa kehittämiseen. Asiakkaat ovat saaneet antaa palautetta ja ideoita yritykselle ja näitä ideoita ja mielipiteitä on sitten toteutettu.

 

Some reflektointi

Tällä opintojaksolla olen oppinut paljon uutta sosiaalisesta mediasta ja sen käyttämisestä markkinointiin. Olen ehkä ennen pitänyt somea helppona asiana, mutta sen käyttäminen markkinointiin vaatii yllättävän paljo työtä. Somen käyttö vaatii hyvä strategiat ja julkaisuaikataulut, jotta siinä menestyy. Kuitenkin vaikka se vaatii työtä on se erittäin hyvä markkinointikanava ja tavoittaa nopeasti ison määrän ihmisiä.

Uskoisinkin että somemarkkinointi tulee tulevaisuudessakin vain yleistymään ja esimerkiksi suosiotaan koko ajan kasvattava TikTok on alkanut sisältää mainoksia myöskin. Somen alkukartoituksessa mainitsin, että haluaisin oppia tuottamaan hyvää some sisältöä ja seuraamaan miten se menestyy. Mielestäni olen saanut tähän hyvät raamit. Mielenkiintoista oli myös oppia lisää podcasteista ja niiden tekemisestä. Uskoisin että tänä vuonna myös ne yleistyy entistä enemmän ja olen opintojakson myötä itsekin alkanut kuuntelemaan niitä enemmän!

Pidin tästä opintojaksosta ja harmittaa että tapahtuma jäi järjestämättä. Uskoisin, että sen myötä olisin oppinut vielä enemmän tapahtumamarkkinoinnista. Sisällöt olivat hyödyllisiä ja kiinnostavia!

Asiakassuhteen rakentaminen

Jokaisen yrityksen tavoitteena on saada pitkiä ja kestäviä asiakassuhteita. Niissä asiakkaat ovat yleensä asiakasuskollisia kanta-asiakkaita. Tästä hyötyy molemmat asiakas ja yritys. Kanta-asiakkaille on monesti tarjolla ainutlaatuisia tarjouksia ja ostoista kertyy bonuksia, joita voi käyttää myöhemmissä ostoissa. Tästä esimerkkinä opiskelijoiden k-plussakortti, joka kerryttää k-kauppojen ostoista bonusta kortille. Bonus maksetaan kerran kuussa rahana kortille, jonka voi käyttää mihin tahansa k-kauppaan. Tämä on todella hyvä tapa saada “köyhät opiskelijat” käyttämään juurikin k-kaupan palveluita. Yritys puolestaan saa itselleen takaisin palaavia asiakkaita. Asiakkuuksien luominen ei kuitenkaan ole aina niin yksinkertaista ja k-ryhmäkään ei ole hetkessä saavuttanut suurta asiakaskuntaansa.

 

5 vinkkiä uskollisten asikkaiden saamiseen:

  1. Ole siellä missä asiakas on, esimerkiksi markkinointikanavat.
  2. Tee asiakkaalle selväksi mitä myyt ja tarjoa asiakkaalle hänen tarvitsema tieto helposti.
  3. Vakuuta asiakas, ole oma laatuinen ja vastaa asiakkaan arvoja. Osoita asiakkaalle että yritykselläsi on ratkaisu juuri hänen ongelmaansa.
  4. Kilpailijoita on paljon ja henkilökohtaisella, välittävällä, arvostavalla palvelulla jätät yrityksesi asiakkaan mieleen. Oston jälkeinen kontaktointi muistuttaa asiakasta hyvästä palvelusta.
  5. Tarkoitus on saada asiakas palaamaan ostamaan uudestaan, joten asiakkaasta tulisi kerätä talteen esimerkiksi sähköpostiosoite. Sen avulla asiakkaalle voidaan jatkaa henkilökohtaista markkinointia ja kysellä perään oliko palvelu hyvää. Kuitenkin liiallinen massamainonta ei välttämättä asiakasta kiinnosta.

 

Mika Huovisen vinkkejä asiakassuhteen hoitamiseen:

  1. Luottamus on kaiken perusta
  2. Rehellisyys synnyttää luottamusta
  3. Kuuntele asiakasta
  4. Uskalla erottua muista
  5. Älä pelkää virheitä

 

Uudelleenostoprosentti kertoo, millä todennäköisyydellä asiakas ostaa yritykseltäsi toisen kerran. Uudelleenostoprosentti lasketaan kohortin kautta eli valitaan tarkasteluun kohderyhmä jonkin yhteisen tekijän perusteella. Vaikka tietyn kuukauden aikana ostaneet asiakkaat. Heitä seuraamalla tietyn ajan oston jälkeen saadaan laskettua kuinka moni palaa ostamaan. Palaavat asiakkaat ovat kaikista uskollisimpia ja kannattavimpia asiakkaita ja näiden asiakassuhteiden ylläpitämiseen yrityksessä kannattaa alkaa panostamaan. Näille palaaville asiakkaille kannattaa alkaa suuntaamaan jonkinlaista mainontaa ja yrittää ottaa heihin yhteyttä. Kun asiakas on jo kerran uudelleen palannut ostamaan yritykseltäsi kertoo se, että hänet on suhteellisen helppo houkutella tekemään se myös uudelleen.

Asiakkaasta olisi aina hyvä siis kerätä jonkinlaista dataa. Matter jakaa asiakkaasta kerättävän datan neljään eri osaan. Ne ovat tunnistamisdata, käyttäytymisdata, ostodata ja mielipiteet. Tunnistamisdataan kuuluu esimerkiksi kirjautumisdata, kanta-asiakkuuskortin käyttö, yhteystiedot ja henkilötiedot. Asiakkaan käyttäytymisen seuraamine auttaa huomaamaan milloin asiakas tekee ostoksia ja voidaan ennakoida milloin hänelle kannattaisi markkinoida. Ostodataa on esimerkiksi ostotiheys, kertaostoksen koko ja vaikka ostoskorin sisältö. Tärkeää kerättävää dataa on myös asiakkailta itseltään kysyttävät tiedot. Kuten heidän mielipiteensä yrityksen palveluista.

RFM-lyhenne:
Recency= kuinka kauan asiakkaan viimeisimmistä tilauksesta on aikaa
Frequency=  kuinka usein asiakas on ostanut
Monetary=  asiakkaan keskiarvotilauksen suuruus

RFM-matriisin idea on selkeä, asiakkaat jotka ovat viimeisen kuukauden sisällä ostaneet sinulta ovat todennäköisemmin kannattavampia asiakkaita kuin ne asiakkaat joiden ostosta on vaikka yli puoli vuotta. Asiakas joka ostaa tiheästi on merkityksellinen koska se tuottaa yritykselle useammin tuottoa kun asiakas joka ostaa silloin tällöin. Myös enemmän rahaa kerralla käyttävät asiakkaat ovat todennäköisempiä ostamaan uudelleen kuin asiakkaat jotka ostavat vain yhden tuotteen.

Sisältömarkkinoinnin mittaaminen

Sisältömarkkinoinnin tärkeys on yrityksissä tajuttu ja alkaa olla aivan arkipäivää. Kuitenkaan sisältömarkkinoinnin tulosten mittaaminen ei vielä ole niin tuttua hommaa, vaikkakin sen tulisi olla. Yrityksissä ei ole välttämättä vielä huomattu mitä kannattaa mitata ja voi mitata. Tärkeimmät mitattavat asiat liittyvät sisällön kulutukseen, jakamiseen ja konversioihin. Näiden avulla saadaan tietää ainakin se, että tuottaako markkinointi myyntiä tai muuta sillä haettua tulosta. Sisältömarkkinoiden mittaamisella pyritään tavoitteiden saavuttamiseen, se auttaa ymmärtämään mikä toimii ja mikä ei.

Content Marketing Institute jakaa sisältömarkkinoinnin mittarit neljään luokkaan. Ne ovat sisällön kulutus, sisällön jakaminen, liidien generointi ja myynti. Sisällön kulutuksella tarkoitetaan, kuinka moni ihminen sisältöjä lukee tai katselee. Verkkosivuilta kerättävät sisällön kulutus tiedot saadaan ilmaisilla kävijäseurantasovelluksilla. Esimerkiksi Google Analytics on tällainen työkalu. Se kerää sivustolta kävijätietoja kuten, kävijämäärän, sivun näyttökerrat, istunnon aikana vierailtujen sivujen määrän ja uudet ja palaavat kävijät. Google Analyticsin avulla on mahdollista saada myös tietää sivulla vietetyn ajan tai sivulta poistumisprosentin. Näiden tietojen avulla saa helposti tietää mikä ihmisiä eniten kiinnostaa sivullasi ja mikä taas ei niinkään kiinnosta.

Toinen mitattava luokka on sisällön jakaminen. Sillä tarkoitetaan miten paljon yrityksen sisältöjä tykätään ja jaetaan. Sometilien seuraaminen voi olla työlästä jos se pitää tehdä erikseen mutta esimerkiksi HubSpotista pystytään tarkastelemaan eri kanavien päivitysten tykkäyksiä, jakoja ja klikkauksia samasta paikkaan.

Liidien generointi yrityksissä on sisältömarkkinoinnin tärkein tavoite. On erittäin tärkeää tarkkailla, kuinka usein yrityksen jakamat sisällöt tuovat liidejä ja mitkä sisällöt tuovat niitä parhaiten. Huomiota kannattaa kiinnittää ainakin uusiin liideihin, konversioprosentteihin, mistä kanavista liidit saapuu verkkosivulle ja mitkä sisällöt niitä tuovat. Liidien määrä ja laatu ja konversioprosentit kertovat paljon sisältömarkkinointisi onnistumisesta. Siksi näihin lukuihin perehtyminen on oleellisempaa kuin pelkkien kävijämäärien tai some-jakojen tarkkailu.

Neljäs osa Content Marketing Instituten jaottelussa on myynti. Myynti on sisältömarkkinoinnin onnistumisen mittari. Se on kuitenkin usein vaikein tutkia. Jos yritykselle on verkkokauppa, on helppoa laskea suoraan verkosta tulevan myynnin osuus. Kun yritys tekee pelkkää kivijalkamyyntiä, mittaaminen käy huomattavasti haastavammaksi. Tässä vaiheessa työkaluna voidaan käyttää jotain CRM-järjestelmää. On hyvä että asiakkaista kerätään aina jotakin dataa talteen.

Verkon osuus uusien asiakkuuksien syntymiseen on laskettavissa helposti. Kannattaa tarkkailla kuinka suuri osa uusista asiakkaista on vieraillut yrityksen verkkosivuila, lukenut blogia tai tykännyt some-päivityksistä. Näitä seuraamalla saadaan tietään kuinka suureen osaa uusista asiakkaista on päästy vaikuttamaan verkkosisällöllä.

 

Mitä on A/B testaus?

A/B testaus on vertailua, jonka avulla etsitään jatkuvasti parhaiten toimivaa vaihtoehtoa. Vertailun tarkoituksena on löytää tilastollinen ero vaihtoehtojen välillä ja näin saadaan selville yrityksen tavoitteiden kannalta parempi vaihtoehto. Digitaalisessa markkinoinnissa ihmisten toimista jää digitaalisia jälkiä, joista saadaan selkeitä lukuja. Näiden tietojen avulla nähdään mikä markkinointiviesti toimii parhaiten. Kuten yläpuolella luettelin, on yrityksen verkkosivuilla monia asioita joita voidaan mitata. Kävijämäärät, tykkäykset, jaot, sivustolla vietetty aika ovat kaikki mittareita joita seuraamalla pysytään kärryillä päästäänkö haluttuihin tavoitteisiin. A/B mittauksella voidaan mitata vaikkapa kumpi yrityksen mainoksista vaikuttaa tehokkaammin, näin saadaan valittua käyttöön toimivampi mainos. A/B testauksen tavoitteena on siis tuottaa yritykselle parempaa tulosta ja sitä ei tulisi lopettaa. Se auttaa yrityksen markkinointia kehittymään uudelleen ja uudelleen aina parempaan suuntaan.

Mitä on A/B-testaus ja miten se toimii MRACE®-mallissa?

 

 

Sosiaalisen median käyttö poikkeustilanteessa

Vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi on syytä puhua siitä miten yritysten tulisi viestiä juuri nyt. Tällä hetkellä useat yritykset kamppailevat vaikeiden asioiden äärellä, monet supistavat aukioloaikojaan ja ovat joutuneet muuttaman toimintatapojaan. Muutoksista tulisi viestiä sekä yrityksen sisäisesti, mutta myöskin asiakkaille. Kriisin keskellä kommunikointi on kaiken keskiössä, sen tulisi olla nopeaa, tavoittavaa ja avointa.

Elämme tällä hetkellä aikaa, jossa tilanteet muuttuvat nopeasti ja niihin tulee myös reagoida nopeasti. Sen vuoksi niin sanottua kriisiviestintää on helppo välittää sosiaalisen median välityksellä. Some on hyvä kanava, koska se tavoittaa paljon ihmisiä ja nopeasti.  Jos tiedotus vaatii vielä enemmän tietoa tai vahvistusta isommalta taholta, on someen helppo postata asiakkaita rauhoittava viesti, että tilanne on tiedossa ja asiaa käsitellään. Näin yritys näyttää asiakkailleen välittämisensä heitä kohtaan. Somessa viestiminen antaa myös mahdollisuuden kommentointiin ja keskusteluun.

Kriisistä tulisi tiedottaa siellä missä yleisösi on. Yleensä some on tähän hyvin käyvä väline, koska suurin osa ihmisistä on sosiaalisen median käyttäjiä. Jos yrityksellä ei ole suurta some seurantaa omalla sivullaan, voi päivityksen julkaista esimerkiksi kaupungin tai kunnan omassa Facebook ryhmässä. Tärkeää on kuitenkin antaa mahdollisuus avoimelle keskustelulle. Asiakkailla saattaa olla lisäkysymyksiä tai kommentteja aiheeseen liittyen, kun tähän annetaan mahdollisuus lisää se luottamusta. Avoimmuus on todella tärkeää, yrityksen ei tule luoda ilmapiiriä jossa asioita piilotellaan.

Kriisin sattuessa tee ainakin nämä:
1. Pyri selvittämään tilanteen kokonaiskuva ja kontaktoi ydinhenkilöt
2. Tiedota tilanteesta talon sisällä.
3. Tiedota tilanteesta talon ulkopuolelle.
4. Minimoi huhujen ja väärien tietojen leviäminen.
5. Jatka säännöllistä viestintää siihen asti, että kriisi on ohi.

 

Katsoin  Kuulun pitämän webinaarin aiheeseen liittyen:

Webinaarissa käsiteltiin yritysten ja organisaatioiden viestintää poikkeustilanteissa. Runsas, nopea, luotettaviin faktoihin perustuva viestintä on tärkeää. Webinaarissa keskityttiin viestintäprosessiin, mitä viestiään, kenelle viestitään, sisällöt ja kanavat.

Webinaarista poimittuja vinkkejä:

1. Mitä viestitään?

-Etusijalla on ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi. Yrityksien tulisi viestiä nopeasti, rehellisesti ja avoimesti ajankohtaisista asioista. Aktiivisella viestinnällä näytetään luottamusta ja estetään väärän tiedon leviäminen.

2. Missä järjestyksessä viestitään?

-Tietojen tulee olla yhteneväisiä niin henkilökunnalla, yhteistyökumppaneilla, alihankkijoilla sekä asiakkailla, jotta väärinkäsityksiltä vältytään.

3. Kuka viestii?

-Viestijöiden määrä kannattaa rajata minimiin, jotta ajanmukainen tieto leviää mahdollisimman hyvin ja jotta eri tahot eivät viesti ristiin.

4. Miten viestitään?

-Viestinnän tulee olla sisällöltään selkeää, tiivistä ja mahdollisimman yksiselitteistä.

5. Missä kanavissa viestitään?

-Lähtökohtaisesti viestintää tehdään niissä kanavissa, missä tavoitetaan parhaiten omat kohderyhmät. Mikäli viestintäkanavia on useita, voi olla tarpeen keskittää viestintää muutamiin kanaviin.

6. Miten kysymyksiin reagoidaan?

-Vuorovaikutus on tärkeää poikkeustilanteiden viestinnässä. Tärkeintä on nopea ja hyvä tiedonkulku. Muista osallistua keskusteluun, jotta vääriä tietoja ei pääse leviämään.

 

Tarkistuslista:
-Tarkista sisällöt

-Rajaa viestintäkanavat

-Päätä, ketkä viestivät

-Tapahtumien peruminen

-Seuraa viranomaistiedotusta

 

 

Some alkukartoitus ja omat tavoitteet

”Sosiaalisessa mediassa kuka tahansa voi julkaista omia ajatuksiaan ja tuotoksiaan (esim. kuvia, videoita, tekstejä) media- tai tiedostojen jakopalveluissa Internetin miljoonille käyttäjille. Vaihtoehtoisesti, käyttäjä voi jakaa tuotoksensa vain pienelle, rajatulle ryhmälle, kuten omalle koululuokalleen tai vain ystävilleen.”

Sosiaalinen media on hyvä työkalu yrityksen markkinoinnissa, se mahdollistaa tiedonjakamisen monille ihmisille yhtä aikaa. Somen avulla yritys pääsee sinne missä myös asiakkaat ovat. Sen avulla pääsee tutustumaan yritykseen paremmin kuin pelkän verkkosivun kautta.
Uskon että vuonna 2020 sometrendejä voisi olla ilmastoon ja ympäristöön liittyvät asiat. Ihmisille pikkuhiljaa avautuu ympäristömme tila ja yhä useammat haluavat siihen vaikuttaa. Some täyttyy jo nyt meren muoviroskan määrää kuvaavista videoista ja kuvista. Yksi iso sometrendi tälläkin hetkellä on Tiktok- sovellus ja sen käyttö varmasti laajentuu isommalle alueelle tänä vuonna.

Somessa mielenkiintoista sisältöä on kaikki visuaalisesti silmää miellyttävät kuvat ja videot. Ihmisiä kiinnostaa asiat, joihin on helppo samaistua. Mielipidekirjoitukset, lyhyet ja ytimekkäät artikkelit ja haastattelut.
Somesisältöä on hyvä suunnitella etukäteen, jotta kaikilla postauksilla olisi edes jotenkin sama linja. Voidaan suunnitella mihin kanavoihin julkaistaan, millaisilla hakusanoilla postaukset löytyy ja onko sisältö yhtenäistä. Julkaisukalenterin avulla pysytään ajan tasalla postausten julkaisuajoista ja tavoitteista. Some menestystä voidaan mitata kävijämäärien, tykkäysten ja jakamisien avulla.

Tällä opintojaksolla haluaisin oppia tuottamaan hyvää some sisältöä ja seuraamaan miten se menestyy. Olisi kiva osata käyttää somea myös työssä.

Sisältömarkkinointi ja verkkosisällön tuottaminen

Sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinointi on yksi markkinoinnin tapa, jossa keskitytään erityisesti sisällön luomiseen. Sisältömarkkinointia on esimerkiksi blogit, kuvat, videot, podcastit ja verkkosivun tekstit. Sisältömarkkinoinnin tarkoituksena on tavoittaa asiakkaita, saada heidät vierailemaan verkkosivulla, markkinoida heille ja saada heidät ostamaan. Sen sisällön tulisi olla mielenkiinoista ja merkityksellistä. Se tulisi olla aina suunnattu asiakkaalle ja auttaa häntä ratkaisemaan ongelmansa. Asiakkaaseen vetoaminen ja hänen tunteisiinsa vetoaminen tehoaa paremmin, kun yrityksen kehuminen.

Tärpit tehokkaaseen sisältömarkkinointiin:
– Asetetaan tavoitteet markkinoinnille, lähdetään liikkeelle luovalla omalaatuisella idealla
– Tuotetaan laadukasta ja hyvää sisältöä
– Julkaisukanavat, jotka soveltuvat juuri sinun yrityksen sisällön jakamiseen

Asiakaskeskeinen sisältömarkkinointi
Sisältömarkkinoinnissa asiakas on tärkeimmässä osassa. Siinä on hyvä tuoda esille asiakkaille tärkeitä asioita, vastata asiakkaan ongelmaan, antaa lisätietoa, jota asiakas tarvitsee ja vedota asiakasta kiinnostaviin pointteihin. Yrityksen tulisi palvella asiakastaan ja pitää asiakas keskiössä eikä niinkään itse tuote tai palvelu. Asiakas on valmis maksamaan hyvästä sisällöstä.

Verkkosisällön tuottaminen
Verkkosisällön tuottamisessa on hyvä ottaa huomioon, millainen yleisösi on. Mistä yleisö on kiinnostunut, mitä arvostaa ja missä kanavissa he ovat. Asiakaspersoonien avulla oppii ymmärtämään asiakkaan käyttäytymistä ja voi sen perusteella luoda sisällöstä sen luontoista.
Sisältöstrategian avulla selvität mistä aiheesta asiakkaasi haluavat sisältöä ja mistä sitä haetaan. Tähän voi käyttää erilaisia mittareita ja asiakasprofiileja. Hakusanojen avulla ihmiset löytävät verkkosivulle ja kannattakin toteuttaa hakusana-analyysi.
Sisältö tulisi toteuttaa säännöllisesti ja suunnitella se hyvin. Somekanavien kanssa olisi hyvä käyttää julkaisuaikataulua. Sisällöt julkaistaan tasaiseen tahtiin ja liittyvät toisiinsa.
Laadukas sisältö on arvokasta ja mielenkiintoiset kuvat herättävät hyvin huomiota ja jäävät verkkosivun kävijöiden mieleen. Tylsä teksti ilman kuvia saa potentiaalisen asiakkaan vaihtamaan verkkosivua.

5 tärppiä verkkosisällön tuottamiseen:
– Selkeän kielen käyttäminen, tärkeät pointit heti alkuun herättämään lukijan kiinnostus, tekstin tulisi olla lukijalleen samaistuttavaa
– Lyhyet ytimekkäät kappaleet, keskittyminen herpaantuu, jos tekstiä on liikaa ja taukoja ei ole
– Otsikkojen tulisi kertoa ytimekkäästi kappaleen sisällöstä
– Linkit tulisi olla ymmärrettäviä
– Kuvia, videoita ja infografiikkaa on hyvä käyttää, se keventää tekstiä ja herättää mielenkiintoa