Digitaalinen hoitosuhde
"Oppia ikä kaikki"
Muun yhteiskunnan tavoin sosiaali- ja terveydenhuolto digitalisoituu. Etenkin terveydenhuollossa digipalveluja hyödynnetään paljon, erityisesti avosairaanhoidossa asiakaspolun eri vaiheissa. Sosiaalihuollon palveluissa kotihoidossa digipalveluita hyödynnetään myös runsaasti. (Valtioneuvosto 2023.)
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden tarpeet ja digikyvykkyydet vaihtelevat erilaisten taustatekijöiden mutta myös palvelutarpeen ja sairauksien myötä. Selvitysten mukaan digipalvelujen käyttö vaihtelee muun muassa asiakkaan iän, motivaation, hoitoon sitoutumisen ja digikyvykkyyden mukaan. Noin kolmasosa ikäihmisistä kokee tarvitsevansa tukea digipalvelujen käytössä. Tiedetään myös, että digipalvelut korvaavat sote-ammattilaisten perinteisiä työtehtäviä ja palveluprosessin osia ja samalla muuttavat ammattilaisten työnkuvia. Tämän takia myös ammattihenkilöt tarvitsevat uudenlaista osaamista. Huomionarvoista on, että pelkästään teknologian loistava hallitseminen ei riitä, vaan kyse on laajasti myös muunlaisesta osaamisesta, kuten vuorovaikutustaidoista. (Valtioneuvosto 2023.)
Tässä aiheessa on kolme sisältöä
- Digitaalisen hoitosuhteen luottamuksellisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen
- Ikääntyneen asiakkaan digiosallisuuden ja -toimijuuden mahdollistaminen
- Monimuotoisten asiakasryhmien huomiointi digitaalisen hoitosuhteen luottamuksellisuuden ja vastuullisuuden vahvistamisessa.
Osaamistavoitteet
Perehdyttyäsi sisältöihin
- tunnistat, mitkä asiat mahdollistavat ihmislähtöisen, eettisen ja luottamuksellisen digitaalisen hoitosuhteen.
- tunnistat, miten voidaan vahvistaa ikääntyneiden aktiivista osallisuutta ja toimijuutta teknologisissa ja digitaalisissa palveluissa.
- tunnistat, mitkä tekijät vaikuttavat kuulo- ja näkövammaisten sekä ei-suomea äidinkielenä puhuvien ikääntyneiden digitaalisten palveluiden käyttöön.
- sovellat oppimaasi käytännössä omien ikääntyneiden asiakkaidesi hoitotyössä.
Digitaalisen hoitosuhteen luottamuksellisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen
Vuorovaikuksen periaatteet etäpalveluissa
Aloita tästä
Gerontologisen hoitotyön perustana on ihmislähtöisyys. Tällöin huomion kohteena on yksilön terveydentilan lisäksi myös hänen perheensä, läheisensä, kulttuurinsa, yhteisönsä ja menneisyytensä. Ihmislähtöisessä toiminnassa ikääntyneet nähdään tasavertaisina toimijoina ja oman elämänsä ja palveluiden käytön asiantuntijoina. Gerontologisessa hoitotyössä ihmislähtöisyys on lähestymistapa, jossa ikääntyneen yksilölliset tarpeet, tunteet, toiveet, arvot ja voimavarat huomioidaan kaikissa hoidon vaiheissa. Ihmislähtöisyys ilmenee arvostavana kohtaamisena. (Tohmola ym. 2025.) Ihmislähtöisyyden ulottuvuuksien tulee toteutua myös digitaalisessa hoitosuhteessa.
Miten toimit digipalveluissa? Tee testi!
Voit aloittaa tämän osion opiskelun tekemällä leikkimielisen testin, jonka väittämät liittyvät toimintaasi digipalveluissa. Väittämät perustuvat lähteeseen: Ylönen, M., Forsman, P., Rikala, P., Jarva, E., Mikkonen, k., Antikainen, T., Kulmala, P., Hämäläinen, R. & Kärkkäinen, T. 2025b. Erilaiset etäohjausosaajat sosiaali- ja terveysalalla. S. 28–42. Teoksessa: Nylund, A. (Ed.), Kallio, E. (Ed.), Kanto, L. (Ed.), Saloranta, E., Savolainen, I., & Toivola, M. (2025). Ohjaukselliset työtavat ammattilaisen arjessa. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. PKTY_Julkaisu_57_2025.pdf
Testissä on 13 väittämää. Kun olet vastannut kaikkiin väittämiin, saat näkyviin pistemääräsi.
Ikäihmisten arvostava kohtaaminen opastustilanteessa
Tutustu tämän jälkeen ikäihmisten arvostava kohtaaminen opastustilanteessa -osioon. Tutustu alla olevan linkin kautta materiaaliin, jossa perehdyt siihen, kuinka vahvistetaan ikäihmisen arvostavaa kohtaamista opastustilanteessa.
Ikäihmisten arvostava kohtaaminen opastustilanteessa
Oheisen diaesityksen kautta vahvistat osaamistasi siitä, mitä tulee huomioida, kun olet kasvokkaisessa verkkovuorovaikutustilanteessa ikääntyneen henkilön kanssa.
HOTUS - hoitosuosituksen tiivistelmä
Tutustu seuraavaksi alla olevan linkin kautta HOTUS – hoitosuosituksen tiivistelmään: Etäyhteydellä toteutettava pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaus. Erityisesti kohtaan: Omahoidon tukeminen etäohjauksessa.
Pohdi lopuksi, miten voit hyödyntää hoitosuosituksen ohjeita ikääntyneen asiakkaasi etäohjaustilanteessa? Kirjoita kolme asiaa itsellesi muistiin, joita hyödynnät jatkossa etäohjaustilanteissa.
Aiheessa käytetyt lähteet
Digivuorovaikutus osallisuuden tukena asiakastyössä. Digivuorovaikutus osallisuuden tukena asiakastyössä | Innokylä
Gavrilov, T., Korhonen, S.& Soininen, S. (toim.) 2023. Kielellisen saavutettavuuden työkalu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Ydinasiat__Tyokalu_2023.pdf
Guttorm, T., Hakkarainen, T., Kolehmainen, A., Mäenpää, K., Peltola, S. & Ylönen, H. 2017. Verkko-ohjaaja. Opas ohjaukseen sekä tieto- ja neuvontatyöhön verkossa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu. ePooki 38_2017.pdf
Kauko, E. ym. 2022. Sanaton viestintä on tärkeää verkkotapaamisissakin. Talk Journal Sanaton viestintä on tärkeää verkkotapaamisissakin – TalkTalk
Katsekontakti aktivoi autonomista hermostoa myös videopuheluissa. Tampereen yliopiston tiedote. 2020. Katsekontakti aktivoi autonomista hermostoa myös videopuheluissa | Tampereen korkeakouluyhteisö
Tampereen yliopisto. 2020. Katsekontakti aktivoi autonomista hermostoa myös videopuheluissa. Tiedote. Katsekontakti aktivoi autonomista hermostoa myös videopuheluissa | Tampereen korkeakouluyhteisö
THL. 2022. Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi — 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi . PÄÄTÖSTEN TUEKSI 1/2022. Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi – 9 kriitistä toimenpidettä havoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi
Tohmola, A., Matilainen, I. & Miettinen, T. 2025. Gerontologinen hoitotyö. Sanoma Pro, Helsinki.
Virtanen, H., Marin, K., Hiltunen, A-M., Kaila, A., Kajula, O. & Kesänen, J. 2022. Etäyhteydellä toteutettava pitkäaikaissairautta sairastavan omahoidon ohjaus. Hotus. hoitosuositus-etaohjaus-web.pdf
Ylönen, M., Forsman, P., Rikala, P., Jarva, E., Mikkonen, k., Antikainen, T., Kulmala, P., Hämäläinen, R. & Kärkkäinen, T. 2025b. Erilaiset etäohjausosaajat sosiaali- ja terveysalalla. S. 28–42. Teoksessa: Nylund, A. (Ed.), Kallio, E. (Ed.), Kanto, L. (Ed.), Saloranta, E., Savolainen, I., & Toivola, M. (2025). Ohjaukselliset työtavat ammattilaisen arjessa. Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys. pdf
Dialoginen ohjaus ikääntyneen asiakkaan toimijuuden tukena
Hoivatie - dialoginen ohjaus
Tässä osiossa voit vahvistaa osaamistasi dialogisesta ohjauksesta. Aluksi voit virittäytyä dialogisen ohjauksen maailmaan tutustumalla alla olevan/oheisen linkin kautta, miten Hoivatien työntekijät ovat kouluttautuneet dialogiseen ohjaukseen.
Dialogisella ohjauksella aitoon asiakaslähtöiseen työskentelyyn
Dialoginen ohjaus ikääntyneen asiakkaan toimijuuden tukena
Seuraavalla diaesityksellä on kerrottu dialogisesta ohjauksesta sekä tekstinä että videotallenteiden avulla.
Testaa osaamistasi dialogisesta ohjauksesta
Testaa lopuksi osaamistasi täyttämällä ristisanatehtävää dialogisesta ohjauksesta.
Aiheessa käytetyt lähteet
Leiman, M. 2013. Dialogisen ohjauksen periaatteita ja työvälineitä. Teoksessa: Koivuluhta M. & Kauppila, P. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus.
Leiman, M. 2014. Dialogisen hahmotustavan käsitteelliset työvälineet. Teoksessa: Koivuluhta M. & Kauppila, P. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus.
Koivuluhta M. & Kauppila, P. (toim.) 2015. Toimijuuden tuki: dialoginen ohjaus.
Eettisesti kestävä toiminta ikääntyneiden digipalveluissa ja etähoidossa
Aloita tästä
Keskeiset eettiset periaatteet digitaalisten palveluiden tuottamisessa ovat itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja turvallisuus. Opiskele oheisen diaesityksen myötä mm., miten edellä mainitut periaatteet määritellään ja miten niiden tulisi toteutua ikääntyneiden digipalveluissa ja etähoidossa.
Keskeiset eettiset periaatteet
Keskeiset eettiset periaatteet digitaalisten palveluiden tuottamisessa ovat itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja turvallisuus. Opiskele oheisen diaesityksen myötä mm., miten edellä mainitut periaatteet määritellään ja miten niiden tulisi toteutua ikääntyneiden digipalveluissa ja etähoidossa.
Aiheessa käytetyt lähteet
Haarala ym. 2022. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää – miten pidämme kaikki mukana? Digitalisaatio ei saa syrjäyttää – miten pidämme kaikki mukana? – Sosiaalinen vaikuttaja
Itsemääräämisoikeus | Valvira a)
Ikääntyneen itsemääräämisoikeus ympärivuorokautisessa palveluasumisessa | Valvira b)
Lähihoitajan eettiset ohjeet. lahihoitajan_eettiset_ohjeet_2023_web.pdf
Microsoft Word – Sairaanhoitajien eettiset ohjeet.docx
Pietikäinen ym. 2022. Saavutettavuus eettisenä arvona ikääntyneiden digitaalisissa palveluissa. Oamk Journal. Saavutettavuus eettisenä arvona ikääntyneiden digitaalisissa palveluissa
Saavutettavuus | Kuntaliitto.fi
Tohmola, A., Matilainen, I. & Miettinen, T. 2025. Gerontologinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy, Helsinki.
Äijö, M. & Tikkanen, P. 2019. Teknologia iäkkään ihmisen arjessa. 2019. s. 170-185. Teoksessa: Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. 2019. Kulmala J. (toim.)
Ikääntyneen asiakkaan digiosallisuuden ja -toimijuuden mahdollistaminen
Ikääntyneen asiakkaan ohjaus turvalliseen digitoimijuuteen
Aloita tästä
Teknologia ja digitalisaatio vaikuttavat keskeisesti meidän kaikkien päivittäiseen elämään. Ne ovat vahvasti mukana myös ikääntyneiden ihmisten elämässä terveyden, päivittäisten toimintojen, liikkumisen ja vapaa-ajan alueilla. Teknologia ja digitalisaatio voivat toimia sekä ikääntyvien osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa lisäävinä tekijöinä että toisaalta myös yhteiskunnasta eristävänä, pois työntävänä tekijänä. (Äijö & Tikkanen 2019, Hiltunen 2022, Hiltunen ym. 2023).
Toimijuus -käsitteen mukaan ihminen toimii tavoitteellisesti, tekee valintoja ja pyrkii hallitsemaan elämäänsä. Ikääntyneen henkilön kohdalla sillä viitataan myös pystyvyyden tunteeseen ja uskoon omista mahdollisuuksista omassa arjessaan. Ikääntyneen toimijuutta tarkasteltaessa on kiinnitettävä huomiota yksilöön sekä niihin arjen konkreettisiin tilanteisiin, käytäntöihin ja ympäristöihin, joissa kykyjä ja taitoja käytetään, halutaan erilaisia asioita ja koetaan erilaisia tunteita. (Jyrkämä 2022.) Ikääntyneen toimijuutta voidaan tarkastella Jyrkämän (2022) esittämien modaalisten ulottuvuuksien kautta: osata, kyetä, haluta, täytyä, voida ja tuntea. Toimijuuden modaalisten ulottuvuuksien keskeinen merkitys voidaan nähdä siinä, että se siirtää toimintakykytarkastelua ikääntyvän ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista arkisiin tilanteisiin, toimintoihin ja käytäntöihin sekä yksilön ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen ja dynamiikkaan.
Erilaiset arjen tilanteet, ympäristö ja muut ihmiset asettavat ikääntyneen toimijuudelle mahdollisuuksia ja rajoitteita. (Jyrkämä 2022, THL 2022.) Esimerkiksi ikääntyneen koti on tänä päivänä lisääntyvässä määrin teknologinen ympäristö ovisummereineen, televisioineen ja kodinkoneineen. Teknologiaa on osattava käyttää, jotta itsenäinen asuminen olisi mahdollista. (Virkola 2014.)
Ikääntyneen toimijuus ja sen modaaliset ulottuvuudet
Ristisanatehtävä toimijuudesta
Testaa seuraavaksi osaamistasi täyttämällä ristisanatehtävää toimijuuden modaalisista ulottuvuuksista.
Turvallinen digitoimijuus
Opiskele lopuksi miten ohjauksella voidaan tukea ikääntyneitä turvalliseen digitoimijuuteen.
Aiheessa käytetyt lähteet
Hiltunen, S. ym. 2022. ”Älytabletissani on ominaisuus, joka muistuttaa lääkkeistä” Selvitys ikääntyneiden digiosallisuudesta. VALLI ry, Ikäteknologiakeskus. Selvitys-ikääntyneiden-digiosallisuudesta-2022.pdf
Hiltunen, S. ym. 2023. ”Toivon, että minua ei jätetä pulaan, vaikka en hallitsisi digiä” Yli 75-vuotiaiden kokemukset digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluista. VALLI ry, Ikäteknologiakeskus. Yli-75-vuotiaiden-kokemukset-digitaalisista-sosiaali-ja-terveyspalveluista.pdf
Jyrkämä, J. 2022. Vanheneminen ja arjen toimijuus. Teoksessa: Rantanen, T., Kokko, K., Sipilä, S. & Viljanen, A. (toim.) Gerontologia. Duodecim. Tallinna.
THL. 2022. Hoivakodin hyvä arki – asukkaiden toimijuus ja mielen hyvinvointi. Diaesitys. Hoivakodin hyvä arki – asukkaiden toimijuus ja mielen hyvinvointi
Virkola, T. 2014. Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja – muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa. JYVÄSKYLÄ STUDIES IN EDUCATION, PSYCHOLOGY AND SOCIAL RESEARCH 491. Holdings: Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja – muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa :: JYX
Äijö, M. & Tikkanen, P. 2019. Tekonologia iäkkään ihmisen arjessa. Teoksessa: Kulmala, J. (toim.) Hyvä vanhuus. Menetelmiä aktiivisen arjen tukemiseen. PS-kustannus. Keuruu.
Ikääntyneen asiakkaan motivointi ja sitouttaminen teknologian hyödyntämiseen
Aloita tästä
Tutkimustieto osoittaa, että ikääntyneiden henkilöiden välillä on eroja digilaitteiden käyttämisen yleisyydessä. Erovaisuuksia on myös siinä, miten he digitalisaatioon suhtautuvat. Tutustu oheisen infotaulun sisältöön, jossa kuvataan tutkimustietoon pohjautuen millaisia tunteita digitalisaatio saattaa ikääntyvissä herättää. Perehdy sen jälkeen materiaaliin, joka ohjeistaa kuinka voit motivoida ja sitouttaa ikääntynyttä asiakasta teknologian hyödyntämiseen.
"Huolta, ärsyyntymistä, pelkoa ja ahdistusta. Ikääntyvien kielteiset tunteet digitalisaatiossa"
Ikääntyneen asiakkaan motivointi ja sitouttaminen teknologian hyödyntämiseen
Aiheessa käytetyt lähteet
Karihtala, T. 2018. Olenko motivoiva ammattilainen? Olenko motivoiva ammattilainen? – Rehablogi
Korjonen-Kuusipuro, K. & Saari, E. 2021. Huolta, ärsyyntymistä, pelkoa ja ahdistusta Ikääntyvien kielteiset tunteet digitalisaatiossa. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86:4.
Ikääntyneet aktiivisena toimijana ja kehittäjänä teknologian käytössä
Ikäihmisten käyttäjäprofiilit
Tutustu ensin alla olevaan infotauluun, jossa kuvataan ikäihmisten kokemuksia digitaalisista palveluista ja niiden pohjalta muodostettuja käyttäjäprofiileja.
Ikääntynyt aktiivisena toimijana ja kehittäjänä teknologian käytössä
Perehdy sen jälkeen materiaaliin, josta saat vinkkejä siihen, miten tukea ikääntyneitä aktiivisiksi toimijoiksi ja kehittäjiksi teknologian ja digitalisaation maailmassa.
Aiheessa käytetyt lähteet
Korjonen-Kuusipuro, K. & Saari, E. 2021. Huolta, ärsyyntymistä, pelkoa ja ahdistusta Ikääntyvien kielteiset tunteet digitalisaatiossa. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 86:4.
”Olisipa joku jolle voisi soittaa” Ikäihmisten kokemuksia digitaalisista palveluista. 2021. VALLI ry, Ikäteknologiakeskus.
Monimuotoisten asiakasryhmien digitaalisen hoitosuhteen luottamuksellisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen
Ikääntyneet kuulovammaiset digipalveluiden käyttäjänä
Aloita tästä
Teknologia ja digitalisaatio koskettavat ikääntyviä laajasti. Ikääntyneet ihmiset ovat varsin heterogeeninen joukko sekä elämäntilanteensa, terveytensä, toimintakykynsä että digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttöasteen suhteen. Ikääntyvillä on varsin moninaisia tarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaina sekä digitaalisten palvelujen käyttäjinä (Hiltunen ym. 2023). Aistivammat, kuten heikkonäköisyys ja näkövammaisuus, koskettavat yhä useampaa ikääntynyttä henkilöä. Suomen noin 55 000 näkövammaisesta henkilöstä suurin osa on ikääntyneitä. Kuulo- ja näkövammat voivat aiheuttaa henkilölle mm. sosiaalisten kontaktien puutetta ja elinpiirin kaventumista, jolloin niillä on laajasti vaikutusta ikääntyneen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. (Ahonen & Honkasola 2022.)
Ahonen, T. & Honkasola, M. 2022. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa aistivammojen vaikutuksesta ikääntyneen elämään. Blogit. Kuuloliitto. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa aistivammojen vaikutuksesta ikääntyneen elämään – Kuuloliitto
Hiltunen, S. ym. 2023. ”Toivon, että minua ei jätetä pulaan, vaikka en hallitsisi digiä” Yli 75-vuotiaiden kokemukset digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluista. VALLI ry, Ikäteknologiakeskus. Yli-75-vuotiaiden-kokemukset-digitaalisista-sosiaali-ja-terveyspalveluista.pdf
Ikääntyneet kuulovammaiset digipalveluiden käyttäjinä
Tässä osiossa voit opiskella mm. kuulovammojen syistä, ikäkuulosta ja ikääntyneiden kuulovammaisten henkilöiden haasteista ja mahdollisuuksista digipalveluiden käytössä.
Aiheessa käytetyt lähteet
Ahonen, T. & Honkasola, M. 2022. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa aistivammojen vaikutuksesta ikääntyneen elämään. Blogit. Kuuloliitto. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa aistivammojen vaikutuksesta ikääntyneen elämään – Kuuloliitto
Hiltunen, S. ym. 2023. ”Toivon, että minua ei jätetä pulaan, vaikka en hallitsisi digiä” Yli 75-vuotiaiden kokemukset digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluista. VALLI ry, Ikäteknologiakeskus. Yli-75-vuotiaiden-kokemukset-digitaalisista-sosiaali-ja-terveyspalveluista.pdf
Kuuloliitto. Ikäkuulo – Kuuloliitto
Kuulolla koko iän. Ikäkuuloisuus · Tietoa ikäkuulosta
Ikääntyneet näkövammaiset digipalveluiden käyttäjinä
Aloita tästä
Teknologia ja digitalisaatio koskettavat ikääntyviä laajasti. Ikääntyneet ihmiset ovat varsin heterogeeninen joukko sekä elämäntilanteensa, terveytensä, toimintakykynsä että digitaalisten palveluiden ja laitteiden käyttöasteen suhteen. Ikääntyvillä on varsin moninaisia tarpeita sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaina sekä digitaalisten palvelujen käyttäjinä (Hiltunen ym. 2023). Aistivammat, kuten heikkonäköisyys ja näkövammaisuus, koskettavat yhä useampaa ikääntynyttä henkilöä. Suomen noin 55 000 näkövammaisesta henkilöstä suurin osa on ikääntyneitä. Kuulo- ja näkövammat voivat aiheuttaa henkilölle mm. sosiaalisten kontaktien puutetta ja elinpiirin kaventumista, jolloin niillä on laajasti vaikutusta ikääntyneen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. (Ahonen & Honkasola 2022.)
Ahonen, T. & Honkasola, M. 2022. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa aistivammojen vaikutuksesta ikääntyneen elämään. Blogit. Kuuloliitto. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa aistivammojen vaikutuksesta ikääntyneen elämään – Kuuloliitto
Hiltunen, S. ym. 2023. ”Toivon, että minua ei jätetä pulaan, vaikka en hallitsisi digiä” Yli 75-vuotiaiden kokemukset digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluista. VALLI ry, Ikäteknologiakeskus. Yli-75-vuotiaiden-kokemukset-digitaalisista-sosiaali-ja-terveyspalveluista.pdf
Ikääntyneet näkövammaiset digipalveluiden käyttäjinä
Aiheessa käytetyt lähteet
Ahonen, T. & Honkasola, M. 2022. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa aistivammojen vaikutuksesta ikääntyneen elämään. Blogit. Kuuloliitto. Ammattilaiset tarvitsevat tietoa aistivammojen vaikutuksesta ikääntyneen elämään – Kuuloliitto
Hiltunen, S. ym. 2023. ”Toivon, että minua ei jätetä pulaan, vaikka en hallitsisi digiä” Yli 75-vuotiaiden kokemukset digitaalisista sosiaali- ja terveyspalveluista. VALLI ry, Ikäteknologiakeskus. Yli-75-vuotiaiden-kokemukset-digitaalisista-sosiaali-ja-terveyspalveluista.pdf
Näkövammaisbarometri: Näkövammaisbarometri | Näkövammaisten liitto
Näkövammaisten liiton kysely yli 65-vuotiaille: Kyselytutkimus: Ikääntyneet näkövammaiset tarvitsevat vammaispalveluita arkensa tueksi | Näkövammaisten liitto
Ei-suomea äidinkielenä puhuvat ikääntyneet henkilöt digipalveluiden käyttäjinä
Aloita tästä
Ulkomaalaistaustaisten 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä on Suomessa kasvanut etenkin 2000-luvulla. Vuonna 2020 heitä oli jo lähes 20 000. (Wrede ym. 2022.) Vuonna 2024 Suomessa asui yli 60 000 yli 55 vuotta täyttänyttä, jotka puhuivat äidinkielenään jotakin muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea (Keronen 2024). Elämänhistoria ja siirtolaisuuden taustatekijät, kuten muuttoikä ja muuton syyt, vaikuttavat myös terveyteen, hyvinvointiin ja osallisuuden kokemukseen. (Wrede ym. 2022.)
Wrede, S., Buchert, U., Kemppainen, L. & Olakivi, A. 2022. Ikääntyminen, siirtolaisuus ja moninaistuva yhteiskunta. Teoksessa: Teoksessa: Rantanen, T., Kokko, K., Sipilä, S. & Viljanen, A. (toim.) Gerontologia. Duodecim. Tallinna.
Ei-suomea äidinkielenä puhuvat ikääntyneet henkilöt digipalveluiden käyttäjinä
Tässä osiossa voit opiskella uusia käsitteitä mm. digitaalinen kulttuuri, kulttuuritietoinen digitukija, digikotoutuminen. Perehdyt myös selkokielisyyteen ja virtuaaliseen hoiva-apuri Anneen.
Aiheessa käytetyt lähteet
Anne4Care – Dé Digitale Zorg Assistent
Ikäteknologiaa moninaisuus huomioiden | VALLI ry | Valli.fi
Keronen 2024
Wrede, S., Buchert, U., Kemppainen, L. & Olakivi, A. 2022. Ikääntyminen, siirtolaisuus ja moninaistuva yhteiskunta. Teoksessa: Teoksessa: Rantanen, T., Kokko, K., Sipilä, S. & Viljanen, A. (toim.) Gerontologia. Duodecim. Tallinna.
Suorita Digitaalinen hoitosuhde -osaamismerkki

