Työhyvinvointi tarkoittaa työn sujuvuutta, merkityksellisyyden kokemusta ja työn iloa arjessa. Siihen vaikuttavat sekä työympäristö ja johtaminen että työntekijän omat voimavarat ja mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Hyvinvoiva työntekijä edistää koko organisaation menestystä, ja työhyvinvointia tulee kehittää yhdessä työntekijöiden, esihenkilöiden ja työterveyshuollon kanssa.

Pohdi seuraavan sisällön avulla sitä, mitkä asiat lisäävät omaa työhyvinvointiasi sekä mihin asioihin voit itse vaikuttaa lisätäksesi omaa ja työkavereidesi työhyvinvointia.

Sosiaali- ja terveysalan työtehtävissä on monia kuormitustekijöitä. Kokemus alentuneesta työkyvystä, huonosta palautumisesta ja psyykkisestä rasittuneisuudesta on melko yleistä.

Työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota työn kuormituksen hallintaan sekä työhyvinvoinnin, työstä palautumisen ja työkyvyn tukemiseen.

Perehdy seuraavien sisältöjen avulla työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin. 

Työkyvyn ylläpitäminen on osa ammattitaitoa. Työkyvyn lukutaitoa on kyky tunnistaa, millaista toimintakykyä ja osaamista oma työ vaatii sekä motivaatiota tehdä käytännön tekoja oman työkyvyn ylläpitämiseksi.

Perehdy seuraavien sisältöjen avulla työkyvyn ylläpitämiseen ja oman työkyvyn johtamiseen.

Myönteistä kokemusta työstä vahvistavat muun muassa yhteisöllisyys, merkityksellinen ja sujuva työ, palauttava vapaa-aika sekä arvostava ja huolehtiva työyhteisö.

Pohdi tämän sisällön avulla, mitkä asiat sinulla vaikuttavat myönteiseen kokemukseen työstä.

Hyvinvointi työssä rakentuu myönteisistä tunteista, merkityksellisyyden kokemuksesta, hyvistä ihmissuhteista, työn imusta ja aikaansaamisen tunteesta. 

Tutustu PERMA-malliin ja pohdi sen avulla omaa työhyvinvointiasi vahvistavia asioita. 

Hoitotyöntekijät kohtaavat päivittäin tilanteita, jotka kuormittavat henkisesti: kiire, jatkuvat keskeytykset, potilaiden moninaiset tarpeet ja eettiset ristiriidat haastavat jaksamista. Psykologinen kuormitus ei aina näy ulospäin, mutta se voi heikentää työkykyä ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Hoitajan jaksamisen kannalta on olennaista, että psykologiset kuormitustekijät tunnistetaan ajoissa, jotta niihin voidaan vaikuttaa, ennen kuin ne ehtivät heikentää hoitotyöntekijän hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Hoitotyö on yhä enemmän aivotyötä ja siksi kognitiivinen ergonomia on avain sujuvaan arkeen ja parempaan jaksamiseen.

Keskeytykset, tietotulva ja jatkuva päätöksenteko kuormittavat hoitotyön arjessa. Hyvin suunnitellulla työympäristöllä ja toimivilla toimintatavoilla voidaan kuitenkin vähentää henkistä kuormitusta ja tukea palautumista.

Seuraavan kuvan avulla löydät vinkkejä hyvään kognitiiviseen ergonomiaan.

Affektiivinen ergonomia liittyy työyhteisön tunneilmapiiriin, vuorovaikutussuhteisiin ja eettiseen kuormitukseen, jotka vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin.  

Perehdy seuraavan sisällön avulla siihen, mikä työssä aiheuttaa affektiivista kuormitusta sekä millainen on työyhteisö, jossa affektiivinen ergonomia toteutuu hyvin.  

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä jokainen uskaltaa olla oma itsensä, tuoda esiin ajatuksiaan ja ottaa riskejä ilman pelkoa arvostelusta tai torjutuksi tulemisesta. 

Pohdi tämän sisällön avulla keinoja, joilla voit itse vahvistaa psykologista turvallisuutta työ- tai opiskeluyhteisössäsi tai muussa ryhmässä, johon kuulut. 

Eettinen kuormitus syntyy, kun työntekijä joutuu toimimaan työssään tavalla, joka on ristiriidassa omien arvojen tai ammattietiikan kanssa. Tämä voi heikentää hyvinvointia ja työssä jaksamista. Ammattitaitoa on pystyä tunnistamaan ja ottamaan puheeksi työssä ilmeneviä eettisiä haasteita. 

Perehdy seuraavassa sisällössä siihen, miten eettisiä kuormitustekijöitä voidaan hallita sekä työyhteisön tasolla että työntekijän omilla toimilla. 

Hoitotyön vaativuus ei tarkoita uupumista, vaan palautuminen on avain jaksamiseen. Työn fyysiset ja henkiset haasteet voivat aiheuttaa stressiä, mutta oikeilla palautumisen keinoilla hoitotyöntekijä voi vahvistaa hyvinvointiaan ja työkykyään. Riittävä uni, säännöllinen liikunta, ravitseva ruokavalio ja luonnon rauha tukevat kehon ja mielen palautumista. Samoin työyhteisön tuki ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön lisäävät voimavaroja ja vähentävät kuormitusta.

Vinkkejä työstressin ennaltaehkäisyyn.

Luontokokemukset ja luonnossa oleminen vahvistavat tutkitusti mielen hyvinvointia, fyysistä terveyttä ja elämänlaatua.  

Tutustu tässä sisällössä siihen, millaisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia luontokokemuksilla on. Pohdi tehtävien avulla, mitä sinä teet mieluiten luonnossa ja millä tavalla voisit edistää hyvinvointiasi luonnossa oleskelun ja liikkumisen avulla.

Valolla on merkittävä rooli hoitotyöntekijän jaksamisessa ja hyvinvoinnissa. Valon ja pimeyden luonnollinen vuorottelu toimii kehon sisäisen kellon säätelijänä, vaikuttaen suoraan vireystilaan, mielialaan ja uneen. Erityisesti Suomessa vuodenaikojen vaihtelu voi haastaa kehon rytmiä ja heikentää palautumista.

Valon vaikutus ulottuu aivojen näkökeskuksesta koko kehoon, vaikuttaen muistiin, suorituskykyyn ja yleiseen jaksamiseen. Siksi riittävä altistuminen luonnonvalolle ja tarvittaessa kirkasvalohoito voivat olla tärkeitä tukikeinoja hoitotyöntekijän palautumisessa ja työkyvyn ylläpitämisessä.