Fyysinen kuormittuminen hoitotyössä syntyy monista tekijöistä. Kuormittuminen vaihtelee työnkuvien ja tehtävien fyysisten vaatimusten mukaan. Hoitotyön eri tehtävät kuormittavat kehoa eri tavoin, mikä taas korostaa työn fyysisten vaatimusten monipuolisuutta. 

TIETOISKU:  Jos päivän jokaisena tuntina kävelee 3 minuuttia, energiaa kuluu viikossa enemmän kuin kahdessa tunnin mittaisessa hikisessä liikuntaharrastuksessa.

Liikkuminen ei ole vain kunnon kohottamista, se on sijoitus omaan hyvinvointiin. UKK-instituutin mukaan jo kevytkin liikuskelu, kuten kävely tai arkiaskareet, parantavat verenkiertoa, alentavat verensokeria ja virkistävät mieltä. Jokainen askel lasketaan, ja pienetkin liikkeet tekevät suuren eron. Liikkumalla säännöllisesti jaksat paremmin, palaudut nopeammin ja voit kokonaisvaltaisesti hyvin. Nyt ja tulevaisuudessa. 

Nyt on aika hieman liikkua. Hoitotyössä hoitotyöntekijät liikkuvat yleensä runsaasti, mutta olisiko tarvetta kuitenkin vielä tarkentaa liikkumista.

Tehtävä:
Tutustu Selkäliiton Selkäkanava.fi -sivuston taukojumppiin. Valitse sieltä yksi koko kehon taukojumppa ja tee se työpäivän aikana. Yhden taukojumpan pituus on noin 2 min, 30 s.

Pohdinta:
Taukojumpan jälkeen pohdi lyhyesti:

• Miltä liike tuntui kehossa?
• Voisitko ottaa taukojumpan osaksi päivittäistä työrytmiäsi?
• Miten taukoliikunta voisi tukea jaksamistasi hoitotyössä?

Vinkki:
Voit tehdä jumpan yksin tai yhdessä työkavereiden kanssa

Vetreitä hetkiä taukojumppien äärellä. 

Koko kehon taukojumppa 1.
Selkäkanavan mukaan: Tässä taukojumpassa kyykätään, nyrkkeillään, noustaan päkiöille ja pyöristetään yläselkää.  

Koko kehon taukojumppa 2.

Selkäkanavan mukaan: Tässä taukojumpassa pyöritellään hartioita ja lisätään liikettä lonkan seutuun, tehdään kiertoliikettä rintarangalle ja selän rullausta. 

Koko kehon taukojumppa 3.

Selkäkanavan mukaan: Tässä taukojumpassa kurotellaan käsillä, tehdään kiertoliikettä rintarangalle yhdistämällä siihen myös polven nostot, liu’utetaan jalkoja sivuille ja jännitetään ja rentoutetaan hartioita. 

Koko kehon taukojumppa 4. 

Selkäkanavan mukaan: Tässä taukojumpassa tehdään askelkyykkyä ja kiertoliikettä rintarangalle, harjoitellaan vaaka-asentoa sekä tehdään käsien avausta sivuille. 

Selkäliiton Selkäkanavan sivulta löydät heidän Vahva selkä – podcast sarjan.

Vieraile oheisen linkin kautta sivulla ja kuuntele sinua kiinnostavia podcasteja. 

Saatavilla myös:

https://selkakanava.fi/selan-hoito/vahva-selka-podcast

Hoitotyö on fyysisesti ja henkisesti vaativaa, siksi oma toimintakyky on tärkeä osa ammatillista hyvinvointia. Liikkuminen auttaa palautumaan työpäivän kuormituksesta ja ylläpitää työkykyä pitkällä aikavälillä. Se ei vaadi suuria ponnistuksia: tärkeintä on säännöllisyys ja liikkumisen mielekkyys. Jokainen askel, venytys tai pyörälenkki on sijoitus omaan jaksamiseen ja sitä kautta myös potilaiden hyvään hoitoon.  

Liikkuminen ei ole vain vapaa-ajan valinta, vaan olennainen osa työhyvinvointia. Se auttaa hallitsemaan stressiä, parantaa unen laatua ja tukee aineenvaihduntaa myös silloin, kun paino ei muutu.

Liikunta on hoitajan omaa työkalupakkia: mitä paremmassa kunnossa keho on, sitä paremmin se kestää työn fyysiset vaatimukset. 

Säännöllinen, itselle sopiva liikkuminen on sijoitus omaan jaksamiseen, ja samalla teko, joka heijastuu suoraan potilastyöhön, työyhteisöön ja omaan elämänlaatuun. 

Lue aluksi seuraava artikkeli.

Nyt onkin aika käydä kuuntelemassa asiantuntijoiden pohdintaa. Seuraavaksi voit kuunnella Soiten ravitsemusterapeuttien Minna Nykäsen ja Kati Nynäsin keskustelua ravitsemukseen liittyvistä aiheista. Videoissa on suomenkielinen tekstitys, jonka saa päälle asetus-painikkeesta. 

1. Kun kuuntelet haastatteluita, pysähdy hetkeksi miettimään, miten vuorotyö vaikuttaa juuri sinun ruokailutottumuksiisi, jaksamiseesi ja hyvinvointiisi.
2. Tarkastele omia valintojasi rehellisesti: syötkö säännöllisesti, suunnitteletko ateriasi etukäteen, vai ohjaavatko väsymys ja kiire ruokavalintojasi?
3. Haastatteluiden jälkeen kirjaa itsellesi konkreettiset keinot, joilla voit vaikuttaa omaan toimintaasi ja tehdä ravitsemuksesta osan työssä jaksamiseesi. Pienetkin muutokset voivat tehdä suuren eron!

Haastattelu 1.

Tämän haastattelun aiheena on: Vuorotyön vaikutukset hoitotyöntekijän ruokailutottumuksiin ja ravitsemukseen.

Haastattelu 2. 

Seuraavaksi Soiten ravitsemusterapeutit Minna Nykänen ja Kati Nynäs antavat vinkkejä vuorotyötä tekevän hoitotyöntekijän terveelliseen ravitsemukseen

Videossa on suomenkielinen tekstitys, jonka saa päälle asetus-painikkeesta.

Haastattelu 3. 

Kolmannessa haastattelussa Soiten ravitsemusterapeutit Minna Nykänen ja Kati Nynäs pohtivat vuorotyötä tekevän hoitotyöntekijän ravitsemuksen vaikutuksista jaksamiseen ja työhyvinvointiin.

Videossa on suomenkielinen tekstitys, jonka saa päälle asetus-painikkeesta.

Ravitsemus on yksi tärkeimmistä työkaluista vuorotyön kuormituksen hallinnassa. Säännöllinen ja ravintorikas ruokailu auttaa ehkäisemään väsymystä, vatsavaivoja ja jopa unihäiriöitä. Hyvin koostettu ateria tukee vireyttä, palautumista ja painonhallintaa ja voi vähentää riskiä sairastua esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen tai sydän- ja verisuonitauteihin. Vuorotyössä ruokailurytmi voi helposti häiriintyä, mutta pienillä suunnitelmallisilla valinnoilla, kuten terveellisillä eväillä ja riittävällä nesteen saannilla, voidaan tukea jaksamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Painonhallinta ei ole vain kaloreita ja liikuntaa. Se on kokonaisuus, jossa uni, jaksaminen, perimä ja jopa suolistomikrobit näyttelevät omaa rooliaan. Vuorotyössä tämä kokonaisuus voi helposti horjua, mutta juuri siksi pienillä, tietoisilla valinnoilla on suuri merkitys. Kun opimme kuuntelemaan kehoamme ja ymmärtämään sen yksilöllisiä tarpeita, voimme tukea hyvinvointiamme arjen keskellä. Jokainen askel ja jokainen valinta, on mahdollisuus voida paremmin. 

Muista, että pienikin muutos on alku parempaan. Sinä olet tärkeä ja ansaitset voida hyvin myös vuorotyön keskellä.

Luota itseesi, ota askel kerrallaan ja pidä huolta siitä, joka pitää huolta muista! Juuri sinä olet tärkeä!

Lähde:

• Parkkari J. 2024. Liikunta ja painonhallinta. Saatavissa Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 25.4.2025

Hoitotyössä fyysinen kuormitus on osa arkea, mutta sen ei tarvitse olla este hyvinvoinnille. Työasentojen ja siirtotilanteiden kuormitusta voidaan vähentää, kun hoitotyöntekijä tunnistaa riskit ja osaa hyödyntää tarkoituksenmukaisia apuvälineitä.

Apuvälineosaaminen on keskeinen osa ammatillista toimintaa, ja sen kehittäminen tukee sekä omaa jaksamista että potilasturvallisuutta.

Tässä tehtävässä pohdit omaa päivän aikana tulevaa fyysistä kuormitusta ja miten sinä sitä voisit apuvälineillä helpottaa.

Seuraavassa tehtävässä on sinulle vinkkejä apuvälineosaamiseen ja siihen liittyen videoita tärkeimmistä arjessa käytettävien apuvälineiden hyödyntämisestä. Mielenkiintoisia hetkiä videoiden parissa.

Luonnollisesti hoitotyössä tapahtuu paljon erilaisia tilanteita, mitä emme pysty ennakoimaan. Usein kuitenkin näiden asioiden pohtiminen etukäteen auttaa meitä tekemään oikeanlaisia päätöksiä. 

Seuraavassa tehtävässä voit pohtia omaa toimintaasi auttamistilanteessa?

Hoitotyöntekijän fyysinen kuormittuminen hoitotyössä on tärkeä ja haastava tekijä.

Meidän ei tarvitse katsoa ajassa kuin joitakin vuosia taaksepäin, niin apuvälineiden hyödyntäminen hoitotyössä oli vähäistä. Hoitajat kärsivät pahoista selkä, niska- ja hartiaseudun kivuista. He sairastuivat tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Onneksi vuodet ovat vierineet ja tälle asialle haluataankin tehdä jotain.

Nykyisin työstä ei saa työntekijälle seurata sairastumista. Ei vuosienkaan työssäolon jälkeen. Sen vuoksi me hoitotyöntekijät olemme niitä, ketkä voivat muuttaa tilannetta. Mutta muutos vaati tietoa, uskallusta ottaa asia puheeksi ja halua muutokselle.

Toivottavasti materiaalit saivat sinut ajattelemaan, miten pienillä toiminnoilla voimme muokata niin omaa, kuin asiakkaan hyvinvointia.

Tässä sinulle vielä tukilista kohti muutosta:

1. Sisäinen motivaatio
– Halu kehittyä, oppia uutta tai löytää uusi toimintatapa työhön.
2. Työympäristön tuki
– Kollegoiden kannustava ilmapiiri ja ongelman yhteinen havaitseminen.
3. Selkeä tarve tai ongelma
– Kokemus siitä, että nykyinen toimintatapa ei toimi tai aiheuttaa kuormitusta.
4. Mahdollisuus onnistua
– Usko siihen, että muutos on realistinen ja saavutettavissa. Kokemus esim. Toisen asiakkaan luota.
5. Tunnereaktio tai herättelevä kokemus
– Esimerkiksi läheltä piti tilanne, koulutus tai oma oivallus, joka saa ajattelemaan toisin.