Pelastajien fyysisen toimintakyvyn testaus, FireFit- järjestelmä

Pelastajien työkyvyn arviointiin kuuluu vuosittain tehtävät fyysisen kunnon testaukset. Testaukset suorittaa usein pelastuslaitoksen testivastaava, joka on perehtynyt pelastajien testaukseen. Testit suoritetaan Pelastussukellusohjeen (2007) mukaisesti ja siihen kuuluvat hengitys- ja verenkiertoelimistön testaus sekä lihaskuntotestit ja toiminnallinen rata nk. lekarata.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79329/smjulkaisu_482007.pdf?sequence=1

FireFit-järjestelmä on pelastajille kehitetty työn vaatimuksiin perustuva fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmä. Kyseisen järjestelmä on kehitetty yhteistyössä UKK-instituutin ja työterveyslaitoksen tutkijoiden kesken. Ohjelman kehittely käynnistyi 1990-luvun loppupuolella pitkään kestäneiden palomiesten työkyvyn arviointiin liittyvien tutkimusten perusteella.  Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut mukana kehitystyössä alkumetreiltä lähtien. FireFit- ohjelma on yksinkertaisesti selitettynä tietokonepohjainen testiohjelma, joka käsittää kestävyys- ja lihaskunnon testausohjelmiston sekä palautteenantojärjestelmän.

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134828/FireFit%20-%20pelastajien%20hyv%C3%A4%20fyysinen%20toimintakyvyn%20arviointik%C3%A4yt%C3%A4nt%C3%B6.pdf?sequence=1

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129628/FireFit-j%C3%A4rjestelm%C3%A4n%20k%C3%A4ytett%C3%A4vyys%20ja%20FireFit-indeksi.pdf?sequence=1

Kuva 1. Perinteinen submaksimaalinen polkupyöräergometritesti joka on pohja nykyiselle FireFit-testausohjelmalle.

FireFit- testausohjelma on poikkeava perinteisestä polkupyöräergometritestistä. Yllä olevassa kuvassa 1 on nk. perinteinen polkupyöräergometritesti jota käytetään kuntokartoitusten yhteydessä. Perinteisessä submaksimaalisessa polkupyöräergometritestissä vastus, eli wattimäärä, nousee henkilön koosta riippuen aina samalla vastusmäärällä 50w, 75w, 100w jne. Lisäksi tässä perinteisessä mallissa vastus kasvaa aina kahden minuutin välein ja kesto on 12 min. Tätä perinteistä järjestelmää käytetään yleisesti aerobisen kunnon kartoittamiseen yleisillä testiasemilla.

Firefit- testausohjelma on suunniteltu henkilökohtaiseksi ja yksilölliseksi testiohjelmaksi jokaiselle testattavalle. Testipohjaan syötetään seuraavat tärkeät tekijät:

1. ikä
2. pituus
3. BMI
4. vyötärön ympärysmitta
5. kehon rasvaprosentti (+ millä laitteella rasvaprosentti on mitattu; Inbody. Tanita, muu monitaajuinen bioimpedanssilaite tai ihopoimumittaus)

Testiohjelma pystyy itse arvioimaan syötettyjen tietojen perusteella testattavan henkilön rasvattoman massan osuuden, lihasmassan suuruuden, arvio luuston painon ja laskee tietojen perusteella testihenkilölle kehon koostumuksen mukaiset henkilökohtaiset wattimäärät / porras. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että täysin samanlaista testipohjaa ei ole kenelläkään. Testistä tulee täysin henkilökohtainen ja verrannollinen ainoastaan omien suoritettujen testien kanssa.

Kuva 2. FireFit-testausohjelmalla suoritettu testi 2015

Wattimäärä portaissa vaihtuu  neljän minuutin välein joka helpottaa analyysin seurantaa. Tärkeää tulkinnan ja seurannan kannalta on, että käyrässä olisi havaittavissa nk. steady state-vaiheet varsinkin kuormituksen kasvaessa. Neljä minuuttia kestävän portaan aikana steady state –vaiheet tulevat selvemmin esiin.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9271/g0000306.pdf?sequence=1

Olen käyttänyt kyseistä FireFit- testausjärjestelmää vuodesta 2010. Vuosien varrella se on muuttunut ja päivityksiä ohjelmaan tulee kerran tai kaksi vuodessa. Liikunnan ohjauksen ja valmennuksen kannalta järjestelmä soveltuu erittäin hyvin kenttäolosuhteisiin. Ohjelman palautejärjestelmän perusteella pystyn välittömästi aloittamaan toimenpiteet niiden palomiesten kanssa joita uhkaa savusukelluskielto huonon testituloksen perusteella. Palautejärjestelmä antaa tarkan kuvan siitä minkä on henkilön suorituskyky työssä ja työtehtävien aikana. Palautteen ja testin perusteella on suhteellisen helppoa tehdä testattavalle liikunta- ja/tai ruokavaliosuunnitelma.

Taulukko 1. FireFit- järjestelmän MET-palaute. Hyvä tulos.

Yllä olevasta taulukosta 1 on nähtävissä, että testihenkilö suoriutuu kaikista palomiehille annetuista työtehtävistä. Kuormittuminen raskaimmassa tehtävässä, eli työskentely paineilmalaitteella taakkoja kantaen, tarkoittaa testihenkilön kohdalla vain 60% kuormitusta maksimista. Alla oleva taulukko 2 havainnollistaa huonokuntoisen palomiehen MET-arvot. Taulukko kertoo karua totuutta siitä, että testihenkilö ei suoriudu palomiehen vaativista työtehtävistä. Testihenkilöä uhkaa savusukelluskielto sekä muihin työtehtäviin siirtyminen. Pahimmassa tapauksessa henkilöä uhkaa vakava sydämen- ja hengityselinten ylikuormittuminen, eli infarkti,  jos hän joutuu työskentelemään paineilmalaitteen kanssa tilanteissa jotka ylittävät hänen kestävyyssuorituskyvyn 9,6 MET = 100%.

Taulukko 2. FireFit- järjestelmän MET-palaute. Huono tulos.

Huonoja puolia ohjelmassa on se, että muutoksista huolimatta ohjelma on edelleen hyvin kankea käyttää. Varsinkin ohjelman raportointijärjestelmä on vanhanaikainen esim. jos henkilölle on tehty useita testejä saman vuoden aikana ei järjestelmä kykene erottelemaan parasta tulosta huonoimmasta vaan laskee kaikkien tehtyjen tulosten keskiarvon. Lisäksi raportin seitsemän sivua / henkilö on turhan pitkä. Raportti sisältää paljon “nice to know” asioita ja vähän itse asiaa. Kaikki tärkeä mahtuisi kolmelle sivulle.

Selvä hyöty FireFit- järjestelmästä on sen toistettavuus ja luotettavuus. Työterveyslaitoksen lääkärin Harri Lindholmin mukaan submaksimaalisen ja maksimaalisen tuloksen ero on ainoastaan +/- 5%. Lindholm painottaa sitä, että testihetki on aina erilainen ja siihen vaikuttaa moni eri tekijä. Kenttäolosuhteissa suoritettu submaksimaalinen polkupyöräergometritesti on huomattavasti halvempi kuin esim. jollain urheiluopiston testiasemalla. Paikasta riippuen testi maksaa 150-300 €/henkilö. Halvimman testiaseman taksan mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuotuiset testit maksaisivat yli 40 000 €. Tällä hetkellä kustannukset jäävät reilusti alle, sillä lisenssi maksaa 750 €/vuodessa ja testejä voidaan tehdä niin usein kuin halutaan.  Lisäksi tulosten seuranta on helppoa järjestelmän ollessa konkreettisesti pelastuslaitoksen käytössä.

Turvallisuuteen on myös viimeisten kahden vuoden aikana kiinnitetty huomiota. Kentällä tehtävät testi on aina riski. Ohjelmaan on mahdollista liittää verenpainemittari ja saturaatiomittari. Lisälaitteet tuovat sekä varmuutta että turvallisuutta niin testaajalle, että testattavalle.

Haastattelimme puhelimitse Suvanto caren toimitusjohtaja Antti Haukipuroa Rovaniemeltä. Suvanto care yritys tarjoaa ikäihmisille koti- ja laitoshoitotoon erilaisia teknisiä apuvälineitä. Heidän kautta saa mm. Sos- napin, joka paikantaa asiakkaan olinpaikan, hälyttää määrätylle henkilölle sekä hälyttää havaittuaan kaatumisen. Nykyisin hyödynnetään yhä enemmän erilaista teknologiaa hoitoalalla, joka luo turvallisuutta ikäihmisille kotona asumiseen. Sos- nappi on hyvä apuväline kotona asuvalle muistisairaalle ihmiselle, jos hän lähtee esimerkiksi kävelylle, niin omaiset saavat tiedon hänen olinpaikastaan. Usein muistisairaat eksyvät ja heitä on vaikea tavoittaa, tällaisen apuvälineen avulla edellä mainitut tilanteet helpottuvat. (Haukipuro 2017.)

Antti kertoi myös sänkyanturista, liikeanturista,sähkölaiteanturista,  jotka ovat kaikki kotia tarkoitettuja apuvälineitä, joissa on keskusyksikkö johon tietoa kerätään. Kerätty tieto saadaan toimitettua joko hoitohenkilökunnalle tai omaisille. Näistä apuvälineistä meillä oli vähemmän keskustelua, koska halusimme avata enemmän ovianturia.

Olimme yllättyneitä siitä, että markkinoilla ja etenkin täällä Lapissa on jo näinkin hyvin kehitettyjä apuvälineitä kotona asumisen tueksi.

Antti kertoi heidän mm.  laitteesta, joka asennetaan oveen ja sen myötä saadaan tietoa asiakkaan liikkeistä. Ovilaite laskee oven avaukset ja siitä saa tiedon puhelimeen.

Laitteiden avulla saa tietoa siitä, miten asiakas toimii arkena. Seurantajärjestelmän avulla kotihoitotyö helpottuu siten, että esim. muistisairaan vanhuksen seuranta voi hyvinkin olla tarpeen kartoittamaan muistisairauden vakavuutta. Varsinkin sairauden alussa on tällainen seurantalaite hyvä olla mukana kotihoidossa. Kuitenkaan laite ei yksinään toimi, vaan aina mukana pitää olla myös hoitoalan ammattilainen.

Suvantocaren laitteet ovat hyviä, jos omainen asuu kaukana muistisairaasta. He saavat reaaliaikaista tietoa sairastuneen liikkeistä puhelimeensa. Laitteet ovat hyvä tuki siihen, että muistisairas voi sairauden alkuvaiheessa asua kotonaan pitempään.

Lu on kehittänyt interaktiivisen pelikentän. Se on suunniteltu ensisijaisesti lasten liikuttajaksi. Seinälle on mahdollista heijastaa erilaisia pelejä ja sen voi asentaa mille tahansa seinälle. Tilaa tarvitaan kuitenkin pelikentälle. Tuotteeseen kuuluu teline joka pitää sisällään kolme 3D-kameraa sekä ääni ja valo projektoria. Pelikentän maksimikoko on 6×3 metriä. Peliseinän suositusmitat ovat 9×9 metriä. Pintojen pitää olla tasaiset ja valojen pitää olla säädettävät. Lisäksi auringonvalo pitäisi olla hallittavissa ja minimoitavissa.

Lapsia kyseiset pelit kiinnostavat hyvin todennäköisesti. Kyselin itse omilta lapsilta (8-9 vuotiailta) ja he olisivat erittäin kiinnostuneita kokeilemaan tämmöistä interaktiivista pelikenttää. Tämän tyylinen leikkikenttä mahdollistaisi myös lasten fysioterapiaan uusia mahdollisuuksia ja motivointikeinoja lasten terapiaan. Mielestäni interaktiivinen pelikenttä toimisi hyvin lapsille palkintona terapian onnistumisesta, mutta päivittäiseen käyttöön lasten kohdalla en sitä ottaisi.

Intearktiivinen pelikenttä on tällä hetkellä mielestäni arvokas, n. 15 000€ toimitettuna. Hintaa tulee todennäköisesti laskemaan kilpailun ja mahdollisuuksien lisääntyessä. Jo nyt löytyykin saman tyylisiä ratkaisuja muiltakin valmistajilta. Tuote on helppo ottaa käyttöön, eikä se vaadi isoja virityksiä. Tilaa tarvitsee olla kuitenkin paljon, joka vaikuttaa siihen, että kotona tätä ei pysty yleensä pelaamaan.

Tämä video havainnollistaa minkälaisesta tuotteesta on kyse.

Liikuntateknologian on todettu auttavan etenkin lapsia, jotka liikkuvat vähän, liikkumaan huomaamattomasti enemmän. Lasten ja nuorten liikuntamäärät ja -taidot ovat heikenneet tasaisesti ja olisikin syytä pysyhtyä miettimään, voidaanko teknologialla tuoda muutosta tähän negatiiviseen kehitykseen.

Älylaitteita ja teknologiaa pidetään yhtenä syynä, että lapset istuvat nykyisin enemmän ja sen vuoksi lapsille on asetettu kansallisesti suositukset ruutu-ajasta. Onkin syytä pohtia, onko suotavaa että teknologian avulla pyritään vaikuttamaan lasten liikuntamääriin, kun samaan aikaan lapsia pyritään irtauttamaan teknologiasta. Lisäksi teknologian käyttö voi vaikuttaa lasten mielikuvituksen käyttöön “luonnollisissa” leikeissä.

Pelit voivat kuitenkin yhdistää lapsia liikkumaan ja pitämään hauskaa yhdessä ja voivat helpottaa auttaa lapsia kommunikoimaan keskenään, etenkin lapsia joilla on sosiaalisissa taidoissa puutteita. Monia pelejä pelataan yksin, joten Lu:n kehittämä peli yhdistää useita lapsia saman pelin ääreen.

Kokonaisuudessaan pelien käyttö lasten liikunnanmäärän lisääjänä on kuin kaksiteräinen miekka, siinä voi olla paljon mahdollisuuksia, mutta myös paljon kysymysmerkkejä.

Lähteet:

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:22. Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille.

http://www.play-lu.com/

http://saga.strikingly.com/

http://www.sport.fi/uutiset/uutinen/liikuntateknologia-motivoi-ja-huijaa-hyvalla-tavalla

Pahoittelen, että esittelyvideo tulee vasta ns. ensimmäisten blogien jälkeen. Rauhallista Juhannusta kaikille!!

T: Siv

Tehtävä 1. (osa 2)

Haastateltavana: Ensihoitaja Kimmo Rantala.

Työtehtävä: Ensihoitajan työtehtävät. Kokemusta alalta 15 vuotta. Työuransa Kimmo on aloittanut Lappeenrannasta vuonna 2003. Hän on tehnyt töitä myös Kouvolassa, josta siirtyi Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle ensihoitajan työtehtäviin vuonna 2013.

Nenän atomisaattori eli ”Mad nasal” tuli Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajien käyttöön noin puoli vuotta sitten.  Kyseessä on yksinkertainen laite joka helpottaa ensihoitajien työtä yllättävällä tavalla.

Kuva 1. Mad Nasal eli nenän atomisaattori suojapakkauksessa (Siv Aro kuva-arkisto)

Kuva 2. Mad Nasal suojapakkauksessa (Siv Aro kuva-arkisto)

Kuvissa 1 ja 2 on nähtävissä Mad Nasal eli nenän atomisaattori suojapakkauksessaan. Kyseinen pakkaus on pieni ja kätevä eikä paina juuri mitään. Alla olevissa kuvassa 3 on atomisaattori poistettu suojapakkauksesta ja kuvassa 4 se on liitetty lääkeruiskuun.

Kuva 3. Mad Nasal ilman suojapakkausta  (Siv Aro kuva-arkisto)

Kuva 4. Mad Nasal liitetty lääkeruiskuun (Siv Aro kuva-arkisto)

Kyseinen pieni laite, tai lisäkappale, asetetaan lääkeruiskun päähän. Tämän jälkeen lisäkappale ruiskuineen asetetaan tukevasti potilaan sieraimeen niin, että lisäkappaleen kärki on sieraimessa ja valkoinen silikoniosa on tiiviisti nenänsierainta vasten. Lääkeruiskusta painetaan ja annostellaan lääkeaine nopealla painalluksella molempiin sieraimiin. Lisäkappaleen tarkoitus on hajottaa lääkeaine tuhansiksi pieniksi pisaroiksi tai ns. ”atomeiksi”. Lääkeaine leviää laajalle alueelle lähes pilven mallisessa kaavassa kaikkialle nenän limakalvoille.  Lääkeaine imeytyy nenän limakalvoilta nopeasti suoraan potilaan verenkiertoon ja siitä keskushermostoon. Imeytymisnopeutta nenän limakalvoilta voidaan verrata suonen sisäisesti annettavan lääkkeen imeytymisnopeuteen. Imeytymisaika on saman pituinen. Jos verrataan esim. suuhun annosteltavaa lääkeainetta, kestää sen imeytyminen 10-15 min.

Kyseinen lisäkappale on ensimmäistä kertaa esitelty vuonna 1999 Salt Lake Cityssä lääkäri Tim Wolfe:n toimesta. Keksinnön tarkoitus on lievittää potilaan kipuja mahdollisimman nopeasti sekä välttää neulojen käyttö. Nykyään Mad Nasal lisäkappaletta käytetään monissa eri sairastapauksissa. Esim. huumausaineiden tai opiaattien vasta-aine, Naloxon, imeytyy potilaan verenkiertoon nenä kautta nopeasti ja estää opiaatin vaikutuksen keskushermostoon ja näin ollen palauttaa nopeasti normaalin hengitysrefleksin.

Kimmo Rantala kertoo haastattelun aikana seuraavaa:

” …viime viikolla meillä oli lapsipotilas. Hänellä oli reisiluun murtuma. Onneksi kyseessä ei ollut avomurtuma, mutta reiden asennosta oli selvästi nähtävissä, että luu oli poikki ja reisi virheasennossa. Lisäksi siinä oli jo runsaasti turvotusta, joten vamma vuosi ns. sisäänpäin. Poika oli sen verran pieni, peloissaan, hädissään ja kivulias ettei siinä ensimmäisen edes ajatellut mitään suoniyhteyden avaamista. Tärkeintä oli ensimmäiseksi saada poika kivuttomaksi, jotta voisimme siirtää hänet ambulanssilla sairaalaan. Annoin hänelle kipulääkettä molempiin sieraimiin tällä Mad Nasal:illa ja ei mennyt kuin minuutti kun poika yritti hymyillä. Kipu hellitti. Vasta ambulanssissa avasin suoniyhteyden ja jatkoin lääkkeen annostelua ja aloitin suolaliuoksen annon kuljetuksen aikana. Poika oli hyvällä mielellä, sillä ei tuntenut kipua eikä pelännyt, vaikka tilanne oli hänelle täysin vieras ja uusi. Ja pojan äiti oli helpottunut. Koko keikasta jäi tosi hyvä fiilis”

Haastattelun perusteella kävi ilmi, että kyseinen lisälaite on osoittautunut olevansa korvaamaton apuväline ensihoitajille. Neulaton lääkkeen antaminen helpottaa sekä potilaan, että omaisten kokemaa onnettomuudesta johtuvaa stressiä ja auttaa ensihoitajia suoriutumaan työstään vieläkin ammattitaitoisemmin.

Lähteet:

http://www.nofamed.de/injektion-und-infusion/mad-300-nasenzerstaeuber.htm

http://www.teleflex.com/en/usa/productAreas/ems/documents/EMS_LMA_MADNasal_DS_2013-2162.pdf

http://www.emsworld.com/article/10741162/mucosal-atomization-device

http://intranasal.net/OpiateOverdose/

Tehtävä 1. (osa 1)

Ensiapulennokki / Ambulance Drone

Ensimmäiset minuutit onnettomuuden jälkeen ovat kriittisiä. Välittömän ja oikean avun saaminen onnettomuuspaikalle pelastaa ihmishenkiä ja minimoi vammoja. Oikea hoito onnettomuuspaikalla estää mahdollisten lisävammojen syntymisen. Oikean hoidon paikalle saaminen voi estää kuolemantapauksia ja nostaa selviytymisprosenttia dramaattisesti. Tämä koskee erityisesti potilaita jotka saavat sydäninfarktin tai kärsivät peruselintoiminnan häiriöistä. Lisäksi hukkumis- ja liikenneonnettomuuksien uhrit hyötyvät nopeasta avun paikalle saapumisesta. Ensiapulennokin avulla saadaan ihmishenkiä pelastavaa teknologiaa onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti. Lennokki pystyy kuljettamaan paikan päälle täysautomaattisen defibrillaattorin, erilaisia elvytykseen tarvittavia lääkkeitä ja elvytyksen tarvittavia muita apuvälineitä. Edellytyksenä on, että hoitovälineet ovat tarpeeksi kevyitä ja pieniä jotta lennokki voi kuljettaa ne paikalle.

Ensiapulennokin on suunnitellut hollantilainen Alex Momont. Hän opiskeli Delftin teknisessä yliopistossa jossa hän alun perin leikki ajatuksella ”nopeasta avun saamisesta onnettomuuspaikalle”. Hän totesi, että suurin este nopealle avun saapumiselle on liikenneyhteydet ja tästä syystä hän kohdisti mielenkiintonsa kauko-ohjattaviin lennokkeihin.  Hän kehitteli lennokeita ja rakensi ensiapulennokkiin uuden tyyppisen rungon, jota voidaan verrata lentävään työkalulaatikkoon. Rungon sisällä kulkee mukana välttämättömät hätäensiapuun tarvittavat välineet. Momont halusi keksinnöllään parantaa onnettomuuksien uhrien selviytymismahdollisuuksia ja saada tarvittava apu mahdollisimman nopeasti paikan päälle. Ensiapulennokin helppo ohjausmekanismi ja sen ketteryys edesauttavat ja laajentavat sen käyttömahdollisuuksia. Sitä voidaan käyttää jopa sisätiloissa kuten suurissa kauppakeskuksissa tai vastaavissa paikoissa.

Yhteistyössä ensihoitohenkilöstön ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa saadaan onnettomuuksien uhrien eloonjäämisprosenttia nostettua. Lennokkiin on rakennettu kaksisuuntaiseen kommunikointiin ja videotukeen perustuvan tiedonsiirto. Se lentää kohteeseen GPS signaalin avulla. Suora live-kuva paikan päältä sekä puhekontakti hätäkeskuspäivystäjän ja hätäpuhelun tekijän välille kasvattavat potilaan selviytymismahdollisuuksia. Lyhyesti sanottuna uusi ensiapulennokki soveltuu erilaisiin ja kaikentyyppisiin toimintaympäristöihin ja auttaa pelastamaan ihmishenkiä.

Internet läheistä ei ole löydettävissä tutkimuksia ensiapulennokista ja sen tuomista mahdollisista hyödyistä tai haitoista. Kyseinen lennokki on vielä suhteellisen tuore idea vaikkakin eri tyyppisiä lennokkeja on käytetty jo pitkään. Tunnemme kyseiset lennokit paremmin sotilastoimiin ja -tehtäviin liittyvissä asioissa. Kaikki ovat kuulleet miehittämättömistä lentokoneista, joita käytetään esim. vihollisen paikantamiseen tai maaston muotojen selvittämiseen.

Tämä kyseinen ensiapulennokki ei ole vielä käytössä Suomessa. Ajatuksia herättää esim. se, että pystyykö lennokki mukautumaan meidän olosuhteisiin? Miten voimakkaat tuulenpuuskat tai kova rankkasade vaikuttavat lennokin toimintaan? Lisäksi heräsi kysymys siitä, että jos ensiapulennokki paikallista itsensä GPS- signaalien avulla, mitä tapahtuu, jos verkossa on häiriöitä tai verkko kaatuu kokonaan? Kykeneekö Suomen oloissa laite käyttämään myös nk. viranomaisverkkoa ja navigoimaan sen avulla? Entä onnettomuuspaikalla oleva hätäpuhelun soittaja ja hänen kyky toimia paikan päällä? Monesti heikoin lenkki avunsaannin ketjussa on hätäpuhelun soittaja joka ei suostu auttamaan, tai on liian kiireinen jäädäkseen paikan päälle odottamaan. Lennokki tarvitsee kuitenkin onnettomuuspaikalla henkilön, joka pystyy toimimaan hätäkeskuksen antamien ohjeiden perusteella.

Lennokki itsessään ei ole kovin kallis, noin 20 000 euroa. Hinta voi kuulosta isolta. Jos lennokeita tarvitaan useampi, kaatunee lennokkien hankinta äkkiseltään hintaan. Moni ei kuitenkaan tiedä sitä tosiasiaa, että Suomessa kuolee äkilliseen sydänpysähdykseen vuosittain n. 3500 henkilö. Jos edes yksi näistä sydänpysähdyspotilaista saataisiin pelastettua lennokin avulla olisi laite maksanut itsensä jo takaisin. 

Lähteet:

https://www.duodecim.fi/2016/02/09/paivitetty-elvytyksen-kaypa-hoito-suositus-satunnainen-ohikulkijakin-voi-pelastaa-hengen-defibrillaattorilla/

http://newatlas.com/ambulance-drone-response-time-cardiac-arrests/34504/

http://www.news.com.au/lifestyle/health/health-problems/flying-defibrillator-ambulance-drone-prototypes-unveiled/news-story/4f82bf2cb4a78cc639cf72842fc05029

http://mydronelab.com/blog/types-of-military-drones.html

http://www.straitstimes.com/world/europe/ambulance-drone-prototype-is-unveiled-that-could-help-save-heart-attack-victims

http://www.theblaze.com/news/2014/11/25/could-drones-replace-ambulances-as-a-faster-means-to-treat-heart-attack-patients/

Mikä on vuorovaikutteinen televisio?

Vuorovaikutteinen televisio on tarkoitettu yksin asuville tai laitoksissa asuvien käyttöön. Televisio tukee yksin asumista kotona. Sitä käyttää tällä hetkellä vanhukset omaishoitajien ja kotihoidon tai laitoksessa olevien hoitajien avulla. Kuitenkin jatkossa se tulee jokaisen käyttöön, joka tarvitsee laitetta. Myös nuorille.

Teknologiaa käyttämällä säästetään kustannuksia ja tehostetaan hoitotyötä. Vuorovaikutteinen televisio on suunnattu ikäihmisille. Vuorovaikutteinen televisio sopii parhaiten muistisairauden alkuvaiheessa oleville sekä omaishoitajille. Esimerkiksi kotihoidon työntekijät ja ikäihmiset kotona voivat olla yhteydessä television avulla. Tarjolla voi olla esim. liikuntahetkiä tai tanssituokioita, joita palveluntuottaja juontaa. Ikäihmiset voivat olla mukana vuorovaikutteisen television avulla. Vuorovaikutteisen television avulla tuetaan muistisairaiden alussa olevien henkilöiden kotona asumista.

Vuorovaikutteisen television hyviä puolia ovat: sosiaalisuus, yhteisöllisyys, osallistuminen, yksinäisyyden poisto, turvallisuus riskien pienentäminen ja sairauden hoitaminen. Vuorovaikutteisen television avulla asiakas saa tunteen yhteisöllisyydestä ja sosiaalisuudesta, kun hän on yhteydessä hoitajiin tai esim. jumppatunnin vetäjiin television avulla. Hän saa tunteen siitä, että ei ole yksin, kun voi osallistua television avulla yhteisölliseen tapahtumaan. Vuorovaikutteisen television avulla voidaan myös hoitaa sairautta, kuten masennusta, siten, että televisio toimii ikään kuin mielialalääkkeenä esim. jumppatuokiossa. Liikunta lisää hyvänolon tunnetta, dopamiini- ja endorfiini-hormoneja. Liikunta toimii siis mielialalääkkeenä.

Käyttäjät voivat asua joko kotona tai laitoksessa. Vuorovaikutteinen televisio on hyvä apu yksinäisyyteen yksin asuville. Hoitaja laitoksessa, omaishoitaja tai kotihoidon hoitaja auttaa television käytössä. Kokeiluun on tulossa myös muita kuin ikäihmisiä. Tarkoitus on, että jokainen, joka haluaa, pystyisi saamaan vuorovaikutteisen hyvinvointitelevision jatkossa.

http://www.kyyhkyla.fi/kuntoutus/sotainvalidien-ja-veteraanien-palvelut/vuorovaikutteinen-tv-sotainvalideille-ja-heidan-puolisoilleen/

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/50330

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/50330/URN_NBN_fi_jyu-201606153100.pdf?sequence=5

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/06/29/hyvinvointi-tv-piristaa-ikaihmisia

Etävastaanotto tuo lääkärin kotisohvalle

Lääkärin ja potilaan kohtaamista teknologian välityksellä ilman fyysistä läsnäoloa kutsutaan etävastaanotoksi. Yhteydenpidon välineinä voidaan käyttää esimerkiksi puhelinta, chat-pikaviestipalveluita tai videoyhteyttä. Potilaalle parhaimmillaan etävastaanotto tarjoaa nopean ja matalan kynnyksen pääsyn lääkärin puheille ajasta ja paikasta riippumatta. Etävastaanottotoiminta on Suomessa vielä melko vähäistä. Palvelua otetaan kuitenkin lisääntyvästi käyttöön etenkin isommilla yksityisillä lääkäriasemilla ja työterveyshuollossa. (Tienhaara 2017.) http://www.iltalehti.fi/terveys/201701112200052153_tr.shtml

Tulevaisuuden suunta näyttääkin olevan etävastaanottojen lisääntyminen terveydenhuollon palveluissa. Lääkäreiden etävastaanotoista kokemuksia on kerännyt ensimmäisenä yksityisenä terveyspalvelujen tuottajana Mehiläinen. Mehiläinen pilotoi alkuvuonna 2015 työterveyden etävastaanottoa viiden eri asiakasyrityksensä kanssa. Pilotissa mukana olevien yritysten henkilöstö voi ohjatusti valita verkkoajanvarauksen kautta oireisiinsa sopivan työterveyden palvelukanavan. Tulevaisuudessa uusi palvelu saadaan myös yksityisasiakkaiden käyttöön. (Mehiläinen 2015.) https://www.mehilainen.fi/mehilaisen-etavastaanotto-nayttaa-suuntaa-tulevaisuuden-laakarissakaynnille

Hämeenlinna on yksi 14 pilottikunnasta, mikä on osallistunut Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut -hankkeeseen (ODA). Hankkeen myötä Hämeenlinnassa on tarjolla palvelu, joka mahdollistaa sairaanhoitajan ja lääkärin etävastaanoton. Asiakas pääsee vastaanotolle suojatun linkkiyhteyden kautta. Toiminta on kerännyt hyvää palautetta sekä asiakkailta että ammattilaisilta. Virtuaalihoitajat tekevät etävastaanoton lisäksi myös ohjausta etälaitteiden käytössä. PEF-, verensokeri-, verenpaine ja INR-mittukset onnistuvat etänä. Esimerkiksi PEF-mittarin puhallustulokset välittyvät bluetoothilla älypuhelimen sovellukseen ja edelleen potilaan omalle terveystilille. (Ojala 2017.) https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/etavastaanottoa-pitava-hoitaja-tama-superpaljon-perinteista-helpompaa

Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmassa on kehitetty MeeDoc -sovellus, jolla pääsee videopuhelun välityksellä lääkärin vastaanotolle helposti paikasta riippumatta. Edullinen ja matalan kynnyksen sovellus säästää sekä lääkärin että potilaan aikaa.  Mobiilisovellus vastaa useaan terveydenhoitoon liittyvään ajankohtaiseen haasteeseen. Esimerkiksi työterveyshuollossa työntekijän ei tarvitse sairaana lähteä tapaamaan lääkäriä ja toisaalta edullinen etälääkäri pienentää työnantajan menoja. Etävastaanotot palvelevat erityisen hyvin taajama-asukkaita sekä liikuntaesteisiä. (Tekes 2014.) https://www.tekes.fi/nyt/uutiset-2014/uudella-mobiilisovelluksella-tavoittaa-laakarin-missa-ja-milloin-vain/

Meillä mielenterveyskuntoutujien yksiköissä on alkuvuodesta otettu käyttöön lääkärin etävastaanotto, josta käytämme nimitystä evo. Etävastaanoton toimivuuden edellytyksenä on hyvä internetyhteys, kamera, mikrofoni, mielellään suuri näyttö, josta asiakas näkee paremmin lääkärin ja lääkäri asiakkaan sekä sovelluksen, joka mahdollistaa lääkärin etävastaanoton.

Evo toimii niin, että tietokoneelta avataan sovellus ja jäädään ns. odotushuoneeseen odottamaan niin kauan aikaa, kunnes lääkäri avaa oman yhteytensä ja alkaa pitämään etävastaanottoa. Meidän yksikössä etävastaanotto ja e-reseptien tekeminen onnistuu Domacare ohjelmaan tehdyn lisäsovelluksen kautta. Etävastaanotolla asiakas ja lääkäri voivat keskustella ja asiakas voi näyttää lääkärille esimerkiksi ihossa olevaa ihottumaa jne. Lääkäri näkee koko evon ajan asiakkaan ja asiakas lääkärin.  Lääkäri laittaa sitten mahdolliset reseptit e- reseptina, joka myös osaltaan mahdollistaa etävastaanoton. Ennen täytyi saada lääkäriltä resepti paperisena, mutta kehityksen myötä paperiset reseptit ovat jääneet historiaan

.

Evon vahvuutena on myös se, että lääkärin ei tarvitse liikkua paikasta toiseen vaan voi hoitaa useampia toimipisteitä yhdestä paikasta. Meillä on toiminut etävastaanotot alkuvaikeuksien jälkeen hyvin, alussa ongelmia tuotti lähinnä tekniikka, jotka korjattu ongelmien ilmaantumisen myötä. Asiakkaat ovat myös kokeneet evon hyväksi vaihtoehdoksi tavata lääkäri, vaikka alussa jännitimme, että mitähän asiakkaat tykkäävät evosta.

http://sencomweb.azurewebsites.net/wp-content/uploads/2015/10/Care-palvelukokonaisuus.png