Tehtävä 1. (osa 1)
Ensiapulennokki / Ambulance Drone
Ensimmäiset minuutit onnettomuuden jälkeen ovat kriittisiä. Välittömän ja oikean avun saaminen onnettomuuspaikalle pelastaa ihmishenkiä ja minimoi vammoja. Oikea hoito onnettomuuspaikalla estää mahdollisten lisävammojen syntymisen. Oikean hoidon paikalle saaminen voi estää kuolemantapauksia ja nostaa selviytymisprosenttia dramaattisesti. Tämä koskee erityisesti potilaita jotka saavat sydäninfarktin tai kärsivät peruselintoiminnan häiriöistä. Lisäksi hukkumis- ja liikenneonnettomuuksien uhrit hyötyvät nopeasta avun paikalle saapumisesta. Ensiapulennokin avulla saadaan ihmishenkiä pelastavaa teknologiaa onnettomuuspaikalle mahdollisimman nopeasti. Lennokki pystyy kuljettamaan paikan päälle täysautomaattisen defibrillaattorin, erilaisia elvytykseen tarvittavia lääkkeitä ja elvytyksen tarvittavia muita apuvälineitä. Edellytyksenä on, että hoitovälineet ovat tarpeeksi kevyitä ja pieniä jotta lennokki voi kuljettaa ne paikalle.
Ensiapulennokin on suunnitellut hollantilainen Alex Momont. Hän opiskeli Delftin teknisessä yliopistossa jossa hän alun perin leikki ajatuksella ”nopeasta avun saamisesta onnettomuuspaikalle”. Hän totesi, että suurin este nopealle avun saapumiselle on liikenneyhteydet ja tästä syystä hän kohdisti mielenkiintonsa kauko-ohjattaviin lennokkeihin. Hän kehitteli lennokeita ja rakensi ensiapulennokkiin uuden tyyppisen rungon, jota voidaan verrata lentävään työkalulaatikkoon. Rungon sisällä kulkee mukana välttämättömät hätäensiapuun tarvittavat välineet. Momont halusi keksinnöllään parantaa onnettomuuksien uhrien selviytymismahdollisuuksia ja saada tarvittava apu mahdollisimman nopeasti paikan päälle. Ensiapulennokin helppo ohjausmekanismi ja sen ketteryys edesauttavat ja laajentavat sen käyttömahdollisuuksia. Sitä voidaan käyttää jopa sisätiloissa kuten suurissa kauppakeskuksissa tai vastaavissa paikoissa.
Yhteistyössä ensihoitohenkilöstön ja hätäkeskuspäivystäjän kanssa saadaan onnettomuuksien uhrien eloonjäämisprosenttia nostettua. Lennokkiin on rakennettu kaksisuuntaiseen kommunikointiin ja videotukeen perustuvan tiedonsiirto. Se lentää kohteeseen GPS signaalin avulla. Suora live-kuva paikan päältä sekä puhekontakti hätäkeskuspäivystäjän ja hätäpuhelun tekijän välille kasvattavat potilaan selviytymismahdollisuuksia. Lyhyesti sanottuna uusi ensiapulennokki soveltuu erilaisiin ja kaikentyyppisiin toimintaympäristöihin ja auttaa pelastamaan ihmishenkiä.
Internet läheistä ei ole löydettävissä tutkimuksia ensiapulennokista ja sen tuomista mahdollisista hyödyistä tai haitoista. Kyseinen lennokki on vielä suhteellisen tuore idea vaikkakin eri tyyppisiä lennokkeja on käytetty jo pitkään. Tunnemme kyseiset lennokit paremmin sotilastoimiin ja -tehtäviin liittyvissä asioissa. Kaikki ovat kuulleet miehittämättömistä lentokoneista, joita käytetään esim. vihollisen paikantamiseen tai maaston muotojen selvittämiseen.
Tämä kyseinen ensiapulennokki ei ole vielä käytössä Suomessa. Ajatuksia herättää esim. se, että pystyykö lennokki mukautumaan meidän olosuhteisiin? Miten voimakkaat tuulenpuuskat tai kova rankkasade vaikuttavat lennokin toimintaan? Lisäksi heräsi kysymys siitä, että jos ensiapulennokki paikallista itsensä GPS- signaalien avulla, mitä tapahtuu, jos verkossa on häiriöitä tai verkko kaatuu kokonaan? Kykeneekö Suomen oloissa laite käyttämään myös nk. viranomaisverkkoa ja navigoimaan sen avulla? Entä onnettomuuspaikalla oleva hätäpuhelun soittaja ja hänen kyky toimia paikan päällä? Monesti heikoin lenkki avunsaannin ketjussa on hätäpuhelun soittaja joka ei suostu auttamaan, tai on liian kiireinen jäädäkseen paikan päälle odottamaan. Lennokki tarvitsee kuitenkin onnettomuuspaikalla henkilön, joka pystyy toimimaan hätäkeskuksen antamien ohjeiden perusteella.
Lennokki itsessään ei ole kovin kallis, noin 20 000 euroa. Hinta voi kuulosta isolta. Jos lennokeita tarvitaan useampi, kaatunee lennokkien hankinta äkkiseltään hintaan. Moni ei kuitenkaan tiedä sitä tosiasiaa, että Suomessa kuolee äkilliseen sydänpysähdykseen vuosittain n. 3500 henkilö. Jos edes yksi näistä sydänpysähdyspotilaista saataisiin pelastettua lennokin avulla olisi laite maksanut itsensä jo takaisin.
Lähteet:
http://newatlas.com/ambulance-drone-response-time-cardiac-arrests/34504/
http://mydronelab.com/blog/types-of-military-drones.html
Mielenkiintoinen ja tarpeellinen apuväline ensiaputilanteisiin. Videolla ensiapulennokki saapui todella nopeasti paikan päälle. Tämä vaatii ensiapupäivystäjältä myös nopeaa tilannetajua. Uskoisin nimittäin, että iso osa hätäkeskukseen soittajista ei tiedä, mikä ensiapua tarvitsevalla henkilöllä on hätänä. Kuulinko oikein videolta, että lennokki kulkee 100 km/h? Kaupunkialueella toimii varmasti verrattuna ruuhkiin, mutta mitenköhän auttaa syrjäisemmillä seuduilla, kun etäisyydet voivat olla pidemmät? Toki riippuu pitkälti myös lennokin sijainnista. Mielenkiinnolla odotan, rantautuuko tämä myös Suomeen.
Kuin myös! Toivottavasti kyseinen lennokki saadaan Suomen olosuhteisiin sopivaksi. Samaa mieltä olen siitä, että kaupunkien ruuhkissa lennokista on apua. Toivottavasti myös syrjäseudut hyötyvät laitteesta. Jos miettii sitä, että sydänpysähdyksessä hapenpuute vaurioittaa aivoja jo 4 minuutin sisällä, voisi kuvitella, että laitteesta on hyötyä syrjäseuduilla. Lähin ensiapuvalmiuden omaava yksikkö voi pahimmassa tapauksessa olla kohteesta 30-45 min ajomatkan päässä. Kuten sanoit, ratkaiseva tekijä tulee olemaan lennokeiden sijainti.
Mahtavaa, että tällaisia laitteita kehitetään. Toivottavasti saadaan käyttöön myös Suomessa. Tässä voisi olla hyvä avaus myös sille, että saadaan syrjäseuduille nopeasti apua.
Olen samaa mieltä kanssasi. Pohdin esim. vanhempieni tilannetta. He asuvat Vaasan pohjoispuolella n. 25 km Vaasan keskustasta. Lähimmällä hoitoon kykenevällä ambulanssilla kestää paikan päälle vähintään 20-30 min. sillä tie perille ei ole päällystetty ja on kovin mutkainen. Tällainen ea-lennokki olisi alta aikayksikön kohteessa. Toivottavasti tämä lennokki saadaan meidän olosuhteisiin toimivaksi ja käyttöön eritoten syrjäseuduille.
Toivottavasti saadaan käyttöön myös Suomeen. Jos oikein ymmärrän niin tuo lennokkihan voi sijaita missä vaan, eikä sen tarvitse olla hätäkeskuksen tai pelastuslaitoksen tiloissa. Silloihan se toimisi myös harvaan asutulla alueella ja apu saataisiin nopeasti paikalle. Vielä kun keksittäisiin keino, jolla suomalaisten auttamiskyky ja ensiaputaidot saataisiin pävitettyä ja käyttöön.
Juu, kyllä. Sen voi sijoittaa minne tahansa. Täytyy tietenkin muistaa, että lennokki pitää “huoltaa” jokaisen käyttökerran jälkeen ja siihen tarvitaan paikka joka on miehitetty 24h. Sehän voisi olla vaikka sairaala, terveyskeskus tms.
Samaa mieltä olen ehdottomasti kanssasi siitä, että suomalaisten auttamiskykyyn ja toisesta ihmiseestä välittämiseen sekä ensiaputaitoihin tulisi vastaisuudessa kiinnittää enemmän huomiota. Liian usein hätäkeskuspäivystäjä kuulee lauseen “-Minä olen velvollisuuteni tehnyt. Olen soittanut apua. Tuossa maassa makaa joku. Minä en siihen koske!!!Tämä jää siis sinun vastuulle, kiitos hei”