Pelastajien fyysisen toimintakyvyn testaus, FireFit- järjestelmä
Pelastajien työkyvyn arviointiin kuuluu vuosittain tehtävät fyysisen kunnon testaukset. Testaukset suorittaa usein pelastuslaitoksen testivastaava, joka on perehtynyt pelastajien testaukseen. Testit suoritetaan Pelastussukellusohjeen (2007) mukaisesti ja siihen kuuluvat hengitys- ja verenkiertoelimistön testaus sekä lihaskuntotestit ja toiminnallinen rata nk. lekarata.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79329/smjulkaisu_482007.pdf?sequence=1
FireFit-järjestelmä on pelastajille kehitetty työn vaatimuksiin perustuva fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantajärjestelmä. Kyseisen järjestelmä on kehitetty yhteistyössä UKK-instituutin ja työterveyslaitoksen tutkijoiden kesken. Ohjelman kehittely käynnistyi 1990-luvun loppupuolella pitkään kestäneiden palomiesten työkyvyn arviointiin liittyvien tutkimusten perusteella. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut mukana kehitystyössä alkumetreiltä lähtien. FireFit- ohjelma on yksinkertaisesti selitettynä tietokonepohjainen testiohjelma, joka käsittää kestävyys- ja lihaskunnon testausohjelmiston sekä palautteenantojärjestelmän.
Kuva 1. Perinteinen submaksimaalinen polkupyöräergometritesti joka on pohja nykyiselle FireFit-testausohjelmalle.
FireFit- testausohjelma on poikkeava perinteisestä polkupyöräergometritestistä. Yllä olevassa kuvassa 1 on nk. perinteinen polkupyöräergometritesti jota käytetään kuntokartoitusten yhteydessä. Perinteisessä submaksimaalisessa polkupyöräergometritestissä vastus, eli wattimäärä, nousee henkilön koosta riippuen aina samalla vastusmäärällä 50w, 75w, 100w jne. Lisäksi tässä perinteisessä mallissa vastus kasvaa aina kahden minuutin välein ja kesto on 12 min. Tätä perinteistä järjestelmää käytetään yleisesti aerobisen kunnon kartoittamiseen yleisillä testiasemilla.
Firefit- testausohjelma on suunniteltu henkilökohtaiseksi ja yksilölliseksi testiohjelmaksi jokaiselle testattavalle. Testipohjaan syötetään seuraavat tärkeät tekijät:
- ikä
- pituus
- BMI
- vyötärön ympärysmitta
- kehon rasvaprosentti (+ millä laitteella rasvaprosentti on mitattu; Inbody. Tanita, muu monitaajuinen bioimpedanssilaite tai ihopoimumittaus)
Testiohjelma pystyy itse arvioimaan syötettyjen tietojen perusteella testattavan henkilön rasvattoman massan osuuden, lihasmassan suuruuden, arvio luuston painon ja laskee tietojen perusteella testihenkilölle kehon koostumuksen mukaiset henkilökohtaiset wattimäärät / porras. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että täysin samanlaista testipohjaa ei ole kenelläkään. Testistä tulee täysin henkilökohtainen ja verrannollinen ainoastaan omien suoritettujen testien kanssa.
Kuva 2. FireFit-testausohjelmalla suoritettu testi 2015
Wattimäärä portaissa vaihtuu neljän minuutin välein joka helpottaa analyysin seurantaa. Tärkeää tulkinnan ja seurannan kannalta on, että käyrässä olisi havaittavissa nk. steady state-vaiheet varsinkin kuormituksen kasvaessa. Neljä minuuttia kestävän portaan aikana steady state –vaiheet tulevat selvemmin esiin.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/9271/g0000306.pdf?sequence=1
Olen käyttänyt kyseistä FireFit- testausjärjestelmää vuodesta 2010. Vuosien varrella se on muuttunut ja päivityksiä ohjelmaan tulee kerran tai kaksi vuodessa. Liikunnan ohjauksen ja valmennuksen kannalta järjestelmä soveltuu erittäin hyvin kenttäolosuhteisiin. Ohjelman palautejärjestelmän perusteella pystyn välittömästi aloittamaan toimenpiteet niiden palomiesten kanssa joita uhkaa savusukelluskielto huonon testituloksen perusteella. Palautejärjestelmä antaa tarkan kuvan siitä minkä on henkilön suorituskyky työssä ja työtehtävien aikana. Palautteen ja testin perusteella on suhteellisen helppoa tehdä testattavalle liikunta- ja/tai ruokavaliosuunnitelma.
Taulukko 1. FireFit- järjestelmän MET-palaute. Hyvä tulos.
Yllä olevasta taulukosta 1 on nähtävissä, että testihenkilö suoriutuu kaikista palomiehille annetuista työtehtävistä. Kuormittuminen raskaimmassa tehtävässä, eli työskentely paineilmalaitteella taakkoja kantaen, tarkoittaa testihenkilön kohdalla vain 60% kuormitusta maksimista. Alla oleva taulukko 2 havainnollistaa huonokuntoisen palomiehen MET-arvot. Taulukko kertoo karua totuutta siitä, että testihenkilö ei suoriudu palomiehen vaativista työtehtävistä. Testihenkilöä uhkaa savusukelluskielto sekä muihin työtehtäviin siirtyminen. Pahimmassa tapauksessa henkilöä uhkaa vakava sydämen- ja hengityselinten ylikuormittuminen, eli infarkti, jos hän joutuu työskentelemään paineilmalaitteen kanssa tilanteissa jotka ylittävät hänen kestävyyssuorituskyvyn 9,6 MET = 100%.
Taulukko 2. FireFit- järjestelmän MET-palaute. Huono tulos.
Huonoja puolia ohjelmassa on se, että muutoksista huolimatta ohjelma on edelleen hyvin kankea käyttää. Varsinkin ohjelman raportointijärjestelmä on vanhanaikainen esim. jos henkilölle on tehty useita testejä saman vuoden aikana ei järjestelmä kykene erottelemaan parasta tulosta huonoimmasta vaan laskee kaikkien tehtyjen tulosten keskiarvon. Lisäksi raportin seitsemän sivua / henkilö on turhan pitkä. Raportti sisältää paljon “nice to know” asioita ja vähän itse asiaa. Kaikki tärkeä mahtuisi kolmelle sivulle.
Selvä hyöty FireFit- järjestelmästä on sen toistettavuus ja luotettavuus. Työterveyslaitoksen lääkärin Harri Lindholmin mukaan submaksimaalisen ja maksimaalisen tuloksen ero on ainoastaan +/- 5%. Lindholm painottaa sitä, että testihetki on aina erilainen ja siihen vaikuttaa moni eri tekijä. Kenttäolosuhteissa suoritettu submaksimaalinen polkupyöräergometritesti on huomattavasti halvempi kuin esim. jollain urheiluopiston testiasemalla. Paikasta riippuen testi maksaa 150-300 €/henkilö. Halvimman testiaseman taksan mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen vuotuiset testit maksaisivat yli 40 000 €. Tällä hetkellä kustannukset jäävät reilusti alle, sillä lisenssi maksaa 750 €/vuodessa ja testejä voidaan tehdä niin usein kuin halutaan. Lisäksi tulosten seuranta on helppoa järjestelmän ollessa konkreettisesti pelastuslaitoksen käytössä.
Turvallisuuteen on myös viimeisten kahden vuoden aikana kiinnitetty huomiota. Kentällä tehtävät testi on aina riski. Ohjelmaan on mahdollista liittää verenpainemittari ja saturaatiomittari. Lisälaitteet tuovat sekä varmuutta että turvallisuutta niin testaajalle, että testattavalle.
Hei Siv!
Oli mielenkiintoista lukea blogitekstisi. Oma isäni on työskennellyt aikoinaan palomiehenä ja palopäällikkönä(yli 10 vuotta sitten). Muistan kuinka silloin tehtiin jotain testejä henkilökunnalle, mutta huimasti on kehitytty kyllä tässä asiassa. Olit hyvin pohtinut testauksen hyviä ja huonoja puolia.
Kiva, että kiinnosti. Tulevaisuudessa toivon, että käyttäjät saisivat olla mukana kehittämässä tätä enemmän käyttäjäystävälliseksi 🙂
Kylläpä oli mielenkiintoista luettavaa! Kuulostaa todella hienolta, että testi on aina yksilöllinen, kyse on kuitenkin ihmishengistä kyseisellä alalla. Minkälaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, mikäli testattavan kunto ei riitä työtehtävien suorittamiseen?
Jos käy niin, että testattava ei läpäise kuntotestejä lähdetään aina selvittämään syytä kunnon mahdolliselle alentumiselle. Monesti syynä on painon nousu ja laiskuus. Testin avulla on kuitenki löydetty piileviä tai alkavia sairauksia jotka kertovat juuri ohjelman hyvästä yksilöllisestä tarkkuudesta. Testin avulla on löydetty COPD eli parantumaton keuhkoahtaumatauti ja verenpainetautipotilaita. Kaikki epäilyt passitetaan välittömästi lääkärin vastaanotolle ja terveys selvitetään perusteellisesti. Jos tehdään löydöksiä suunnitellaan henkilön uudelleen kouluttamista ja/tai työtehtävien uudelleenarviointia.
Olen samaa mieltä. Loistava testi, harmi että tulosten seurantapuoli on kankea, se on kuitenkin se tärkein työkalu kun kuntoa lähdetään ylläpitämään ja kehittämään. On hienoa, että viranomaisten kuntoa tarkkaillaan aktiivisesti ja vaaditaan tietty kuntotaso, jotta on kelpoinen työhön. Saisi olla monessa muussakin ammatissa 🙂
Totta. Moni ala on sekä fyysisesti että psyykkisesti erittän vaativia ja vain harvassa ammattissa on vuotuiset kuntotestit. Lisäksi pitäisi alalla olla mielestäni psyykkisiä testejä. Nykyään vain pelastusopistoon pyrkiessä on psyykkiset testit käytössä. Mikään taho ei kuitenkaan seuraa pelastajien psyykkistä jaksamista. Rohkenen väittää, että jatkuva psyykkinen kuorma jota pelastajat kohtaavat työssään vaikuttaa heihin tavalla tai toisella. Siinä olisi jollekin oiva opinnäytetypn aihe 🙂