Tehtävä 2: Liikuntateknologian/hoitoteknologian applikaation/palvelun/laitteen arviointi.

Kokemukset sovelluksen 7 minute testaamisesta.

Lähdin avoimin mielin etsimään applikaatiota googleplaysta. Tavoitteena oli löytää sovellus, jota voisin tarjota asiakkaillemme kesäajan harjoittelua varten. Usein ryhmäliikuntakautemme loppuvat jo huhtikuun lopussa ja asiakkaat jäävät tyhjän päälle odottamaan seuraavaa syyskuuta, jolloin toiminta jatkuu. Halusin löytää helppokäyttöisen ja turvallisen applikaation. Päädyin testaamaa paljon positiivista käyttäjäpalautetta saanutta 7 minute applikaatiota. https://play.google.com/store/apps/details?id=com.popularapp.sevenmins

Tämä pääosin maksuton palvelu on suunnattu ihmiselle, jotka haluavat parantaa kuntoaan ja tulla hyvään fyysiseen kuntoon. Ideana on, että lyhytkestoinen treeni on tehokasta liikuntaa ja se vie vähän aikaa. Applikaatio mainostaa itseään hyvänä keinona laihduttaa ja saada vatsalihakset samalla kun aerobinen kunto kohoaa. Applikaatio on englannin kielinen (kieli valittavissa), joka saattaa olla haaste joillekin käyttäjille. Toki, jokaisesta harjoitteesta on myös video-opastus, jos sinne asti pääsee.

Tämä 7 minuutin harjoitus perustuu HICT periaatteeseen (High intesitity circuit training) eli korkean intensiteetin kuntopiiriin. Minusta tämä HICT on sama asia kuin HIIT-harjoittelu (high intensity interval training). HIIT harjoittelua on jo tutkittu ja sen on todettu olevan tehokasta. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kovatehoinen intervalliharjoittelu (High Intensity Interval Training eli HIIT) parantaa nopeasti lihasten glukoosiaineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä tyypin 2 diabeetikoilla. Jo kahden viikon harjoittelujakson jälkeen reisilihasten glukoosin käyttö normalisoitui terveitten tasolle. (https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/tutkimus_hiit-harjoittelu_parantaa_nopeasti_lihasten_glukoosiaineenvaihduntaa_ja_insuliiniherkkyytta_tyypin_2_diabeetikoilla.18542.news).

Kyproslaisen Nikosian yliopiston tutkimuksen mukaan HIIT-harjoittelu tepsii vatsarasvaan muita tehokkaammin. Tutkimukseen osallistui 39 ihmistä, jotka sitoutuivat kuntoilemaan neljä kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan. Osa treenasi perinteiseen tapaan kuntosalilla, kun taas osa sekoitti harjoitteluunsa myös korkean intensiteetin HIIT-intervallitreenejä. HIIT-treenareiden ryhmässä paino putosi ja vyötärö kapeni enemmän. Myös heidän hapenottokykynsä koheni enemmän kuin verrokkiryhmällä, minkä pitäisi esimerkiksi pienentää sydänsairauksien riskiä. Vyötärönympärys puolestaan kertoo viskeraalisen eli sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrästä. Vyötärörasvaa pidetään vaarallisena, koska se lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. (http://www.minervamedica.it/en/journals/sports-med-physical-fitness/article.php?cod=R40Y2016N04A0483 )

Applikaation lataaminen googleplaystä oli helppoa. Kun applikaation sai ladattua puhelimeen, sovellus halusi pohjatiedoksi vain käyttäjän painon. Aloitusnäyttö sisältää kaksi valikkoa workout ja calendar. Workout kohda

sta voit valita harjoitteen minkä haluaa tehdä ja kalenteri paljastaa sen mitä olet tehnyt. Eri harjoitusvaihtoehtoja on viisi: classic, 30 päivän haaste (josta löytyy kuusi eri tasovaihtoehtoa), vatsalihasharjoitus, pakaraharjoitus ja harjoitus jaloille. Harjoitteita varten ei tarvita kalliita välineitä. Suosittelen kuitenkin jalkineita, koska hyppyjä tulee sykkeenkohotusliikkeissä, jumppa-alustaa lattialiikkeisiin. Lisäksi tarvitaan seinä ja tukeva tuoli. Jokaisessa harjoituksessa on 12-14 eri liikettä. Jokaista liikettä suoritetaan 30 sekunnin ajan ja liikkeiden välissä on 10 sekunnin tauko. Tämä vie aikaa noin seitsemän minu

uttia. Applikaatiossa annetaan ohjeeksi myös se, että tavoitteena tuon 30 sekunnin aikana on saada tehdyksi noin 12-15 toistoa. Toki kokemus osoittaa sen, että toisia liikeitä ehtii tehdä paljon enemmän, jos on kuntoa ja tekniikkaa. Aloittelijalle tuo 12-15 toistoa on todella loistava saavutus. Sovellus lisäksi suosittelee tehtäväksi 2-3 kierrosta, jolloin harjoituksen kokonaisaika kasvaa noin 20 minuuttiin. Lisäksi aloitusnäytöltä voi seurata oman painon kehittymistä, mutta se vaatii aina manuaalisen syötön.

Liikunnan ammattilaisena jäin kaipaamaan ohjeistusta alku- ja loppuverryttelyn tärkeydestä. Kaikkialla korostettiin vai itse 7 minuutin harjoitusta. Testasin treeniä, vastoin periaatteitani, myös ilman lämmittelyä ja olihan rankka ja kova treeni. Toki, jos tekee useamman kierroksen, toimii ensimmäinen kierros ikään kuin alkuverryttelynä.

Kalenteri toimii hyvänä harjoituspäiväkirjana ja motivoi varmasti jatkamaan ja säännölliseen harjoitteluun. Muita sovelluksen ominaisuuksia ovat:

• Google fit tuki
• äänituki usealla eri kielellä. Onnistuin lataamaan myös suomen kielen, mutta siitä ei saa kyllä mitään selvää! Englanti parempi!
• Harjoitusasetukset:
  • kuinka pitkiä intensiivijaksoja haluat tehdä
  • lepoajan säätö
• Puhelimennäyttö pysyy aktiivisena harjoituksen ajan
• Hyvä ja huoliteltu aloitusnäyttö kuvineen
• Harjoituspäiväkirja antaa tietoja harjoitusajoista
• Harjoituksen voi keskeyttää tai hypätä seuraavaan kesken kaiken
• jakomahdollisuus useisiin eri some-palveluihin
• keskusteluforum

Esimerkkinä classic-harjoitus:

1. haaraperushyppy
2. staattinen kyykky seinää vasten
3. etunojapunnerrus
4. vatsarutistus
5. tuolille nousu
6. kyykky
7. ojentajat tuolin reunalla
8. lankku
9. paikallaan juoksu
10. askelkyykky
11. etunojapunnerrus
12. kylkilankku
13. kylkilankku

HICT-harjoitus vaihtelee sykettä nostavien ja lihaskuntoliikkeiden välillä. Halusin säilyttää annetun järjestyksen ja ajan, kun tein harjoitteita. Sovellus antaa mahdollisuuden tehdä harjoitteet myös ”randomisti” ja muuttaa aikoja. Mutta aloittelijanhan heittää ne kamalat ”sydän kurkkuun” liikkeet pois, jos saa valita. Vai mitä? Minusta järjestystä ei saa vaihtaa eikä aikaa muuttaa. Näin kehityksen havaitsee myös tekijä itse. Kun harjoittelija on valinnut harjoituksen ja hän painaa go näppäintä laite kertoo ensimmäisen liikkeen ja samalla pyörii näytössä mallisuoritus. Aikaa alkuun on 30 sekuntia. Laite laskee lähtölaskennan 3,2,1 ja sitten kuuluu vihellys, on aika hyppiä. Sovellus kertoo myös, milloin ollaan liikkeen puolivälissä. Hieno asia ettei tarvitse koko ajan tuijottaa näyttöä. Kun liike loppuu, kuuluu jälleen lähtölaskenta 3,2,1 ja lepo. Levon aikana sovellus ohjeistaa näytön videolla seuraavan liikkeen. Hyvin yksinkertaista.

Ehdottomasti suosittelisin tätä applikaatiota asiakkailleni, mutta opastaisin heitä myös, miten sitä tulisi käyttää. Liikkeiden ohjeistukset ovat keskinkertaiset, mutta toisaalta kaikki liikkeet ovat varmasti ryhmäliikuntatunneilla käyneille tuttuja. Tuo 30 päivän haaste eri tasoillaan on varmasti todella motivoiva ja tuloksia tuottava. Valitettavasti sitä en ehtinyt testata. Maksuttomaksi applikaatioksi ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Perustreenejä virtuaalisesti ja nopeasti, sopii nykyliikkujille. Liikkeiden oikeat suoritustekniikat jäävät jokaisen oman arvion varaa, joten vääriä liikeratoja ja sitä myöten kipujakin voi tulla. Myös ohjelmia tulisi hoksata tehdä vaihtelevasti välillä classic välillä vaikka jalat jne…

Aion ottaa tuo 30 päivän haasteen vastaan, mutta en vielä tiedä miltä tasolta sen tekisin 😊. Ehdota sinä lukijani:

1. Easy plan 1
2. Easy plan 2
3. Medium plan 1
4. Medium plan 2
5. Hard plan 1
6. Hard plan 2

LÄHTEET:

https://www.verywell.com/high-intensity-circuit-training-parameters-1230978

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.popularapp.sevenmins

https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/tutkimus_hiit-harjoittelu_parantaa_nopeasti_lihasten_glukoosiaineenvaihduntaa_ja_insuliiniherkkyytta_tyypin_2_diabeetikoilla.18542.news

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/02/hit-treeni-hapenottokyky-uusiksi-parissa-viikossa

http://www.minervamedica.it/en/journals/sports-med-physical-fitness/article.php?cod=R40Y2016N04A0483

Erilaisia urheilua tukevia sovelluksia on saatavilla älylaitteisiin laaja valikoima. Voit valita erilaiseen urheiluun erilaisia sovelluksia, tai valita sovelluksen sisällä erilaisia urheilulajeja. Kun sovellukseen vielä liittää sykemittarin ja aktiivisuusrannekkeen, sekä suoritus, että arkitoimet ovat analysoitavissa ja tutkittavissa jälkikäteen. Saavatko erilaiset sovellukset ja rannekkeet ihmisen aktiivisemmaksi, vai tuoko se vain lisämaustetta liikkumiseen niille, jotka ovat jo kiinnostuneita urheilusta?

Bauerin ja Kriglstein ovat artikkelissaan vertailleet erilaisia juoksusovelluksia. Motivaatio urheiluun voi Bauerin ja Kriglsteinin mukaan olla joko sisäsyntyistä tai ulkoista. Erilaisten juoksusovellusten käyttämät motivaatiostrategiat Bauer ja Kriglstein ovat jakaneet kolmeen osa-alueeseen: musiikki ja puhuttu palaute, suorituksen visualisointi sekä kilpailu ja vertailu toisiin. Artikkelin perusteella voisi olettaa, että urheilusovellukset voisivat aktivoida Mattimeikäläisiäkin liikkumaan, kunhan jokainen löytää itselleen sellaisen sovelluksen, joka käyttää omaa motivaatiota tukevaa strategiaa.

Vastikään Iltalehti uutisoi suomalaisesta biohakkerista, joka oli pudottanut kymmenen kiloa pelkästään omaa elimistöään mittaamalla. Hänellä on jatkuvasti käytössään muun muassa älysormus, joka toimii aktiivisuusrannekkeen tavoin, ryhtianturi sekä biometrinen paita. Biohakkeri Teemu Arina kertoo jatkuvan mittaamisen kannustavan liikkumaan ja hoitamaan itseään paremmin. Toki voisi ajatella, että artikkelissa esitellyt mittauslaitteet voisivat myös jossain määrin muuttua ylimääräiseksi kuormitukseksi. Ruuhkavuosia elävälle perheenäidille pelkkä aktiivisuusrannekkeen käyttökin muuttuu helposti ahdistavaksi pakkopullaksi, kun aikaa ja voimia ei olisi ja mittari käskee juosta. Niin kuin taannoin ystäväni oli meillä käymässä ja hänen hieno rannekkeensa piippasi koko ajan, kysyin mikä sinulla hälyttää, sanoi hän olleensa liian kauan paikallaan… Kuittasi napin painalluksella rannekkeen hiljaiseksi. Ei sopisi minulle.  

Ryhmä 2

Raskaana olevan ja synnyttäneen hoito on kehittynyt ja muuttunut digiaikaan. iPana Äitiys -palvelussa raskaana oleva äiti voi täyttää raskauden esitiedot vaivattomasti kotonaan tai äitiysneuvolassa yhdessä neuvolan työntekijän kanssa. Tiedot välittyvät sähköisesti tietoturvallisen yhteyden yli synnytyssairaalan iPana-järjestelmään. iPana esitietopalvelun kautta syntyy jo kolmannes suomen lapsista. Kaikki iPana-järjestelmää synnytyksissä käyttävien alueiden kunnat ovat ottaneet iPana-esitiedot käyttöön alueellisesti ja jopa 98% äideistä alueilla käyttää iPana esitietopalvelua, joka toimii täysin reaaliaikaisesti. iPana Äitiys –palvelun digineuvola tarjoaa monipuolisen paketin työkaluja odotuksen ja vastasyntyneen hoidon haasteisiin. Siellä voi hyödyntää ammattilaisten tuottamaa sisältöä ilmaiseksi tai ostaa lisäpalveluita. Keskustelupalstalla vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset ja Puhelinneuvolasta saa apua vuorokauden ympäri. Puhelinneuvola auttaa ja tukee 24/7, Bailamamassa voi virtuaalitreenata lantionpohjalihaksia tai tunteita ja omaa elämäntilannetta voi purkaa mobiilipäiväkirjassa. iPana Äitiys-palvelussa näkee myös äitiysneuvolan ja -poliklinikan ja synnytyssairaalan käyntien tiedot ja tulokset, voi viestitellä oman neuvolan terveydenhoitajan kanssa, katsoa ajankohtaiset asiat ja tapahtumat, voi kirjata ammattilaisten nähtäväksi kotimittausten tulokset sekä täyttää sähköisesti neuvolan kyselylomakkeet. Perinteinen pahvinen äitiyskortti korvataan sähköiseen muotoon luotavalla kortilla, jonka kaikki tahot näkevät reaaliajassa. Äitiyskorttipalvelun tavoitteena on tukea raskaana olevan äidin odotusaikaa ja laajentaa äidin, neuvolan ja synnytyssairaalan välisiä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Äidillä on palvelussa aktiivinen rooli tiedon omistajana, käyttäjänä ja tuottajana. Sähköinen äitiyskortti toimii Taltioni-palveluna. Taltioni on Sitran vuoden 2013 alussa käynnistämä, terveystietoja sisältävä tietokanta ja palvelualusta, jonne terveydenhuollon toimijat, hyvinvointipalvelujen tuottajat ja kansalainen itse voivat tallentaa terveystietoja. Kansalainen omistaa itse omat Taltionissa olevat terveystietonsa. (https://www.ipana.fi/ipana-aitiys/)

Lapin keskussairaalan naistenklinikalla on otettu käyttöön iPana-toiminnanohjausjärjestelmä vuonna 2016, jonka myötä synnyttäneiden äitien ja syntyneiden lasten potilaskertomusmerkinnät siirtyvät sähköiseen muotoon. iPana-järjestelmän käyttöönotto mahdollistaa myös synnyttäjien esitietojen keräämisen ja siirtämisen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmään sähköisessä muodossa, mikä osaltaan parantaa tiedonkulkua ja potilasturvallisuutta. Sähköinen esitietopalvelu on otettu käyttöön 5.4.2016 ja se korvaa siis aikaisemmin käytössä olleen paperisen esitietolomakkeen. Samassa yhteydessä on päivitetty myös Milou-KTG-arkisto joka integroituu nyt kiinteäksi osaksi iPana-järjestelmää ja Partogrammia. (http://www.mediware.fi/fi/news/read.tmpl?id=73)

Olen ollut raskaana kolme kertaa ja jokaisella kerralla olen saanut neuvolasta pahvisen äitiyskortin. Tutkimustulokset on kerrottu puhelimitse ja lääkärin käynneistä on vain se suullinen tieto minkä omin korvin vastaanotolla kuulee. Nyt tänä päivänä uusien järjestelmien ja iPanoiden myötä saan enemmän ja helpommin tietoa. Tiedän itsestäni enemmän, enkä ole itseltäni salassa. Vauva syntyi 14.6.2017 ja synnyttämään mennessä hoitajat tiesivät jo heti toiveeni synnytyksen suhteen ja sen mitä rokotuksia toivon syntyvälle lapselleni annettavan. Hämmästyin mistä ne jo kaikki tietävät, no sieltä iPanasta tietenkin! Raskausaikana iPana oli jo kovassa käytössä ja olin innoissani, että saan virtuaaliyhteyden omaan terveydenhoitajaani milloin vain. No, sehän tietenkin oli vain haave, sillä juuri se terveydenhoitaja ei käytä iPanan viestipalvelua. Kotona mittailin loppuraskaudesta virtsan proteiineja ja merkkasin ne iPanaan. Tulosten merkkaaminen oli helppoa vaan kun toisessa päässä ei ollut kukaan niitä lukemassa vaan silti piti soittaa puhelinajalla tuloksia neuvolaan. Tuli myös epäilys, ettei ilmeisesti kuitenkaan neuvola ja Lapin keskussairaala vielä luota iPanaan, koska paperiset äitiyskortit ja epikriisit ovat silti käytössä… onhan ne toki mukava lukea myös suoraan tietokoneelta J iPana on kaikkinensa hyvinkin käyttökelpoinen ja oikein toimiva palvelu. Sieltä sai heti yhteyden asiantuntijaan, kokeiltu on puhelinneuvontaa lauantai-iltana klo.23. saaden oma mieli rauhalliseksi ja neuvoja seurata tilannetta maanantai-aamuun. Esitiedot synnytystä varten pelasi erinomaisesti ja kätilöt tiesivät nopeasti edenneessä synnytyksessä äidin toiveet. Mutta mitäs sitten jos ohjelma kaatuu, eikä sitä paperista korttia olekkaan?

Kirjoitti kolmen lapsen äiti Maarit Nevala

(tehtävä 2, oma blogikirjoitus)

Sleep Cycle -sovellus

Sleep Cycle on sovellus, joka analysoi yön aikana unta nukkujan liikehdinnän perusteella. Sovellus pyrkii herättämään nukkujan, kun uni on kevyimmillään, mikä helpottaa heräämistä. Sleep Cycle toimii Android sekä iPhone puhelimissa.  Sovelluksen perusidea on se, että käyttäjä asettaa illalla kellonajan, jolloin haluaa viimeistään olla hereillä. Tämän jälkeen ohjelma jätetään päälle ja puhelin asetetaan käyttäjän tyynyn alle, ei kuitenkaan suoraan pään kohdalle. Sleep Cycle rekisteröi käyttäjän yölliset liikkeet, analysoi niiden mukaan unen vaiheet ja herättää käyttäjän ennen toivottua kellonaikaa, silloin kun uni on valveunen tilassa. Sovelluksen mukaan käyttäjän kokee olonsa virkeämmäksi, vaikka uni jäisikin lyhytkestoisemmaksi kuin suunniteltu.

Sovellus on englanninkielinen ja siinä on neljä valikkoa: hälytysvalikko, statistiikka, trendit ja asetukset. Hälytysvalikosta määritellään haluttu takaraja herätykselle ja statistiikasta voi nähdä aiempien öiden analyysikäyrät. Trendivalikosta voi seurata käyriä pidemmältä ajanjaksolta.  Käyriä on myös mahdollista jakaa sähköpostitse tai suoraan Facebookiin. Asetuksista löytää kuvalliset ohjeet ohjelman käytöstä, puhelimen sijoituksesta sänkyyn sekä unirytmeistä. Asetuksista pääsee myös valitsemaan haluamansa soittoäänen sekä resetoida ohjelman aiemmat kalibroinnit.

Testasin Sleep Cycle -sovellusta noin viikon ajan. Sain mielenkiintoista tietoa nukkumatavoistani, vaikka olin epäileväinen sovelluksen toimivuuteen. Testasin sovellusta kesälomani aikana, joten en ollut halukas laittamaan kelloa hälyttämään kovin aikaisin. Kaikkina aamuina en laittanut hälytystä ollenkaan. Sovellus ei vakuuttanut minua toimivuudellaan ja jäin miettimään, miten totuudenmukaista tietoa voi saada vain liikkeiden perusteella. Aamuina, jolloin olin hälytyksen asettanut, alkoi hälytys soida heti kun liikahdin ajan umpeuduttua. En tuntenut itseäni mitenkään virkeäksi herätessäni. Ehkä tämä johtui minulle pitkään ajan kuluessa kertyneestä univelasta, jota yritin nukkua epätoivoisesti pois kesälomalla. Lopulta päätin lopettaa hälytyksen asettamisen ja antaa jälkikasvuni hoitaa herätyskellon virkaa kesälomani ajan. Sleep Cycle on mielenkiintoinen sovellus, mutta en luottaisi sen antamaan tietoon täydellisesti. Oli kuitenkin hauska laittaa merkille aamulla, miten yö tuli nukuttua.

Kuultuani kyseisestä sovelluksesta mielenkiintoni heräsi sen verran, että ajattelin ladata kyseisen sovelluksen ilmaisen 30 päivän kokeiluversion testatakseni sitä. Sovellus löytyi helposti App Storesta, mutta ensimmäiset ongelmat ilmenivät yrittäessäni ladata sovellusta iPhoneen. Sovellus nimittäin ei täyttänyt vaadittuja tietoturvamäärityksiä, joten lataaminen ei onnistunut. Yritin latausta uudelleen työpuhelimellani, joka on Samsung. Tähän puhelimeen lataus onnistui. Ajattelin, että tutustunpa sovellukseen heti ja siirryin takapihalle kävelemään. Sovelluksen käynnistyttyä alkuun sain kuulla intro-tarinan englanniksi, jonka mukaan oli tapahtunut laskeutuminen maastoon. Lisäksi intro ohjeisti, kuinka liikkuessani kerään erilaisia tavaroita ja kuinka tarkoituksenani on koventaa vauhtia paetakseni zombeja. Käveltyäni pihaa ympäri jokusen kerran ilman ainuttakaan ilmestynyttä zombia, kyllästyin ja siirryin sisälle.

Seuraavana päivänä asennoiduin uudella energialla testaamaan sovellusta ja siirryin puhelimen ja kuulokkeiden kanssa lähimetsän poluille. Nyt englantia oli jo helpompi ymmärtää ja aloittaessani sovelluksen ymmärsin jo seuraavat ohjeet: Voin itse määritellä reittini, eikä minun tarvitse katsoa puhelinta. Puhelimesta liikkumisen aikana kuunnellaan omaa soittolistaa, ja sovelluksen ohjeet tulevat tietyin väliajoin soittolistan läpi. Liikkuessani minulle kerääntyy tarvikkeita ja kuultuani käskyn ”run” on minun lisättävä vauhtia. Tietenkään minulla ei ollut työpuhelimessani minkäänlaista soittolistaa! Koska minulla oli lepopäivä juoksusta, päätin tehdä testauksen kävellen. Vaikka puhelimen olisi voinut laittaa taskuun, päätin pitää sen kädessä seuratakseni tulevia tapahtumia. Puhelimen näytöllä näkyi liikkumiseen käytetty aika ja matka sekä vauhti. Myös kartta näkyi näytöllä, mutta karttaa piti kohdistaa, mikäli halusi pysyä näytön sisässä. Alkuun kuulin saman intro-tarinan kuin edellisenä päivänä laskeutumisesta vieraalle maaperälle ja tämän jälkeen äänet hiljenivät. Välillä kuulin kuulokkeista, kuinka olin kerännyt erilaisia puolustautumiseen vaadittavia tarvikkeita matkan varrella. Välillä kuulokkeista kuului, kuinka zombit ovat lähellä, mutta juoksukäskyä ei kuulunut. Tässä kohtaa ihmettelin, olenkohan ymmärtänyt jotakin väärin. Puhelimen näytöltäkään en saanut lisäinfoa pohdiskeluihini. Lopulta kahden kilometrin kohdalla kuulin käskyn ”run”. Otin muutaman juoksuaskeleen, ja tilanne oli ohi, zombi ei saanut minua kiinni. Liikuinko siis kaksi kilometriä odottaakseni muutaman sekunnin spurttia? Testaus riitti tältä erää, lopetin pelin ja palasin kotiin. Lopetettuani pelin näytölle siirtyi tiedot kulkemastani matkasta. Päätin tarkastella tietoja seuraavana päivänä ja suljin sovelluksen.

Avasin sovelluksen uudestaan seuraavana päivänä. Koin positiiviseksi, että pystyn valitsemaan jatkanko siitä, mihin jäin vai aloitanko alusta. En kuitenkaan löytänyt enää edellisen päivän tietoja sovelluksesta. Niinpä avasin Googlen ja aloin etsiä sovelluksesta tietoa. Parin arvostelun kautta sovelluksen idea alkoi hahmottua ja paremmin. Englanninkielisen ja todella tarkan arvostelun löydät tästä ja suomenkielisen tästä. Suomenkielistä arvostelua lukiessani mietin, oliko minulla tosiaan sama sovellus käytössä, koska itse koin sovelluksen käytön aivan ylimääräiseksi ja vaivalloiseksi. Olisin kaivannut selkeämpiä ohjeistuksia aloittamiseen sekä enemmän jännitystä matkalle. Toki minulta jäi testaamatta, olisiko muutaman viikon jälkeen zombeja tullut matkan varrella tiheämmin vastaan. Itselläni ilmeisesti oli sovelluksesta vanhempi versio käytössä. Uudemmassa Zombies, Run! 5k Training-versiossa ilmeisesti olisi voinut määritellä oman treeniohjelman, jolloin aloittelijoille asetetaan 5 kilometrin juoksutavoite. Ideana sovellus on kyllä hyvä, mutta tämän kokeilun perusteella en käyttäisi sovellusta liikunnanohjaajan työssä asiakkaille.Uuden sovelluksen testaaminen oli erittäin opettavainen asia asiakastyön kannalta. Mikäli sovellus on tarkoitus ottaa liikunnan toteuttamisen tueksi, on käyttöohjeiden oltava erittäin selkeät! Kyseinen sovellus vaatii lisäksi englannin kielen taidon, jolloin Suomessa käytettynä kohderyhmä pienenee huomattavasti. Pelin muodossa oleva sovellus voisi toimia kuitenkin nuorisolla ja jotakin ekstraa juoksuun kaipaavalle aloittelijalle. Itselleni jäi epäselväksi, tallentaako sovellus juoksutiedot ja voiko niitä tarkastella jälkikäteen. Mikäli tallentaa, toimii sovellus omassa kohderyhmässään myös hyvänä seurannan välineenä esimerkiksi juoksuvauhdin kehitystä seuratessa. Mikäli liikuntamotivaatiota on tarkoitus lisätä pelin keinoin, suosittelisin enemmän esimerkiksi aikaisemmassa blogikirjoituksessa esiteltyä CSE Entertainment-pelikonseptia.

LUCAS 3 – uutta teknologiaa elvytystilanteisiin

Äkillinen sydänpysähdys sairaalan ulkopuolella johtaa ensihoitoketjun käynnistymiseen.  Suomessa tämä tapahtuu vuosittain 80 – 90 kertaa 100 000 asukasta kohden. Paras selviytymisennuste on potilailla, joilla tavattaessa on kammiovärinä alkurytminä ja joiden defibrillaatio aloitetaan välittömästi. Tavallinen painantaelvytys on hyväkuntoisellekin ensihoitajalle hyvin raskasta työtä. Kuormitusprosentti voi elvytyksen aikana olla yli 70% maksimisuorituksesta eli n. 7,4 MET. Fyysisesti raskaan elvytystilanteen lisäksi ensihoitajien ergonomia on kovalla koetuksella, sillä elvytysasento on monesti erittäin huono. Potilas on yleensä lattialla tai muulla kovalla alustalla, jonka takia elvyttäjä joutuu olemaan polviseisonnassa potilaan ylle kumartuneena. Etunoja ja osittain kumara asento kuormittavat alaselkää ja rintarankaa. Tästä syystä erilaisia mekaanisia elvytyslaitteita on kehitelty ensihoitajien käyttöön. Mekaanisten elvytyslaitteiden avulla potilasta voidaan elvyttää samalla kertaa, kun häntä kuljetetaan sairaalaan. Jatkuva elvytys on olennainen tekijä sydänpysähdyspotilaan selviytymisessä ja hoidon onnistumisessa.

Kuva 1. LUCAS 3 mekaaninen elvytyslaite kantorepussaan.

Kuva 2. LUCAS 3 mekaaninen elvytyslaite

https://www.physio-control.com/uploadedFiles/Physio85/Contents/Workplace_and_Community/Products/3314546_C_LR.pdf

Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ja yhteistyökumppani Hus-yhtymä saivat käyttöönsä LUCAS 3 elvytyslaitteet muutama kuukausi sitten. Käyttö ensihoitajien keskuudessa on koettu posetiiviseksi ja tervetulleeksi. Ensihoitajat painottavat sitä, että LUCAS 3 vapauttaa toisen osapuolen työparista tekemään muita työtehtäviä. Aikaisemmin elvytys on sitonut molemmat ensihoitajat elvytykseen toisen painellessa ja toisen hapettaessa potilasta. LUCAS 3 vapauttaa toisen ensihoitajista avaamaan suoniyhteyksiä ja lääkitsemään potilasta, soittamaan potilaan vastaanottavaan sairaalaan jne.  Tämän tyyppinen toiminta ja LUCAS 3 tehostaa ja parantaa ensivastetta kenttätyössä. Lisäksi laitteen käyttö vähentää elvytyksessä tarvittavien ensihoitajien ja palomiesten lukumäärää. Tällä hetkellä sydänpysähdyspotilaan luokse hälytetään vähintään 1 ambulanssia (2 henk.), 1 lääkintäesimies (1 henk.), lääkärihelikopteri (2 henk.) ja 1 lähin paloauto (1+3 henk.) ns. lisäkäsiksi. LUCAS 3:en käyttö vähentää kaaosta ja hälinää tapahtumapaikalla ja vapauttaa laitteistoa ja henkilökuntaa muihin alueella oleviin kiireellisiin hälytystehtäviin.

Lääkintäesimiesten ja ensihoitajien mukaan LUCAS 3 on käyttäjäystävällinen, kevyt kantaa kohteeseen ja toimintavarma laite. Kompaktissa ja ergonomisesti muotoillussa repussa LUCAS 3 kulkee mukana yhtenä apuvälineenä potilaan luokse. Asennettaessa laitetta potilaan ympärille ja rinnan päälle ei tarvitse itse mitata tai säätää painantasyvyyttä, sillä laite itse arvioi painantasyvyyden, kun silikoninen imukuppi on lukittu rintaan. Laite on ohjelmoitu paineluelvytykseen niin, että painanta on joko jatkuvaa tai niin, että painelussa on lyhyt tauko hapettamista varten 30 painalluksen jälkeen.

Haastavaa LUCAS 3 elvytyslaitteesta on se, että laite ei sovi kaikille. Selän alle asetettavassa selkälevyssä tai rinnan ympärille asetettavissa ”haarukoissa” ei ole säätövaraa. Isokokoiset tai ylipainoiset henkilöt eivät yksinkertaisesti mahdu laitteeseen, sillä laite on asetettava elvytettävän ympärille ja ”lukittava” paikoilleen. Laitetta käyttäneiden ensihoitajien ja lääkintäesimiesten toiveena on, että laite vielä kehittyisi niin, että se sopisi kaikille ja kaiken kokoisille. He toteavat, että tällä hetkellä laite sopii hyvin vain ns. normaalipainoisille ja -kokoiselle ihmiselle. Totuus kuitenkin on, että harvoin hoidettavana tai elvytettävänä on ns. normaalikokoinen ihminen, sillä he ovat yleensä terveitä. Tämän päivän potilaat ovat isoja, ylipainoisia ja monisairaita henkilöitä.

LUCAS 3 elvytyslaite sekä muut rinnalle kehittyvät elvytyslaitteet ovat ensihoitajien mielestä tulevaisuutta. Kyseisiä laitteita tullaan varmasti näkemään muuallakin kuin sairaankuljetusyksiköissä.

Loukkaako jatkuva valvonta ja ihmisen liikkeen mittaus itsemääräämisoikeutta? Onko teknologia tuonut apua vai lisätyötä? Hyvä palvelu ja toimiva teknologia lähtee käyttäjän ja asiakkaan tarpeesta, kokemuksista ja odotuksista. Käyttäjän ja henkilökunnan osallistaminen on tärkeää, ja se että hälytysjärjestelmiä kehitetään käyttäjäystävällisemmiksi. Kehitystyötä tulee tehdä myös todellisissa käyttötilanteissa.

On otettava huomioon myös eettiset näkökohdat, sillä turvahälytinjärjestelmät ja kulunseuranta lisäävät valvontaa ja saattavat vaarantaa yksityisyyttä. Ihmisten elämän turvaksi ja helpottamiseksi on kehitteillä ja osin jo käyttöön otettukkin muun muassa automatiikkaa kodin turvallisuuteen ja ns. älykotejakin jo mainostetaan. (https://www.youtube.com/watch?v=6tCzDflmIWQ

http://www.gartner.com/newsroom/id/2839717) Aamulla kun lähdet kiireessä töihin ja unohdat kahvinkeittimen päälle, ilmoittaa automaatti kännykkääsi, että kahvinkeitin jäi päälle, mutta kotona kaikki on hyvin ja laite on jo sammutettu automaatin johdosta. Valot syttyvät automaattisesti päälle kun tulet kotiin ja sohvalla istuessa voit ohjailla vaikka saunan päälle. Kännykkäsi ilmoittaa, että 30 km:n päässä asuva mummi ei ole liikkunut kolmeen tuntiin ja ulko-ovikin on auki. Laite on jo tehnyt hälytyksen vartiontiliikkeeseen. (https://www.youtube.com/watch?v=SGjyLB6bjVU)

Sekä Sanomalehti Kaleva (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kodin-alylaite-on-hakkerin-haaskaa-jaakaappi-voi-paatya-osaksi-palvelunestohyokkaysta/743386/), että iltasanomat (http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001804994.html) muistuttelevat artikkeleissaan kuitenkin älykotien vaaroista, jos älykodin verkkoa ei ole suojattu asianmukaisesti. Hakkerit voivat tunkeutua kodin verkkoon ja sitä kautta erilaisiin älylaitteisiin: jääkaappeihin, itkuhälyttimiin, web-kameroihin jne. Ja vaikka kotisi ei olisikaan varsinainen älykoti, edellämainittuine kodinhallintasovelluksineen, pelkästään verkkoon kytketty älytelevisio voi huonosti suojattuna joutua hakkeroinnin kohteeksi ja hakkeri voi päästä jopa suljetun television kameran kautta tarkastelemaan kotia ja sen asukkaita.

Kukkatolpan ja älykodin tapainen teknologia ei saa koskaan korvata ihmissuhteita tai johtaa yksinäisyyteen. Ihmistä ei oikeasti voi korvata vain teknologialla. Teknologia on haavoittuvainen ja niiden toiminta vaatii vielä paljon kehitettävää toimiakseen moitteetta. Mutta hyvällä suunnalla ollaan ja oikeasti elämää helpottavia ja turvaa tuovia ratkaisuja on jo saatavilla. Herää kuitenkin kysymys onko tuleva teknologia jopa ylihuolehtivaa ja jääkö käyttäjällä tarpeeksi omia oikeuksia? (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20730/Suhonen_Liisa_Lamk_2007.pdf?se#page=33 SIVU 15)

Neofit on mallinnusmenetelmä, joka skannaa kehon 30 sekunnissa 3D-kuvaksi. Skannauksessa käytetään turvallista infrapunavaloa. Kuvattava seisoo skannauksen ajan paikallaan laitteen levyllä, joka pyörähtää hitaasti ympäri 360 astetta. Parhaiten kuva saadaan, kun kuvattava on alus- tai uima-asussa. (Neofit 2016c.)

Skannauksesta syntyvä 3D-kuva ja kehon analyysi siirtyvät tiedostona Neofit-palveluun. Palvelu on suojattu henkilökohtaisella salasanalla. Omaa 3D-kuvaa voi pyörittää, zoomata tai rajata. Lisäksi sen voi tallentaa kuvaksi omalle laitteelle. Esimerkkivideon skannatusta henkilöstä näet tästä. 3D-kuvan lisäksi kuvattava saa tiedot lihasmassasta, rasvaprosentista, perusaineenvaihdunnan energiantarpeesta  sekä mittaustulokset 27:stä kehon eri osasta, kuten niskan, rintakehän, lantion, hauiksen ja reiden ympärysmitasta.  Joka skannauksen jälkeen uudet tiedot päivittyvät Neofit-palveluun. Näin kehon analyysin seuranta on helppoa. (NeoFit 2016c.)

kuva: pixabay.com

Neofit toimii tukena muutosta tavoitellessa esimerkiksi painonhallinnassa, kiinteytymisessä tai kuntoutuksessa (Neofit 2016a). Kuvattu henkilö voi valtuuttaa pääsyn Neofit-palvelun tiedostoihin muille henkilöille, kuten personal trainerille tai fysioterapeutille (Neofit 2016c).

Neofit-skanneri toimii itsenäisesti ja tarvittaessa skannauksen maksun käsittely voidaan jopa ulkoistaa Neofitille. Tällöin NeoFit-skanneri toimii hyvänä lisäpalveluna asiakkaalle esimerkiksi kuntosalilla tai lääkäriasemalla. Skannauksen yhteydessä kuvattavalle kannattaa siis tarjota personal trainer-palvelua, fysioterapeutin tai ravintoterapeutin palveluja. (Neofit 2016b.)  Toisaalta asiakkaan käyttäessä Neofit-skanneria, olisi hänet hyvä perehdyttää laitteen käyttöön. Esimerkiksi pitkien hiusten ollessa auki vaikuttaa se niskan ympärysmittaan (Esport Channel 2016). Valitettavasti Neofit-skannauspisteet sijaitsevat tällä hetkellä kahdessa paikassa pääkaupunkiseudulla ja yhdessä paikassa Seinäjoella. Neofitin tavoitteena on kuitenkin laajentaa skannauspisteiden saatavuus tulevaisuudessa  ympäri Suomen. (Neoft 2016b.)

Verrattaessa Neofitia esimerkiksi Inbody-mittariin (http://www.inbody.fi/tuotteet/) eli monelle tutumpaan kehonkoostumuksen mittalaitteeseen, on asiakkaan kannalta hienoa, että asiakas itse hallinnoi tuloksiaan. Inbody-mittariin on olemassa mittausohjelmisto seurantaa varten, mutta se näyttäisi olevan vain mittausta asiakkaalle tekevän ammattilaisen käyttöön. Lisäksi oman 3D-kuvansa näkeminen on varmasti mieleenpainuva kokemus. Toisaalta olisin kaivannut lisätietoa infrapunan käytön luotettavuudesta ja mittaustarkkuudesta. Inbody-mittarin sivustolla nimittäin on perusteltuna laitteessa kehon läpi johdetun pienen sähkövirran toiminta ja luotettavuus raportteineen ja tutkimustuloksineen.

Tutustuessani Neofit-skannauksen hintoihin, näyttäisi yhden mittauksen hinta olevan 25-35€, jolloin hinta on kilpailukykyinen myös Inbody-mittaukselle. Laitteen hinnasta lähetin kyselyä Neofit-sivuston kautta, mutten saanut vastausta blogitekstin julkaisuun mennessä.

Tulevaisuudessa Neofit-kuvaa suunnitellaan käytettäväksi vaatteiden sovitukseen netissä. Vaatteiden palautustarpeen vähetessä pienenee myös hiilijalanjälki, kun vaatteita ei palauteta enää huomattavia määriä rekoilla ja lentokoneilla ympäri maailmaa. (Neofit 2016a.)

kuva: pixabay.com

Neofit skannaus toimii aivan varmasti konkreettisena apuvälineenä niin fysioterapeutin kuin personal trainerin työssä. Itsensä näkeminen 3D-kuvana esimerkiksi painon pudotusta tavoitellessa antaa mahdollisuuden vertailla lähtö- ja nykytilanteessa jopa kehon ulkomuotoa. Vastaavasti ylä- tai alaraajan kuntoutuksessa skannaus antaa monipuolisesti (sekä kuvan että numeroiden avulla) tietoa mahdollisista puolieroista. Tämä mahdollisuus toteutuu kuitenkin paremmin vasta, kun Neofit-skannereita on saatavilla ympäri Suomen, ei pelkästään Seinäjoella ja pääkaupunkiseudulla.

kuva: pixabay.com

Videon Neofitin käytöstä näet tästä.

LÄHTEET

Esport Channel. (2016). NeoFit 3D skannaus. Haettu osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=JFtTqYyIvB8

Neofit. (2016a). Kenelle Neofit on? Haettu osoitteesta: http://www.neofit.com/tuote/hyoty

NeoFit. (2016b). Missä Neofit on? Haettu osoitteesta: http://www.neofit.com/tuote/saatavuus

Neofit. (2016c). Tuote. Haettu osoitteesta: http://www.neofit.com/tuote