Liikemittari ActiGraph GT3X

Posted on by

Kuinka moni meistä liikunnallisista ihmisistä ajattelee, että olen liikunnallinen ihminen, kun minulla on harrastuksia? Todellisuus voi olla aivan toinen. Liikkumiseen ja paikallaan olemiseen on kehitetty Liikuntateknologian toimesta laite, joka mittaa liikkeen ja paikallaan oleskelun todellisuudessa. Tämä on ainoa tarkka tapa selvittää, kuinka paljon liikun, minkä tehoista se on ja paljonko päivittäin istun.

Liikemittari on kiihtyvyysantureilla varusteltu elektroninen laite, jota voidaan pitää vyötäröllä tai ranteessa. Useimmat liikkujille tarkoitetut laitteet ovat ranteessa pidettäviä kellontapaisia laiteita esim. aktiivisuusranneke tai sykemittari.

Liikemittarin tarkoituksena on, että liikemittarin kiihtyvyysanturit mittaavat jatkuvasti niihin kohdistuvia kiihtyvyyksiä

joko kolmesta, kahdesta tai yhdestä suunnasta laitteen tyypistä riippuen. Kolmisuuntaista mittaustapaa pidetään tarkimpana. Tällöin tietoa kertyy mittarin muistiin paljon lyhyessä ajassa. Liikemittari on suunniteltu, että muistikapasiteetti riittää jopa kolmeksi viikoksi yhtäjaksoisella käytöllä. Tämän jälkeen tiedon pystyy siirtämään älylaitteelle tai tietokoneelle samalla tavalla kuin esim. aktiivisuusrannekkeista tai älykelloista.

Liikemittarin hyödyt tulevat esiin, kun se pystyy sekunnilleen mittaamaan liikkeen ja istumisen määrän ja samalla arvioimaan rasittavuuden määrän. Tämä jää helposti tekemättä, kun yrittää subjektiivisilla menetelmillä samaan. Helposti arvioi liikkeen määrän liian paljoksi tai vähäiseksi. Liikemittari mittaa vain ja ainoastaan liikettä, ilman subjektiivista tekijää. Tällöin pienet pysähtymiset ja liikkeelle lähdöt tallentuvat tiedostoille.

Liikemittarilla voidaan siis saada talteen useiden viikkojen ajalta dataa päivittäisestä liikkumisen kestoista tai ajankohdista. Ongelmaksi liikemittarin kohdalla tulee luotettavuus. Pystytäänkö liikunnan tehoa arvioimaan tarkasti, saadaanko kaikki liike mitattua tai tuottaako liikemittari virhettä? Istumisen kohdalla ongelmat ovat pienempiä. Lähtökohtana on, jos liikettä ei synny, niin se ajanjakso on liikkumattomuutta eli passiivista aikaa. Sen sijaan nousujen tai ylimääräisen taakan aiheuttamaa rasitusta liikemittari ei pysty erottamaan. Ylämäessä yleensä liike hidastuu ja mitattu kiihtyvyys pienenee, tällöin liikkumisen rasittavuus tulee aliarvioiduksi.

Liikemittarista voidaan taltioida digitaalisia tiedostoja ja näin ollen luoda fysiologisia malleja kuvaamaan niin liikkumisen kuin liikkumattomuuden eri piirteitä, joka näkyy myös tällä hetkelle kehittyneinä versioina eri sykemittarien toimesta. On todennäköistä, että jo
lähitulevaisuudessa erilaiset liikuntamuodot, niiden kestot ja rasittavuudet kyetään yksityiskohtaisesti arvioimaan ilman minkäänlaista virheitä.
Tällä hetkellä laitteet, jotka mittaavat kiihtyvyysanturin avulla liikettä ja passiivisuutta esim. aktiivisuusmittarit, sykemittarit ja erilaiset muut kiihtyvyyttä mittaavat laitteet ovat todella suuressa suosiossa. Uskon lähitulevaisuudessa, että teknologia kehittyy ja tällä tavoin pystytään eri mittareiden avulla mittaamaan mitä erilaisia asioita mm. saamaan ennakkotietoa sydänperäisistä sairauksista tai muista rytmihäiriöistä.
– Toni Ojala

 

Lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3248573/

http://www.ukkinstituutti.fi/kapy/liikemittari

Sievänen H. Liikkumaton liikkuja ilmi – kysymällä vai mittaamalla? Liikunta & Tiede 2013