Sovellus vai aktiivisuusranneke unen laadun tarkkailijana?

Unen merkitys ja unen laadun tarkkailu tuntuvat lisääntyneen erilaisten unisovellusten ja aktiivisuusrannekkeiden myötä. Unen merkitys päivittäiseen toimintakykyyn, urheilusuoritukseen ja henkiseen hyvinvointiin on kiistämätön.

Aikaisemmin aktiivisuusranneketta käyttäneenä, ole pohtinut sitä, kuinka todenmukaista tietoa aktiivisuusranneke antaa käyttäjän unesta ja unenlaadusta. Itse olen kokenut aktiivisuusrannekkeen antaman unenlaadun ja oman kokemukseni kuluneesta yöstä vastaavan toisiaan yllättävän hyvin.

Nyt olen tutustunut myös erilaisiin unen laatua mittaaviin sovelluksiin ja päätin verrata aktiivisuusrannekkeen ja unisovelluksen antamaa arviota unestani yhden yön verran.

Aktiivisuusrannekkeena käytössä oli polar loop, joka mittaa päivittäistä aktiivisuutta, askeleita, kalorinkulutusta, unta sekä antaa neuvoja, millä tavoin päivittäisen aktiivisuusmäärän saa täytettyä. Loopin käyttö on jäänyt vähälle, koska hoitotyössä ranneketta ei ole mahdollisuus käyttää. Mittari ei myöskään toimi ilman sykevyötä esimerkiksi pyöräillessä tai lastenvaunuja työntäessä.

Vertailuksi valikoitui Runtasticin Sleep better-sovellus, jonka luvataan muun muassa parantavan nukkumaanmenorutiineja, monitoroivan unen laatua, auttaman heräämään virkeämpänä älykkään herätyskellon avulla, sekä antavan neuvoja paremman unen saavuttamiseksi. Sovelluksesta sen verran palautetta, että ohjeissa kehotettiin laittamaan puhelin laturiin ja asettamaan puhelin laturissa yöksi tyynyn alle. Jossain vaiheessa yötä heräsin ja huomasin puhelimen olevan tulikuuma tyynyn alla, joten siirsin sen tyynyn viereen. Ajatus laturissa olevasta puhelimesta sängyssä on pidemmän päälle mielestäni melko vastenmielinen, joten tästäkin syystä vertailu jäi yhteen yöhön.

Vertailen siis ainoastaan sitä, miten sovellukset tulkitsivat uneni ja oliko tuloksissa eroja.

Sleep better antoi vasemmalla unen tehokkuudeksi 95 %, sleep better luki myös syvää ja kevyttä unta. Kevyen unen määrä oli melko runsasta Sleep betterin mukaan ja hereilläoloaikaa oli pitkin yötä, vaikka olin yön jälkeen todella levännyt ja virkeä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Polar taas kertoo levollisen ja levottoman unen määrän, levollista unta polarin mukaan oli 83% ajasta. Jos tätä vertaa Sleep betterin antamaan unen tehokkuuteen, vaihtelu on kohtaisen suuri. Polarin flow-sovellus antaa kaksi erilaista näkymää yöstä, tuntinäkymän ja yhteenvedon yöstä.

Kun vertaa sovellusten piirtämiä käyriä yöstä, oma tuntuma on, että polarin piirtämä yön kulku vastaa enemmän todellisuutta, sillä en muista heräänneeni kuin kaksi kertaa yön aikana. Pohdinnan alle jäi, vaikuttiko Sleep betterin antamaan tulokseen myös samassa sängyssä nukkunut puoliso ja jossain vaiheessa yötä sänkyyn kömpinyt lapsi…? Itse pidän kokonaisuudessaan aktiivisuusranneketta parempana, käytännöllisempänä ja turvallisempana valintana unen laadun monitorointiin.

 

Henna Ylikitti, ryhmä 2

Optomed silmänpohjakamera   

Törmasin Kalevaa (27.7.2017) lukiessani juttuun ”Automaatti antaa diagnoosin”. Mielenkiintoni heräsi, että mitä tämä nyt sitten on. Suvussani on paljon erilaisia silmäsairauksia ja muita haasteita silmien kanssa, joten aloin lukea juttua ja luin sen alusta loppuun. Toki mielenkiinto aiheeseen kumpuaa myös pitkäaikaisesta näkövammaisten valmennuksesta.

Optomed Oy Oululainen yritys, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2005. Yritys on kehittänyt silmänpohjan kuvaamiseen tarkoitetun kameran, jolla pyritään seulomaan ja havaitsemaan ajoissa eri silmäsairauksia. Optomed Oy on maailman johtava kannettavien silmänpohjakameroiden valmistaja. Youtubesta löytyy useita eri videoita laitteen eri versioista ja käyttötarkoituksista.

 

Optomedin päätuote on kompakti ja helposti liikuteltava silmänpohja- ja silmänpintakamera. Sen ulkomuotoa voisi verrata vaikkapa lelusädepistooliin. Laite täyttää alan standardit (ISO 10940) ja resoluutiovaatimukset, mutta on merkittävästi pienempi. Osien alihankintaa on jonkin verran ulkomailta, mutta lopullinen kokoonpano tehdään Suomessa.

Perinteisesti silmänkuvauskamerat ovat “pöytäkoneita”, joiden hinta noin 15000-20000 euroa. Optomedin laitteen hinta on saatu puristettua noin 7000 euroon. (https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset/caset/2016/optomed-kevyempia-ja-edullisempia-laitteita-silmasairauksien-havaitsemiseen/ )

Optomedin toimistusjohtaja Seppo Kopsala nostaa Kalevan jutussa esille mm. diabeetikot. Jos diabeettista retinopatiaa ei hoideta ajoissa voi seurauksena olla sokeutuminen. Hänen mukaansa joka kolmas diabeetikko kohtaa jossakin vaiheessa vakavan tai täydellisen näön menetyksen. Miljoona ihmiset sokeutuvat vuosittain, usein tarpeettomasti, hän toteaa. Facebookista optomedin sivuilta löytyy tieto: ”Optomed on lanseerannut ensimmäisenä Suomessa automaattisen diabeettisen retinopatian seulontapalvelun” https://www.facebook.com/OptomedSmartscope/?fref=ts

Terve silmänpohja loistaa näytöllä oranssina kuin ilta-aurinko. Mikäli kamera havaitsee verkkokalvoa uhkaavia rappeumia tai verenpurkaumia, ne erottuisivat näytöllä mustina tai keltaisina täplinä.

https://www.facebook.com/OptomedSmartscope/videos/1485539741504112/

Optomed on pyrkinyt kumppaniensa kanssa useiden vuosien ajan kehittämään ohjelmistojaan siihen suuntaa, että ohjelmistot voivat tehdä myös diagnoosin muutamassa kymmenessä sekunnissa, kun lääkäri saattaa tarvita aikaa diagnoosin tekemiseen parikin päivää.

Optomedin silmäpohjakamerassa yhdistyvät kamera, yhdistelmä optiikka, elektroniikka ja softa sekä hienomekaniikka. Optiikka on se osa-alue, jonka kehittäminen on vienyt eniten aikaa. Silmän anatomia saattaa vaihdella ja eriväriset silmät aiheuttavat haasteita. Kameran on tarkoitus palvella maailmanlaajuisesti ja näin sen on osattava fokusoida ja valaista niin kiinalaisen tummaa kuin suomalaisen vaaleaakin pigmenttiä.

Optomedin on tarkoitus jatkossa valmistaa eri laiteversioita eri käyttäjäryhmille. Sekä perusterveydenhuolto että silmäklinikat saavat omat versionsa. Keskosillekin tarvitaan erittäin laajan kuvakulman tarjoava kamera.

Tällä hetkellä Optomed on valmiina aloittamaan kliiniset testit. Seuraavat pari vuotta testataan järjestelmän luotettavuutta verrattuna silmälääkärien lausuntoihin. Testejä tehdään kaikilla päämarkkinoilla, kuten Englannissa ja USAssa. Suomessa keskusteluja käydään muutaman yliopistollisen sairaalan kanssa mahdollisesta testauksesta.

Täytyy myöntää, että kaikkea sitä nykyään keksitään ja kehitetään. Tämä on hyvä asia. Mietin vaan kuinka luotettavaa loppujen lopuksi saatu tieto on, vaikka testausta tehdään kuinka paljon. Itselläni ei ole mitään taustaa sairaanhoitopuolelta ja se varmaan nostaa omaa pessimististä ajattelua, kuitenkin ensimmäinen ja viimeinen ajatus on, että wau!

Uskon, että tästä uudesta innovaatiosta on apua monelle. Aivan varmasti esimerkiksi diabeetikot tulevat hyötymään tästä laitteesta jossain määrin. Moni voi jopa säästyä näkökyvyn menetykseltä. Hienoa, jos voimme auttaa diabeetikoita suomalaisessa keksinnöllä ympäri maailmaa. Toivottavasti apu myös saataisiin kaikille sitä tarvitseville.

Lähteet:

Kaleva 27.7.2017 Automaatti antaa diagnoosin

https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset/caset/2016/optomed-kevyempia-ja-edullisempia-laitteita-silmasairauksien-havaitsemiseen

http://www.optomed.com/smartcope-pro/

 

 

 

POLAR FLOW -SOVELLUS

Hankin itselleni Polar M400-sykemittarin, jonka käyttöön olen tutustunut viimeisten kuukausien aikana. Olen ollut erityisen tyytyväinen etenkin helppokäyttöiseen Polar Flow-mobiilisovellukseen. Tulen blogissani esittelemään tämän sovelluksen M400-sykemittarin ominaisuuksien näkökulmasta.

Teoriatausta

Polar Flow mobiilisovelluksen avulla omien aktiivisuus- ja harjoitustietojen seuranta on helppoa. Polar flow sopiin yhteen useiden Polarin tuotteiden kanssa, jolloin synkronointi omasta Polar-syke- tai aktiivisuusmittarista onnistuu langattomasti Polar Flow-palveluun. Sovellus on ladattavissa App Store- tai Google Play-kaupasta. (Polar 2017, 12.)

Polar Flow-sovelluksen avulla harjoituksen tiedot ovat helposti nähtävissä. Polar-totteen synkronointi onnistuu yhdellä napin painalluksella ja ilman Internet-yhteyttä Polar Flow-sovellukseen. Harjoituksen yhteenveto sisältää muun muassa reittinäkymän kartalla, harjoituksen vaikutuksen, harjoituksen aloitusajan ja keston, keski- ja maksiminopeuden, matkan, juoksun jälkeen juoksuindeksin, keski- ja maksimisykkeen sekä kumulatiiviset sykealueet, kulutetun kalorimäärän ja rasvan osuuden kulututeista kaloreista prosentteina, reitin maksimikorkeuden nousuineen ja laskuineen sekä kierrosten tiedot. Lisäksi sovelluksen avulla on helppo seurata päivittäistä aktiivisuutta, askelten määrää, kulutettuja kaloreita sekä nukkumiseen käytettyä aikaa sisältäen levollisen ja levottoman unen määrän vertailun. Viikoittaisia tai päiväkohtaisia yhteenvetoja voi seurata vaivattomasti sovelluksesta. (Polar 2017, 70.)

Kuva 1. Yksittäisen harjoituksen tiedot sovelluksessa. Esimerkiksi juoksussa sovellus näyttäisi lisäksi matkan, keski- ja maksimivauhdin, nousut ja laskut, askeltiheyden, juoksuindeksin sekä reitin kartalla.

Kuva 2. Viikkoyhteenveto harjoituksista.

Polar Flow-sovellus toimii hyvin harjoitusten jälkeiseen analysointiin, mutta tarkempaa tietoa halutessa tai asetuksia hallitessa on mentävä Internet-yhteydellä Polar Flow-verkkopalveluun. Palvelussa voi analysoida harjoitustietoja visuaalisten kaavioiden ja reittinäkymän avulla, verrata haluttuja tietoja edellisiin vastaaviin (esim. nopeus verrattuna sykkeeseen), seurata pitkäaikaista edistymistä, seurata lajikohtaisesti edistymistä viikko- tai kuukausiraporttien avulla, jakaa harjoitustunnelmia seuraajien kanssa sekä kokea niin omat kuin muidenkin harjoitukset myöhemmin uudelleen. (Polar 2017, 71.)

 

Liikuntateknologia liikuttajana

Polar Flow-sovellus nopeuttaa huomattavasti aktiivisuuden ja harjoitusten seurantaa verrattuna esimerkiksi aikaisempaan Polarin RC3-mittariini , jossa harjoitustiedostot oli siirrettävä USB-liitännän ja Internetin välityksellä verkkopalveluun. Harjoituksen jälkeiset tiedot näkee toki suoraan sykemittarista, mutta jo viikkotasoa seuratessa sovellus on erittäin hyvä ja nopea apuväline. Sovelluksesta on näppärä seurata myös viikoittaista aktiivisuutta sekä nukkumisen määrää, jolloin kokonaiskuva omasta hyvinvoinnista on helpompi luoda. Harjoituksen jälkeen sovelluksessa on helposti nähtävissä, kuinka monta tuntia palautumiseen tarvitaan aikaa ennen seuraavaa harjoitusta. Tämä auttaa harjoitusten rytmittämisessä.

Kuva 3. Aktiivisuuden ja unen seuranta sovelluksessa.

Personar trainerin näkökulmasta sovellus antaa mahdollisuuden seurata asiakkaan liikkumista ja nukkumista viikkotasolla. Selkeät kuvat näyttävät nopealla silmäyksellä kokonaisuuden. Mikäli asiakas on esimerkiksi harjoituksessa erityisen väsynyt, voi sovelluksesta tarkistaa nukkumisen, liikunnan ja aktiivisuuden määrän nopeasti. Vastaavasti sovellus voisi toimia ulkoisena ”pakotteena” asiakkaalle, mikäli personal trainerin kanssa on sovittu, että tapaamisissa katsotaan viikon liikuntatilanne yhdessä. Kuvankaappauksen avulla tiedot voi myös lähettää näppärästi vaikkapa WhatsAppin välityksellä. Tosin tähän tarkoitukseen kaipaisin zoomaus-mahdollisuutta, jotta päivän yhteenveto mahtuisi yhteen kuvaan kerralla.

Miettiessäni nykyistä sykemittaria Polar Flow-sovelluksineen henkilökohtaisena liikuttajana, on yhdistelmä todella toimiva. Erityisesti aktiivisuuden seuranta motivoi pysymään päivän aikana liikkeellä tai tekemään liikuntasuorituksen, jotta 100% aktiivisuus tulisi täyteen. Erityisesti pidän sovelluksen harjoittelunäkymästä, jossa on nähtävissä viikon harjoituksen lajeineen, kestoineen ja rankkuusasteineen kevyestä äärimmäiseen harjoitteluun. Rankan harjoituksen jälkeen on mukava seuraavana päivänä tarkistaa, ovatko harjoittelut pysyneet kevyinä suunnitelman mukaan ja palautumisen turvaamiseksi. Olen myös huomannut, että oma tuntemus harjoituksesta on saattanut olla kevyempi kuin sovellus antaa ilmi. Näin ollen aktiiviliikkuja saa tärkeää tietoa omasta palautumisestaan sovelluksen avulla ylikunto-oireiden välttämiseksi. Vastaavasti vähemmän liikkuva saa tietoa, liikkuuko hän rankkuusasteen näkökulmasta riittävän monipuolisesti. Liikuntaviikossa nimittäin suurin osa liikunnasta tulisi olla perusharjoittelua, mutta kunnon kohottamiseksi vaaditaan myös rankempia harjoituksia.

 

Sovelluksen arviointi

Sovellusta arvioitaessa kulkee koko M400-sykemittarin toiminta rinnalla, sillä ilman sykemittaria sovelluksessakaan ei olisi sisältöä.

Holm (2013, 26-27) esittelee tutkielmassaan Venkateshin ym. (2003) UTAUT-mallin (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology), jossa suorituskykyodotukset, vaivattomuusodotukset, sosiaalinen vaikutus ja mahdollistavat olosuhteet vaikuttavat suoraan käyttöaikomukseen ja käyttöön. Edellisiin vaikuttavat sukupuoli, ikä, kokemus ja käytön vapaaehtoisuus.

Suorituskykyodotusten, eli arvion järjestelmän käyttöönoton tuomasta parannuksesta työsuoritukseen, kannalta ajateltuna koen sovelluksen erittäin toimivaksi. Sovelluksen aktiivisuusseuranta ja harjoitusten seurata motivoi liikkumaan ja muutaman kuukauden testaamisen jälkeen tunnen oloni energisemmäksi. Lisäksi olen oppinut rytmittämään harjoituksia viikkoon entistä paremmin. Vaivattomuusodotusten eli helppouden tunteen näkökulmasta sovelluksen päivittäminen on mukavan nopeaa, kun tieto siirtyy sykemittarista sovellukseen langattomasti. Sovelluksen selkeät kuvat antavat nopealla silmäyksellä kokonaiskuvan nykytilanteesta. Viikkotasolla harjoitusten määrä ja kokonaiskesto, harjoituksissa kulutetut kalorit, matka sekä liikuntojen sykealueet ovat helposti tarkasteltavissa, samoin yksittäisten harjoitusten tiedot. Lisäksi päivittäisen aktiivisuuden sijoittuminen ajallisesti vuorokauteen näkyy kellotaulun muotoisen kuvan ansiosta konkreettisesti ja selkeästi, samoin mahdolliset liikkumattomuudesta saadut passiivisuusleimat. Sosiaalisen vaikutuksen näkökulma, eli uskomus siitä, kuinka käyttäjälle tärkeiden henkilöiden mielestä laite hyödyttää käyttäjäänsä, on kohdallani pienemmässä roolissa. Pyysin luottomyyjää valitsemaan minulle hyvän sykemittarin ja tämän perusteella tein ostoksen. Silti ymmärrän tärkeiden henkilöiden antamien suositusten merkityksen ostotilanteessa. Mahdollisten olosuhteiden näkökulmasta, eli siitä, kuinka käyttäjä uskoo organisaation ja teknisen infrastruktuurin tukevan järjestelmän käyttöä, koen tärkeäksi Polarin antaman tuotetuen Internetissä. Olen kerran aikaisemmin joutunut tukea käyttämään ja saamastani tuesta oli tällöin apua. Silti koen suurimman vaikutuksen ostopäätökseen olleen suorituskykyodotukset eli tuotteen tuoma hyöty suhteessa käyttötarkoitukseen.

Kuva 4. Aktiivisuuden seuranta viikkotasolla.

Tähän mennessä olen huomannut vasta yhden epäilyttävän seikan sovelluksen antamia tietoja tutkiessani. Sykemittari ei tunnista oikeaa unta. Esimerkiksi sängyssä lukiessa sykemittari tulkitsee paikallaan pysymisen nukkumiseksi, vaikka todellisuudessa kyse on hereilläolo-ajasta. Toisaalta koen levollisen unen ja levottoman unen määrän olevan enemmänkin lisäpalvelu, kun pääpaino on itse harjoittelussa ja aktiivisuuden seurannassa. Verrattuna moniin muihin sovelluksiin, joita ryhmämme on testannut tämän kurssin aikana, koen sykemittarin sovelluksineen hinta-laatusuhteeltaan kaikista toimivimmaksi harjoittelun seurannan ja motivoinnin välineeksi itselleni.

Kirjoittanut Henna Salomäki

 

LÄHTEET

Holm, T. (2013). Tietojärjestelmän käyttöönoton hyväksymiseen vaikuttavat tekijät. Viitattu 30.7.2017. Haettu osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41388/Taru%20Holm.pdf?sequ

Polar. (2017). Polar M400. Viitattu 18.7.2017. Haettu osoitteesta: http://support.polar.com/e_manuals/M400/Polar_M400_user_manual_Suomi/manual.pdf.