Maailma on muuttunut istuvammaksi ja arjen liikkuminen on vähentynyt. Koululiikunta ei enää riitä kattamaan lapsien päivittäistä liikuntasuositusta. Liikkuvakoulu (https://liikkuvakoulu.fi/)  pyrkii vastaamaan haasteeseen ja myös uudet älysovellukset kuten tämä ActionTrack pyrkivät menemään sille tasolle, joka innostaa nykylasta liikkeelle pois ruudun äärestä.
http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf

ActionTrack on täysin uudenlainen paikkatietoja hyödyntävä palvelu, joka tuo digitaalisen kokemuksen mihin tahansa fyysiseen tilaan. Aktiviteetti voi olla esimerkiksi alueopas, opastettu kävely, aarteenmetsästys, reaaliaikainen kilpailu tai interaktiivinen tarina. Aktiviteetin sisältö luodaan ennakkoon. Ulkotiloissa ActionTrack hyödyntää GPS-rasteja, sisätiloissa mm. QR-koodeja. ActionTrack sopii kaikille kohderyhmille ja lukemattomiin käyttötarkoituksiin. ActionTrackilla on luotu ratoja, rasteja, pelejä ja tapahtumia kaikenikäisille. Voidaan sanoa, että ActionTrack moderni tiimitoimintapeli, jossa sekä suunnistetaan että suoritetaan erilaisia tehtäviä. http://www.actionfactory.info/tilattavat-ulkoaktiviteetit/action-track.html

Tein lyhyen testin sovelluksella, sen maantieto-osiolla. Helppo oli ladata, mutta vähän kankea käyttää. Välillä soi fanfaarit ja välillä meni pieleen, kuten näyttö asian ilmaisi HUPSIS! Mielenkiintoinen juttu, mutta ei vaatinut tällä erää liikkumista konttorintuolilta. Maksulliset versiot antavat varmaan järisyttävämpiä kokemuksia.

Luin varsin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa selvitettiin ActionTrack-mobiilisovelluksen opetuskäytön yhteyksiä viidesluokkalaisten fyysisen aktiivisuuden ja kouluviihtyvyyden muutoksiin. Sovelluksen avulla opetusta voidaan toteuttaa uudenlaisella tavalla, liikuntaa ja oppimistehtäviä yhdistäen. Iso osa suomalaisista nuorista ei saavuta terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisia liikuntamääriä vuorokaudessa ja tämän lisäksi koulussa viihdytään Suomessa keskimäärin heikommin kuin useissa muissa maissa. Uusi opetussuunnitelma pyrkii tukemaan toiminnallisia oppimistapoja ja luomaan motivaatiota yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen kautta.

Tutkimusaineisto kerättiin maalis-toukokuun aikana 2015 yhden satakuntalaisen yhtenäiskoulun viidennen luokan oppilailta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi luokkaa, jotka jaettiin koe- (n=18) ja verrokkiluokaksi (n=16). Koeluokaksi valittiin luokka, jonka oppilailla oli aiempaa kokemusta mobiililaitteiden käytöstä oppitunneilla. Luokkien oppilaat olivat keskimäärin 12 vuotiaita. Kummassakin luokassa opettajana toimi luokanopettaja, joka oli vastannut samojen oppilaiden opetuksesta jo edellisenä vuonna. Koeluokalle toteutettiin opetusinterventio, jonka aikana ActionTrack-sovellusta käytettiin iPad-minitableteilla 2–3 oppitunnin aikana viikossa kymmenen viikon ajan. Sovellusta käytettiin teoreettisten aineiden oppitunneilla, ei esimerkiksi liikunnan tai käsityön oppitunneilla. Oppilaat eivät olleet aiemmin käyttäneet sovellusta. ActionTrack-tehtävät sijoitettiin koulun pihapiiriin ja oppilaat liikkuivat oppitunnin aikana pienryhmissä tehtävärastilta toiselle. Tehtävärastit muodostivat tehtäväradan, joka koostui keskimäärin kymmenestä tehtävärastista. Tehtäväradalla kului aikaa 15–20 minuuttia kerrallaan ja iPad-minitabletin sisältämän gps-paikantimen matkanmittauksen mukaan oppilaat liikkuivat tehtäväradoilla keskimäärin 1,1 kilometriä. Verrokkiluokan oppitunnit eivät poikenneet tavanomaisesta.

Oppilaiden fyysinen aktiivisuus mitattiin lantiolle kiinnitetyin ActiGraph GTX3 -kiihtyvyysmittarein. Liike aiheuttaa mittarin sensoriin sähköisiä signaaleja, jotka tallentuvat mittariin määriteltävissä olevin tallennusvälein. Tässä tutkimuksessa tallennusvälinä oli kymmenen sekuntia. Tallennusvälin aikana tulleiden sykäyksien määrä kuvaa liikkeen intensiteettiä. Liikkeen intensiteetti jaotellaan tyypillisesti neljään eri luokkaan eli paikallaanolo/liikkumattomuus, kevyt liikunta, keskiraskas liikunta ja raskas liikunta. Fyysinen aktiivisuus mitattiin kolme kertaa neljän päivän jaksoissa kevään aikana, maanantai aamusta torstai iltaan. Mittaukset aloitettiin ja lopetettiin samanaikaisesti molemmille luokille jokaisena mittauskertana. Ensimmäinen mittaus (Mittaus1) tehtiin ennen ActionTrack-sovelluksen käyttöä. Mittaus toistettiin (Mittaus2) ActionTrack-jakson puolivälissä ja jakson lopussa (Mittaus3). Mittareita ei käytetty suihkun tai uimisen aikana ja mittarit otettiin pois nukkumisen ajaksi. Aktiivisuusmittausten tulokset analysoitiin erikseen oppilaan lukujärjestyksen mukaisen koulussa viettämän ajan mukaisesti ja koko päivän ajalta. Liikemittauksissa ja datankäsittelyssä mukailtiin Liikkuva koulu -ohjelman toimintatapoja. Jokaiseen mittausjaksoon sisältyi yksi liikuntatunti (45 min), jolloin molempien luokkien tytöt liikkuivat samassa ryhmässä samaan aikaan ja pojat samanaikaisesti omassa ryhmässään. Tulosten analysoinnissa huomio kiinnitettiin oppilaiden vähintään keskiraskaan liikunnan ja paikallaanolon määrään, jotka laskettiin koulussa vietetyltä ajalta minuutteina tuntia kohden. Koko päivän aikaisissa fyysisen aktiivisuuden tuloksissa huomioitiin päivät, joiden aikana oppilas oli käyttänyt mittaria vähintään kahdeksan tuntia päivässä ja mittauspäiviä oli vähintään kolme.

Koulussa viihtyminen selvitettiin kahteen otteeseen internet-pohjaisella Webropol-kyselyllä, ennen ActionTrack-sovelluksen käyttöä (Kysely1) ja sovelluksen käyttöjakson päätyttyä (Kysely2). Kysely täytettiin opettajan ja kahden tutkijan läsnä ollessa yhden oppitunnin aikana. Kyselyssä oli kysymyksiä koskien liikunnan harrastamista, koettua fyysistä pätevyyttä, ruutuaikaa, sosiaalista taustaa sekä kouluviihtyvyyttä. Tässä tutkimuksessa käytettiin vain kouluviihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä.

Kouluviihtyvyys parani ActionTrack-sovellusta hyödyntäneellä koeluokalla, kun taas verrokkiluokan kouluviihtyvyys heikkeni vastaavana ajanjaksona. Koeluokalla muutos positiiviseen suuntaan ilmeni voimakkaimmin kuuden väittämän kohdalla ”luokassani on hyvä yhteishenki”, ”viihdyn luokassani”, ”tulen mielelläni kouluun”, ”luokkatoverini kuuntelevat mielipiteitäni”, ”viihdyn koulussa” ja ”oppitunneilla käsiteltävät asiat eivät ole ikävystyttäviä”. Näissä väittämissä koeluokalla havaittu muutos positiiviseen suuntaan saattoi olla seurausta siitä, että ActionTrack-oppitunnilla oppilaat saivat toimia itsenäisesti pienryhmissä, ulkona liikkuen ja ilman opettajan fyysistä läsnäoloa. Tämä tavanomaisesta oppitunnista poikkeava toiminta mahdollisti runsaamman oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja opetettavien asioiden käsittelyn entistä mielekkäämmällä tavalla. Runsaampi vuorovaikutus on voinut johtaa kaverisuhteiden vahvistumiseen, jonka on osoitettu vaikuttavan koulussa viihtymiseen.

Omaa käyttökokemusta minulla ei sovelluksesta ole, mutta uskoisin tämän “purevan” oppilaisiin. Vähäinenkin liikunnan lisääntyminen päivässä voi tuoda aikaan paljon hyvää. Kuten tuloksetkin todistivat tämä sovellus on toiminut vieläkin paremmin viihtyvyyden lisääjänä kuin liikuttajana. Uskon kuitenkin, että jos porukka tiiviistyy tämmöisen sovelluksen avulla, he saattavat myös innostua muusta yhdessä tekemisestä, joka voi olla myös jotain liikunnallista.

Lähteet:

Fyysisen aktiivisuuden ja kouluviihtyvyyden muutokset ActionTrack-sovelluksen opetuskäytön myötä -pilottitutkimus. Liikunta & Tiede 54 (2-3), 91-98 http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt2-317_tutkimusartikkelit_koivisto_lowres.pdf

https://sites.google.com/site/kartallaoppien/malleja-opetukseen/mobiili-pelioppiminen-1/paikkatietosovelluksista/mobiili-pelioppiminen