TEHTÄVÄ 1, OSA KAKSI

Haastateltava / asiantuntija: Pasi Ainassaari

Taustaa: Haastateltavani Pasi on saanut parkinson diagnoosin maaliskuussa 2003 48 vuotiaana aktiivisena miehenä. Työterveyslääkäri kiinnitti huomiota hänen kävelyynsä ja laiskaksi heittäytyneeseen vasempaan käteen. Pasi työskenteli vielä neljä vuotta diagnoosin saamisen jälkeen fyysisesti rasittavissa työtehtävissä tiilien rakentajana. Sairautta hoidettiin useilla eri lääkkeillä. Lääkkeitä oli kourallinen nautittavaksi päivää kohti. Lääkkeet eivät tehonneet toivotusti, liikkuminen heikentyi, väsyminen pienestäkin fyysisestä rasituksesta oli huomattavaa, tärinä ja pakkoliikkeet hallitsivat elämää. Lokakuussa 2015 Pasin elämä alkoi uudelleen. Hänelle asetettiin Medtronicin aivojen simulaattori DBS. ”Elämänlaatuni parani ainakin 110%”, hän sanoo.

Mitä on Parkinsonin tauti: Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka oireet saadaan nykylääkityksen avulla kuitenkin yleensä varsin hyvin hallintaan. Taudin pääpiirteitä ovat: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus, hitaus aloittaa tahdonalainen liike, liikkeiden nopeuden ja laajuuden väheneminen liikkeitä toistettaessa. Parkinsonin taudissa määrätyt aivosolut lakkaavat vähitellen toimimasta oikealla tavalla. Nämä solut vastaavat dopamiiniksi kutsutun kemikaalin tuottamisesta. Dopamiini mahdollistaa liikkeitä ja kehon koordinointia ohjaavan aivosolujen välisen kommunikointiin. Parkinsonin tautia ei voida todeta millään verikokeella, vaan taudin diagnoosi perustuu aina yksinomaan lääkärin tekemään haastatteluun ja neurologiseen tutkimukseen. Diagnoosin teko ei välttämättä ole aina helppoa. Tämän vuoksi potilas tulee lähettää tautia epäiltäessä neurologin tutkittavaksi. On tärkeää, että diagnoosi tehdään huolellisesti. Onhan kyseessä jatkuvaa lääkitystä vaativa elinikäinen sairaus. (https://www.parkinson.fi/parkinsonin-tauti)

Aivojen stimulaatiohoito DBS (deep brain stimulation) on peruutettavissa oleva hoito, johon kuuluu ohuen, eristetyn johdon asettaminen kirurgisesti aivoihin. Johto yhdistetään sitten jatkojohdolla neurostimulaattoriksi kutsuttuun pieneen laitteeseen, joka implantoidaan yleensä ihon alle rintaan tai vatsan alueelle. Järjestelmä on kokonaan ihon alla ja sitä ei voi nähdä (paitsi kaukosäädin.) Kun stimulaattori käynnistetään, se tuottaa sähköimpulsseja, jotka lähetetään aivoihin pysäyttämään Parkinsonin taudin oireita aiheuttavat sähkösignaalit tai vähentämään niitä. Impulsseja säädellään kaukosäätimen avulla.

Kohtasimme Pasin kanssa ensimmäistä kertaa tässä haastettelussa. Hän käveli minua vastaan, jotta löydän perille sovittuun tapaamispaikkaan. Kiinnitän huomiota hänen liikkumiseensa, joka on yhtä sulavaa kuin kenellä tahansa muulla. Päätän kuitenkin esittäytyä miehelle ja oikeaan osuu. Jo ensi kohtaaminen kertoi minulle paljon, parkinson on kurissa, liikkuminen on hallittua.

Haastattelussa minulle näytetään kuvia Pasista ennen leikkausta, ei uskoisi samaksi mieheksi. Asento on vahvasti takakenoinen, jäykkä ja jalatkin ovat hallitsemattoman oloisesti. Pasi kertookin, että liikkuminen oli todella haastavaa. Kun hänelle tarjottiin tätä “viimeistä” hoitomuotoa, vastaus oli heti myönteinen. Pasi kertoo avoimesti kokemastaan ja pyrkii samalla levittää tietoutta parkinsonin taudista ja sen hoitomuodosta DBS.

Ennen leikkausta Pasi väsyi nopeasti. Lääkkeet eivät “purreet” kuin tunnin niiden nauttimisen jälkeen. Toivottavasti leikkaus toisi “paremman” elämän. Leikkaus kesti 7 tuntia, jonka koko ajan hän oli hereillä. Hoitajat jumppauttivat jäseniä, jotta nähdään milloin rentous lihaksiin tulee, milloin anturit ovat oikeilla paikoilla. Lisäksi koordinaatiotestejä tehtiin läpi tuon ajan. “Inhottavinta leikkauksessa oli “kruunajaiset”, eli kun päähän kiinnitetään häkkyrä, joka laitetaan kiinni sänkyyn, jotta potilas ei pääse poraa karkuun.” huumorimies heittää. Potilaan ollessa valveilla on asennettu anturit, nyt potilas nukutetaan ja laitetaan piuhat kohdille. Saan kokeilla piuhoja, jotka kulkevat oikean korvan takana ihon alla. Kuin piilotettu sähköjohto tai maalipallokentän rajaviiva. Johto muistuttaa vanhaa puhelimen kierrejohtoa, minulle kerrotaan. Pasilta oli kysytty heti leikkauspäivänä, että lähtisitkö leikkaukseen uudelleen, oli vastaus ehdoton ei. Seuraavana päivänä ehkä ja kolmantena päivänä tottakai lähtisin. On varmasti rankkaa olla hereillä leikattavana lähes työpäivä.

Pasi liikkuu aktiivisesti, hän ei nosta sähkön määrään kun kuormitus kasvaa, jotkut tekevät näin. Muutaman kerran laite on sammunut itsestään, joten mies on kehittänyt oman patentin kohoteippaamalla kaukosäätimen tärkeimpien nappien ympärystät. Kun laite on sammunut, hän on tuntenut sen melko pian vartalossaan. Hartiat alkavat kiertyä taakse ja lihasjäykkyys nousee. Hän on myös käynyt testeissä, jossa virta laitteesta on tietoisesti kytketty pois päältä. Vanhat “tärinät” ja “maneerit” ilmenevät todella pian. Kokemus testeistä on ollut ravisteleva. Kaikki testit ja liikkuminen on kuvattu sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. Pasi on antanut luvan käyttää kaikea materiaalia opetuskäyttössä. “Kun laite käynnistetään uudelleen tai aamulla kun “sähköannosta” nostaa sen tuntee “suonissa” selvästi” Pasi kertoo.

Kuvassakin oleva kaukosäädin on ainut laitteen osa, joka on näkyvä. Riittää, että tämä laite on käden ulottuvilla. DBS hoito tuo helpotusta liikkumiseen noin viiden vuoden ajalle. Patteri laitteessa kestää noin 3-8 vuotta. Tämän jälkeen on tehtävä uusi leikkaus, jossa solisluun takana oleva osa uusitaan. Kaukosäädin aktivoituu kun sen vie neurosimulaattorin lähelle. Tällöin monitorista sen hetkinen sähkön määrä.

Parkinson vaikuttaa vahvasti myös lähipiiriin. “Mikä humalainen tuolla hoippuu heti aamusta” -katseita ehti tulla 11 vuoden aikana monesti. Kaupan kassallakin kortit eivät tahtoneet tulla lomakosta ulos, tuli ikäviä tilanteita. “Mitä jännitävämpi tilanne, sitä enemmän vapinaa ja hallitsemattomia liikkeitä” kertoo Pasi. Pasi lopettikin kaupassa käynnin kokonaan. Vertaistukiryhmät ovat olleet tärkeitä ja aktiivisena miehenä Pasilla on ollut myös vetovastuuta ryhmistä. Juttuja on riittänyt. Minua nauratti eniten kommentti, jonka joku parkinson potilas oli huutanut ilkkujalleen “Tämän humalan nimi on kuule Parkinson”. Huumorilla pääsee monesti pitkälle, niin myös tässä.

Pasin mukaan hänen elämänsä on parantunut sanoin kuvaamattoman määrän kahden vuoden takaisesta. Minun on vaikea kuvitella tätä miestä niiden oireiden alla mitä minulle kerrottiin. Laskettelu, hiihto, lenkkeily ja monet muut harrastukset ovat jälleen mahdollisia. Tällä hetkellä Pasin hoitona on vain tämä DBS laite, lääkkeistä on päästy toistaiseksi irti.

DBS pähkinänkuoressa:
Päähyödyt:
– liikeoireiden vaikuttava parannus
– päivittäisten askareiden suorittaminen, elämänlaadun kohoaminen
– lääkityksen väheneminen
– implantoitavissa oleva hoitokeino, joka on säädettävissä, peruutettavissa ja näkymätön

Kenelle sopii:
– haitaavia “off”-tiloja, joihin lääkkeet eivät pure
– haittaavia dyskineoita esiintyy
– lääkkeitä joudutaan käyttämään useasti vuorokaudessa

LÄHTEET:

https://www.parkinson.fi/parkinsonin-tauti

http://www.medtronicdbs.com/index.htm

Medtronic tietopaketti hoidosta

Lähdin tiistaiaamun kunniaksi seikkailulle netin ihmeelliseen maailmaan. Tarkoituksenani löytää jotain mullistavaa hyvinvointiteknologian saralta. Koska teen aktiivista työtä ikääntyvien parissa, ajattelin suunnata katseeni siihen suuntaa. Päädyin verkkosivulle Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti (https://www.senioriverkko.com/) Sivuilta löytyi paljon kiinnostavia asioita ja pilottihankkeita mobiilisti ikääntyville tarjoten. Eksyin kuitenkin sivun oikeasta laidasta linkkiin kannattaa kurkistaa myös: Sovelluksia iäkkälle. Sinne siis 😊

Plarailin listaa suuntaan ja toiseen ja päädyin tekemään pienen testin sovelluksella lääkkeeni. (http://www.laakkeeni.fi/) Sovelluksen avulla saat ajantasaisimmat tiedot mistä tahansa Suomessa lääkkeeksi rekisteröidystä apteekkimyynnissä olevasta lääkkeestä mobiililaitteeseesi. Sovellus on erityisesti ammattilaisten käyttöön, mutta soveltuu myös hyvin jokaisen kansalaisen käytettäväksi. Sovellus yhdistää geneettisen vaihtelun ja tutkimustiedon yksilöllisesti. Alla kuva verkkosivun kuvasta, joka antaa sovelluksesta varsin hyvän kuvan.

Innokkaasti asensin appin puhelimeeni playkaupan kautta. Ei ongelmia. No entäpä sitten… Näyttö huutaa tyhjyyttä. Teksti ruudulla kuitenkin kehottaa hakemaan lääkkeitä kaupan nimellä, vaikuttavalla aineella tai VNR-numerolla. Toinen vaihtoehto on hae viivakoodilla. No mistä aita on matalin, sieltä minäkin: hae viivakoodilla. Menin lääkekaapille. Miten tämä kamera nyt oikein toimii… ai tämä onkin heti valmiustilassa ”hoksaamaan” uuden viivakoodin, kuinka helppoa ajattelen. Mutta ei… tätä lääkettä ei ole valmistettu Suomess, syötä vnr-koodi. MIKÄ SE ON? Koitan kaikkia numerosarjoja lääkepakkauksesta, ei tärppää. No okei, hypätään tämän lääkkeen ohi. Sitten tuuri kääntyy. Saan muutaman lääkkeen ladattu sovellukseen. WAU, olipa se helppoa viivakoodein. Loppujen lopuksi sain kolme lääkettä sovelluksen sisään. Allergisen atoopikon peruslääkkeitä. Hyppään siis alavalikon toiseen kohtaan geenitaltio. Onpa kiva tietää mitä nämä lääkkeet tekevät minulle. Innoissani painan kohtaa linkitä geenitaltioon. Saan ohjeen mennä www-osoitteeseen oma.geenitaltio.fi.  Sinne siis, vähänkö siistiä. No eipä olekaan ☹

Mikä pettymys, miksen saanut aiemmin tietooni, ettei geenejäni olekaan jo tietokannassa. Olenhan käynyt lääkäreissä jo vuosikymmeniä. Ja näin ajattelee varmasti myös iäkäs-ihminen. No ei sitten. Liian vaikeaa minulle ja työlästä.

Avaan kuitenkin vielä viimeisen alavalikon kohdan taustatietoa. Voin valita joko kohdan tietoa sairauksista tai geenitesteistä. Haluan tietoa sairauksista. Minulle lävähtää lista, jos jonkinlaisia sairauksia, jotka tuskin liittyvät antaamiini lääkelistoihin -toivottavasti. On parkinsonin taudin kuva, skitsofrenia, keuhkoahtaumatauti, eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu… No ok, tämä lista ei taida olla vain minulle 😊

No semmoinen iäkkäillekin sopiva sovellus?!? Onko tästä teknologiasta nyt sitten hyötyä vai haittaa. Jos olisi käynyt geenitestin, olisi lopputulos varmaan saattanut olla toinen. Nyt olen sitä mieltä, että jos tämä oli minulle näin vaikeaa, kuinka vaikeaa se on iäkkäälle. Ottaa kuvia lääkkeistä, etsiä niiden numerosarjoja jne… Tuolta senioriverkosta olisi varmasti löytynyt paljon muutakin hyödyllisempää, mutta tänne minä nyt päädyin. Tiedänpähän, että tämmöinenkin sovellus on olemassa. Tämän hyötyjä ja haittoja en pysty avaamaan edes itselleni. Sainpahan kolme lääkettä listattua sovellukseen 🙂

Maailma on muuttunut istuvammaksi ja arjen liikkuminen on vähentynyt. Koululiikunta ei enää riitä kattamaan lapsien päivittäistä liikuntasuositusta. Liikkuvakoulu (https://liikkuvakoulu.fi/)  pyrkii vastaamaan haasteeseen ja myös uudet älysovellukset kuten tämä ActionTrack pyrkivät menemään sille tasolle, joka innostaa nykylasta liikkeelle pois ruudun äärestä.
http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf

ActionTrack on täysin uudenlainen paikkatietoja hyödyntävä palvelu, joka tuo digitaalisen kokemuksen mihin tahansa fyysiseen tilaan. Aktiviteetti voi olla esimerkiksi alueopas, opastettu kävely, aarteenmetsästys, reaaliaikainen kilpailu tai interaktiivinen tarina. Aktiviteetin sisältö luodaan ennakkoon. Ulkotiloissa ActionTrack hyödyntää GPS-rasteja, sisätiloissa mm. QR-koodeja. ActionTrack sopii kaikille kohderyhmille ja lukemattomiin käyttötarkoituksiin. ActionTrackilla on luotu ratoja, rasteja, pelejä ja tapahtumia kaikenikäisille. Voidaan sanoa, että ActionTrack moderni tiimitoimintapeli, jossa sekä suunnistetaan että suoritetaan erilaisia tehtäviä. http://www.actionfactory.info/tilattavat-ulkoaktiviteetit/action-track.html

Tein lyhyen testin sovelluksella, sen maantieto-osiolla. Helppo oli ladata, mutta vähän kankea käyttää. Välillä soi fanfaarit ja välillä meni pieleen, kuten näyttö asian ilmaisi HUPSIS! Mielenkiintoinen juttu, mutta ei vaatinut tällä erää liikkumista konttorintuolilta. Maksulliset versiot antavat varmaan järisyttävämpiä kokemuksia.

Luin varsin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa selvitettiin ActionTrack-mobiilisovelluksen opetuskäytön yhteyksiä viidesluokkalaisten fyysisen aktiivisuuden ja kouluviihtyvyyden muutoksiin. Sovelluksen avulla opetusta voidaan toteuttaa uudenlaisella tavalla, liikuntaa ja oppimistehtäviä yhdistäen. Iso osa suomalaisista nuorista ei saavuta terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisia liikuntamääriä vuorokaudessa ja tämän lisäksi koulussa viihdytään Suomessa keskimäärin heikommin kuin useissa muissa maissa. Uusi opetussuunnitelma pyrkii tukemaan toiminnallisia oppimistapoja ja luomaan motivaatiota yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen kautta.

Tutkimusaineisto kerättiin maalis-toukokuun aikana 2015 yhden satakuntalaisen yhtenäiskoulun viidennen luokan oppilailta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi luokkaa, jotka jaettiin koe- (n=18) ja verrokkiluokaksi (n=16). Koeluokaksi valittiin luokka, jonka oppilailla oli aiempaa kokemusta mobiililaitteiden käytöstä oppitunneilla. Luokkien oppilaat olivat keskimäärin 12 vuotiaita. Kummassakin luokassa opettajana toimi luokanopettaja, joka oli vastannut samojen oppilaiden opetuksesta jo edellisenä vuonna. Koeluokalle toteutettiin opetusinterventio, jonka aikana ActionTrack-sovellusta käytettiin iPad-minitableteilla 2–3 oppitunnin aikana viikossa kymmenen viikon ajan. Sovellusta käytettiin teoreettisten aineiden oppitunneilla, ei esimerkiksi liikunnan tai käsityön oppitunneilla. Oppilaat eivät olleet aiemmin käyttäneet sovellusta. ActionTrack-tehtävät sijoitettiin koulun pihapiiriin ja oppilaat liikkuivat oppitunnin aikana pienryhmissä tehtävärastilta toiselle. Tehtävärastit muodostivat tehtäväradan, joka koostui keskimäärin kymmenestä tehtävärastista. Tehtäväradalla kului aikaa 15–20 minuuttia kerrallaan ja iPad-minitabletin sisältämän gps-paikantimen matkanmittauksen mukaan oppilaat liikkuivat tehtäväradoilla keskimäärin 1,1 kilometriä. Verrokkiluokan oppitunnit eivät poikenneet tavanomaisesta.

Oppilaiden fyysinen aktiivisuus mitattiin lantiolle kiinnitetyin ActiGraph GTX3 -kiihtyvyysmittarein. Liike aiheuttaa mittarin sensoriin sähköisiä signaaleja, jotka tallentuvat mittariin määriteltävissä olevin tallennusvälein. Tässä tutkimuksessa tallennusvälinä oli kymmenen sekuntia. Tallennusvälin aikana tulleiden sykäyksien määrä kuvaa liikkeen intensiteettiä. Liikkeen intensiteetti jaotellaan tyypillisesti neljään eri luokkaan eli paikallaanolo/liikkumattomuus, kevyt liikunta, keskiraskas liikunta ja raskas liikunta. Fyysinen aktiivisuus mitattiin kolme kertaa neljän päivän jaksoissa kevään aikana, maanantai aamusta torstai iltaan. Mittaukset aloitettiin ja lopetettiin samanaikaisesti molemmille luokille jokaisena mittauskertana. Ensimmäinen mittaus (Mittaus1) tehtiin ennen ActionTrack-sovelluksen käyttöä. Mittaus toistettiin (Mittaus2) ActionTrack-jakson puolivälissä ja jakson lopussa (Mittaus3). Mittareita ei käytetty suihkun tai uimisen aikana ja mittarit otettiin pois nukkumisen ajaksi. Aktiivisuusmittausten tulokset analysoitiin erikseen oppilaan lukujärjestyksen mukaisen koulussa viettämän ajan mukaisesti ja koko päivän ajalta. Liikemittauksissa ja datankäsittelyssä mukailtiin Liikkuva koulu -ohjelman toimintatapoja. Jokaiseen mittausjaksoon sisältyi yksi liikuntatunti (45 min), jolloin molempien luokkien tytöt liikkuivat samassa ryhmässä samaan aikaan ja pojat samanaikaisesti omassa ryhmässään. Tulosten analysoinnissa huomio kiinnitettiin oppilaiden vähintään keskiraskaan liikunnan ja paikallaanolon määrään, jotka laskettiin koulussa vietetyltä ajalta minuutteina tuntia kohden. Koko päivän aikaisissa fyysisen aktiivisuuden tuloksissa huomioitiin päivät, joiden aikana oppilas oli käyttänyt mittaria vähintään kahdeksan tuntia päivässä ja mittauspäiviä oli vähintään kolme.

Koulussa viihtyminen selvitettiin kahteen otteeseen internet-pohjaisella Webropol-kyselyllä, ennen ActionTrack-sovelluksen käyttöä (Kysely1) ja sovelluksen käyttöjakson päätyttyä (Kysely2). Kysely täytettiin opettajan ja kahden tutkijan läsnä ollessa yhden oppitunnin aikana. Kyselyssä oli kysymyksiä koskien liikunnan harrastamista, koettua fyysistä pätevyyttä, ruutuaikaa, sosiaalista taustaa sekä kouluviihtyvyyttä. Tässä tutkimuksessa käytettiin vain kouluviihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä.

Kouluviihtyvyys parani ActionTrack-sovellusta hyödyntäneellä koeluokalla, kun taas verrokkiluokan kouluviihtyvyys heikkeni vastaavana ajanjaksona. Koeluokalla muutos positiiviseen suuntaan ilmeni voimakkaimmin kuuden väittämän kohdalla ”luokassani on hyvä yhteishenki”, ”viihdyn luokassani”, ”tulen mielelläni kouluun”, ”luokkatoverini kuuntelevat mielipiteitäni”, ”viihdyn koulussa” ja ”oppitunneilla käsiteltävät asiat eivät ole ikävystyttäviä”. Näissä väittämissä koeluokalla havaittu muutos positiiviseen suuntaan saattoi olla seurausta siitä, että ActionTrack-oppitunnilla oppilaat saivat toimia itsenäisesti pienryhmissä, ulkona liikkuen ja ilman opettajan fyysistä läsnäoloa. Tämä tavanomaisesta oppitunnista poikkeava toiminta mahdollisti runsaamman oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja opetettavien asioiden käsittelyn entistä mielekkäämmällä tavalla. Runsaampi vuorovaikutus on voinut johtaa kaverisuhteiden vahvistumiseen, jonka on osoitettu vaikuttavan koulussa viihtymiseen.

Omaa käyttökokemusta minulla ei sovelluksesta ole, mutta uskoisin tämän “purevan” oppilaisiin. Vähäinenkin liikunnan lisääntyminen päivässä voi tuoda aikaan paljon hyvää. Kuten tuloksetkin todistivat tämä sovellus on toiminut vieläkin paremmin viihtyvyyden lisääjänä kuin liikuttajana. Uskon kuitenkin, että jos porukka tiiviistyy tämmöisen sovelluksen avulla, he saattavat myös innostua muusta yhdessä tekemisestä, joka voi olla myös jotain liikunnallista.

Lähteet:

Fyysisen aktiivisuuden ja kouluviihtyvyyden muutokset ActionTrack-sovelluksen opetuskäytön myötä -pilottitutkimus. Liikunta & Tiede 54 (2-3), 91-98 http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt2-317_tutkimusartikkelit_koivisto_lowres.pdf

https://sites.google.com/site/kartallaoppien/malleja-opetukseen/mobiili-pelioppiminen-1/paikkatietosovelluksista/mobiili-pelioppiminen

Törmasin Kalevaa (27.7.2017) lukiessani juttuun ”Automaatti antaa diagnoosin”. Mielenkiintoni heräsi, että mitä tämä nyt sitten on. Suvussani on paljon erilaisia silmäsairauksia ja muita haasteita silmien kanssa, joten aloin lukea juttua ja luin sen alusta loppuun. Toki mielenkiinto aiheeseen kumpuaa myös pitkäaikaisesta näkövammaisten valmennuksesta.

Optomed Oy Oululainen yritys, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2005. Yritys on kehittänyt silmänpohjan kuvaamiseen tarkoitetun kameran, jolla pyritään seulomaan ja havaitsemaan ajoissa eri silmäsairauksia. Optomed Oy on maailman johtava kannettavien silmänpohjakameroiden valmistaja. Youtubesta löytyy useita eri videoita laitteen eri versioista ja käyttötarkoituksista.

Optomedin päätuote on kompakti ja helposti liikuteltava silmänpohja- ja silmänpintakamera. Sen ulkomuotoa voisi verrata vaikkapa lelusädepistooliin. Laite täyttää alan standardit (ISO 10940) ja resoluutiovaatimukset, mutta on merkittävästi pienempi. Osien alihankintaa on jonkin verran ulkomailta, mutta lopullinen kokoonpano tehdään Suomessa.

Perinteisesti silmänkuvauskamerat ovat “pöytäkoneita”, joiden hinta noin 15000-20000 euroa. Optomedin laitteen hinta on saatu puristettua noin 7000 euroon. (https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset/caset/2016/optomed-kevyempia-ja-edullisempia-laitteita-silmasairauksien-havaitsemiseen/ )

Optomedin toimistusjohtaja Seppo Kopsala nostaa Kalevan jutussa esille mm. diabeetikot. Jos diabeettista retinopatiaa ei hoideta ajoissa voi seurauksena olla sokeutuminen. Hänen mukaansa joka kolmas diabeetikko kohtaa jossakin vaiheessa vakavan tai täydellisen näön menetyksen. Miljoona ihmiset sokeutuvat vuosittain, usein tarpeettomasti, hän toteaa. Facebookista optomedin sivuilta löytyy tieto: ”Optomed on lanseerannut ensimmäisenä Suomessa automaattisen diabeettisen retinopatian seulontapalvelun” https://www.facebook.com/OptomedSmartscope/?fref=ts

Terve silmänpohja loistaa näytöllä oranssina kuin ilta-aurinko. Mikäli kamera havaitsee verkkokalvoa uhkaavia rappeumia tai verenpurkaumia, ne erottuisivat näytöllä mustina tai keltaisina täplinä.

https://www.facebook.com/OptomedSmartscope/videos/1485539741504112/

Optomed on pyrkinyt kumppaniensa kanssa useiden vuosien ajan kehittämään ohjelmistojaan siihen suuntaa, että ohjelmistot voivat tehdä myös diagnoosin muutamassa kymmenessä sekunnissa, kun lääkäri saattaa tarvita aikaa diagnoosin tekemiseen parikin päivää.

Optomedin silmäpohjakamerassa yhdistyvät kamera, yhdistelmä optiikka, elektroniikka ja softa sekä hienomekaniikka. Optiikka on se osa-alue, jonka kehittäminen on vienyt eniten aikaa. Silmän anatomia saattaa vaihdella ja eriväriset silmät aiheuttavat haasteita. Kameran on tarkoitus palvella maailmanlaajuisesti ja näin sen on osattava fokusoida ja valaista niin kiinalaisen tummaa kuin suomalaisen vaaleaakin pigmenttiä.

Optomedin on tarkoitus jatkossa valmistaa eri laiteversioita eri käyttäjäryhmille. Sekä perusterveydenhuolto että silmäklinikat saavat omat versionsa. Keskosillekin tarvitaan erittäin laajan kuvakulman tarjoava kamera.

Tällä hetkellä Optomed on valmiina aloittamaan kliiniset testit. Seuraavat pari vuotta testataan järjestelmän luotettavuutta verrattuna silmälääkärien lausuntoihin. Testejä tehdään kaikilla päämarkkinoilla, kuten Englannissa ja USAssa. Suomessa keskusteluja käydään muutaman yliopistollisen sairaalan kanssa mahdollisesta testauksesta.

Täytyy myöntää, että kaikkea sitä nykyään keksitään ja kehitetään. Tämä on hyvä asia. Mietin vaan kuinka luotettavaa loppujen lopuksi saatu tieto on, vaikka testausta tehdään kuinka paljon. Itselläni ei ole mitään taustaa sairaanhoitopuolelta ja se varmaan nostaa omaa pessimististä ajattelua, kuitenkin ensimmäinen ja viimeinen ajatus on, että wau!

Uskon, että tästä uudesta innovaatiosta on apua monelle. Aivan varmasti esimerkiksi diabeetikot tulevat hyötymään tästä laitteesta jossain määrin. Moni voi jopa säästyä näkökyvyn menetykseltä. Hienoa, jos voimme auttaa diabeetikoita suomalaisessa keksinnöllä ympäri maailmaa. Toivottavasti apu myös saataisiin kaikille sitä tarvitseville.

Lähteet:

Kaleva 27.7.2017 Automaatti antaa diagnoosin

https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset/caset/2016/optomed-kevyempia-ja-edullisempia-laitteita-silmasairauksien-havaitsemiseen

http://www.optomed.com/smartcope-pro/

Tehtävä 2: Liikuntateknologian/hoitoteknologian applikaation/palvelun/laitteen arviointi.

Kokemukset sovelluksen 7 minute testaamisesta.

Lähdin avoimin mielin etsimään applikaatiota googleplaysta. Tavoitteena oli löytää sovellus, jota voisin tarjota asiakkaillemme kesäajan harjoittelua varten. Usein ryhmäliikuntakautemme loppuvat jo huhtikuun lopussa ja asiakkaat jäävät tyhjän päälle odottamaan seuraavaa syyskuuta, jolloin toiminta jatkuu. Halusin löytää helppokäyttöisen ja turvallisen applikaation. Päädyin testaamaa paljon positiivista käyttäjäpalautetta saanutta 7 minute applikaatiota. https://play.google.com/store/apps/details?id=com.popularapp.sevenmins

Tämä pääosin maksuton palvelu on suunnattu ihmiselle, jotka haluavat parantaa kuntoaan ja tulla hyvään fyysiseen kuntoon. Ideana on, että lyhytkestoinen treeni on tehokasta liikuntaa ja se vie vähän aikaa. Applikaatio mainostaa itseään hyvänä keinona laihduttaa ja saada vatsalihakset samalla kun aerobinen kunto kohoaa. Applikaatio on englannin kielinen (kieli valittavissa), joka saattaa olla haaste joillekin käyttäjille. Toki, jokaisesta harjoitteesta on myös video-opastus, jos sinne asti pääsee.

Tämä 7 minuutin harjoitus perustuu HICT periaatteeseen (High intesitity circuit training) eli korkean intensiteetin kuntopiiriin. Minusta tämä HICT on sama asia kuin HIIT-harjoittelu (high intensity interval training). HIIT harjoittelua on jo tutkittu ja sen on todettu olevan tehokasta. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kovatehoinen intervalliharjoittelu (High Intensity Interval Training eli HIIT) parantaa nopeasti lihasten glukoosiaineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä tyypin 2 diabeetikoilla. Jo kahden viikon harjoittelujakson jälkeen reisilihasten glukoosin käyttö normalisoitui terveitten tasolle. (https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/tutkimus_hiit-harjoittelu_parantaa_nopeasti_lihasten_glukoosiaineenvaihduntaa_ja_insuliiniherkkyytta_tyypin_2_diabeetikoilla.18542.news).

Kyproslaisen Nikosian yliopiston tutkimuksen mukaan HIIT-harjoittelu tepsii vatsarasvaan muita tehokkaammin. Tutkimukseen osallistui 39 ihmistä, jotka sitoutuivat kuntoilemaan neljä kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan. Osa treenasi perinteiseen tapaan kuntosalilla, kun taas osa sekoitti harjoitteluunsa myös korkean intensiteetin HIIT-intervallitreenejä. HIIT-treenareiden ryhmässä paino putosi ja vyötärö kapeni enemmän. Myös heidän hapenottokykynsä koheni enemmän kuin verrokkiryhmällä, minkä pitäisi esimerkiksi pienentää sydänsairauksien riskiä. Vyötärönympärys puolestaan kertoo viskeraalisen eli sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrästä. Vyötärörasvaa pidetään vaarallisena, koska se lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. (http://www.minervamedica.it/en/journals/sports-med-physical-fitness/article.php?cod=R40Y2016N04A0483 )

Applikaation lataaminen googleplaystä oli helppoa. Kun applikaation sai ladattua puhelimeen, sovellus halusi pohjatiedoksi vain käyttäjän painon. Aloitusnäyttö sisältää kaksi valikkoa workout ja calendar. Workout kohda

sta voit valita harjoitteen minkä haluaa tehdä ja kalenteri paljastaa sen mitä olet tehnyt. Eri harjoitusvaihtoehtoja on viisi: classic, 30 päivän haaste (josta löytyy kuusi eri tasovaihtoehtoa), vatsalihasharjoitus, pakaraharjoitus ja harjoitus jaloille. Harjoitteita varten ei tarvita kalliita välineitä. Suosittelen kuitenkin jalkineita, koska hyppyjä tulee sykkeenkohotusliikkeissä, jumppa-alustaa lattialiikkeisiin. Lisäksi tarvitaan seinä ja tukeva tuoli. Jokaisessa harjoituksessa on 12-14 eri liikettä. Jokaista liikettä suoritetaan 30 sekunnin ajan ja liikkeiden välissä on 10 sekunnin tauko. Tämä vie aikaa noin seitsemän minu

uttia. Applikaatiossa annetaan ohjeeksi myös se, että tavoitteena tuon 30 sekunnin aikana on saada tehdyksi noin 12-15 toistoa. Toki kokemus osoittaa sen, että toisia liikeitä ehtii tehdä paljon enemmän, jos on kuntoa ja tekniikkaa. Aloittelijalle tuo 12-15 toistoa on todella loistava saavutus. Sovellus lisäksi suosittelee tehtäväksi 2-3 kierrosta, jolloin harjoituksen kokonaisaika kasvaa noin 20 minuuttiin. Lisäksi aloitusnäytöltä voi seurata oman painon kehittymistä, mutta se vaatii aina manuaalisen syötön.

Liikunnan ammattilaisena jäin kaipaamaan ohjeistusta alku- ja loppuverryttelyn tärkeydestä. Kaikkialla korostettiin vai itse 7 minuutin harjoitusta. Testasin treeniä, vastoin periaatteitani, myös ilman lämmittelyä ja olihan rankka ja kova treeni. Toki, jos tekee useamman kierroksen, toimii ensimmäinen kierros ikään kuin alkuverryttelynä.

Kalenteri toimii hyvänä harjoituspäiväkirjana ja motivoi varmasti jatkamaan ja säännölliseen harjoitteluun. Muita sovelluksen ominaisuuksia ovat:

• Google fit tuki
• äänituki usealla eri kielellä. Onnistuin lataamaan myös suomen kielen, mutta siitä ei saa kyllä mitään selvää! Englanti parempi!
• Harjoitusasetukset:
  • kuinka pitkiä intensiivijaksoja haluat tehdä
  • lepoajan säätö
• Puhelimennäyttö pysyy aktiivisena harjoituksen ajan
• Hyvä ja huoliteltu aloitusnäyttö kuvineen
• Harjoituspäiväkirja antaa tietoja harjoitusajoista
• Harjoituksen voi keskeyttää tai hypätä seuraavaan kesken kaiken
• jakomahdollisuus useisiin eri some-palveluihin
• keskusteluforum

Esimerkkinä classic-harjoitus:

1. haaraperushyppy
2. staattinen kyykky seinää vasten
3. etunojapunnerrus
4. vatsarutistus
5. tuolille nousu
6. kyykky
7. ojentajat tuolin reunalla
8. lankku
9. paikallaan juoksu
10. askelkyykky
11. etunojapunnerrus
12. kylkilankku
13. kylkilankku

HICT-harjoitus vaihtelee sykettä nostavien ja lihaskuntoliikkeiden välillä. Halusin säilyttää annetun järjestyksen ja ajan, kun tein harjoitteita. Sovellus antaa mahdollisuuden tehdä harjoitteet myös ”randomisti” ja muuttaa aikoja. Mutta aloittelijanhan heittää ne kamalat ”sydän kurkkuun” liikkeet pois, jos saa valita. Vai mitä? Minusta järjestystä ei saa vaihtaa eikä aikaa muuttaa. Näin kehityksen havaitsee myös tekijä itse. Kun harjoittelija on valinnut harjoituksen ja hän painaa go näppäintä laite kertoo ensimmäisen liikkeen ja samalla pyörii näytössä mallisuoritus. Aikaa alkuun on 30 sekuntia. Laite laskee lähtölaskennan 3,2,1 ja sitten kuuluu vihellys, on aika hyppiä. Sovellus kertoo myös, milloin ollaan liikkeen puolivälissä. Hieno asia ettei tarvitse koko ajan tuijottaa näyttöä. Kun liike loppuu, kuuluu jälleen lähtölaskenta 3,2,1 ja lepo. Levon aikana sovellus ohjeistaa näytön videolla seuraavan liikkeen. Hyvin yksinkertaista.

Ehdottomasti suosittelisin tätä applikaatiota asiakkailleni, mutta opastaisin heitä myös, miten sitä tulisi käyttää. Liikkeiden ohjeistukset ovat keskinkertaiset, mutta toisaalta kaikki liikkeet ovat varmasti ryhmäliikuntatunneilla käyneille tuttuja. Tuo 30 päivän haaste eri tasoillaan on varmasti todella motivoiva ja tuloksia tuottava. Valitettavasti sitä en ehtinyt testata. Maksuttomaksi applikaatioksi ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Perustreenejä virtuaalisesti ja nopeasti, sopii nykyliikkujille. Liikkeiden oikeat suoritustekniikat jäävät jokaisen oman arvion varaa, joten vääriä liikeratoja ja sitä myöten kipujakin voi tulla. Myös ohjelmia tulisi hoksata tehdä vaihtelevasti välillä classic välillä vaikka jalat jne…

Aion ottaa tuo 30 päivän haasteen vastaan, mutta en vielä tiedä miltä tasolta sen tekisin 😊. Ehdota sinä lukijani:

1. Easy plan 1
2. Easy plan 2
3. Medium plan 1
4. Medium plan 2
5. Hard plan 1
6. Hard plan 2

LÄHTEET:

https://www.verywell.com/high-intensity-circuit-training-parameters-1230978

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.popularapp.sevenmins

https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/tutkimus_hiit-harjoittelu_parantaa_nopeasti_lihasten_glukoosiaineenvaihduntaa_ja_insuliiniherkkyytta_tyypin_2_diabeetikoilla.18542.news

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/02/hit-treeni-hapenottokyky-uusiksi-parissa-viikossa

http://www.minervamedica.it/en/journals/sports-med-physical-fitness/article.php?cod=R40Y2016N04A0483