Hankin itselleni Polar M400-sykemittarin, jonka käyttöön olen tutustunut viimeisten kuukausien aikana. Olen ollut erityisen tyytyväinen etenkin helppokäyttöiseen Polar Flow-mobiilisovellukseen. Tulen blogissani esittelemään tämän sovelluksen M400-sykemittarin ominaisuuksien näkökulmasta.

Teoriatausta

Polar Flow mobiilisovelluksen avulla omien aktiivisuus- ja harjoitustietojen seuranta on helppoa. Polar flow sopiin yhteen useiden Polarin tuotteiden kanssa, jolloin synkronointi omasta Polar-syke- tai aktiivisuusmittarista onnistuu langattomasti Polar Flow-palveluun. Sovellus on ladattavissa App Store- tai Google Play-kaupasta. (Polar 2017, 12.)

Polar Flow-sovelluksen avulla harjoituksen tiedot ovat helposti nähtävissä. Polar-totteen synkronointi onnistuu yhdellä napin painalluksella ja ilman Internet-yhteyttä Polar Flow-sovellukseen. Harjoituksen yhteenveto sisältää muun muassa reittinäkymän kartalla, harjoituksen vaikutuksen, harjoituksen aloitusajan ja keston, keski- ja maksiminopeuden, matkan, juoksun jälkeen juoksuindeksin, keski- ja maksimisykkeen sekä kumulatiiviset sykealueet, kulutetun kalorimäärän ja rasvan osuuden kulututeista kaloreista prosentteina, reitin maksimikorkeuden nousuineen ja laskuineen sekä kierrosten tiedot. Lisäksi sovelluksen avulla on helppo seurata päivittäistä aktiivisuutta, askelten määrää, kulutettuja kaloreita sekä nukkumiseen käytettyä aikaa sisältäen levollisen ja levottoman unen määrän vertailun. Viikoittaisia tai päiväkohtaisia yhteenvetoja voi seurata vaivattomasti sovelluksesta. (Polar 2017, 70.)

Kuva 1. Yksittäisen harjoituksen tiedot sovelluksessa. Esimerkiksi juoksussa sovellus näyttäisi lisäksi matkan, keski- ja maksimivauhdin, nousut ja laskut, askeltiheyden, juoksuindeksin sekä reitin kartalla.

Kuva 2. Viikkoyhteenveto harjoituksista.

Polar Flow-sovellus toimii hyvin harjoitusten jälkeiseen analysointiin, mutta tarkempaa tietoa halutessa tai asetuksia hallitessa on mentävä Internet-yhteydellä Polar Flow-verkkopalveluun. Palvelussa voi analysoida harjoitustietoja visuaalisten kaavioiden ja reittinäkymän avulla, verrata haluttuja tietoja edellisiin vastaaviin (esim. nopeus verrattuna sykkeeseen), seurata pitkäaikaista edistymistä, seurata lajikohtaisesti edistymistä viikko- tai kuukausiraporttien avulla, jakaa harjoitustunnelmia seuraajien kanssa sekä kokea niin omat kuin muidenkin harjoitukset myöhemmin uudelleen. (Polar 2017, 71.)

Liikuntateknologia liikuttajana

Polar Flow-sovellus nopeuttaa huomattavasti aktiivisuuden ja harjoitusten seurantaa verrattuna esimerkiksi aikaisempaan Polarin RC3-mittariini , jossa harjoitustiedostot oli siirrettävä USB-liitännän ja Internetin välityksellä verkkopalveluun. Harjoituksen jälkeiset tiedot näkee toki suoraan sykemittarista, mutta jo viikkotasoa seuratessa sovellus on erittäin hyvä ja nopea apuväline. Sovelluksesta on näppärä seurata myös viikoittaista aktiivisuutta sekä nukkumisen määrää, jolloin kokonaiskuva omasta hyvinvoinnista on helpompi luoda. Harjoituksen jälkeen sovelluksessa on helposti nähtävissä, kuinka monta tuntia palautumiseen tarvitaan aikaa ennen seuraavaa harjoitusta. Tämä auttaa harjoitusten rytmittämisessä.

Kuva 3. Aktiivisuuden ja unen seuranta sovelluksessa.

Personar trainerin näkökulmasta sovellus antaa mahdollisuuden seurata asiakkaan liikkumista ja nukkumista viikkotasolla. Selkeät kuvat näyttävät nopealla silmäyksellä kokonaisuuden. Mikäli asiakas on esimerkiksi harjoituksessa erityisen väsynyt, voi sovelluksesta tarkistaa nukkumisen, liikunnan ja aktiivisuuden määrän nopeasti. Vastaavasti sovellus voisi toimia ulkoisena ”pakotteena” asiakkaalle, mikäli personal trainerin kanssa on sovittu, että tapaamisissa katsotaan viikon liikuntatilanne yhdessä. Kuvankaappauksen avulla tiedot voi myös lähettää näppärästi vaikkapa WhatsAppin välityksellä. Tosin tähän tarkoitukseen kaipaisin zoomaus-mahdollisuutta, jotta päivän yhteenveto mahtuisi yhteen kuvaan kerralla.

Miettiessäni nykyistä sykemittaria Polar Flow-sovelluksineen henkilökohtaisena liikuttajana, on yhdistelmä todella toimiva. Erityisesti aktiivisuuden seuranta motivoi pysymään päivän aikana liikkeellä tai tekemään liikuntasuorituksen, jotta 100% aktiivisuus tulisi täyteen. Erityisesti pidän sovelluksen harjoittelunäkymästä, jossa on nähtävissä viikon harjoituksen lajeineen, kestoineen ja rankkuusasteineen kevyestä äärimmäiseen harjoitteluun. Rankan harjoituksen jälkeen on mukava seuraavana päivänä tarkistaa, ovatko harjoittelut pysyneet kevyinä suunnitelman mukaan ja palautumisen turvaamiseksi. Olen myös huomannut, että oma tuntemus harjoituksesta on saattanut olla kevyempi kuin sovellus antaa ilmi. Näin ollen aktiiviliikkuja saa tärkeää tietoa omasta palautumisestaan sovelluksen avulla ylikunto-oireiden välttämiseksi. Vastaavasti vähemmän liikkuva saa tietoa, liikkuuko hän rankkuusasteen näkökulmasta riittävän monipuolisesti. Liikuntaviikossa nimittäin suurin osa liikunnasta tulisi olla perusharjoittelua, mutta kunnon kohottamiseksi vaaditaan myös rankempia harjoituksia.

Sovelluksen arviointi

Sovellusta arvioitaessa kulkee koko M400-sykemittarin toiminta rinnalla, sillä ilman sykemittaria sovelluksessakaan ei olisi sisältöä.

Holm (2013, 26-27) esittelee tutkielmassaan Venkateshin ym. (2003) UTAUT-mallin (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology), jossa suorituskykyodotukset, vaivattomuusodotukset, sosiaalinen vaikutus ja mahdollistavat olosuhteet vaikuttavat suoraan käyttöaikomukseen ja käyttöön. Edellisiin vaikuttavat sukupuoli, ikä, kokemus ja käytön vapaaehtoisuus.

Suorituskykyodotusten, eli arvion järjestelmän käyttöönoton tuomasta parannuksesta työsuoritukseen, kannalta ajateltuna koen sovelluksen erittäin toimivaksi. Sovelluksen aktiivisuusseuranta ja harjoitusten seurata motivoi liikkumaan ja muutaman kuukauden testaamisen jälkeen tunnen oloni energisemmäksi. Lisäksi olen oppinut rytmittämään harjoituksia viikkoon entistä paremmin. Vaivattomuusodotusten eli helppouden tunteen näkökulmasta sovelluksen päivittäminen on mukavan nopeaa, kun tieto siirtyy sykemittarista sovellukseen langattomasti. Sovelluksen selkeät kuvat antavat nopealla silmäyksellä kokonaiskuvan nykytilanteesta. Viikkotasolla harjoitusten määrä ja kokonaiskesto, harjoituksissa kulutetut kalorit, matka sekä liikuntojen sykealueet ovat helposti tarkasteltavissa, samoin yksittäisten harjoitusten tiedot. Lisäksi päivittäisen aktiivisuuden sijoittuminen ajallisesti vuorokauteen näkyy kellotaulun muotoisen kuvan ansiosta konkreettisesti ja selkeästi, samoin mahdolliset liikkumattomuudesta saadut passiivisuusleimat. Sosiaalisen vaikutuksen näkökulma, eli uskomus siitä, kuinka käyttäjälle tärkeiden henkilöiden mielestä laite hyödyttää käyttäjäänsä, on kohdallani pienemmässä roolissa. Pyysin luottomyyjää valitsemaan minulle hyvän sykemittarin ja tämän perusteella tein ostoksen. Silti ymmärrän tärkeiden henkilöiden antamien suositusten merkityksen ostotilanteessa. Mahdollisten olosuhteiden näkökulmasta, eli siitä, kuinka käyttäjä uskoo organisaation ja teknisen infrastruktuurin tukevan järjestelmän käyttöä, koen tärkeäksi Polarin antaman tuotetuen Internetissä. Olen kerran aikaisemmin joutunut tukea käyttämään ja saamastani tuesta oli tällöin apua. Silti koen suurimman vaikutuksen ostopäätökseen olleen suorituskykyodotukset eli tuotteen tuoma hyöty suhteessa käyttötarkoitukseen.

Kuva 4. Aktiivisuuden seuranta viikkotasolla.

Tähän mennessä olen huomannut vasta yhden epäilyttävän seikan sovelluksen antamia tietoja tutkiessani. Sykemittari ei tunnista oikeaa unta. Esimerkiksi sängyssä lukiessa sykemittari tulkitsee paikallaan pysymisen nukkumiseksi, vaikka todellisuudessa kyse on hereilläolo-ajasta. Toisaalta koen levollisen unen ja levottoman unen määrän olevan enemmänkin lisäpalvelu, kun pääpaino on itse harjoittelussa ja aktiivisuuden seurannassa. Verrattuna moniin muihin sovelluksiin, joita ryhmämme on testannut tämän kurssin aikana, koen sykemittarin sovelluksineen hinta-laatusuhteeltaan kaikista toimivimmaksi harjoittelun seurannan ja motivoinnin välineeksi itselleni.

Kirjoittanut Henna Salomäki

LÄHTEET

Holm, T. (2013). Tietojärjestelmän käyttöönoton hyväksymiseen vaikuttavat tekijät. Viitattu 30.7.2017. Haettu osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41388/Taru%20Holm.pdf?sequ

Polar. (2017). Polar M400. Viitattu 18.7.2017. Haettu osoitteesta: http://support.polar.com/e_manuals/M400/Polar_M400_user_manual_Suomi/manual.pdf.

Kuultuani kyseisestä sovelluksesta mielenkiintoni heräsi sen verran, että ajattelin ladata kyseisen sovelluksen ilmaisen 30 päivän kokeiluversion testatakseni sitä. Sovellus löytyi helposti App Storesta, mutta ensimmäiset ongelmat ilmenivät yrittäessäni ladata sovellusta iPhoneen. Sovellus nimittäin ei täyttänyt vaadittuja tietoturvamäärityksiä, joten lataaminen ei onnistunut. Yritin latausta uudelleen työpuhelimellani, joka on Samsung. Tähän puhelimeen lataus onnistui. Ajattelin, että tutustunpa sovellukseen heti ja siirryin takapihalle kävelemään. Sovelluksen käynnistyttyä alkuun sain kuulla intro-tarinan englanniksi, jonka mukaan oli tapahtunut laskeutuminen maastoon. Lisäksi intro ohjeisti, kuinka liikkuessani kerään erilaisia tavaroita ja kuinka tarkoituksenani on koventaa vauhtia paetakseni zombeja. Käveltyäni pihaa ympäri jokusen kerran ilman ainuttakaan ilmestynyttä zombia, kyllästyin ja siirryin sisälle.

Seuraavana päivänä asennoiduin uudella energialla testaamaan sovellusta ja siirryin puhelimen ja kuulokkeiden kanssa lähimetsän poluille. Nyt englantia oli jo helpompi ymmärtää ja aloittaessani sovelluksen ymmärsin jo seuraavat ohjeet: Voin itse määritellä reittini, eikä minun tarvitse katsoa puhelinta. Puhelimesta liikkumisen aikana kuunnellaan omaa soittolistaa, ja sovelluksen ohjeet tulevat tietyin väliajoin soittolistan läpi. Liikkuessani minulle kerääntyy tarvikkeita ja kuultuani käskyn ”run” on minun lisättävä vauhtia. Tietenkään minulla ei ollut työpuhelimessani minkäänlaista soittolistaa! Koska minulla oli lepopäivä juoksusta, päätin tehdä testauksen kävellen. Vaikka puhelimen olisi voinut laittaa taskuun, päätin pitää sen kädessä seuratakseni tulevia tapahtumia. Puhelimen näytöllä näkyi liikkumiseen käytetty aika ja matka sekä vauhti. Myös kartta näkyi näytöllä, mutta karttaa piti kohdistaa, mikäli halusi pysyä näytön sisässä. Alkuun kuulin saman intro-tarinan kuin edellisenä päivänä laskeutumisesta vieraalle maaperälle ja tämän jälkeen äänet hiljenivät. Välillä kuulin kuulokkeista, kuinka olin kerännyt erilaisia puolustautumiseen vaadittavia tarvikkeita matkan varrella. Välillä kuulokkeista kuului, kuinka zombit ovat lähellä, mutta juoksukäskyä ei kuulunut. Tässä kohtaa ihmettelin, olenkohan ymmärtänyt jotakin väärin. Puhelimen näytöltäkään en saanut lisäinfoa pohdiskeluihini. Lopulta kahden kilometrin kohdalla kuulin käskyn ”run”. Otin muutaman juoksuaskeleen, ja tilanne oli ohi, zombi ei saanut minua kiinni. Liikuinko siis kaksi kilometriä odottaakseni muutaman sekunnin spurttia? Testaus riitti tältä erää, lopetin pelin ja palasin kotiin. Lopetettuani pelin näytölle siirtyi tiedot kulkemastani matkasta. Päätin tarkastella tietoja seuraavana päivänä ja suljin sovelluksen.

Avasin sovelluksen uudestaan seuraavana päivänä. Koin positiiviseksi, että pystyn valitsemaan jatkanko siitä, mihin jäin vai aloitanko alusta. En kuitenkaan löytänyt enää edellisen päivän tietoja sovelluksesta. Niinpä avasin Googlen ja aloin etsiä sovelluksesta tietoa. Parin arvostelun kautta sovelluksen idea alkoi hahmottua ja paremmin. Englanninkielisen ja todella tarkan arvostelun löydät tästä ja suomenkielisen tästä. Suomenkielistä arvostelua lukiessani mietin, oliko minulla tosiaan sama sovellus käytössä, koska itse koin sovelluksen käytön aivan ylimääräiseksi ja vaivalloiseksi. Olisin kaivannut selkeämpiä ohjeistuksia aloittamiseen sekä enemmän jännitystä matkalle. Toki minulta jäi testaamatta, olisiko muutaman viikon jälkeen zombeja tullut matkan varrella tiheämmin vastaan. Itselläni ilmeisesti oli sovelluksesta vanhempi versio käytössä. Uudemmassa Zombies, Run! 5k Training-versiossa ilmeisesti olisi voinut määritellä oman treeniohjelman, jolloin aloittelijoille asetetaan 5 kilometrin juoksutavoite. Ideana sovellus on kyllä hyvä, mutta tämän kokeilun perusteella en käyttäisi sovellusta liikunnanohjaajan työssä asiakkaille.Uuden sovelluksen testaaminen oli erittäin opettavainen asia asiakastyön kannalta. Mikäli sovellus on tarkoitus ottaa liikunnan toteuttamisen tueksi, on käyttöohjeiden oltava erittäin selkeät! Kyseinen sovellus vaatii lisäksi englannin kielen taidon, jolloin Suomessa käytettynä kohderyhmä pienenee huomattavasti. Pelin muodossa oleva sovellus voisi toimia kuitenkin nuorisolla ja jotakin ekstraa juoksuun kaipaavalle aloittelijalle. Itselleni jäi epäselväksi, tallentaako sovellus juoksutiedot ja voiko niitä tarkastella jälkikäteen. Mikäli tallentaa, toimii sovellus omassa kohderyhmässään myös hyvänä seurannan välineenä esimerkiksi juoksuvauhdin kehitystä seuratessa. Mikäli liikuntamotivaatiota on tarkoitus lisätä pelin keinoin, suosittelisin enemmän esimerkiksi aikaisemmassa blogikirjoituksessa esiteltyä CSE Entertainment-pelikonseptia.

Neofit on mallinnusmenetelmä, joka skannaa kehon 30 sekunnissa 3D-kuvaksi. Skannauksessa käytetään turvallista infrapunavaloa. Kuvattava seisoo skannauksen ajan paikallaan laitteen levyllä, joka pyörähtää hitaasti ympäri 360 astetta. Parhaiten kuva saadaan, kun kuvattava on alus- tai uima-asussa. (Neofit 2016c.)

Skannauksesta syntyvä 3D-kuva ja kehon analyysi siirtyvät tiedostona Neofit-palveluun. Palvelu on suojattu henkilökohtaisella salasanalla. Omaa 3D-kuvaa voi pyörittää, zoomata tai rajata. Lisäksi sen voi tallentaa kuvaksi omalle laitteelle. Esimerkkivideon skannatusta henkilöstä näet tästä. 3D-kuvan lisäksi kuvattava saa tiedot lihasmassasta, rasvaprosentista, perusaineenvaihdunnan energiantarpeesta  sekä mittaustulokset 27:stä kehon eri osasta, kuten niskan, rintakehän, lantion, hauiksen ja reiden ympärysmitasta.  Joka skannauksen jälkeen uudet tiedot päivittyvät Neofit-palveluun. Näin kehon analyysin seuranta on helppoa. (NeoFit 2016c.)

kuva: pixabay.com

Neofit toimii tukena muutosta tavoitellessa esimerkiksi painonhallinnassa, kiinteytymisessä tai kuntoutuksessa (Neofit 2016a). Kuvattu henkilö voi valtuuttaa pääsyn Neofit-palvelun tiedostoihin muille henkilöille, kuten personal trainerille tai fysioterapeutille (Neofit 2016c).

Neofit-skanneri toimii itsenäisesti ja tarvittaessa skannauksen maksun käsittely voidaan jopa ulkoistaa Neofitille. Tällöin NeoFit-skanneri toimii hyvänä lisäpalveluna asiakkaalle esimerkiksi kuntosalilla tai lääkäriasemalla. Skannauksen yhteydessä kuvattavalle kannattaa siis tarjota personal trainer-palvelua, fysioterapeutin tai ravintoterapeutin palveluja. (Neofit 2016b.)  Toisaalta asiakkaan käyttäessä Neofit-skanneria, olisi hänet hyvä perehdyttää laitteen käyttöön. Esimerkiksi pitkien hiusten ollessa auki vaikuttaa se niskan ympärysmittaan (Esport Channel 2016). Valitettavasti Neofit-skannauspisteet sijaitsevat tällä hetkellä kahdessa paikassa pääkaupunkiseudulla ja yhdessä paikassa Seinäjoella. Neofitin tavoitteena on kuitenkin laajentaa skannauspisteiden saatavuus tulevaisuudessa  ympäri Suomen. (Neoft 2016b.)

Verrattaessa Neofitia esimerkiksi Inbody-mittariin (http://www.inbody.fi/tuotteet/) eli monelle tutumpaan kehonkoostumuksen mittalaitteeseen, on asiakkaan kannalta hienoa, että asiakas itse hallinnoi tuloksiaan. Inbody-mittariin on olemassa mittausohjelmisto seurantaa varten, mutta se näyttäisi olevan vain mittausta asiakkaalle tekevän ammattilaisen käyttöön. Lisäksi oman 3D-kuvansa näkeminen on varmasti mieleenpainuva kokemus. Toisaalta olisin kaivannut lisätietoa infrapunan käytön luotettavuudesta ja mittaustarkkuudesta. Inbody-mittarin sivustolla nimittäin on perusteltuna laitteessa kehon läpi johdetun pienen sähkövirran toiminta ja luotettavuus raportteineen ja tutkimustuloksineen.

Tutustuessani Neofit-skannauksen hintoihin, näyttäisi yhden mittauksen hinta olevan 25-35€, jolloin hinta on kilpailukykyinen myös Inbody-mittaukselle. Laitteen hinnasta lähetin kyselyä Neofit-sivuston kautta, mutten saanut vastausta blogitekstin julkaisuun mennessä.

Tulevaisuudessa Neofit-kuvaa suunnitellaan käytettäväksi vaatteiden sovitukseen netissä. Vaatteiden palautustarpeen vähetessä pienenee myös hiilijalanjälki, kun vaatteita ei palauteta enää huomattavia määriä rekoilla ja lentokoneilla ympäri maailmaa. (Neofit 2016a.)

kuva: pixabay.com

Neofit skannaus toimii aivan varmasti konkreettisena apuvälineenä niin fysioterapeutin kuin personal trainerin työssä. Itsensä näkeminen 3D-kuvana esimerkiksi painon pudotusta tavoitellessa antaa mahdollisuuden vertailla lähtö- ja nykytilanteessa jopa kehon ulkomuotoa. Vastaavasti ylä- tai alaraajan kuntoutuksessa skannaus antaa monipuolisesti (sekä kuvan että numeroiden avulla) tietoa mahdollisista puolieroista. Tämä mahdollisuus toteutuu kuitenkin paremmin vasta, kun Neofit-skannereita on saatavilla ympäri Suomen, ei pelkästään Seinäjoella ja pääkaupunkiseudulla.

kuva: pixabay.com

Videon Neofitin käytöstä näet tästä.

LÄHTEET

Esport Channel. (2016). NeoFit 3D skannaus. Haettu osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=JFtTqYyIvB8

Neofit. (2016a). Kenelle Neofit on? Haettu osoitteesta: http://www.neofit.com/tuote/hyoty

NeoFit. (2016b). Missä Neofit on? Haettu osoitteesta: http://www.neofit.com/tuote/saatavuus

Neofit. (2016c). Tuote. Haettu osoitteesta: http://www.neofit.com/tuote