Lähde pois todellisuudesta ja mene keinotodellisuuteen, tulet takaisin iloisempana ja kivuttomampana. Onko näin? Masennusta voidaan hoitaa virtuaaliterapiassa, jossa potilaat käyttävät eräänlaisia virtuaalitodellisuuslaseja, jotka heijastavat aluksi reaalikokoisen kuvan aikuisesta ja sitten lapsesta. Uudessa tutkimuksessa teknologiaa testattiin ensimmäistä kertaa potilailla, jotka kärsivät mielenterveysongelmista. Projekti on osa University College Londonin jatkuvaa tutkimusta. Yliopiston tutkijat ovat jo pitkään arvelleet, että virtuaaliterapiasta olisi hyötyä mielenterveysongelmien hoidossa. British Journal of Psychiatry Openissa julkaistu tutkimus luo pohjan tulevaisuuden laajamittaisille kliinisille tutkimuksille. (http://www.bbc.com/news/uk-35558447) Useissa tutkimuksissa on erilaisilla peleillä todettu olevan positiivisia tuloksia ja vaikutuksia masentuneen hoidossa. Jokaisessa tutkimustuloksessa kuitenkin painotetaan aina tarvittavan pelien lisäksi aitoa ihmiskontaktia. (Pinto, M., Hickman Jr., R., Clochesy, J. & Buchner, M. 2012. & Li, W., Chung, J. & Ho E. 2011. & Merry, S., Stasiak, K., Shepherd, M., Frampton, C., Fleming, T. & Lucassen, M. 2012. ) Aletaanko keinotodellisuutta käyttää väärin, paetaanko totuutta keksittyyn maailmaan?

Virtuaalitodellisuutta käytetään hyvin tuloksin nyt myös kivun hoidossa. Plastiikkakirurgian osastonylilääkäri Jyrki Vuola HYKS:n Palovammakeskuksesta kertoo Ajantasa radio-ohjelmassa, että kipua voidaan hoitaa antamalla potilaalle virtuaalitodellisuuslasit, joiden avulla hän pääsee keinotodellisuuteen hoidon tai leikkauksen ajaksi. Lasit päähän ja haavanhoidon ajan kuvittelet heitteleväsi lumipalloja Snowball-sovelluksella, jonka on todettu lievittävän kipua esimerkiksi palovamman hoidon aikana. Kipuaistimus lievittyy saaden keskitys ja ajatus muualle. Kipureseptoreita voidaan siis huijata. (http://areena.yle.fi/1-4176253?autoplay=true) Mihin kaikkeen virtuaaliannoksia keksitäänkään käyttää?! Kyllä minä mieluiten ottaisin hoidoksi keinotodellisuuden kuin kasan kipulääkepillereitä. Entä sinä?

iWall on interaktiivinen peliseinä, jossa voit virtuaalisesti harrastaa esim. parkouria ja space shooteria sekä nauttia samalla hauskasta liikkumisesta! Mikä sen upeampaa kuin päästä liikkumaan ympäri maailman Vuokatin maastosta japanilaiseen kylään uudella upealla pelillä. Vai tuntuuko se siltä?!

https://www.youtube.com/watch?v=LhMvfuQhE_w 

Haastattelimme sähköpostitse CSE Entertainmentin myyntipäällikköä Timo Turusta. CSE Entertainment Oy:n tarina alkaa vuodesta 2010, jolloin Veli-Matti Nurkkala pääsi mukaan Oulun yliopiston hankkeeseen. Vuonna 2012 perustettiin yritys liittyen hankkeessa kehiteltyihin ajosimulaattoreihin. Nurkkalan kokemuksista simulaattorin kanssa kehittyi ajatus Athene Exergamingistä, jossa liikunnasta pääsee nauttimaan erilaisissa virtuaaliympäristöissä. Ympäristöt vaihtelevat todellisista mielikuvituksellisiin. Athene Exergaming yhdistää virtuaaliympäristön sekä liikunnallisen pelaamisen osaksi perinteistä harjoittelua. Pelivaihtoehtoina ovat Parkour, Space shooter, Shadow master sekä Hyperslam. Ympäristöissä liikkuminen tapahtuu erilaisten kuntoilulaitteiden sekä kehon liikkeiden avulla. Niin kutsutun ACD-kortin ja erilaisten liitäntävaihtoehtojen avulla ympäristöön pystyy kytkemään minkä tahansa kuntoilulaitteen ja yhdestä kolmeen näyttöä luo kuntoilijalle todentuntuisen virtuaaliympäristön. Athenen kehitystyö käynnistyi Kajaanin Ammattikorkeakoululla vuoden 2013 alussa ja siihen osallistui lukuisia yrityksiä eri aloilta. Syksyllä 2015 Athene kehitystyö siirtyi ammattikorkeakoululta Nurkkalan yritykselle ja siitä lähtien  Athenesta on rakennettu valmista myytävää tuotetta.

https://www.youtube.com/watch?v=tizeO9q8rS4   

https://cse.fitness/our-mission.php

Turusen mielestä iWall on todella positiivisesti koukuttava kokonaisuus ja se on erinomainen osoitus siitä, mitä hyvinvointiteknologia voi parhaimmillaan olla. Turunen kertoo, että idea iWall:in lähti toiveesta suurelta kuntosalilaitevalmistajalta, joka halusi että CSE alkaa kehittämään monipuolista exergaming- tuotetta markkinoille. Teknisen taustaselvityksen kautta tekniikka löytyi. Pelisisältö rakennettiin sitten sen ympärille, osittain hyödyntämällä olemassa olevaa materiaalia. Suurin osa kuitenkin valmistui pelkästään iWallia varten. Peli tunnistaa pelaajan raajat Kinect liiketunnistimen avulla ja lukee käyttäjän kaikki liikkeet. Tämä nykyaikainen liiketunnistustekniikka mahdollistaa  monipuolisen pelaamisen erikokoisilla käyttäjillä. Peliä myydään tällä hetkellä B2B- markkinoiden tapaan, kuten kuntokeskuksille, aktiviteettipuistoihin, risteilylaivoille, hotelleihin, kouluille yms. Tänä syksynä peliä pääsee pelaamaan kolmessa SuperParkissa (Oulu, Vantaa, Jyväskylä), TallinkSiljan laivoilla, useassa hotellissa ja kylpylässä, Tampereen Leinolan koulun ala- asteella, muutamassa kuntokeskuksessa, Kajaanin AMK:n älysalilla ja CSE Entertainmentin Showroomissa kertoo myyntipäällikkö Timo Turunen.

http://cse.fitness/iwall.php

Turunen oli oikeassa, jo pelkkä esitieto pelistä koukuttaa. Ensi kesän kesälomareitti taitaa kulkea Oulun ja Jyväskylän kautta TallinkSiljan laivalle. Nykyaika on upeaa sanoo kiireinen ja vähätuloinen kotiäiti, joka juoksee Parkouria New Yorkissa ihan vaan kotosuomesta.

Raskaana olevan ja synnyttäneen hoito on kehittynyt ja muuttunut digiaikaan. iPana Äitiys -palvelussa raskaana oleva äiti voi täyttää raskauden esitiedot vaivattomasti kotonaan tai äitiysneuvolassa yhdessä neuvolan työntekijän kanssa. Tiedot välittyvät sähköisesti tietoturvallisen yhteyden yli synnytyssairaalan iPana-järjestelmään. iPana esitietopalvelun kautta syntyy jo kolmannes suomen lapsista. Kaikki iPana-järjestelmää synnytyksissä käyttävien alueiden kunnat ovat ottaneet iPana-esitiedot käyttöön alueellisesti ja jopa 98% äideistä alueilla käyttää iPana esitietopalvelua, joka toimii täysin reaaliaikaisesti. iPana Äitiys –palvelun digineuvola tarjoaa monipuolisen paketin työkaluja odotuksen ja vastasyntyneen hoidon haasteisiin. Siellä voi hyödyntää ammattilaisten tuottamaa sisältöä ilmaiseksi tai ostaa lisäpalveluita. Keskustelupalstalla vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset ja Puhelinneuvolasta saa apua vuorokauden ympäri. Puhelinneuvola auttaa ja tukee 24/7, Bailamamassa voi virtuaalitreenata lantionpohjalihaksia tai tunteita ja omaa elämäntilannetta voi purkaa mobiilipäiväkirjassa. iPana Äitiys-palvelussa näkee myös äitiysneuvolan ja -poliklinikan ja synnytyssairaalan käyntien tiedot ja tulokset, voi viestitellä oman neuvolan terveydenhoitajan kanssa, katsoa ajankohtaiset asiat ja tapahtumat, voi kirjata ammattilaisten nähtäväksi kotimittausten tulokset sekä täyttää sähköisesti neuvolan kyselylomakkeet. Perinteinen pahvinen äitiyskortti korvataan sähköiseen muotoon luotavalla kortilla, jonka kaikki tahot näkevät reaaliajassa. Äitiyskorttipalvelun tavoitteena on tukea raskaana olevan äidin odotusaikaa ja laajentaa äidin, neuvolan ja synnytyssairaalan välisiä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Äidillä on palvelussa aktiivinen rooli tiedon omistajana, käyttäjänä ja tuottajana. Sähköinen äitiyskortti toimii Taltioni-palveluna. Taltioni on Sitran vuoden 2013 alussa käynnistämä, terveystietoja sisältävä tietokanta ja palvelualusta, jonne terveydenhuollon toimijat, hyvinvointipalvelujen tuottajat ja kansalainen itse voivat tallentaa terveystietoja. Kansalainen omistaa itse omat Taltionissa olevat terveystietonsa. (https://www.ipana.fi/ipana-aitiys/)

Lapin keskussairaalan naistenklinikalla on otettu käyttöön iPana-toiminnanohjausjärjestelmä vuonna 2016, jonka myötä synnyttäneiden äitien ja syntyneiden lasten potilaskertomusmerkinnät siirtyvät sähköiseen muotoon. iPana-järjestelmän käyttöönotto mahdollistaa myös synnyttäjien esitietojen keräämisen ja siirtämisen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmään sähköisessä muodossa, mikä osaltaan parantaa tiedonkulkua ja potilasturvallisuutta. Sähköinen esitietopalvelu on otettu käyttöön 5.4.2016 ja se korvaa siis aikaisemmin käytössä olleen paperisen esitietolomakkeen. Samassa yhteydessä on päivitetty myös Milou-KTG-arkisto joka integroituu nyt kiinteäksi osaksi iPana-järjestelmää ja Partogrammia. (http://www.mediware.fi/fi/news/read.tmpl?id=73)

Olen ollut raskaana kolme kertaa ja jokaisella kerralla olen saanut neuvolasta pahvisen äitiyskortin. Tutkimustulokset on kerrottu puhelimitse ja lääkärin käynneistä on vain se suullinen tieto minkä omin korvin vastaanotolla kuulee. Nyt tänä päivänä uusien järjestelmien ja iPanoiden myötä saan enemmän ja helpommin tietoa. Tiedän itsestäni enemmän, enkä ole itseltäni salassa. Vauva syntyi 14.6.2017 ja synnyttämään mennessä hoitajat tiesivät jo heti toiveeni synnytyksen suhteen ja sen mitä rokotuksia toivon syntyvälle lapselleni annettavan. Hämmästyin mistä ne jo kaikki tietävät, no sieltä iPanasta tietenkin! Raskausaikana iPana oli jo kovassa käytössä ja olin innoissani, että saan virtuaaliyhteyden omaan terveydenhoitajaani milloin vain. No, sehän tietenkin oli vain haave, sillä juuri se terveydenhoitaja ei käytä iPanan viestipalvelua. Kotona mittailin loppuraskaudesta virtsan proteiineja ja merkkasin ne iPanaan. Tulosten merkkaaminen oli helppoa vaan kun toisessa päässä ei ollut kukaan niitä lukemassa vaan silti piti soittaa puhelinajalla tuloksia neuvolaan. Tuli myös epäilys, ettei ilmeisesti kuitenkaan neuvola ja Lapin keskussairaala vielä luota iPanaan, koska paperiset äitiyskortit ja epikriisit ovat silti käytössä… onhan ne toki mukava lukea myös suoraan tietokoneelta J iPana on kaikkinensa hyvinkin käyttökelpoinen ja oikein toimiva palvelu. Sieltä sai heti yhteyden asiantuntijaan, kokeiltu on puhelinneuvontaa lauantai-iltana klo.23. saaden oma mieli rauhalliseksi ja neuvoja seurata tilannetta maanantai-aamuun. Esitiedot synnytystä varten pelasi erinomaisesti ja kätilöt tiesivät nopeasti edenneessä synnytyksessä äidin toiveet. Mutta mitäs sitten jos ohjelma kaatuu, eikä sitä paperista korttia olekkaan?

Kirjoitti kolmen lapsen äiti Maarit Nevala

(tehtävä 2, oma blogikirjoitus)

Loukkaako jatkuva valvonta ja ihmisen liikkeen mittaus itsemääräämisoikeutta? Onko teknologia tuonut apua vai lisätyötä? Hyvä palvelu ja toimiva teknologia lähtee käyttäjän ja asiakkaan tarpeesta, kokemuksista ja odotuksista. Käyttäjän ja henkilökunnan osallistaminen on tärkeää, ja se että hälytysjärjestelmiä kehitetään käyttäjäystävällisemmiksi. Kehitystyötä tulee tehdä myös todellisissa käyttötilanteissa.

On otettava huomioon myös eettiset näkökohdat, sillä turvahälytinjärjestelmät ja kulunseuranta lisäävät valvontaa ja saattavat vaarantaa yksityisyyttä. Ihmisten elämän turvaksi ja helpottamiseksi on kehitteillä ja osin jo käyttöön otettukkin muun muassa automatiikkaa kodin turvallisuuteen ja ns. älykotejakin jo mainostetaan. (https://www.youtube.com/watch?v=6tCzDflmIWQ

http://www.gartner.com/newsroom/id/2839717) Aamulla kun lähdet kiireessä töihin ja unohdat kahvinkeittimen päälle, ilmoittaa automaatti kännykkääsi, että kahvinkeitin jäi päälle, mutta kotona kaikki on hyvin ja laite on jo sammutettu automaatin johdosta. Valot syttyvät automaattisesti päälle kun tulet kotiin ja sohvalla istuessa voit ohjailla vaikka saunan päälle. Kännykkäsi ilmoittaa, että 30 km:n päässä asuva mummi ei ole liikkunut kolmeen tuntiin ja ulko-ovikin on auki. Laite on jo tehnyt hälytyksen vartiontiliikkeeseen. (https://www.youtube.com/watch?v=SGjyLB6bjVU)

Sekä Sanomalehti Kaleva (http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/kodin-alylaite-on-hakkerin-haaskaa-jaakaappi-voi-paatya-osaksi-palvelunestohyokkaysta/743386/), että iltasanomat (http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001804994.html) muistuttelevat artikkeleissaan kuitenkin älykotien vaaroista, jos älykodin verkkoa ei ole suojattu asianmukaisesti. Hakkerit voivat tunkeutua kodin verkkoon ja sitä kautta erilaisiin älylaitteisiin: jääkaappeihin, itkuhälyttimiin, web-kameroihin jne. Ja vaikka kotisi ei olisikaan varsinainen älykoti, edellämainittuine kodinhallintasovelluksineen, pelkästään verkkoon kytketty älytelevisio voi huonosti suojattuna joutua hakkeroinnin kohteeksi ja hakkeri voi päästä jopa suljetun television kameran kautta tarkastelemaan kotia ja sen asukkaita.

Kukkatolpan ja älykodin tapainen teknologia ei saa koskaan korvata ihmissuhteita tai johtaa yksinäisyyteen. Ihmistä ei oikeasti voi korvata vain teknologialla. Teknologia on haavoittuvainen ja niiden toiminta vaatii vielä paljon kehitettävää toimiakseen moitteetta. Mutta hyvällä suunnalla ollaan ja oikeasti elämää helpottavia ja turvaa tuovia ratkaisuja on jo saatavilla. Herää kuitenkin kysymys onko tuleva teknologia jopa ylihuolehtivaa ja jääkö käyttäjällä tarpeeksi omia oikeuksia? (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/20730/Suhonen_Liisa_Lamk_2007.pdf?se#page=33 SIVU 15)