INBODY 770 – KEHONKOOSTUMUS

Pelkkä painon mittaus ei kerro riittävästi henkilön ravitsemustilasta tai kunnosta. InBody-mittauksella saadaan visualisoitua kehon koostumuksen ja kehon sisäiset muutokset. Työterveydessä, terveydenhuollossa, PT-toiminnassa ja fysioterapiassa tarvitaan välinettä, jonka avulla nähdään pintaa syvemmälle helposti ja tasalaatuisesti. InBody-mittauksella saadaan aikaan muutakin, kun painon määrä, joka voi heitellä vuorokauden ajasta ja muista seikoista johtuen. InBodyn toiminta perustuu todellisten muutosten havaitsemiseen erityisesti lihasmassan määrän suhteen, rasvaprosentin ja viskeraalirasvan suhteen.

Mittaustulokset

BIA (Bioelectrical Impedance Analysis) on InBody-laitteissa käytettävä menetelmä kehon koostumuksen mittaamiseen. Menetelmä perustuu pienen sähkövirran johtamiseen kehon läpi. Koska vain kehon sisältämä vesi johtaa sähköä, voidaan kehon koostumus laskea mittaamalla kehon impedanssia, eli sen sähkövirralle aiheuttamaa vastusta. Menetelmän etuina ovat turvallisuus, nopeus, luotettavuus ja helppous. Aiemmat BIA-menetelmää käyttäneet laitteet eivät ole kyenneet luotettavasti erottamaan solun sisäistä ja ulkoista vettä toisistaan, mikä on rajoittanut niiden käyttöä potilailla, vanhuksilla, lapsilla ja urheilijoilla. InBody-laitteissa ongelma on ratkaistu käyttämällä tekniikkaa, jossa kehon koostumus mitataan segmentaalisesti viidessä osassa käyttäen monitaajuista sähkövirtaa. Tämän validoidun tekniikan ansiosta InBody-laitteet eivät tarvitse tulosten muodostamiseen empiiristä arviointia, jota muut BIA-menetelmää käyttävät laitteet käyttävät kompensoidakseen mittauksen epätarkkuutta.

Kehon mittaaminen segmenteittäin on tärkeää tarkan mittaustuloksen saavuttamiseksi. Tämä johtuu siitä, että eri kehon osilla (esim. keskivartalo vs. käsi) on erilainen impedanssi. InBody-laitteet mittaavatkin kehon viidessä eri sylinterissä niin, että jokainen osa mitataan toisistaan riippumatta. Tällöin mittaustulos on tarkka ja laite pystyy tunnistamaan kehon muodon, mikä ei olisi mahdollista ilman segmentaalista mittausta.

InBody-laitteiden käyttämä sähkövirta on vaaraton. Laitteiden turvallisuus on todistettu tieteellisin tutkimuksin. Kuitenkaan esimerkiksi sydämentahdistimen tai muun vastaavan laitteen kanssa InBodylle ei saa astua. InBody-mittaukseen ei voi osallistua raskaana olleessaan.

Tarkimman mahdollisen mittaustuloksen saavuttamiseksi tulisi noudattaa seuraavia ohjeita:

1. Mittaus suoritetaan tyhjällä vatsalla.

2. Mittaus suoritetaan vähintään kaksi tuntia ruokailun jälkeen.

3. Käy wc:ssä ennen mittausta, virtsarakon tulisi olla mahdollisimman tyhjä.

4. Vältä mittauksen suorittamista kuukautisten tai virtsaneritystä lisäävän lääkekuurin aikana.

5. Ei kuntoilua, saunomista tai suihkussa käyntiä ennen mittausta.

6.Ole seisaallasi vähintään 5 min ennen mittausta.

7. Talvella ole lämpimässä 20 minuuttia ennen mittausta.

8.Oikean painon mittaamiseksi riisu painavat vaatteet ja korut yms.

9. Seurantamittaukset tulisi suorittaa aina mahdollisimman samanlaisissa olosuhteissa.

InBody770-tulokset sisältävät seuraavat muuttujat:

· Kokonaispaino (kg)

· Kehon rasvaton massa (kg)

· Lihasmassa (kg)

· Rasvakudoksen määrä (kg)

· Rasvaprosentti (%)

· Kehon nesteet/vedet (solun sisäiset / solun ulkoiset) (l)

· Painokontrollitavoite (kg)

· Lihastasapaino (kädet, jalat ja keskivartalo)

· Raajojen puolierot

· Vyötärö-/lantiosuhde (WHR)

· Segmentaalinen lihasjakauma (kädet, jalat, keskivartalo)

· Perusaineenvaihdunta (kcal)

· Kehon painoindeksi (BMI)

· Kehon solupaino (kg)

· Kehon vaihekulma

· Viskeraalirasva (sisäelimien ympärillä olevan rasvan pinta-ala).

· Mittaushistoria.

Omakohtaiset kokemukset InBodystä ovat positiivisia. Tosin testit on tehty hieman vanhemmalla mallilla, joten vielä on kehitysaskelia sen jälkeen otettu. Minut on testattu InBodyllä kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran tulokset etenkin sisäelimiä ympäröivän rasvan suhteen olivat hälyttäviä. Testaus saikin herätetty tarvittavan määrän intoa ja seuraava testi olikin jo tyydyttävä.

Olen toiminut myös muutaman kerran testaajana. Kokemukset testaajana toimijana ovat hieman kaksijakoiset. Kun testattiin isoa joukko, tuli odotusajoista melko pitkät. Toinen seikka minkä panin silloin merkille, oli se, että ylävartalosta rotevien naisten tulokset olivat usean testattavan mielestä harhaanjohtavia. Monesti jalkojen lihasvoima oli aivan mitätön, vaikka muuten testaten se oli kiitettävä. Voiko olla niin, ettei sähkövirta pääse kulkemaan ylävartalon läpi riittävän hyvin, jos on isot rinnat. Toki nämä testit ja kommentit ovat vanhemmalla mallilla tehtyjä, joten todennäköisesti tästäkin on jo päästy yli.

InBody mittaus sopii kaikille omasta kehostaan kiinnostuneille henkilöille. Lisäksi se on oiva apuväline niin terveydenhoidon kuin liikunnan ammattilaisille. Tuloskortteja ei kannata ilman ammattilaista tulkita kovin tarkkaan. Vain ammattilainen osaa kaivaa niistä esille kunkin asiakkaan kohdalla tärkeimmät asiat. Mikä on ensiarvoisen tärkeä kehittämisen kohde ja mikä toisarvoinen. Kuinka pitkät suunnitelmat tarvitaan toimintakykyä ja fyysistä kuntoa parantaakseen.

Nämä asiat selviävät InBody-mittauksen avulla ja ne näkyvät myös asiakkaalle jäävästä tuloskortista.

PERUSTIEDOT: Mitattavan perustiedot: ID, ikä, pituus, sukupuoli ja mittausajankohta.

KEHONKOOSTUMUS: Osio kertoo, mistä mitattu paino koostuu. Kehon vesi: kehon kokonaisnestemäärä sisältäen sekä solun sisäisen (ICW) että ulkoisen (ECW) veden. Proteiinit: proteiinit ovat lihasten ja ihon pääainesosa. Normaalialueen ylitys johtuu tyypillisesti suuresta lihasmassasta. Mineraalit: mineraaleja on sekä luissa (n. 80%) että kehon nesteissä (n. 20%). Kuten raporttilomake kertoo, mineraalien tulos perustuu arvioon, sillä mineraaleja ei voida mitata suoraan bioimpedanssilla. Mineraalien määrä korreloi tutkimusten mukaan lihasmassan kanssa, josta mineraalien tulos johdetaan. Normaalialueen alle jäävä tulos, erityisesti riskiryhmään kuuluvilla, on hyvä viite luuntiheysmittauksen tarpeesta. Rasvamassa: ihonalaisen, sisäelinten ja lihasten sisäisen rasvan kokonaismäärä kiloina. Paino: rasvaton massa + rasvamassa. Laitteen asetusvalikosta on mahdollista vähentää mitattavan vaatteiden paino tarkimman tuloksen saavuttamiseksi.

Kehon koostumuksen normaalialueet saman pituiselle ja samaa sukupuolta olevalle henkilölle näkyvät mittaustulosten alla suluissa.

LIHAS-RASVADIAGNOOSI: Diagnoosissa verrataan kokonaispainon, lihasten painon ja rasvan painon suhdetta. Janan pituus kertoo painon suhteessa saman pituisen henkilön viitearvoon (100%).Muutokset kehon koostumuksessa voidaan nähdä lihas-rasvadiagnoosissa, vaikka paino ei muuttuisi merkittävästi.

PAINODIAGNOOSI: Painodiagnoosiin on koottu yhteen yleisimmät painonhallinnassa käytetyt tulokset: – painoindeksi (kg/m2), oletuksena käytetty normaaliarvo (mahdollista muokata laitteen asetuksista): 18,5-25,0 – rasvaprosentti, normaaliarvot: miehet < 20 %, naiset < 28 %. Huom: Jos lihasmassaa on runsaasti, painoindeksin normaalialue saattaa ylittyä, vaikka tarvetta painonpudotukseen ei olisi. Siksi usein on hyödyllisempää painottaa lihas-rasvadiagnoosin tulosta.

LIHAS- JA VESITASAPAINO: Lihastasapaino Lihastasapainon ylin jana kuvaa rasvatonta pehmytkudosmassaa (kg) suhteessa henkilön ideaalipainoon. Alempi palkki suhteuttaa rasvattoman massan (prosentteina %) henkilön nykyiseen painoon. Normaalirakenteisella henkilöllä palkit ovat suunnilleen yhtä pitkiä.

Segmentaalinen vesitasapaino (ECW/TBW) Ilmoitetut lukemat ovat suhdelukuja (solun ulkoinen vesi jaettuna koko kehon vedellä) eri kehon osissa. Taulukosta näet, jos jossakin kehon osassa on nestekertymää / ödeemaa, joka näkyy muita kehon osia suurempana arvona.

Normaali suhdeluku kehon vedelle on noin 0.38. Turvotuksessa, eli ödeemassa, solun ulkoisen nesteen osuus kasvaa ja nostaa siten suhdelukua. Yli 0.40:n arvo kehon vesitasapainolle tulkitaan InBody-raportissa ödeemaksi. Vastaavasti normaalialueen alittava arvo kertoo nestehukasta.

Suuren lihasmassan omaavilla normaaliarvo on hieman pienempi, koska lihassolujen kasvaminen kasvattaa solun sisäisen nesteen osuutta.

Poikkeava vesitasapaino voi johtua lukuisista syistä, esimerkiksi: nestetasapainoon vaikuttavista lääkkeistä, sairaudesta, sydämen vajaatoiminnasta tai muusta elimistön häiriöstä, istumisesta tai seisomisesta pitkään samassa asennossa, suolaisen ruoan syömisestä, kuukautiskierrosta, raskaudesta, raskaasta harjoittelusta tai saunomisesta Muita yleisiä syitä normaalia korkeampaan nesteindeksilukuun ovat: 1. aliravitsemus vanhuksella, jolloin solut pienenevät ja solun ulkopuolelle kertyy vettä 2. sarkopenia, eli vanhuusiän lihaskato ja siihen liittyvä lihavuus. Lihavuudesta kärsivät ihmiset saavat yleensä korkeamman nesteindeksiarvon, koska rasvasoluissa on vähemmän solun sisäistä vettä kuin lihassoluissa.

MITTAUSHISTORIA: Mikäli vanhat testitiedot löytyvät IDlläsi voidaan tuloksia verrata keskenään.

INBODY-PISTEET: InBody-pisteet (aiemmissa laitemalleissa fitness-indeksi) kuvaa kehon rakennetta ja vahvuutta. Tulokseen vaikuttavat lihas- ja rasvamassat suhteessa niiden viitearvoihin. Liian pieni tai liian suuri rasvaprosentti laskee pistemäärää. Suurempi pistemäärä tarkoittaa vahvempaa / lihaksikkaampaa kehon rakennetta. Normaalialue 70-90 pistettä. Lihasmassan ollessa poikkeuksellisen suuri, voi arvo nousta yli 100 pisteen. Pisteitä seuraamalla näet tiivistettynä, mihin suuntaan kehosi rakenne muuttuu.

VISKERAALIRASVA: Tulos kertoo sisäelinrasvan määrän (ns. viskeraalinen rasva), joka on olennainen terveysmittari. Arvo ilmaistaan neliösentteinä (cm2) vatsaontelon poikkileikkauskuvasta navan korkeudelta. Harmaa soikio kuvaa normaalialuetta eri ikäisillä mitattavilla. Suositeltava arvo iästä riippumatta on alle 100 cm2. Viskeraalirasva on terveyden kannalta merkittävämpi tekijä kuin ihonalainen rasva, joka vaikuttaa ulkonäköön ja ympärysmittoihin viskeraalirasvaa enemmän. Liian suuri määrä viskeraalista rasvaa on yhteydessä moniin vakaviin sairauksiin, esimerkiksi diabetekseen ja sydänsairauksiin. Merkittävin viskeraalirasvaa kasvattava tekijä on liikunnan puute. Elintapoja korjaamalla saadaan viskeraalirasvassa aikaiseksi merkittäviä muutoksia jo noin kolmessa kuukaudessa. Vastaavasti lopetettaessa liikunta viskeraalirasva kohoaa verraten nopeasti. Liikkumattomuuden ohella epäterveellinen ravinto, tietyt päihteet, stressihormonit ja perimätekijät vaikuttavat haitallisesti viskeraalisen rasvan määrään. Viskeraalirasva onkin yksi parhaista elintapoja kuvaavista muuttujista.

PAINOKONTROLLI: Painokontrolliosiossa annetaan ehdotus rasva- ja lihasmäärän muuttamisesta, jotta saavutetaan ideaalinen kehon koostumus mitattavalle henkilölle. Ideaalipaino määritetään painoindeksin normaalialueen keskipisteestä, sillä poikkeuksella, että normaalia suurempi lihasmassa nostaa ideaalipainoa vastaavasti. Näin ollen tulos on henkilökohtainen ja riippuu kehon koostumuksesta,

toisin kuin pelkän painoindeksin mukaan laskettu ideaalipaino. + ja – kertovat, tarvitseeko painoa lisätä tai vähentää. Jos olet 0-5 kg:n päässä ideaalipainostasi, voit pitää itseäsi normaalipainoisena. Kontrollien tarvoitteet on laskettu miehille 15 rasvaprosentin mukaan ja naisille 23 rasvaprosentin mukaan. Ideaalipaino = nykyinen paino +/- painokontrolli Painokontrolli = rasvakontrolli + lihaskontrolli Rasvakontrolli = muutos rasvamassassa (Huom. useilla kevytrakenteisilla urheilijoilla tulos voi olla + alkuinen) Lihaskontrolli = toivottu muutos lihasmassassa (Arvo ei ole koskaan negatiivinen)

RASVATASAPAINO: Rasvatasapaino kertoo rasvan jakautumisesta eri kehon osiin. Suluissa kerrotaan mitattu tulos kiloina. Palkin perässä oleva prosenttiarvo suhteuttaa tuloksen viitearvoon (100%). Keskivartalon kohdalla laite mittaa kaikkea rasvaa, viskeraalista ja ihon alaista. Näistä viskeraalirasvan tulos on terveyden kannalta keskeisempi.

KEHON VAIHEKULMA: Vaihekulma kertoo mitattavan solurakenteesta ja ravitsemustilasta. Pieni vaihekulma on merkki heikentyneestä solurakenteesta, esim. aliravitsemuksen tai tulehdustilan vuoksi. Vastaavasti korkea vaihekulma on merkki vahvoista, ehjistä soluseinistä ja hyvästä yleiskunnosta. Normaaliarvo riippuu henkilön painoindeksistä ja sukupuolesta.

Toni Ojala & Eeva Tallqvist

LÄHTEET

Etusivu

https://www.hukka.net/files/uploads/2016/09/InBody_mittaukseen_valmistautuminen.pdf

Tein puhelinhaastettelun HURin markkinointijohtajalle, jossa haastattelin heidän yrityksestään, tuotteista ja palveluistaan. Sen lisäksi etsin lisätietoa heidän kotisivujen kauttaan.

Taustaa

HUR on Suomessa perustettu 1989, joka tuottaa paineilmatekniikan avulla kuntoilulaitteita Suomessa ja niitä viedään yli 30 maahan kansainvälisen jakeluverkoston avulla.

Ensimmäiset tuotteet saivat alkunsa Helsingin Teknillisen korkeakoulun tutkimusprojektista vuonna 1989. Sen jälkeen HUR on toiminut tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteistyön kanssa sen perustamisesta lähtien. Uusimpia tieteen saavutuksia hyödynneteään  sekä tuotteissa että ohjelmistoissa – tavoitteena kehittää parhaita mahdollisia ratkaisuja ja ennaltaehkäisevään, kuntouttavaan ja ylläpitävään liikuntaan. HURIN toiminta-ajatuksena on, että he olisivat johtava aktiivisen ikääntymisen, kuntoutuksen, sekä yli 40-vuotialle käyttäjille suunnattujen liikuntaratkaisujen toimittaja kansainvälisesti. HURin toiminta-ajatus on tarjota parhaat konseptit ja tuotteet elinikäiseen hyvinvoinnin edistämiseen.  HUR pyrkii vastaamaan ikääntyvän yhteiskunnan asettamiin haasteisiin, parantaa käyttäjien elämänlaatua, kasvattaa asiakkaiden liikevaihtoa, ja pienentää yhteiskunnan kokonaiskustannuksia.

Tällä hetkellä HUR on tuottanut reilut 25v voimaharjoittelulaitteiden kehitystyötä, josta 15 vuotta on ollut älykkäiden, tietokoneohjattujen harjoittelujärjestelmien kehitystyötä. HUR on toteuttanut heidän laitteillaan yli 10000 kuntokeskusta ympäri maailmaa, nämä ovat asioita, joista he kokevat kiitollisuutta ja ylpeyttä.

Tuotteet ja palvelut

 HUR on kehittänyt tuotteitaan vuosien saatossa. Jokainen HUR laite on suunniteltu siten, että harjoitusvastus on luonnollinen, tehokas ja turvallinen. HUR laitteiden toiminta perustuu ”Natural Transmission – vastusmenetelmään”, joka simuloi lihaksiston luonnollista toimintaa. Paineilmatekniikan ja vipuvarsien avulla sovitetaan laitteen vastus lihasten luonnollisen voimantuoton mukaiseksi. Paineilmatekniikan etuja ovat mm. seuraavat asiat:

1. Ne ovat viihtyisiä ja lähes äänettömiä ja ne voidaan sijoittaa lähes tulkoon mihin vain
2. Säädöt ja helppokäyttöisyys soveltuu kaikinikäisille käyttäjille, joka vähentää avustuksen ja ohjauksen tarvetta
3. HUR-laitteet ovat turvallisia, sillä kaikki voimansiirtoon liittyvä tekniikka on koteloitu
4. Natural Transmission – paineilmatekniikan ansioista raajaa voidaan keventää tai jopa liikuttaa passiivisesti, joka on hyvä etu kuntouksessa käytettäessä

HUR laitteet on vuosien saatossa kehittyneet. Ensimmäisten paineilmalaitteiden rinnalle on tullut toiminnalliseen harjoitteluun käytettyjä tuotteita, jotka mahdollistavat monipuolisemman harjoittelun. Lisäksi kuntotestausmahdollisuudet laitteisiin ja tuotteisiin ovat lisääntyneet.

Teknologia ratkaisut

Viimeisimpien 15 vuoden aikana teknologia on tullut entistä vahvemmin mukaan HUR tuote valikoimaan mm. HUR SmartTouch teknologian avulla. Smarttouch on älykäs ratkaisu näyttöön perustuvan kuntoutuksen ja harjoittelun tarpeisiin. HUR SmartTouch on turvallisten ja tehokkaiden voimaharjoittelulaitteiden ja ohjelmistojen täydellinen yhdistelmä, joka on kehitetty erityisesti senioriliikuntaan, kuntoutukseen ja kuntokeskuksille. Kaikki HURin kuntosalilaitteet ovat myös saatavilla kolmella erilaisella näyttömahdollisuudella. Kosketusnäyttö on kehitetty teknologian alle, joka on selkeä ja opastaa, säätää vastuksen ja näyttää harjoitusohjelman, vastuksen toistot ja sykkeet käyttäjälle. Teknlogiset ratkaisut ovat myös tulevaisuudessa entistä enemmän HURin työntekijöiden kiikarissa, jossa he halauvat panostaa helppouteen, vähempään ohjaustarpeisiin ja turvallisuuteen. He näkevät teknologiassa mahdollisuudet ja ovat sen eteen tehneet kehitystyötä viimeiset 15v.

HUR on myös tehnyt eri yhteistyötahojen kautta pitkäaikaista yhteistyötä. Tuotteet ovat levinneet laajalti ympäri maapalloa. Tuotteet ovat saaneet kiitosta, mutta kaiken toiminnan tueksi on myös toteutettu erilaisia tutkimuksia.

Omakohtaiset kokemukset

Itselläni on omakohtaista kokemusta HUR paineilmalaitteista 10 vuoden takaa. Siinä ajassa laitteet ovat kehittyneet ja teknologia on tullut entistä enemmän mukaan mm. SmartTouch kosketusnäytön avulla, joka helpottaa asiakkaan toimintaa laitteen säätöjen ja painojen laittamisessa. Käytimme laitteita eräässä tasapainotutkimuksessa, jossa katsottiin onko räjähtävän lihasvoiman tuotolla vaikutusta tasapainoon. Tässä tutkimuksessa HUR laitteet olivat käytössä ja oma kohtaiset kokemukset olivat hyviä. Enemmän ehkä näen, että HUR laitteet soveltuvat juuri yli 40v ja senioriväelle, jolloin turvallisuus nousee entistä enemmän esille. Laitteet oli helppo säätää napista, jolloin painetta meni kilomäärissä vastukseksi ja näin ollen ei ollut vaaraa painojen putoamisesta rinnalle. Laitteet oli helppo käyttää ja helposti säädettävissä. Meidän asiakkailla jäi hyvät kokemukset laitteista, koska he olivat juuri tähän kohderyhmään kuuluvia. Voin suositella laitteita, mutta haluan nähdä heidän tuotteissaan teknologiaa tulevaisuudessa entistä voimakkaammin. Miten hyödyntää teknologiaa, jotta itselle ei jää kuin tekeminen?  Sitä jäämme odottelemaan.

Lähteet:

Puhelinhaastattelu HUR Sofia Mattila

www.Hur.fi

http://www.hur.fi/fi/palvelut/tutkimus#022

http://www.finpro.fi/uutiset?p_p_id=101_INSTANCE_1skL&p_p_lifecycle=0&p_p_col_id=column-1&p_p_col_pos=1&p_p_col_count=3&_101_INSTANCE_1skL_redirect=%2Fetusivu&_101_INSTANCE_1skL_struts_action=%2Fasset_publisher%2Fview_content&_101_INSTANCE_1skL_assetEntryId=1599057&_101_INSTANCE_1skL_type=content&_101_INSTANCE_1skL_urlTitle=suomalaiset-mullistavat-singaporen-vanhustenhuoltoa

Toni Ojala

TEHTÄVÄ 1, OSA KAKSI

Haastateltava / asiantuntija: Pasi Ainassaari

Taustaa: Haastateltavani Pasi on saanut parkinson diagnoosin maaliskuussa 2003 48 vuotiaana aktiivisena miehenä. Työterveyslääkäri kiinnitti huomiota hänen kävelyynsä ja laiskaksi heittäytyneeseen vasempaan käteen. Pasi työskenteli vielä neljä vuotta diagnoosin saamisen jälkeen fyysisesti rasittavissa työtehtävissä tiilien rakentajana. Sairautta hoidettiin useilla eri lääkkeillä. Lääkkeitä oli kourallinen nautittavaksi päivää kohti. Lääkkeet eivät tehonneet toivotusti, liikkuminen heikentyi, väsyminen pienestäkin fyysisestä rasituksesta oli huomattavaa, tärinä ja pakkoliikkeet hallitsivat elämää. Lokakuussa 2015 Pasin elämä alkoi uudelleen. Hänelle asetettiin Medtronicin aivojen simulaattori DBS. ”Elämänlaatuni parani ainakin 110%”, hän sanoo.

Mitä on Parkinsonin tauti: Parkinsonin tauti on parantumaton, etenevä neurologinen sairaus, jonka oireet saadaan nykylääkityksen avulla kuitenkin yleensä varsin hyvin hallintaan. Taudin pääpiirteitä ovat: lepovapina, lihasjäykkyys, liikkeiden hitaus, hitaus aloittaa tahdonalainen liike, liikkeiden nopeuden ja laajuuden väheneminen liikkeitä toistettaessa. Parkinsonin taudissa määrätyt aivosolut lakkaavat vähitellen toimimasta oikealla tavalla. Nämä solut vastaavat dopamiiniksi kutsutun kemikaalin tuottamisesta. Dopamiini mahdollistaa liikkeitä ja kehon koordinointia ohjaavan aivosolujen välisen kommunikointiin. Parkinsonin tautia ei voida todeta millään verikokeella, vaan taudin diagnoosi perustuu aina yksinomaan lääkärin tekemään haastatteluun ja neurologiseen tutkimukseen. Diagnoosin teko ei välttämättä ole aina helppoa. Tämän vuoksi potilas tulee lähettää tautia epäiltäessä neurologin tutkittavaksi. On tärkeää, että diagnoosi tehdään huolellisesti. Onhan kyseessä jatkuvaa lääkitystä vaativa elinikäinen sairaus. (https://www.parkinson.fi/parkinsonin-tauti)

Aivojen stimulaatiohoito DBS (deep brain stimulation) on peruutettavissa oleva hoito, johon kuuluu ohuen, eristetyn johdon asettaminen kirurgisesti aivoihin. Johto yhdistetään sitten jatkojohdolla neurostimulaattoriksi kutsuttuun pieneen laitteeseen, joka implantoidaan yleensä ihon alle rintaan tai vatsan alueelle. Järjestelmä on kokonaan ihon alla ja sitä ei voi nähdä (paitsi kaukosäädin.) Kun stimulaattori käynnistetään, se tuottaa sähköimpulsseja, jotka lähetetään aivoihin pysäyttämään Parkinsonin taudin oireita aiheuttavat sähkösignaalit tai vähentämään niitä. Impulsseja säädellään kaukosäätimen avulla.

Kohtasimme Pasin kanssa ensimmäistä kertaa tässä haastettelussa. Hän käveli minua vastaan, jotta löydän perille sovittuun tapaamispaikkaan. Kiinnitän huomiota hänen liikkumiseensa, joka on yhtä sulavaa kuin kenellä tahansa muulla. Päätän kuitenkin esittäytyä miehelle ja oikeaan osuu. Jo ensi kohtaaminen kertoi minulle paljon, parkinson on kurissa, liikkuminen on hallittua.

Haastattelussa minulle näytetään kuvia Pasista ennen leikkausta, ei uskoisi samaksi mieheksi. Asento on vahvasti takakenoinen, jäykkä ja jalatkin ovat hallitsemattoman oloisesti. Pasi kertookin, että liikkuminen oli todella haastavaa. Kun hänelle tarjottiin tätä “viimeistä” hoitomuotoa, vastaus oli heti myönteinen. Pasi kertoo avoimesti kokemastaan ja pyrkii samalla levittää tietoutta parkinsonin taudista ja sen hoitomuodosta DBS.

Ennen leikkausta Pasi väsyi nopeasti. Lääkkeet eivät “purreet” kuin tunnin niiden nauttimisen jälkeen. Toivottavasti leikkaus toisi “paremman” elämän. Leikkaus kesti 7 tuntia, jonka koko ajan hän oli hereillä. Hoitajat jumppauttivat jäseniä, jotta nähdään milloin rentous lihaksiin tulee, milloin anturit ovat oikeilla paikoilla. Lisäksi koordinaatiotestejä tehtiin läpi tuon ajan. “Inhottavinta leikkauksessa oli “kruunajaiset”, eli kun päähän kiinnitetään häkkyrä, joka laitetaan kiinni sänkyyn, jotta potilas ei pääse poraa karkuun.” huumorimies heittää. Potilaan ollessa valveilla on asennettu anturit, nyt potilas nukutetaan ja laitetaan piuhat kohdille. Saan kokeilla piuhoja, jotka kulkevat oikean korvan takana ihon alla. Kuin piilotettu sähköjohto tai maalipallokentän rajaviiva. Johto muistuttaa vanhaa puhelimen kierrejohtoa, minulle kerrotaan. Pasilta oli kysytty heti leikkauspäivänä, että lähtisitkö leikkaukseen uudelleen, oli vastaus ehdoton ei. Seuraavana päivänä ehkä ja kolmantena päivänä tottakai lähtisin. On varmasti rankkaa olla hereillä leikattavana lähes työpäivä.

Pasi liikkuu aktiivisesti, hän ei nosta sähkön määrään kun kuormitus kasvaa, jotkut tekevät näin. Muutaman kerran laite on sammunut itsestään, joten mies on kehittänyt oman patentin kohoteippaamalla kaukosäätimen tärkeimpien nappien ympärystät. Kun laite on sammunut, hän on tuntenut sen melko pian vartalossaan. Hartiat alkavat kiertyä taakse ja lihasjäykkyys nousee. Hän on myös käynyt testeissä, jossa virta laitteesta on tietoisesti kytketty pois päältä. Vanhat “tärinät” ja “maneerit” ilmenevät todella pian. Kokemus testeistä on ollut ravisteleva. Kaikki testit ja liikkuminen on kuvattu sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. Pasi on antanut luvan käyttää kaikea materiaalia opetuskäyttössä. “Kun laite käynnistetään uudelleen tai aamulla kun “sähköannosta” nostaa sen tuntee “suonissa” selvästi” Pasi kertoo.

Kuvassakin oleva kaukosäädin on ainut laitteen osa, joka on näkyvä. Riittää, että tämä laite on käden ulottuvilla. DBS hoito tuo helpotusta liikkumiseen noin viiden vuoden ajalle. Patteri laitteessa kestää noin 3-8 vuotta. Tämän jälkeen on tehtävä uusi leikkaus, jossa solisluun takana oleva osa uusitaan. Kaukosäädin aktivoituu kun sen vie neurosimulaattorin lähelle. Tällöin monitorista sen hetkinen sähkön määrä.

Parkinson vaikuttaa vahvasti myös lähipiiriin. “Mikä humalainen tuolla hoippuu heti aamusta” -katseita ehti tulla 11 vuoden aikana monesti. Kaupan kassallakin kortit eivät tahtoneet tulla lomakosta ulos, tuli ikäviä tilanteita. “Mitä jännitävämpi tilanne, sitä enemmän vapinaa ja hallitsemattomia liikkeitä” kertoo Pasi. Pasi lopettikin kaupassa käynnin kokonaan. Vertaistukiryhmät ovat olleet tärkeitä ja aktiivisena miehenä Pasilla on ollut myös vetovastuuta ryhmistä. Juttuja on riittänyt. Minua nauratti eniten kommentti, jonka joku parkinson potilas oli huutanut ilkkujalleen “Tämän humalan nimi on kuule Parkinson”. Huumorilla pääsee monesti pitkälle, niin myös tässä.

Pasin mukaan hänen elämänsä on parantunut sanoin kuvaamattoman määrän kahden vuoden takaisesta. Minun on vaikea kuvitella tätä miestä niiden oireiden alla mitä minulle kerrottiin. Laskettelu, hiihto, lenkkeily ja monet muut harrastukset ovat jälleen mahdollisia. Tällä hetkellä Pasin hoitona on vain tämä DBS laite, lääkkeistä on päästy toistaiseksi irti.

DBS pähkinänkuoressa:
Päähyödyt:
– liikeoireiden vaikuttava parannus
– päivittäisten askareiden suorittaminen, elämänlaadun kohoaminen
– lääkityksen väheneminen
– implantoitavissa oleva hoitokeino, joka on säädettävissä, peruutettavissa ja näkymätön

Kenelle sopii:
– haitaavia “off”-tiloja, joihin lääkkeet eivät pure
– haittaavia dyskineoita esiintyy
– lääkkeitä joudutaan käyttämään useasti vuorokaudessa

LÄHTEET:

https://www.parkinson.fi/parkinsonin-tauti

http://www.medtronicdbs.com/index.htm

Medtronic tietopaketti hoidosta

Lähdin tiistaiaamun kunniaksi seikkailulle netin ihmeelliseen maailmaan. Tarkoituksenani löytää jotain mullistavaa hyvinvointiteknologian saralta. Koska teen aktiivista työtä ikääntyvien parissa, ajattelin suunnata katseeni siihen suuntaa. Päädyin verkkosivulle Senioriverkko – hyvinvointia mobiilisti (https://www.senioriverkko.com/) Sivuilta löytyi paljon kiinnostavia asioita ja pilottihankkeita mobiilisti ikääntyville tarjoten. Eksyin kuitenkin sivun oikeasta laidasta linkkiin kannattaa kurkistaa myös: Sovelluksia iäkkälle. Sinne siis 😊

Plarailin listaa suuntaan ja toiseen ja päädyin tekemään pienen testin sovelluksella lääkkeeni. (http://www.laakkeeni.fi/) Sovelluksen avulla saat ajantasaisimmat tiedot mistä tahansa Suomessa lääkkeeksi rekisteröidystä apteekkimyynnissä olevasta lääkkeestä mobiililaitteeseesi. Sovellus on erityisesti ammattilaisten käyttöön, mutta soveltuu myös hyvin jokaisen kansalaisen käytettäväksi. Sovellus yhdistää geneettisen vaihtelun ja tutkimustiedon yksilöllisesti. Alla kuva verkkosivun kuvasta, joka antaa sovelluksesta varsin hyvän kuvan.

Innokkaasti asensin appin puhelimeeni playkaupan kautta. Ei ongelmia. No entäpä sitten… Näyttö huutaa tyhjyyttä. Teksti ruudulla kuitenkin kehottaa hakemaan lääkkeitä kaupan nimellä, vaikuttavalla aineella tai VNR-numerolla. Toinen vaihtoehto on hae viivakoodilla. No mistä aita on matalin, sieltä minäkin: hae viivakoodilla. Menin lääkekaapille. Miten tämä kamera nyt oikein toimii… ai tämä onkin heti valmiustilassa ”hoksaamaan” uuden viivakoodin, kuinka helppoa ajattelen. Mutta ei… tätä lääkettä ei ole valmistettu Suomess, syötä vnr-koodi. MIKÄ SE ON? Koitan kaikkia numerosarjoja lääkepakkauksesta, ei tärppää. No okei, hypätään tämän lääkkeen ohi. Sitten tuuri kääntyy. Saan muutaman lääkkeen ladattu sovellukseen. WAU, olipa se helppoa viivakoodein. Loppujen lopuksi sain kolme lääkettä sovelluksen sisään. Allergisen atoopikon peruslääkkeitä. Hyppään siis alavalikon toiseen kohtaan geenitaltio. Onpa kiva tietää mitä nämä lääkkeet tekevät minulle. Innoissani painan kohtaa linkitä geenitaltioon. Saan ohjeen mennä www-osoitteeseen oma.geenitaltio.fi.  Sinne siis, vähänkö siistiä. No eipä olekaan ☹

Mikä pettymys, miksen saanut aiemmin tietooni, ettei geenejäni olekaan jo tietokannassa. Olenhan käynyt lääkäreissä jo vuosikymmeniä. Ja näin ajattelee varmasti myös iäkäs-ihminen. No ei sitten. Liian vaikeaa minulle ja työlästä.

Avaan kuitenkin vielä viimeisen alavalikon kohdan taustatietoa. Voin valita joko kohdan tietoa sairauksista tai geenitesteistä. Haluan tietoa sairauksista. Minulle lävähtää lista, jos jonkinlaisia sairauksia, jotka tuskin liittyvät antaamiini lääkelistoihin -toivottavasti. On parkinsonin taudin kuva, skitsofrenia, keuhkoahtaumatauti, eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu… No ok, tämä lista ei taida olla vain minulle 😊

No semmoinen iäkkäillekin sopiva sovellus?!? Onko tästä teknologiasta nyt sitten hyötyä vai haittaa. Jos olisi käynyt geenitestin, olisi lopputulos varmaan saattanut olla toinen. Nyt olen sitä mieltä, että jos tämä oli minulle näin vaikeaa, kuinka vaikeaa se on iäkkäälle. Ottaa kuvia lääkkeistä, etsiä niiden numerosarjoja jne… Tuolta senioriverkosta olisi varmasti löytynyt paljon muutakin hyödyllisempää, mutta tänne minä nyt päädyin. Tiedänpähän, että tämmöinenkin sovellus on olemassa. Tämän hyötyjä ja haittoja en pysty avaamaan edes itselleni. Sainpahan kolme lääkettä listattua sovellukseen 🙂

Maailma on muuttunut istuvammaksi ja arjen liikkuminen on vähentynyt. Koululiikunta ei enää riitä kattamaan lapsien päivittäistä liikuntasuositusta. Liikkuvakoulu (https://liikkuvakoulu.fi/)  pyrkii vastaamaan haasteeseen ja myös uudet älysovellukset kuten tämä ActionTrack pyrkivät menemään sille tasolle, joka innostaa nykylasta liikkeelle pois ruudun äärestä.
http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf

ActionTrack on täysin uudenlainen paikkatietoja hyödyntävä palvelu, joka tuo digitaalisen kokemuksen mihin tahansa fyysiseen tilaan. Aktiviteetti voi olla esimerkiksi alueopas, opastettu kävely, aarteenmetsästys, reaaliaikainen kilpailu tai interaktiivinen tarina. Aktiviteetin sisältö luodaan ennakkoon. Ulkotiloissa ActionTrack hyödyntää GPS-rasteja, sisätiloissa mm. QR-koodeja. ActionTrack sopii kaikille kohderyhmille ja lukemattomiin käyttötarkoituksiin. ActionTrackilla on luotu ratoja, rasteja, pelejä ja tapahtumia kaikenikäisille. Voidaan sanoa, että ActionTrack moderni tiimitoimintapeli, jossa sekä suunnistetaan että suoritetaan erilaisia tehtäviä. http://www.actionfactory.info/tilattavat-ulkoaktiviteetit/action-track.html

Tein lyhyen testin sovelluksella, sen maantieto-osiolla. Helppo oli ladata, mutta vähän kankea käyttää. Välillä soi fanfaarit ja välillä meni pieleen, kuten näyttö asian ilmaisi HUPSIS! Mielenkiintoinen juttu, mutta ei vaatinut tällä erää liikkumista konttorintuolilta. Maksulliset versiot antavat varmaan järisyttävämpiä kokemuksia.

Luin varsin mielenkiintoisen tutkimuksen, jossa selvitettiin ActionTrack-mobiilisovelluksen opetuskäytön yhteyksiä viidesluokkalaisten fyysisen aktiivisuuden ja kouluviihtyvyyden muutoksiin. Sovelluksen avulla opetusta voidaan toteuttaa uudenlaisella tavalla, liikuntaa ja oppimistehtäviä yhdistäen. Iso osa suomalaisista nuorista ei saavuta terveyttä edistävän fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaisia liikuntamääriä vuorokaudessa ja tämän lisäksi koulussa viihdytään Suomessa keskimäärin heikommin kuin useissa muissa maissa. Uusi opetussuunnitelma pyrkii tukemaan toiminnallisia oppimistapoja ja luomaan motivaatiota yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden vahvistamisen kautta.

Tutkimusaineisto kerättiin maalis-toukokuun aikana 2015 yhden satakuntalaisen yhtenäiskoulun viidennen luokan oppilailta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi luokkaa, jotka jaettiin koe- (n=18) ja verrokkiluokaksi (n=16). Koeluokaksi valittiin luokka, jonka oppilailla oli aiempaa kokemusta mobiililaitteiden käytöstä oppitunneilla. Luokkien oppilaat olivat keskimäärin 12 vuotiaita. Kummassakin luokassa opettajana toimi luokanopettaja, joka oli vastannut samojen oppilaiden opetuksesta jo edellisenä vuonna. Koeluokalle toteutettiin opetusinterventio, jonka aikana ActionTrack-sovellusta käytettiin iPad-minitableteilla 2–3 oppitunnin aikana viikossa kymmenen viikon ajan. Sovellusta käytettiin teoreettisten aineiden oppitunneilla, ei esimerkiksi liikunnan tai käsityön oppitunneilla. Oppilaat eivät olleet aiemmin käyttäneet sovellusta. ActionTrack-tehtävät sijoitettiin koulun pihapiiriin ja oppilaat liikkuivat oppitunnin aikana pienryhmissä tehtävärastilta toiselle. Tehtävärastit muodostivat tehtäväradan, joka koostui keskimäärin kymmenestä tehtävärastista. Tehtäväradalla kului aikaa 15–20 minuuttia kerrallaan ja iPad-minitabletin sisältämän gps-paikantimen matkanmittauksen mukaan oppilaat liikkuivat tehtäväradoilla keskimäärin 1,1 kilometriä. Verrokkiluokan oppitunnit eivät poikenneet tavanomaisesta.

Oppilaiden fyysinen aktiivisuus mitattiin lantiolle kiinnitetyin ActiGraph GTX3 -kiihtyvyysmittarein. Liike aiheuttaa mittarin sensoriin sähköisiä signaaleja, jotka tallentuvat mittariin määriteltävissä olevin tallennusvälein. Tässä tutkimuksessa tallennusvälinä oli kymmenen sekuntia. Tallennusvälin aikana tulleiden sykäyksien määrä kuvaa liikkeen intensiteettiä. Liikkeen intensiteetti jaotellaan tyypillisesti neljään eri luokkaan eli paikallaanolo/liikkumattomuus, kevyt liikunta, keskiraskas liikunta ja raskas liikunta. Fyysinen aktiivisuus mitattiin kolme kertaa neljän päivän jaksoissa kevään aikana, maanantai aamusta torstai iltaan. Mittaukset aloitettiin ja lopetettiin samanaikaisesti molemmille luokille jokaisena mittauskertana. Ensimmäinen mittaus (Mittaus1) tehtiin ennen ActionTrack-sovelluksen käyttöä. Mittaus toistettiin (Mittaus2) ActionTrack-jakson puolivälissä ja jakson lopussa (Mittaus3). Mittareita ei käytetty suihkun tai uimisen aikana ja mittarit otettiin pois nukkumisen ajaksi. Aktiivisuusmittausten tulokset analysoitiin erikseen oppilaan lukujärjestyksen mukaisen koulussa viettämän ajan mukaisesti ja koko päivän ajalta. Liikemittauksissa ja datankäsittelyssä mukailtiin Liikkuva koulu -ohjelman toimintatapoja. Jokaiseen mittausjaksoon sisältyi yksi liikuntatunti (45 min), jolloin molempien luokkien tytöt liikkuivat samassa ryhmässä samaan aikaan ja pojat samanaikaisesti omassa ryhmässään. Tulosten analysoinnissa huomio kiinnitettiin oppilaiden vähintään keskiraskaan liikunnan ja paikallaanolon määrään, jotka laskettiin koulussa vietetyltä ajalta minuutteina tuntia kohden. Koko päivän aikaisissa fyysisen aktiivisuuden tuloksissa huomioitiin päivät, joiden aikana oppilas oli käyttänyt mittaria vähintään kahdeksan tuntia päivässä ja mittauspäiviä oli vähintään kolme.

Koulussa viihtyminen selvitettiin kahteen otteeseen internet-pohjaisella Webropol-kyselyllä, ennen ActionTrack-sovelluksen käyttöä (Kysely1) ja sovelluksen käyttöjakson päätyttyä (Kysely2). Kysely täytettiin opettajan ja kahden tutkijan läsnä ollessa yhden oppitunnin aikana. Kyselyssä oli kysymyksiä koskien liikunnan harrastamista, koettua fyysistä pätevyyttä, ruutuaikaa, sosiaalista taustaa sekä kouluviihtyvyyttä. Tässä tutkimuksessa käytettiin vain kouluviihtyvyyteen liittyviä kysymyksiä.

Kouluviihtyvyys parani ActionTrack-sovellusta hyödyntäneellä koeluokalla, kun taas verrokkiluokan kouluviihtyvyys heikkeni vastaavana ajanjaksona. Koeluokalla muutos positiiviseen suuntaan ilmeni voimakkaimmin kuuden väittämän kohdalla ”luokassani on hyvä yhteishenki”, ”viihdyn luokassani”, ”tulen mielelläni kouluun”, ”luokkatoverini kuuntelevat mielipiteitäni”, ”viihdyn koulussa” ja ”oppitunneilla käsiteltävät asiat eivät ole ikävystyttäviä”. Näissä väittämissä koeluokalla havaittu muutos positiiviseen suuntaan saattoi olla seurausta siitä, että ActionTrack-oppitunnilla oppilaat saivat toimia itsenäisesti pienryhmissä, ulkona liikkuen ja ilman opettajan fyysistä läsnäoloa. Tämä tavanomaisesta oppitunnista poikkeava toiminta mahdollisti runsaamman oppilaiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja opetettavien asioiden käsittelyn entistä mielekkäämmällä tavalla. Runsaampi vuorovaikutus on voinut johtaa kaverisuhteiden vahvistumiseen, jonka on osoitettu vaikuttavan koulussa viihtymiseen.

Omaa käyttökokemusta minulla ei sovelluksesta ole, mutta uskoisin tämän “purevan” oppilaisiin. Vähäinenkin liikunnan lisääntyminen päivässä voi tuoda aikaan paljon hyvää. Kuten tuloksetkin todistivat tämä sovellus on toiminut vieläkin paremmin viihtyvyyden lisääjänä kuin liikuttajana. Uskon kuitenkin, että jos porukka tiiviistyy tämmöisen sovelluksen avulla, he saattavat myös innostua muusta yhdessä tekemisestä, joka voi olla myös jotain liikunnallista.

Lähteet:

Fyysisen aktiivisuuden ja kouluviihtyvyyden muutokset ActionTrack-sovelluksen opetuskäytön myötä -pilottitutkimus. Liikunta & Tiede 54 (2-3), 91-98 http://www.lts.fi/sites/default/files/page_attachment/lt2-317_tutkimusartikkelit_koivisto_lowres.pdf

https://sites.google.com/site/kartallaoppien/malleja-opetukseen/mobiili-pelioppiminen-1/paikkatietosovelluksista/mobiili-pelioppiminen

FATSECRET – Ruokailun tarkkailija

Kuinka paljon syön päivittäin? Kuinka paljon energiaa saan ruuistani päivän mittaan? Siinäpä hyviä mietteitä, mitä moni meistä varmasti miettii arjen kiireen keskellä. Itse päätin lähteä testaamaan Fatsecret – sovellusta avopuolisoni suosituksesta. Hänen mielestään ruokailutapani, säännöllisyys ja laatu eivät ole kohdilaan. Päätin kokeilla sovellusta ja katsoa, että onko näin vai voinko edelleenkin hyvällä omatunnolla syödä, miten haluan. Latasin puhelimeeni sovelluksesta ilmaisversion. Kirjautuminen sovellukseen kävi helposti facebook – tunnuksien kautta ja olin minuutissa sovelluksen sisällä.

Kalorilaskuri on välttämätön työkalu ravintosisältöjen etsimiseen ruuista, joita syöt ja sen avulla voit seurata nauttimiasi aterioita, harjoitteluasi sekä painoasi. Se on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat saada tietoa omasta syömisestään, joka samanaikaisesti toimii loistavana mobiilivalmentajana ravinnon suhteen sovelluksesta käsin.

Kalorilaskurin ominaisuudet:
– Pikapoiminta suosikkiruokiesi, -tuotemerkkiesi ja -ravintoloidesi kalorien sekä ravintosisältöjen hakuun.
– Viivakoodinlukija ja manuaalinen viivakoodin kirjoitus.
– Fitbitin harjoitusten seuraaminen integroidaan.
– Ruokapäiväkirja, jonka avulla suunnittelet ja seuraat mitä syöt.
– Harjoituspäiväkirja, johon tallennat kaikki polttamasi kalorit.
– Dieettikalenteri, josta näet kaikki syömäsi ja polttamasi kalorit.
– Painonseuranta.
– Raportit
– Kuvantunnistus.
– Tallenna ruokasi ja ateriasi kameralla otettujen valokuvien avulla.
– Päiväkirja, johon voit tallentaa merkintöjä edistymisestäsi.
– Facebook ja Google kirjautuminen

Käytin sovellusta n. viikon ajan ja omakohtaiset kokemukset sovelluksesta olivat positiiviset, vaikka sovelluksessa olisi mielestäni vielä kehitettävää. FatSecret on helppo käyttää, ja applikaatio on mielestäni todella toimiva. Sovelluksen alta löysin kaikki käyttämäni ainekset sen listoilta, vaikka tässä olisikin juuri tämän sovelluksen kehittämiskohde mielestäni.  Sovelluksessa kirjataan syömäsi ruoka-aines, määrä ja ajankohta, jolloin se kirjaa sen raporttiin. Raportista näet päivänmittaan syömäsi energiamäärän, jota pystyt säätelemään omalla syömiselläsi.

Vähän yllätyin kuinka tämän käyttö on ollut niin helppoa. Olen huomannut, että olen syönyt aikalailla päin metsää fiilispohjalta.  Yllättävää oli, että aika nopeasti ne päivän aikana tarvittavat kalorit kyllä täyttyvät.

Sovelluksessa mielestäni parasta oli, että tämä toimii toki ihan vain sen seurannassa, minkä verran tulee ruokaa syötyä – kätevää vaikkapa vain päivä silloin tällöin ottaa tarkkailun alle. Silmille pistävää oli, että annoskoot tuppasivat ajan myötä salakavalasti kasvamaan. Varsinkin, jos söi vähän energiapitoisempia ruokia.  Sovelluksesta oli helppo löytää ainekset, kun laittoi vain esim. kahvi ja sen jälkeen säädit määrän kupillisen mukaan tai desilitran mukaan, mutta osittain juuri tätä kohtaa mielestäni voisi myös kehittää.

Sovellus toimii helposti, jos jaksat vain täyttää päivittäin kaikki mitä syöt. Tässä mielestäni onkin sovelluksen haaste, kuinka raskasta pienikin naposteltava on kirjata. Muistan nuoruudessa kokeilleeni ruokapäiväkirjaa täyttäväni, mutta työlästä se oli.  Viikon mittaan tuli fiilis, että tässä on tilivelvollinen jollekin, kun joutuu kaiken kirjaamaan ylös. Nyt otin pullan, jahas kirjaampa ylös. Kohta näet, että enää ei tarvitse syödä mitään, kun energiamäärät päivältä on täyttynyt. Toki tämä on sovelluksen anti, että näkee milloin ruokailumäärät ovat täyttyneet. Toisaalta näen, että kirjaamistapaa voisi kehittää hieman. Nykypäivänä on tullut kosketusnäyttö puhelimet lähestulkoon kaikille. Näin ollen sovelluksessa ruoka-aineiden kirjaaminen voisi tapahtua kuvien kautta klikkaamalla, jolloin alussa olisi ruoka-aineen kuva esim. vihannekset. Sieltä etsisi syömänsä vihanneksen kuvan ja kuvan jälkeen laitettaisiin vain määrä, kuinka paljon kyseistä vihannesta söit Tällöin homma helpottuisi, eikä tarvitsisi etsiä jokaista erillista ruoka-ainesta hakukentästä. Toisaalta tässä energiamäärien luotettavuus hieman kärsisi, mutta tämä olisi enemmän suuntaa antava kuin tarkka mittaaja.

Sovelluksessa on myös treenipäiväkirja ominaisuus, mutta sitä en käyttänyt tässä kohtaa. Ennemmänkin kokeilussa oli juuri paljon puhuttu ruokailun tarkkailija, joka laskee kalorit puolestasi. Sovelluksesta jäi kokonaisuutena hyvä kuva ja voin suositella sovellusta,  mikäli etsit kätevää, helppokäyttöistä ja nopeaa sovellusta syömisiesi seuraamiseen. Sovellukseen ei mennyt hermot, kun yritti etsiä ruokia tai keksiä, kuinka paljon niissä kaloreita on, joten voin suositella muillekin. Lopputuloksena voin todeta, että en voi syödä silmillä ja fiiliksellä, niin kuin kultaisella 90-luvun aikana

– Toni Ojala

Lähteet:

https://www.fatsecret.fi/

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/106628/takkinen_iiris_seppanen_janica.pdf?sequence=1

Kuinka moni meistä liikunnallisista ihmisistä ajattelee, että olen liikunnallinen ihminen, kun minulla on harrastuksia? Todellisuus voi olla aivan toinen. Liikkumiseen ja paikallaan olemiseen on kehitetty Liikuntateknologian toimesta laite, joka mittaa liikkeen ja paikallaan oleskelun todellisuudessa. Tämä on ainoa tarkka tapa selvittää, kuinka paljon liikun, minkä tehoista se on ja paljonko päivittäin istun.

Liikemittari on kiihtyvyysantureilla varusteltu elektroninen laite, jota voidaan pitää vyötäröllä tai ranteessa. Useimmat liikkujille tarkoitetut laitteet ovat ranteessa pidettäviä kellontapaisia laiteita esim. aktiivisuusranneke tai sykemittari.

Liikemittarin tarkoituksena on, että liikemittarin kiihtyvyysanturit mittaavat jatkuvasti niihin kohdistuvia kiihtyvyyksiä

joko kolmesta, kahdesta tai yhdestä suunnasta laitteen tyypistä riippuen. Kolmisuuntaista mittaustapaa pidetään tarkimpana. Tällöin tietoa kertyy mittarin muistiin paljon lyhyessä ajassa. Liikemittari on suunniteltu, että muistikapasiteetti riittää jopa kolmeksi viikoksi yhtäjaksoisella käytöllä. Tämän jälkeen tiedon pystyy siirtämään älylaitteelle tai tietokoneelle samalla tavalla kuin esim. aktiivisuusrannekkeista tai älykelloista.

Liikemittarin hyödyt tulevat esiin, kun se pystyy sekunnilleen mittaamaan liikkeen ja istumisen määrän ja samalla arvioimaan rasittavuuden määrän. Tämä jää helposti tekemättä, kun yrittää subjektiivisilla menetelmillä samaan. Helposti arvioi liikkeen määrän liian paljoksi tai vähäiseksi. Liikemittari mittaa vain ja ainoastaan liikettä, ilman subjektiivista tekijää. Tällöin pienet pysähtymiset ja liikkeelle lähdöt tallentuvat tiedostoille.

Liikemittarilla voidaan siis saada talteen useiden viikkojen ajalta dataa päivittäisestä liikkumisen kestoista tai ajankohdista. Ongelmaksi liikemittarin kohdalla tulee luotettavuus. Pystytäänkö liikunnan tehoa arvioimaan tarkasti, saadaanko kaikki liike mitattua tai tuottaako liikemittari virhettä? Istumisen kohdalla ongelmat ovat pienempiä. Lähtökohtana on, jos liikettä ei synny, niin se ajanjakso on liikkumattomuutta eli passiivista aikaa. Sen sijaan nousujen tai ylimääräisen taakan aiheuttamaa rasitusta liikemittari ei pysty erottamaan. Ylämäessä yleensä liike hidastuu ja mitattu kiihtyvyys pienenee, tällöin liikkumisen rasittavuus tulee aliarvioiduksi.

Lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3248573/

http://www.ukkinstituutti.fi/kapy/liikemittari

Miten tänä päivänä saat lapset ja nuoret liikkeelle älylaitteiden ääreltä? Varsinkin, jos täytyisi kävellä tai juosta useita kilometrejä. No kaikkihan ovat varmasti kuulleet Pokemon go:sta, mutta pelille on olemassa vaihtoehtoja mm. Jungle Race, joka on kehitetty Kajaanissa.

Jungle Race on suomalainen lasten ja nuorten käyttöön suunniteltu mobiilisovellus, jossa tavoitteena on kerätä karttapohjan avulla viisi erilaista hedelmää. Pelissä on tarkoitus kerätä hedelmät mahdollisemman nopeasti kartalta. Osa hedelmistä pysyy paikoillaan ja osa liikkuu nopeastikin. Liikkuvat hedelmät vaativat taas taktikointia, jolloin ne voi kiertää ja odottaa hedelmän tullessa kohdalle ja tällöin pääset nappaamaan sen. Hedelmät ovat usein laitettu useiden satojen metrien päähän, joko tielle tai pensaiden keskelle, jolloin liikettä pääsee huomaamatta syntymään. Grafiikaltaan peli ei ole kovin houkutteleva, mutta perus idea tuottaa liikettä varmasti. Pelissä näet koko ajan kulkemasi metrimäärän juostessasi hedelmien perässä, mutta tunnet sen myös hikenä paidallasi.

Mielestäni peli tarjoaa hyvät edellytykset huomaamatta liikunnan lisääntymiseen juuri alakoulaisilla, jotka samalla pääsevät myös käyttämään kännykkää. Liikunnan opetuksen näkökulmasta peli opettaa myös suunnistuksen perustaitoja, jolloin täytyy osata katsoa karttaa ja lukea suuntaviivoja, että mihin seuraavaksi pitäisi mennä tai mistä olisi lyhyin reitti hedelmälle. Pelistä on olemassa laajempi versio, jolloin karttapohja päivittyy liikkeestä tai Junior versio, jolloin alueen pystyy rajaamaan tiettyyn puistoon, pihapiiriin tai muuhun valitsemaansa alueeseen, jolloin turvallisuus pienemmillä lapsilla säilyy. Pelissä on hyvää myös, että sitä voi helposti lähteä yksin tai kaverin kanssa pelaamaan, jolloin ei tarvitse aukaista kuin sovellus ja lähteä liikkeelle.

Jos kehittämiskohteita etsii pelistä, niin pelin perus idealogia on hyvä. Ainoastaan itse mietin, että kuinkahan kauan peliä lapset ja nuoret jaksavat pelata, kun kyseessä on vain viisi erilaista marjaa, mitä kerätään? Tällöin alkuhuuman jälkeen voi pelin kiinnostus helposti loppua, jos haastetta ei riitä. Toki rankinglistat ovat motivaatiota kasvattavia tekijöitä, kun pääsee vähän kilpailemaan ja tällöin nälkä kasvaa syödessä. Kaiken kaikkiaan mukava liikuntasovellus lapsille ja nuorille sekä vanhemille, jotka haluavat saada liikettä.

Plussat ja miinukset

+ Liikunnan huomaamaton lisääntyminen

+ Helppo perus idealogia

+ Opetuksellisia vivahteita suunnistukseen

– Ei välttämättä koukuta pelaamaan pidempiä aikoja

– Kuluttaa akkua nopeasti

– Näyttävyys ja Grafiikka

– Toni Ojala

Lähteet:

http://m.junglerace.net/

https://yle.fi/uutiset/3-7767642

Törmasin Kalevaa (27.7.2017) lukiessani juttuun ”Automaatti antaa diagnoosin”. Mielenkiintoni heräsi, että mitä tämä nyt sitten on. Suvussani on paljon erilaisia silmäsairauksia ja muita haasteita silmien kanssa, joten aloin lukea juttua ja luin sen alusta loppuun. Toki mielenkiinto aiheeseen kumpuaa myös pitkäaikaisesta näkövammaisten valmennuksesta.

Optomed Oy Oululainen yritys, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2005. Yritys on kehittänyt silmänpohjan kuvaamiseen tarkoitetun kameran, jolla pyritään seulomaan ja havaitsemaan ajoissa eri silmäsairauksia. Optomed Oy on maailman johtava kannettavien silmänpohjakameroiden valmistaja. Youtubesta löytyy useita eri videoita laitteen eri versioista ja käyttötarkoituksista.

Optomedin päätuote on kompakti ja helposti liikuteltava silmänpohja- ja silmänpintakamera. Sen ulkomuotoa voisi verrata vaikkapa lelusädepistooliin. Laite täyttää alan standardit (ISO 10940) ja resoluutiovaatimukset, mutta on merkittävästi pienempi. Osien alihankintaa on jonkin verran ulkomailta, mutta lopullinen kokoonpano tehdään Suomessa.

Perinteisesti silmänkuvauskamerat ovat “pöytäkoneita”, joiden hinta noin 15000-20000 euroa. Optomedin laitteen hinta on saatu puristettua noin 7000 euroon. (https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset/caset/2016/optomed-kevyempia-ja-edullisempia-laitteita-silmasairauksien-havaitsemiseen/ )

Optomedin toimistusjohtaja Seppo Kopsala nostaa Kalevan jutussa esille mm. diabeetikot. Jos diabeettista retinopatiaa ei hoideta ajoissa voi seurauksena olla sokeutuminen. Hänen mukaansa joka kolmas diabeetikko kohtaa jossakin vaiheessa vakavan tai täydellisen näön menetyksen. Miljoona ihmiset sokeutuvat vuosittain, usein tarpeettomasti, hän toteaa. Facebookista optomedin sivuilta löytyy tieto: ”Optomed on lanseerannut ensimmäisenä Suomessa automaattisen diabeettisen retinopatian seulontapalvelun” https://www.facebook.com/OptomedSmartscope/?fref=ts

Terve silmänpohja loistaa näytöllä oranssina kuin ilta-aurinko. Mikäli kamera havaitsee verkkokalvoa uhkaavia rappeumia tai verenpurkaumia, ne erottuisivat näytöllä mustina tai keltaisina täplinä.

https://www.facebook.com/OptomedSmartscope/videos/1485539741504112/

Optomed on pyrkinyt kumppaniensa kanssa useiden vuosien ajan kehittämään ohjelmistojaan siihen suuntaa, että ohjelmistot voivat tehdä myös diagnoosin muutamassa kymmenessä sekunnissa, kun lääkäri saattaa tarvita aikaa diagnoosin tekemiseen parikin päivää.

Optomedin silmäpohjakamerassa yhdistyvät kamera, yhdistelmä optiikka, elektroniikka ja softa sekä hienomekaniikka. Optiikka on se osa-alue, jonka kehittäminen on vienyt eniten aikaa. Silmän anatomia saattaa vaihdella ja eriväriset silmät aiheuttavat haasteita. Kameran on tarkoitus palvella maailmanlaajuisesti ja näin sen on osattava fokusoida ja valaista niin kiinalaisen tummaa kuin suomalaisen vaaleaakin pigmenttiä.

Optomedin on tarkoitus jatkossa valmistaa eri laiteversioita eri käyttäjäryhmille. Sekä perusterveydenhuolto että silmäklinikat saavat omat versionsa. Keskosillekin tarvitaan erittäin laajan kuvakulman tarjoava kamera.

Tällä hetkellä Optomed on valmiina aloittamaan kliiniset testit. Seuraavat pari vuotta testataan järjestelmän luotettavuutta verrattuna silmälääkärien lausuntoihin. Testejä tehdään kaikilla päämarkkinoilla, kuten Englannissa ja USAssa. Suomessa keskusteluja käydään muutaman yliopistollisen sairaalan kanssa mahdollisesta testauksesta.

Täytyy myöntää, että kaikkea sitä nykyään keksitään ja kehitetään. Tämä on hyvä asia. Mietin vaan kuinka luotettavaa loppujen lopuksi saatu tieto on, vaikka testausta tehdään kuinka paljon. Itselläni ei ole mitään taustaa sairaanhoitopuolelta ja se varmaan nostaa omaa pessimististä ajattelua, kuitenkin ensimmäinen ja viimeinen ajatus on, että wau!

Uskon, että tästä uudesta innovaatiosta on apua monelle. Aivan varmasti esimerkiksi diabeetikot tulevat hyötymään tästä laitteesta jossain määrin. Moni voi jopa säästyä näkökyvyn menetykseltä. Hienoa, jos voimme auttaa diabeetikoita suomalaisessa keksinnöllä ympäri maailmaa. Toivottavasti apu myös saataisiin kaikille sitä tarvitseville.

Lähteet:

Kaleva 27.7.2017 Automaatti antaa diagnoosin

https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset/caset/2016/optomed-kevyempia-ja-edullisempia-laitteita-silmasairauksien-havaitsemiseen

http://www.optomed.com/smartcope-pro/