Kuinka moni meistä liikunnallisista ihmisistä ajattelee, että olen liikunnallinen ihminen, kun minulla on harrastuksia? Todellisuus voi olla aivan toinen. Liikkumiseen ja paikallaan olemiseen on kehitetty Liikuntateknologian toimesta laite, joka mittaa liikkeen ja paikallaan oleskelun todellisuudessa. Tämä on ainoa tarkka tapa selvittää, kuinka paljon liikun, minkä tehoista se on ja paljonko päivittäin istun.

Liikemittari on kiihtyvyysantureilla varusteltu elektroninen laite, jota voidaan pitää vyötäröllä tai ranteessa. Useimmat liikkujille tarkoitetut laitteet ovat ranteessa pidettäviä kellontapaisia laiteita esim. aktiivisuusranneke tai sykemittari.

Liikemittarin tarkoituksena on, että liikemittarin kiihtyvyysanturit mittaavat jatkuvasti niihin kohdistuvia kiihtyvyyksiä

joko kolmesta, kahdesta tai yhdestä suunnasta laitteen tyypistä riippuen. Kolmisuuntaista mittaustapaa pidetään tarkimpana. Tällöin tietoa kertyy mittarin muistiin paljon lyhyessä ajassa. Liikemittari on suunniteltu, että muistikapasiteetti riittää jopa kolmeksi viikoksi yhtäjaksoisella käytöllä. Tämän jälkeen tiedon pystyy siirtämään älylaitteelle tai tietokoneelle samalla tavalla kuin esim. aktiivisuusrannekkeista tai älykelloista.

Liikemittarin hyödyt tulevat esiin, kun se pystyy sekunnilleen mittaamaan liikkeen ja istumisen määrän ja samalla arvioimaan rasittavuuden määrän. Tämä jää helposti tekemättä, kun yrittää subjektiivisilla menetelmillä samaan. Helposti arvioi liikkeen määrän liian paljoksi tai vähäiseksi. Liikemittari mittaa vain ja ainoastaan liikettä, ilman subjektiivista tekijää. Tällöin pienet pysähtymiset ja liikkeelle lähdöt tallentuvat tiedostoille.

Liikemittarilla voidaan siis saada talteen useiden viikkojen ajalta dataa päivittäisestä liikkumisen kestoista tai ajankohdista. Ongelmaksi liikemittarin kohdalla tulee luotettavuus. Pystytäänkö liikunnan tehoa arvioimaan tarkasti, saadaanko kaikki liike mitattua tai tuottaako liikemittari virhettä? Istumisen kohdalla ongelmat ovat pienempiä. Lähtökohtana on, jos liikettä ei synny, niin se ajanjakso on liikkumattomuutta eli passiivista aikaa. Sen sijaan nousujen tai ylimääräisen taakan aiheuttamaa rasitusta liikemittari ei pysty erottamaan. Ylämäessä yleensä liike hidastuu ja mitattu kiihtyvyys pienenee, tällöin liikkumisen rasittavuus tulee aliarvioiduksi.

Lähteet:

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3248573/

http://www.ukkinstituutti.fi/kapy/liikemittari

Miten tänä päivänä saat lapset ja nuoret liikkeelle älylaitteiden ääreltä? Varsinkin, jos täytyisi kävellä tai juosta useita kilometrejä. No kaikkihan ovat varmasti kuulleet Pokemon go:sta, mutta pelille on olemassa vaihtoehtoja mm. Jungle Race, joka on kehitetty Kajaanissa.

Jungle Race on suomalainen lasten ja nuorten käyttöön suunniteltu mobiilisovellus, jossa tavoitteena on kerätä karttapohjan avulla viisi erilaista hedelmää. Pelissä on tarkoitus kerätä hedelmät mahdollisemman nopeasti kartalta. Osa hedelmistä pysyy paikoillaan ja osa liikkuu nopeastikin. Liikkuvat hedelmät vaativat taas taktikointia, jolloin ne voi kiertää ja odottaa hedelmän tullessa kohdalle ja tällöin pääset nappaamaan sen. Hedelmät ovat usein laitettu useiden satojen metrien päähän, joko tielle tai pensaiden keskelle, jolloin liikettä pääsee huomaamatta syntymään. Grafiikaltaan peli ei ole kovin houkutteleva, mutta perus idea tuottaa liikettä varmasti. Pelissä näet koko ajan kulkemasi metrimäärän juostessasi hedelmien perässä, mutta tunnet sen myös hikenä paidallasi.

Mielestäni peli tarjoaa hyvät edellytykset huomaamatta liikunnan lisääntymiseen juuri alakoulaisilla, jotka samalla pääsevät myös käyttämään kännykkää. Liikunnan opetuksen näkökulmasta peli opettaa myös suunnistuksen perustaitoja, jolloin täytyy osata katsoa karttaa ja lukea suuntaviivoja, että mihin seuraavaksi pitäisi mennä tai mistä olisi lyhyin reitti hedelmälle. Pelistä on olemassa laajempi versio, jolloin karttapohja päivittyy liikkeestä tai Junior versio, jolloin alueen pystyy rajaamaan tiettyyn puistoon, pihapiiriin tai muuhun valitsemaansa alueeseen, jolloin turvallisuus pienemmillä lapsilla säilyy. Pelissä on hyvää myös, että sitä voi helposti lähteä yksin tai kaverin kanssa pelaamaan, jolloin ei tarvitse aukaista kuin sovellus ja lähteä liikkeelle.

Jos kehittämiskohteita etsii pelistä, niin pelin perus idealogia on hyvä. Ainoastaan itse mietin, että kuinkahan kauan peliä lapset ja nuoret jaksavat pelata, kun kyseessä on vain viisi erilaista marjaa, mitä kerätään? Tällöin alkuhuuman jälkeen voi pelin kiinnostus helposti loppua, jos haastetta ei riitä. Toki rankinglistat ovat motivaatiota kasvattavia tekijöitä, kun pääsee vähän kilpailemaan ja tällöin nälkä kasvaa syödessä. Kaiken kaikkiaan mukava liikuntasovellus lapsille ja nuorille sekä vanhemille, jotka haluavat saada liikettä.

Plussat ja miinukset

+ Liikunnan huomaamaton lisääntyminen

+ Helppo perus idealogia

+ Opetuksellisia vivahteita suunnistukseen

– Ei välttämättä koukuta pelaamaan pidempiä aikoja

– Kuluttaa akkua nopeasti

– Näyttävyys ja Grafiikka

– Toni Ojala

Lähteet:

http://m.junglerace.net/

https://yle.fi/uutiset/3-7767642

Törmasin Kalevaa (27.7.2017) lukiessani juttuun ”Automaatti antaa diagnoosin”. Mielenkiintoni heräsi, että mitä tämä nyt sitten on. Suvussani on paljon erilaisia silmäsairauksia ja muita haasteita silmien kanssa, joten aloin lukea juttua ja luin sen alusta loppuun. Toki mielenkiinto aiheeseen kumpuaa myös pitkäaikaisesta näkövammaisten valmennuksesta.

Optomed Oy Oululainen yritys, joka on aloittanut toimintansa vuonna 2005. Yritys on kehittänyt silmänpohjan kuvaamiseen tarkoitetun kameran, jolla pyritään seulomaan ja havaitsemaan ajoissa eri silmäsairauksia. Optomed Oy on maailman johtava kannettavien silmänpohjakameroiden valmistaja. Youtubesta löytyy useita eri videoita laitteen eri versioista ja käyttötarkoituksista.

Optomedin päätuote on kompakti ja helposti liikuteltava silmänpohja- ja silmänpintakamera. Sen ulkomuotoa voisi verrata vaikkapa lelusädepistooliin. Laite täyttää alan standardit (ISO 10940) ja resoluutiovaatimukset, mutta on merkittävästi pienempi. Osien alihankintaa on jonkin verran ulkomailta, mutta lopullinen kokoonpano tehdään Suomessa.

Perinteisesti silmänkuvauskamerat ovat “pöytäkoneita”, joiden hinta noin 15000-20000 euroa. Optomedin laitteen hinta on saatu puristettua noin 7000 euroon. (https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset/caset/2016/optomed-kevyempia-ja-edullisempia-laitteita-silmasairauksien-havaitsemiseen/ )

Optomedin toimistusjohtaja Seppo Kopsala nostaa Kalevan jutussa esille mm. diabeetikot. Jos diabeettista retinopatiaa ei hoideta ajoissa voi seurauksena olla sokeutuminen. Hänen mukaansa joka kolmas diabeetikko kohtaa jossakin vaiheessa vakavan tai täydellisen näön menetyksen. Miljoona ihmiset sokeutuvat vuosittain, usein tarpeettomasti, hän toteaa. Facebookista optomedin sivuilta löytyy tieto: ”Optomed on lanseerannut ensimmäisenä Suomessa automaattisen diabeettisen retinopatian seulontapalvelun” https://www.facebook.com/OptomedSmartscope/?fref=ts

Terve silmänpohja loistaa näytöllä oranssina kuin ilta-aurinko. Mikäli kamera havaitsee verkkokalvoa uhkaavia rappeumia tai verenpurkaumia, ne erottuisivat näytöllä mustina tai keltaisina täplinä.

https://www.facebook.com/OptomedSmartscope/videos/1485539741504112/

Optomed on pyrkinyt kumppaniensa kanssa useiden vuosien ajan kehittämään ohjelmistojaan siihen suuntaa, että ohjelmistot voivat tehdä myös diagnoosin muutamassa kymmenessä sekunnissa, kun lääkäri saattaa tarvita aikaa diagnoosin tekemiseen parikin päivää.

Optomedin silmäpohjakamerassa yhdistyvät kamera, yhdistelmä optiikka, elektroniikka ja softa sekä hienomekaniikka. Optiikka on se osa-alue, jonka kehittäminen on vienyt eniten aikaa. Silmän anatomia saattaa vaihdella ja eriväriset silmät aiheuttavat haasteita. Kameran on tarkoitus palvella maailmanlaajuisesti ja näin sen on osattava fokusoida ja valaista niin kiinalaisen tummaa kuin suomalaisen vaaleaakin pigmenttiä.

Optomedin on tarkoitus jatkossa valmistaa eri laiteversioita eri käyttäjäryhmille. Sekä perusterveydenhuolto että silmäklinikat saavat omat versionsa. Keskosillekin tarvitaan erittäin laajan kuvakulman tarjoava kamera.

Tällä hetkellä Optomed on valmiina aloittamaan kliiniset testit. Seuraavat pari vuotta testataan järjestelmän luotettavuutta verrattuna silmälääkärien lausuntoihin. Testejä tehdään kaikilla päämarkkinoilla, kuten Englannissa ja USAssa. Suomessa keskusteluja käydään muutaman yliopistollisen sairaalan kanssa mahdollisesta testauksesta.

Täytyy myöntää, että kaikkea sitä nykyään keksitään ja kehitetään. Tämä on hyvä asia. Mietin vaan kuinka luotettavaa loppujen lopuksi saatu tieto on, vaikka testausta tehdään kuinka paljon. Itselläni ei ole mitään taustaa sairaanhoitopuolelta ja se varmaan nostaa omaa pessimististä ajattelua, kuitenkin ensimmäinen ja viimeinen ajatus on, että wau!

Uskon, että tästä uudesta innovaatiosta on apua monelle. Aivan varmasti esimerkiksi diabeetikot tulevat hyötymään tästä laitteesta jossain määrin. Moni voi jopa säästyä näkökyvyn menetykseltä. Hienoa, jos voimme auttaa diabeetikoita suomalaisessa keksinnöllä ympäri maailmaa. Toivottavasti apu myös saataisiin kaikille sitä tarvitseville.

Lähteet:

Kaleva 27.7.2017 Automaatti antaa diagnoosin

https://www.tekes.fi/tekes/tulokset-ja-vaikutukset/caset/2016/optomed-kevyempia-ja-edullisempia-laitteita-silmasairauksien-havaitsemiseen

http://www.optomed.com/smartcope-pro/

Hankin itselleni Polar M400-sykemittarin, jonka käyttöön olen tutustunut viimeisten kuukausien aikana. Olen ollut erityisen tyytyväinen etenkin helppokäyttöiseen Polar Flow-mobiilisovellukseen. Tulen blogissani esittelemään tämän sovelluksen M400-sykemittarin ominaisuuksien näkökulmasta.

Teoriatausta

Polar Flow mobiilisovelluksen avulla omien aktiivisuus- ja harjoitustietojen seuranta on helppoa. Polar flow sopiin yhteen useiden Polarin tuotteiden kanssa, jolloin synkronointi omasta Polar-syke- tai aktiivisuusmittarista onnistuu langattomasti Polar Flow-palveluun. Sovellus on ladattavissa App Store- tai Google Play-kaupasta. (Polar 2017, 12.)

Polar Flow-sovelluksen avulla harjoituksen tiedot ovat helposti nähtävissä. Polar-totteen synkronointi onnistuu yhdellä napin painalluksella ja ilman Internet-yhteyttä Polar Flow-sovellukseen. Harjoituksen yhteenveto sisältää muun muassa reittinäkymän kartalla, harjoituksen vaikutuksen, harjoituksen aloitusajan ja keston, keski- ja maksiminopeuden, matkan, juoksun jälkeen juoksuindeksin, keski- ja maksimisykkeen sekä kumulatiiviset sykealueet, kulutetun kalorimäärän ja rasvan osuuden kulututeista kaloreista prosentteina, reitin maksimikorkeuden nousuineen ja laskuineen sekä kierrosten tiedot. Lisäksi sovelluksen avulla on helppo seurata päivittäistä aktiivisuutta, askelten määrää, kulutettuja kaloreita sekä nukkumiseen käytettyä aikaa sisältäen levollisen ja levottoman unen määrän vertailun. Viikoittaisia tai päiväkohtaisia yhteenvetoja voi seurata vaivattomasti sovelluksesta. (Polar 2017, 70.)

Kuva 1. Yksittäisen harjoituksen tiedot sovelluksessa. Esimerkiksi juoksussa sovellus näyttäisi lisäksi matkan, keski- ja maksimivauhdin, nousut ja laskut, askeltiheyden, juoksuindeksin sekä reitin kartalla.

Kuva 2. Viikkoyhteenveto harjoituksista.

Polar Flow-sovellus toimii hyvin harjoitusten jälkeiseen analysointiin, mutta tarkempaa tietoa halutessa tai asetuksia hallitessa on mentävä Internet-yhteydellä Polar Flow-verkkopalveluun. Palvelussa voi analysoida harjoitustietoja visuaalisten kaavioiden ja reittinäkymän avulla, verrata haluttuja tietoja edellisiin vastaaviin (esim. nopeus verrattuna sykkeeseen), seurata pitkäaikaista edistymistä, seurata lajikohtaisesti edistymistä viikko- tai kuukausiraporttien avulla, jakaa harjoitustunnelmia seuraajien kanssa sekä kokea niin omat kuin muidenkin harjoitukset myöhemmin uudelleen. (Polar 2017, 71.)

Liikuntateknologia liikuttajana

Polar Flow-sovellus nopeuttaa huomattavasti aktiivisuuden ja harjoitusten seurantaa verrattuna esimerkiksi aikaisempaan Polarin RC3-mittariini , jossa harjoitustiedostot oli siirrettävä USB-liitännän ja Internetin välityksellä verkkopalveluun. Harjoituksen jälkeiset tiedot näkee toki suoraan sykemittarista, mutta jo viikkotasoa seuratessa sovellus on erittäin hyvä ja nopea apuväline. Sovelluksesta on näppärä seurata myös viikoittaista aktiivisuutta sekä nukkumisen määrää, jolloin kokonaiskuva omasta hyvinvoinnista on helpompi luoda. Harjoituksen jälkeen sovelluksessa on helposti nähtävissä, kuinka monta tuntia palautumiseen tarvitaan aikaa ennen seuraavaa harjoitusta. Tämä auttaa harjoitusten rytmittämisessä.

Kuva 3. Aktiivisuuden ja unen seuranta sovelluksessa.

Personar trainerin näkökulmasta sovellus antaa mahdollisuuden seurata asiakkaan liikkumista ja nukkumista viikkotasolla. Selkeät kuvat näyttävät nopealla silmäyksellä kokonaisuuden. Mikäli asiakas on esimerkiksi harjoituksessa erityisen väsynyt, voi sovelluksesta tarkistaa nukkumisen, liikunnan ja aktiivisuuden määrän nopeasti. Vastaavasti sovellus voisi toimia ulkoisena ”pakotteena” asiakkaalle, mikäli personal trainerin kanssa on sovittu, että tapaamisissa katsotaan viikon liikuntatilanne yhdessä. Kuvankaappauksen avulla tiedot voi myös lähettää näppärästi vaikkapa WhatsAppin välityksellä. Tosin tähän tarkoitukseen kaipaisin zoomaus-mahdollisuutta, jotta päivän yhteenveto mahtuisi yhteen kuvaan kerralla.

Miettiessäni nykyistä sykemittaria Polar Flow-sovelluksineen henkilökohtaisena liikuttajana, on yhdistelmä todella toimiva. Erityisesti aktiivisuuden seuranta motivoi pysymään päivän aikana liikkeellä tai tekemään liikuntasuorituksen, jotta 100% aktiivisuus tulisi täyteen. Erityisesti pidän sovelluksen harjoittelunäkymästä, jossa on nähtävissä viikon harjoituksen lajeineen, kestoineen ja rankkuusasteineen kevyestä äärimmäiseen harjoitteluun. Rankan harjoituksen jälkeen on mukava seuraavana päivänä tarkistaa, ovatko harjoittelut pysyneet kevyinä suunnitelman mukaan ja palautumisen turvaamiseksi. Olen myös huomannut, että oma tuntemus harjoituksesta on saattanut olla kevyempi kuin sovellus antaa ilmi. Näin ollen aktiiviliikkuja saa tärkeää tietoa omasta palautumisestaan sovelluksen avulla ylikunto-oireiden välttämiseksi. Vastaavasti vähemmän liikkuva saa tietoa, liikkuuko hän rankkuusasteen näkökulmasta riittävän monipuolisesti. Liikuntaviikossa nimittäin suurin osa liikunnasta tulisi olla perusharjoittelua, mutta kunnon kohottamiseksi vaaditaan myös rankempia harjoituksia.

Sovelluksen arviointi

Sovellusta arvioitaessa kulkee koko M400-sykemittarin toiminta rinnalla, sillä ilman sykemittaria sovelluksessakaan ei olisi sisältöä.

Holm (2013, 26-27) esittelee tutkielmassaan Venkateshin ym. (2003) UTAUT-mallin (Unified Theory of Acceptance and Use of Technology), jossa suorituskykyodotukset, vaivattomuusodotukset, sosiaalinen vaikutus ja mahdollistavat olosuhteet vaikuttavat suoraan käyttöaikomukseen ja käyttöön. Edellisiin vaikuttavat sukupuoli, ikä, kokemus ja käytön vapaaehtoisuus.

Suorituskykyodotusten, eli arvion järjestelmän käyttöönoton tuomasta parannuksesta työsuoritukseen, kannalta ajateltuna koen sovelluksen erittäin toimivaksi. Sovelluksen aktiivisuusseuranta ja harjoitusten seurata motivoi liikkumaan ja muutaman kuukauden testaamisen jälkeen tunnen oloni energisemmäksi. Lisäksi olen oppinut rytmittämään harjoituksia viikkoon entistä paremmin. Vaivattomuusodotusten eli helppouden tunteen näkökulmasta sovelluksen päivittäminen on mukavan nopeaa, kun tieto siirtyy sykemittarista sovellukseen langattomasti. Sovelluksen selkeät kuvat antavat nopealla silmäyksellä kokonaiskuvan nykytilanteesta. Viikkotasolla harjoitusten määrä ja kokonaiskesto, harjoituksissa kulutetut kalorit, matka sekä liikuntojen sykealueet ovat helposti tarkasteltavissa, samoin yksittäisten harjoitusten tiedot. Lisäksi päivittäisen aktiivisuuden sijoittuminen ajallisesti vuorokauteen näkyy kellotaulun muotoisen kuvan ansiosta konkreettisesti ja selkeästi, samoin mahdolliset liikkumattomuudesta saadut passiivisuusleimat. Sosiaalisen vaikutuksen näkökulma, eli uskomus siitä, kuinka käyttäjälle tärkeiden henkilöiden mielestä laite hyödyttää käyttäjäänsä, on kohdallani pienemmässä roolissa. Pyysin luottomyyjää valitsemaan minulle hyvän sykemittarin ja tämän perusteella tein ostoksen. Silti ymmärrän tärkeiden henkilöiden antamien suositusten merkityksen ostotilanteessa. Mahdollisten olosuhteiden näkökulmasta, eli siitä, kuinka käyttäjä uskoo organisaation ja teknisen infrastruktuurin tukevan järjestelmän käyttöä, koen tärkeäksi Polarin antaman tuotetuen Internetissä. Olen kerran aikaisemmin joutunut tukea käyttämään ja saamastani tuesta oli tällöin apua. Silti koen suurimman vaikutuksen ostopäätökseen olleen suorituskykyodotukset eli tuotteen tuoma hyöty suhteessa käyttötarkoitukseen.

Kuva 4. Aktiivisuuden seuranta viikkotasolla.

Tähän mennessä olen huomannut vasta yhden epäilyttävän seikan sovelluksen antamia tietoja tutkiessani. Sykemittari ei tunnista oikeaa unta. Esimerkiksi sängyssä lukiessa sykemittari tulkitsee paikallaan pysymisen nukkumiseksi, vaikka todellisuudessa kyse on hereilläolo-ajasta. Toisaalta koen levollisen unen ja levottoman unen määrän olevan enemmänkin lisäpalvelu, kun pääpaino on itse harjoittelussa ja aktiivisuuden seurannassa. Verrattuna moniin muihin sovelluksiin, joita ryhmämme on testannut tämän kurssin aikana, koen sykemittarin sovelluksineen hinta-laatusuhteeltaan kaikista toimivimmaksi harjoittelun seurannan ja motivoinnin välineeksi itselleni.

Kirjoittanut Henna Salomäki

LÄHTEET

Holm, T. (2013). Tietojärjestelmän käyttöönoton hyväksymiseen vaikuttavat tekijät. Viitattu 30.7.2017. Haettu osoitteesta: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/41388/Taru%20Holm.pdf?sequ

Polar. (2017). Polar M400. Viitattu 18.7.2017. Haettu osoitteesta: http://support.polar.com/e_manuals/M400/Polar_M400_user_manual_Suomi/manual.pdf.

Tehtävä 2: Liikuntateknologian/hoitoteknologian applikaation/palvelun/laitteen arviointi.

Kokemukset sovelluksen 7 minute testaamisesta.

Lähdin avoimin mielin etsimään applikaatiota googleplaysta. Tavoitteena oli löytää sovellus, jota voisin tarjota asiakkaillemme kesäajan harjoittelua varten. Usein ryhmäliikuntakautemme loppuvat jo huhtikuun lopussa ja asiakkaat jäävät tyhjän päälle odottamaan seuraavaa syyskuuta, jolloin toiminta jatkuu. Halusin löytää helppokäyttöisen ja turvallisen applikaation. Päädyin testaamaa paljon positiivista käyttäjäpalautetta saanutta 7 minute applikaatiota. https://play.google.com/store/apps/details?id=com.popularapp.sevenmins

Tämä pääosin maksuton palvelu on suunnattu ihmiselle, jotka haluavat parantaa kuntoaan ja tulla hyvään fyysiseen kuntoon. Ideana on, että lyhytkestoinen treeni on tehokasta liikuntaa ja se vie vähän aikaa. Applikaatio mainostaa itseään hyvänä keinona laihduttaa ja saada vatsalihakset samalla kun aerobinen kunto kohoaa. Applikaatio on englannin kielinen (kieli valittavissa), joka saattaa olla haaste joillekin käyttäjille. Toki, jokaisesta harjoitteesta on myös video-opastus, jos sinne asti pääsee.

Tämä 7 minuutin harjoitus perustuu HICT periaatteeseen (High intesitity circuit training) eli korkean intensiteetin kuntopiiriin. Minusta tämä HICT on sama asia kuin HIIT-harjoittelu (high intensity interval training). HIIT harjoittelua on jo tutkittu ja sen on todettu olevan tehokasta. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan kovatehoinen intervalliharjoittelu (High Intensity Interval Training eli HIIT) parantaa nopeasti lihasten glukoosiaineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä tyypin 2 diabeetikoilla. Jo kahden viikon harjoittelujakson jälkeen reisilihasten glukoosin käyttö normalisoitui terveitten tasolle. (https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/tutkimus_hiit-harjoittelu_parantaa_nopeasti_lihasten_glukoosiaineenvaihduntaa_ja_insuliiniherkkyytta_tyypin_2_diabeetikoilla.18542.news).

Kyproslaisen Nikosian yliopiston tutkimuksen mukaan HIIT-harjoittelu tepsii vatsarasvaan muita tehokkaammin. Tutkimukseen osallistui 39 ihmistä, jotka sitoutuivat kuntoilemaan neljä kertaa viikossa kahdeksan viikon ajan. Osa treenasi perinteiseen tapaan kuntosalilla, kun taas osa sekoitti harjoitteluunsa myös korkean intensiteetin HIIT-intervallitreenejä. HIIT-treenareiden ryhmässä paino putosi ja vyötärö kapeni enemmän. Myös heidän hapenottokykynsä koheni enemmän kuin verrokkiryhmällä, minkä pitäisi esimerkiksi pienentää sydänsairauksien riskiä. Vyötärönympärys puolestaan kertoo viskeraalisen eli sisäelinten ympärille kertyneen rasvan määrästä. Vyötärörasvaa pidetään vaarallisena, koska se lisää riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. (http://www.minervamedica.it/en/journals/sports-med-physical-fitness/article.php?cod=R40Y2016N04A0483 )

Applikaation lataaminen googleplaystä oli helppoa. Kun applikaation sai ladattua puhelimeen, sovellus halusi pohjatiedoksi vain käyttäjän painon. Aloitusnäyttö sisältää kaksi valikkoa workout ja calendar. Workout kohda

sta voit valita harjoitteen minkä haluaa tehdä ja kalenteri paljastaa sen mitä olet tehnyt. Eri harjoitusvaihtoehtoja on viisi: classic, 30 päivän haaste (josta löytyy kuusi eri tasovaihtoehtoa), vatsalihasharjoitus, pakaraharjoitus ja harjoitus jaloille. Harjoitteita varten ei tarvita kalliita välineitä. Suosittelen kuitenkin jalkineita, koska hyppyjä tulee sykkeenkohotusliikkeissä, jumppa-alustaa lattialiikkeisiin. Lisäksi tarvitaan seinä ja tukeva tuoli. Jokaisessa harjoituksessa on 12-14 eri liikettä. Jokaista liikettä suoritetaan 30 sekunnin ajan ja liikkeiden välissä on 10 sekunnin tauko. Tämä vie aikaa noin seitsemän minu

uttia. Applikaatiossa annetaan ohjeeksi myös se, että tavoitteena tuon 30 sekunnin aikana on saada tehdyksi noin 12-15 toistoa. Toki kokemus osoittaa sen, että toisia liikeitä ehtii tehdä paljon enemmän, jos on kuntoa ja tekniikkaa. Aloittelijalle tuo 12-15 toistoa on todella loistava saavutus. Sovellus lisäksi suosittelee tehtäväksi 2-3 kierrosta, jolloin harjoituksen kokonaisaika kasvaa noin 20 minuuttiin. Lisäksi aloitusnäytöltä voi seurata oman painon kehittymistä, mutta se vaatii aina manuaalisen syötön.

Liikunnan ammattilaisena jäin kaipaamaan ohjeistusta alku- ja loppuverryttelyn tärkeydestä. Kaikkialla korostettiin vai itse 7 minuutin harjoitusta. Testasin treeniä, vastoin periaatteitani, myös ilman lämmittelyä ja olihan rankka ja kova treeni. Toki, jos tekee useamman kierroksen, toimii ensimmäinen kierros ikään kuin alkuverryttelynä.

Kalenteri toimii hyvänä harjoituspäiväkirjana ja motivoi varmasti jatkamaan ja säännölliseen harjoitteluun. Muita sovelluksen ominaisuuksia ovat:

• Google fit tuki
• äänituki usealla eri kielellä. Onnistuin lataamaan myös suomen kielen, mutta siitä ei saa kyllä mitään selvää! Englanti parempi!
• Harjoitusasetukset:
  • kuinka pitkiä intensiivijaksoja haluat tehdä
  • lepoajan säätö
• Puhelimennäyttö pysyy aktiivisena harjoituksen ajan
• Hyvä ja huoliteltu aloitusnäyttö kuvineen
• Harjoituspäiväkirja antaa tietoja harjoitusajoista
• Harjoituksen voi keskeyttää tai hypätä seuraavaan kesken kaiken
• jakomahdollisuus useisiin eri some-palveluihin
• keskusteluforum

Esimerkkinä classic-harjoitus:

1. haaraperushyppy
2. staattinen kyykky seinää vasten
3. etunojapunnerrus
4. vatsarutistus
5. tuolille nousu
6. kyykky
7. ojentajat tuolin reunalla
8. lankku
9. paikallaan juoksu
10. askelkyykky
11. etunojapunnerrus
12. kylkilankku
13. kylkilankku

HICT-harjoitus vaihtelee sykettä nostavien ja lihaskuntoliikkeiden välillä. Halusin säilyttää annetun järjestyksen ja ajan, kun tein harjoitteita. Sovellus antaa mahdollisuuden tehdä harjoitteet myös ”randomisti” ja muuttaa aikoja. Mutta aloittelijanhan heittää ne kamalat ”sydän kurkkuun” liikkeet pois, jos saa valita. Vai mitä? Minusta järjestystä ei saa vaihtaa eikä aikaa muuttaa. Näin kehityksen havaitsee myös tekijä itse. Kun harjoittelija on valinnut harjoituksen ja hän painaa go näppäintä laite kertoo ensimmäisen liikkeen ja samalla pyörii näytössä mallisuoritus. Aikaa alkuun on 30 sekuntia. Laite laskee lähtölaskennan 3,2,1 ja sitten kuuluu vihellys, on aika hyppiä. Sovellus kertoo myös, milloin ollaan liikkeen puolivälissä. Hieno asia ettei tarvitse koko ajan tuijottaa näyttöä. Kun liike loppuu, kuuluu jälleen lähtölaskenta 3,2,1 ja lepo. Levon aikana sovellus ohjeistaa näytön videolla seuraavan liikkeen. Hyvin yksinkertaista.

Ehdottomasti suosittelisin tätä applikaatiota asiakkailleni, mutta opastaisin heitä myös, miten sitä tulisi käyttää. Liikkeiden ohjeistukset ovat keskinkertaiset, mutta toisaalta kaikki liikkeet ovat varmasti ryhmäliikuntatunneilla käyneille tuttuja. Tuo 30 päivän haaste eri tasoillaan on varmasti todella motivoiva ja tuloksia tuottava. Valitettavasti sitä en ehtinyt testata. Maksuttomaksi applikaatioksi ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Perustreenejä virtuaalisesti ja nopeasti, sopii nykyliikkujille. Liikkeiden oikeat suoritustekniikat jäävät jokaisen oman arvion varaa, joten vääriä liikeratoja ja sitä myöten kipujakin voi tulla. Myös ohjelmia tulisi hoksata tehdä vaihtelevasti välillä classic välillä vaikka jalat jne…

Aion ottaa tuo 30 päivän haasteen vastaan, mutta en vielä tiedä miltä tasolta sen tekisin 😊. Ehdota sinä lukijani:

1. Easy plan 1
2. Easy plan 2
3. Medium plan 1
4. Medium plan 2
5. Hard plan 1
6. Hard plan 2

LÄHTEET:

https://www.verywell.com/high-intensity-circuit-training-parameters-1230978

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.popularapp.sevenmins

https://www.diabetes.fi/yhteiso/ajankohtaista/tutkimus_hiit-harjoittelu_parantaa_nopeasti_lihasten_glukoosiaineenvaihduntaa_ja_insuliiniherkkyytta_tyypin_2_diabeetikoilla.18542.news

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/02/hit-treeni-hapenottokyky-uusiksi-parissa-viikossa

http://www.minervamedica.it/en/journals/sports-med-physical-fitness/article.php?cod=R40Y2016N04A0483

Erilaisia urheilua tukevia sovelluksia on saatavilla älylaitteisiin laaja valikoima. Voit valita erilaiseen urheiluun erilaisia sovelluksia, tai valita sovelluksen sisällä erilaisia urheilulajeja. Kun sovellukseen vielä liittää sykemittarin ja aktiivisuusrannekkeen, sekä suoritus, että arkitoimet ovat analysoitavissa ja tutkittavissa jälkikäteen. Saavatko erilaiset sovellukset ja rannekkeet ihmisen aktiivisemmaksi, vai tuoko se vain lisämaustetta liikkumiseen niille, jotka ovat jo kiinnostuneita urheilusta?

Bauerin ja Kriglstein ovat artikkelissaan vertailleet erilaisia juoksusovelluksia. Motivaatio urheiluun voi Bauerin ja Kriglsteinin mukaan olla joko sisäsyntyistä tai ulkoista. Erilaisten juoksusovellusten käyttämät motivaatiostrategiat Bauer ja Kriglstein ovat jakaneet kolmeen osa-alueeseen: musiikki ja puhuttu palaute, suorituksen visualisointi sekä kilpailu ja vertailu toisiin. Artikkelin perusteella voisi olettaa, että urheilusovellukset voisivat aktivoida Mattimeikäläisiäkin liikkumaan, kunhan jokainen löytää itselleen sellaisen sovelluksen, joka käyttää omaa motivaatiota tukevaa strategiaa.

Vastikään Iltalehti uutisoi suomalaisesta biohakkerista, joka oli pudottanut kymmenen kiloa pelkästään omaa elimistöään mittaamalla. Hänellä on jatkuvasti käytössään muun muassa älysormus, joka toimii aktiivisuusrannekkeen tavoin, ryhtianturi sekä biometrinen paita. Biohakkeri Teemu Arina kertoo jatkuvan mittaamisen kannustavan liikkumaan ja hoitamaan itseään paremmin. Toki voisi ajatella, että artikkelissa esitellyt mittauslaitteet voisivat myös jossain määrin muuttua ylimääräiseksi kuormitukseksi. Ruuhkavuosia elävälle perheenäidille pelkkä aktiivisuusrannekkeen käyttökin muuttuu helposti ahdistavaksi pakkopullaksi, kun aikaa ja voimia ei olisi ja mittari käskee juosta. Niin kuin taannoin ystäväni oli meillä käymässä ja hänen hieno rannekkeensa piippasi koko ajan, kysyin mikä sinulla hälyttää, sanoi hän olleensa liian kauan paikallaan… Kuittasi napin painalluksella rannekkeen hiljaiseksi. Ei sopisi minulle.  

Ryhmä 2

Raskaana olevan ja synnyttäneen hoito on kehittynyt ja muuttunut digiaikaan. iPana Äitiys -palvelussa raskaana oleva äiti voi täyttää raskauden esitiedot vaivattomasti kotonaan tai äitiysneuvolassa yhdessä neuvolan työntekijän kanssa. Tiedot välittyvät sähköisesti tietoturvallisen yhteyden yli synnytyssairaalan iPana-järjestelmään. iPana esitietopalvelun kautta syntyy jo kolmannes suomen lapsista. Kaikki iPana-järjestelmää synnytyksissä käyttävien alueiden kunnat ovat ottaneet iPana-esitiedot käyttöön alueellisesti ja jopa 98% äideistä alueilla käyttää iPana esitietopalvelua, joka toimii täysin reaaliaikaisesti. iPana Äitiys –palvelun digineuvola tarjoaa monipuolisen paketin työkaluja odotuksen ja vastasyntyneen hoidon haasteisiin. Siellä voi hyödyntää ammattilaisten tuottamaa sisältöä ilmaiseksi tai ostaa lisäpalveluita. Keskustelupalstalla vastaavat terveydenhuollon ammattilaiset ja Puhelinneuvolasta saa apua vuorokauden ympäri. Puhelinneuvola auttaa ja tukee 24/7, Bailamamassa voi virtuaalitreenata lantionpohjalihaksia tai tunteita ja omaa elämäntilannetta voi purkaa mobiilipäiväkirjassa. iPana Äitiys-palvelussa näkee myös äitiysneuvolan ja -poliklinikan ja synnytyssairaalan käyntien tiedot ja tulokset, voi viestitellä oman neuvolan terveydenhoitajan kanssa, katsoa ajankohtaiset asiat ja tapahtumat, voi kirjata ammattilaisten nähtäväksi kotimittausten tulokset sekä täyttää sähköisesti neuvolan kyselylomakkeet. Perinteinen pahvinen äitiyskortti korvataan sähköiseen muotoon luotavalla kortilla, jonka kaikki tahot näkevät reaaliajassa. Äitiyskorttipalvelun tavoitteena on tukea raskaana olevan äidin odotusaikaa ja laajentaa äidin, neuvolan ja synnytyssairaalan välisiä sähköisen asioinnin mahdollisuuksia. Äidillä on palvelussa aktiivinen rooli tiedon omistajana, käyttäjänä ja tuottajana. Sähköinen äitiyskortti toimii Taltioni-palveluna. Taltioni on Sitran vuoden 2013 alussa käynnistämä, terveystietoja sisältävä tietokanta ja palvelualusta, jonne terveydenhuollon toimijat, hyvinvointipalvelujen tuottajat ja kansalainen itse voivat tallentaa terveystietoja. Kansalainen omistaa itse omat Taltionissa olevat terveystietonsa. (https://www.ipana.fi/ipana-aitiys/)

Lapin keskussairaalan naistenklinikalla on otettu käyttöön iPana-toiminnanohjausjärjestelmä vuonna 2016, jonka myötä synnyttäneiden äitien ja syntyneiden lasten potilaskertomusmerkinnät siirtyvät sähköiseen muotoon. iPana-järjestelmän käyttöönotto mahdollistaa myös synnyttäjien esitietojen keräämisen ja siirtämisen sairaanhoitopiirin tietojärjestelmään sähköisessä muodossa, mikä osaltaan parantaa tiedonkulkua ja potilasturvallisuutta. Sähköinen esitietopalvelu on otettu käyttöön 5.4.2016 ja se korvaa siis aikaisemmin käytössä olleen paperisen esitietolomakkeen. Samassa yhteydessä on päivitetty myös Milou-KTG-arkisto joka integroituu nyt kiinteäksi osaksi iPana-järjestelmää ja Partogrammia. (http://www.mediware.fi/fi/news/read.tmpl?id=73)

Olen ollut raskaana kolme kertaa ja jokaisella kerralla olen saanut neuvolasta pahvisen äitiyskortin. Tutkimustulokset on kerrottu puhelimitse ja lääkärin käynneistä on vain se suullinen tieto minkä omin korvin vastaanotolla kuulee. Nyt tänä päivänä uusien järjestelmien ja iPanoiden myötä saan enemmän ja helpommin tietoa. Tiedän itsestäni enemmän, enkä ole itseltäni salassa. Vauva syntyi 14.6.2017 ja synnyttämään mennessä hoitajat tiesivät jo heti toiveeni synnytyksen suhteen ja sen mitä rokotuksia toivon syntyvälle lapselleni annettavan. Hämmästyin mistä ne jo kaikki tietävät, no sieltä iPanasta tietenkin! Raskausaikana iPana oli jo kovassa käytössä ja olin innoissani, että saan virtuaaliyhteyden omaan terveydenhoitajaani milloin vain. No, sehän tietenkin oli vain haave, sillä juuri se terveydenhoitaja ei käytä iPanan viestipalvelua. Kotona mittailin loppuraskaudesta virtsan proteiineja ja merkkasin ne iPanaan. Tulosten merkkaaminen oli helppoa vaan kun toisessa päässä ei ollut kukaan niitä lukemassa vaan silti piti soittaa puhelinajalla tuloksia neuvolaan. Tuli myös epäilys, ettei ilmeisesti kuitenkaan neuvola ja Lapin keskussairaala vielä luota iPanaan, koska paperiset äitiyskortit ja epikriisit ovat silti käytössä… onhan ne toki mukava lukea myös suoraan tietokoneelta J iPana on kaikkinensa hyvinkin käyttökelpoinen ja oikein toimiva palvelu. Sieltä sai heti yhteyden asiantuntijaan, kokeiltu on puhelinneuvontaa lauantai-iltana klo.23. saaden oma mieli rauhalliseksi ja neuvoja seurata tilannetta maanantai-aamuun. Esitiedot synnytystä varten pelasi erinomaisesti ja kätilöt tiesivät nopeasti edenneessä synnytyksessä äidin toiveet. Mutta mitäs sitten jos ohjelma kaatuu, eikä sitä paperista korttia olekkaan?

Kirjoitti kolmen lapsen äiti Maarit Nevala

(tehtävä 2, oma blogikirjoitus)

Sleep Cycle -sovellus

Sleep Cycle on sovellus, joka analysoi yön aikana unta nukkujan liikehdinnän perusteella. Sovellus pyrkii herättämään nukkujan, kun uni on kevyimmillään, mikä helpottaa heräämistä. Sleep Cycle toimii Android sekä iPhone puhelimissa.  Sovelluksen perusidea on se, että käyttäjä asettaa illalla kellonajan, jolloin haluaa viimeistään olla hereillä. Tämän jälkeen ohjelma jätetään päälle ja puhelin asetetaan käyttäjän tyynyn alle, ei kuitenkaan suoraan pään kohdalle. Sleep Cycle rekisteröi käyttäjän yölliset liikkeet, analysoi niiden mukaan unen vaiheet ja herättää käyttäjän ennen toivottua kellonaikaa, silloin kun uni on valveunen tilassa. Sovelluksen mukaan käyttäjän kokee olonsa virkeämmäksi, vaikka uni jäisikin lyhytkestoisemmaksi kuin suunniteltu.

Sovellus on englanninkielinen ja siinä on neljä valikkoa: hälytysvalikko, statistiikka, trendit ja asetukset. Hälytysvalikosta määritellään haluttu takaraja herätykselle ja statistiikasta voi nähdä aiempien öiden analyysikäyrät. Trendivalikosta voi seurata käyriä pidemmältä ajanjaksolta.  Käyriä on myös mahdollista jakaa sähköpostitse tai suoraan Facebookiin. Asetuksista löytää kuvalliset ohjeet ohjelman käytöstä, puhelimen sijoituksesta sänkyyn sekä unirytmeistä. Asetuksista pääsee myös valitsemaan haluamansa soittoäänen sekä resetoida ohjelman aiemmat kalibroinnit.

Testasin Sleep Cycle -sovellusta noin viikon ajan. Sain mielenkiintoista tietoa nukkumatavoistani, vaikka olin epäileväinen sovelluksen toimivuuteen. Testasin sovellusta kesälomani aikana, joten en ollut halukas laittamaan kelloa hälyttämään kovin aikaisin. Kaikkina aamuina en laittanut hälytystä ollenkaan. Sovellus ei vakuuttanut minua toimivuudellaan ja jäin miettimään, miten totuudenmukaista tietoa voi saada vain liikkeiden perusteella. Aamuina, jolloin olin hälytyksen asettanut, alkoi hälytys soida heti kun liikahdin ajan umpeuduttua. En tuntenut itseäni mitenkään virkeäksi herätessäni. Ehkä tämä johtui minulle pitkään ajan kuluessa kertyneestä univelasta, jota yritin nukkua epätoivoisesti pois kesälomalla. Lopulta päätin lopettaa hälytyksen asettamisen ja antaa jälkikasvuni hoitaa herätyskellon virkaa kesälomani ajan. Sleep Cycle on mielenkiintoinen sovellus, mutta en luottaisi sen antamaan tietoon täydellisesti. Oli kuitenkin hauska laittaa merkille aamulla, miten yö tuli nukuttua.