Kuka olet ja missä työskentelet?
Nimeni on Suvi Alatalo ja työskentelen kolmatta vuotta Coronaria Hoitoketju Oy:n ICT-päällikkönä. Toimin konsernin ICT-tiimin esimiehenä ja johtoryhmän jäsenenä.
Mitä kertoisit yrityksestäsi niille ihmisille, kenelle se on uusi tuttavuus?
Coronarian tarina sai alkunsa vuonna 1988, kun neljä nuorta oululaista lääkäriopiskelijaa keksivät ruveta tuottamaan erilaisia oppaita lääkäreiden työtä helpottamaan ja myymään niihin mainostilaa saadakseen rahaa kurssimatkaansa varten.
Koska oppaat osoittautuivat erittäin hyödyllisiksi lääkäreille, niiden suosio kasvoi ja samalla kasvoivat tuototkin. Nuoret yrittäjät eivät kuitenkaan nostaneet tuottoja itselleen vaan pitivät ne firmassaan. Varsin nopeasti liiketoiminta kasvoi myös muille toimialoille.
Coronariassa on alusta lähtien uskallettu haastaa vallitsevia toimintamalleja ja pohtia, miten eri asioita voisi tehdä paremmin tai järkevämmin. Se on osoittautunut erinomaiseksi tavaksi toimia, ja tuonut selkeää kilpailuetua jäykkiin ja suuriin toimijoihin nähden.
Sama kriittisyys ja ennakkoluulottomuus on myös rohkaissut yrityksen omistajia kasvattamaan liiketoimintaansa silloinkin, kun muut ovat epäröineet. Riskejä on uskallettu ottaa, virheistä on pyritty oppimaan ja onnistumista iloitsemaan.
Tänä päivänä Coronaria on yksi Suomen merkittävimmistä terveydenhuollon yrityksistä, ja suurimmista toimijoista ainoa, joka on täysin suomalaisessa omistuksessa. Tuotamme korkeatasoisia hoiva-, kuntoutus- ja terveyspalveluja mahdollisimman lähellä niiden käyttäjiä. Terveyssektorin henkilöstöpalveluissa Coronaria on Pohjois-Suomen markkinajohtaja ja listoillamme on yli 2000 sitoutunutta ammattilaista. Tehtävämme Coronariassa on rakentaa Suomeen uudenlaista terveydenhuoltoa, josta hyötyvät kaikki: asiakkaat saavat parempaa hoitoa, henkilöstö voi paremmin ja yhteiskunta säästää rahaa. Ja tulokset kertovat, että olemme siinä myös onnistuneet: niin asiakkaidemme kuin henkilöstömme tyytyväisyys on huippuluokkaa, ja toimintamallimme on tuonut huomattavia säästöjä asiakkaillemme.
Mikä on työnkuvasi?
Vastaan ICT:sta, laadusta ja kehittämisestä yhdessä tiimini kanssa. Pelitermejä käyttäen työssäni on tärkeää ymmärtää, millaisella pelikentällä me toimimme, millä strategialla peliä pelataan, millaisilla työkaluilla joukkueemme menestyy, tunnistaa mitä voisimme tehdä vielä paremmin ja kuinka kaikki tämä saadaan paketoitua asiakkaita hyödyttäväksi palveluksi. Tätä ei voi tehdä yksin, vaan yhdessä tiimin, liiketoiminnan, toimittajien ja asiantuntijaverkoston kanssa.
Minkälaista roolia hyvinvointiteknologia esittää päivittäisessä työssäsi?
Päivittäisessä työssäni hyvinvointiteknologia näyttäytyy useimmiten erilaisten kehitysprojektien muodossa, missä tavoitteenamme on parantaa asiakkaan palvelukokemusta. Kehitysprojekteissa parannetaan aina jotakin prosessia ja mietitään miten sen voisi tehdä uudella tavalla. Käytännössä tämä tarkoittaa prosessien kehittämistä eri teknologian keinoin, kuten uusien toiminnallisuuksien kehittämistä tai muodostamalla erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla uusia prosesseja.
Mikä on viimeisin projekti mikä liittyi hyvinvointiteknologiaan?
Olemme pohtineet, kuinka saisimme tuotettua palveluita laadukkaasti asiakkaille, jotka eivät halua liikkua palveluiden perässä pitkiä matkoja. Palveluiden tuottamisessa on pilotoitu etäteknologian erilaisia sovelluksia, joiden avulla terveydenhuollon ammattilainen on saatu lähemmäksi asiakasta. Etäpalveluiden hyödyntämisestä terveydenhuollossa on tutkittu ja puhuttu vuosikymmenien ajan. Tutkimustulokset ovat olleet poikkeuksetta positiivisia, mutta käytännön toteutukset ovat mielestäni jääneet varsin laihoiksi. Uskon, että tähän saadaan muutos kehittämällä prosesseja yhdessä asiakkaiden kanssa ja hyödyntämällä teknologian suomia mahdollisuuksia hieman innovatiivisemmin. Sensoriteknologiaa olemme hyödyntäneet asiakkaiden kotona asumisen tukemisessa. Perinteinen turvapuhelin on korvattu älykkäillä ovihälyttimillä ja sensoripohjaisella teknologialla pystytään tunnistamaan automaattisesti, mikäli kotona asuva henkilö saattaisi tarvita apua. Asiakkaiden toimintakykyä ja aktiivisuutta kuvaavia tietoja nähdään hyvinvointiraporteilla, joiden avulla kotona asumista tukevia seikkoja voidaan asiakaskohtaisesti säätää ja kehittää.
Minkälaisia muutoksia oletat lähivuosina tapahtuvan hyvinvointiteknologiassa?
Uskon että erilaiset oppivat tekoälysovellutukset tulevat mahdollistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietovarantojen uudenlaisen hyödyntämisen. Niiden avulla voidaan kehittää ennakoivaa terveydenhuoltoa, suunnitella erilaisia hoito- ja palvelusuunnitelmia, tehdä päätöksiä tai hakea niille vahvistusta ja korvata kokonaan osa nykyisistä työtehtävistä.
