Hylkeellä hyvinvointia muistisairaalle?

Japanissa kehitetyn Paro-hyljerobotin kerrotaan stimuloivan muistisairaiden ikääntyneiden vuorovaikutusta, puhetta, tunteita ja muistoja.

Paro sisältää paljon sensoreita ja muistia, joten se reagoi kosketukseen ja ääneen. Muistiliiton katsauksesta  ilmenee, että muistisairaiden ihmisten kognitiivisten taitojen ylläpitäminen edistää muistisairaan ihmisen elämänlaatua ja yksinäisyyden kokemukset taas puolestaan heikensivät sitä. Itsekin Paro-hyljerobottia rapsuttaneena ja hellineenä voin todeta, että hyljerobotin kanssa touhutessa tulee tunne, kuin olisi aidossa vuorovaikutuksessa elävän olennon kanssa. Kansanterveystieteen tohtori Anna Forsmanin mukaan tutkimukset osoittavat, että sosiaalisten aktiviteetit hyödyntävät muistisairaita. Psyykkisen terveyden, elämänlaadun sekä tyytyväisyyden elämään nähtiin lisääntyvän sosiaalisia piirteitä sisältävien interventioiden myötä. Onko robotti kuitenkaan eettisesti oikea tapa lisätä muistisairaan hyvinvointia? Haittaako se, jos kyseessä ei olekaan oikea eläin, mutta vaikutukset ovat samat?

Hoivatyön apuna käytetään erilaisia robotteja mm. lääkejakelurobotteja, tavarankuljetusrobotteja, niillä on selkeä yksittäinen, hoitajan työtä helpottava tehtävä, joita ne toteuttavat ohjelmoidusti. Paro-hylje on taas suunniteltu enemmän asiakkaan hyvinvoinnin tukemiseen. Paron myötä on myös herännyt keskustelua siitä, onko hylkeellä tarkoitus korvata ihmiskontakti muistisairaan elämässä. Savon sanomien artikkelissa korostetaan sitä, että Paro on vain lisä hoitajan työssä. Tutkimus osoittaa, että Paro voisi jopa lisätä henkilökunnan halua kommunikoida muistisairaan kanssa.

Robotiikan hyödyntäminen muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatyön luonnetta ja korostaa terveysteknologian roolia sekä teknologian oikeaa kohdennusta ja turvallista käyttöä, toteaa Valvira hyvinvointialan robotiikan tilannetta ja mahdollisuuksia koskevassa lausunnossaan. Ammattimaiseen osaamiseen tulee lisää vaatimuksia ja henkilöstön osaamista on arvioitava monipuolisemmin. Teknologiaan kytkeytyy erilaiset tietojärjestelmät ja niiden hallittavuus tulevat nousemaan keskiöön myös viranomaistyössä. Laitteet, tarvikkeet, ohjelmistot ja tietojärjestelmät liittyvät yhteen ja kytkeytyvät ammattimaiseen käyttöön ja potilas- ja asiakasturvallisuuteen. Onko tällä hetkellä olevat järjestelmät valmiita tähän? Riittääkö työntekijöiden aika ja mielenkiinto uuden opetteluun? Entä muutosvastarinta?

-Ryhmä 2-