{"id":12,"date":"2018-05-09T11:55:14","date_gmt":"2018-05-09T08:55:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/?p=12"},"modified":"2018-05-20T21:53:33","modified_gmt":"2018-05-20T18:53:33","slug":"eettisyys-monikulttuurisuus-ja-vuorovaikutus-hoitotyossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/2018\/05\/09\/eettisyys-monikulttuurisuus-ja-vuorovaikutus-hoitotyossa\/","title":{"rendered":"Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus hoitoty\u00f6ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Jenni Rova, Inka R\u00e4is\u00e4nen ja Maaria Sainio Essee<\/strong>
\nKA72H18K<\/p>\n

9.5.2018<\/p>\n

Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus hoitoty\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/p>\n

Johdanto<\/p>\n

Ryhm\u00e4blogimme aiheena on k\u00e4sitell\u00e4 opintojaksomme p\u00e4\u00e4teemoja eli monikulttuurisuus hoitoty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 eettisyys tai vuorovaikutus hoitoty\u00f6ss\u00e4.\u00a0 Me p\u00e4\u00e4dyimme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n syvemmin vuorovaikutusta. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessamme tulemme pohtimaan kyseisi\u00e4 asioita mahdollisimman laajasti eri n\u00e4k\u00f6kulmista, ja pyrimme tuomaan esille my\u00f6s omia mietteit\u00e4 aiheista.\u00a0\u00a0Etiikka sek\u00e4 monikulttuurisuus ovat sellaisia alueita, joita terveydenhuollossa on vain v\u00e4h\u00e4n tutkittu (Keituri 2005).<\/p>\n

Sairaanhoitajan teht\u00e4v\u00e4<\/p>\n

Sairaanhoitajan ty\u00f6nkuvaan kuuluu tukea ja edist\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4, ehk\u00e4ist\u00e4 sairauksia ja lievitt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4. H\u00e4nen asiakkaisiinsa\/potilaisiinsa kuuluu kaikenik\u00e4isi\u00e4, eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa olevia ihmisi\u00e4. Sairaanhoitajan ty\u00f6ss\u00e4 asiakas\/potilas t\u00e4ytyy ottaa huomioon omana itsen\u00e4\u00e4n ilman ennakkoluuloja. H\u00e4nen i\u00e4st\u00e4\u00e4n, uskonnostaan, seksuaalisuudestaan, ihonv\u00e4rist\u00e4\u00e4n tai poliittisesta kannastaan huolimatta tulee h\u00e4nt\u00e4 kohdella kunnioittaen ja arvokkaasti. (Sairaanhoitajat.fi 2014). Ihmiset ovat syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n asti tasa-arvoisia, vapaita ja yhdenvertaisia kansalaisia. Suomessa periaatteet yhdenvertaisuudesta ja kielto syrjinn\u00e4st\u00e4 on kirjattu perustuslakiin ja n\u00e4iden turvaaminen on yhteiskunnan ja viranomaisten velvollisuus. (Suomen YK-liitto 2018).<\/p>\n

Omasta ty\u00f6st\u00e4\u00e4n sairaanhoitaja on vastuussa ensisijaisesti potilaalle. Tuleekin muistaa, ett\u00e4 potilasta ei hoideta h\u00e4nen ylitseen, vaan potilas tulee aina huomioida h\u00e4nt\u00e4 koskevassa hoidossa. Potilasta kannustetaan ottamaan kantaa omaa hoitoaan koskevissa asioissa, kun se suinkin on mahdollista h\u00e4nen terveydentilansa huomioon ottaen. Sairaanhoitaja luo toiminnallaan potilaaseen hoitosuhteen, joka perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja keskin\u00e4iseen luottamukseen. H\u00e4n toimii teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n oikeudenmukaisesti ja hoitaa kutakin potilasta heid\u00e4n yksil\u00f6llisten tarpeidensa mukaisesti, terveysongelmasta riippumatta.<\/p>\n

Ammatissa toimivan sairaanhoitajan velvollisuuksiin kuuluu jatkuvasti kehitt\u00e4\u00e4 ammattitaitoaan. L\u00e4\u00e4ketieteen nopea kehitys tuo mukanaan koulutuksen tarpeellisuuden. Kouluttautumalla ja ammattitaitoa kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sairaanhoitaja saa itsevarmuutta, joka v\u00e4littyy my\u00f6s h\u00e4nen ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Itse\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sairaanhoitaja parantaa keskin\u00e4ist\u00e4 luottamusta niin potilaiden kuin kollegoiden keskuudessa. Sairaanhoitajalla on my\u00f6s velvollisuus puuttua potilaaseen tai muuhun henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kohdistuvaan ep\u00e4eettiseen k\u00e4yt\u00f6kseen, jos sellaista havaitsee. (Sairaanhoitajat.fi 2014).<\/p>\n

Monikulttuurisuus hoitoty\u00f6ss\u00e4<\/p>\n

\"Kuvahaun<\/p>\n

Kuva: Flickr<\/em><\/p>\n

Monikulttuurisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan erilaisten ihmisten ja eri ihmisryhmien yhteiseloa (Reijonen 2014). Nyky\u00e4\u00e4n terveydenhuollon asiakkaina on yh\u00e4 enenemiss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin eri kulttuuritaustasta tulevia henkil\u00f6it\u00e4, maahanmuuton lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Kuitenkaan hoitajilla ei omasta mielest\u00e4\u00e4n ole riitt\u00e4v\u00e4sti valmiuksia kohdata heit\u00e4, johtuen koulutuksessa saadusta liian v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 opetuksesta aiheeseen. (Hoitonetti, Turun AMK 2018).\u00a0Maahanmuuton lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n, tulisi meill\u00e4 tulevilla hoitajilla olla koulutusta aiheesta tarpeeksi, jotta kokisimme olomme varmoiksi eri kulttuureista tulevien henkil\u00f6iden kanssa, ja voisimme t\u00e4ten kohdata kaikki ihmiset tasa-arvoa kunnioittaen sek\u00e4 eettisesti. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 enemm\u00e4n on ymm\u00e4rryst\u00e4 toisten ihmisten kulttuurisista asioista, sit\u00e4 helpommin n\u00e4m\u00e4 asiat voi ottaa huomioon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja heit\u00e4 kohdatessa.\u00a0Koska ihminen kuuluu moniin eri ryhmiin, kohtelu pelk\u00e4n etnisen tai uskonnollisen ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4 voi ennemmin vaikeuttaa kuin helpottaa yhteisen s\u00e4velen l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4, etenkin jos yksil\u00f6 liitet\u00e4\u00e4n tekoihin, joihin h\u00e4nell\u00e4 ei itsell\u00e4 ole yhteytt\u00e4 lainkaan. Vaikeidenkin ongelmien ratkaisu helpottuu, kun ihmiselle syntyy tunne yhdenvertaisuudesta ja kuulluksi tulemisesta. (Kerkk\u00e4nen 2018).\u00a0\u00a0<\/span><\/p>\n

Vaikka kulttuurien kohtaamisessa on kyse erilaisuudesta, on erilaisuuden sijaan korostettava itsetietoisuutta. Itsetietoisuuteen kuuluukin n\u00e4kemys omasta kulttuurista ja omista arvoista sek\u00e4 uskomuksista. N\u00e4m\u00e4 voivat olla hoitajalla ja potilaalla t\u00e4ysin erilaiset, ja se tuleekin muistaa. Mit\u00e4 enemm\u00e4n opitaan tuntemaan eri kulttuureja ja tapoja, sit\u00e4 enemm\u00e4n opitaan joustamaan omista periaatteista. Hoitoty\u00f6t\u00e4 tehdess\u00e4 on pystytt\u00e4v\u00e4 asettamaan syrj\u00e4\u00e4n sellaiset arvot, uskomukset, ajatukset sek\u00e4 kokemukset, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti tai tuomitsevasti potilaan hoitoon. Hoitaja oppii hallitsemaan reaktioitaan sit\u00e4 mukaan, kun oppii ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen henkil\u00f6n kulttuurin uskomuksia ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, sek\u00e4 tunnistamaan oman k\u00e4yt\u00f6ksen kulttuurisia taustoja. (Reijonen 2014).\u00a0 Kun sanotaan, ett\u00e4 matkustelu avartaa, se koskee varmasti my\u00f6s t\u00e4llaisia asioita, kun n\u00e4kee paljon maailmaa, oppii arvostamaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s muiden tapaa el\u00e4\u00e4.\u00a0Ty\u00f6ntekij\u00f6iden henkil\u00f6kohtainen kiinnostus muita kulttuureita kohtaan ja omien kulttuuristen piirteiden k\u00e4sittely ja m\u00e4\u00e4rittely v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t ennakkoluuloja
\nja parantavat my\u00f6s ty\u00f6n laatua (Keituri 2005).\u00a0<\/span><\/p>\n

Potilaalla on my\u00f6s oikeus saada palvelua omalla kielell\u00e4\u00e4n, joten tulkki-palveluun on my\u00f6s otettava yhteytt\u00e4 tarvittaessa, jos yhteist\u00e4 kielt\u00e4 ei ole kohtaamistilanteessa (Hoitonetti, Turun AMK 2018). Ilman t\u00e4llaista palvelua, ihmisoikeus ja arvot eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se toteutumaan, sill\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in potilaana oleva henkil\u00f6 ei tule kuulluksi omaa hoitoaan koskevissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n oikeanlaista hoitoa voi t\u00e4ll\u00f6in antaa. Mahdolliset omat negatiiviset tai tuomitsevat potilaaseen vaikuttavat uskomukset, arvot, kokemukset ja ajatukset on hoitajan osattava laittaa syrj\u00e4\u00e4n potilaita hoitaessa. Kun sairaanhoitaja saa kokemusta toisesta kulttuurista tulevan potilaan hoidosta, h\u00e4n oppii hallitsemaan reaktioitaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisen henkil\u00f6n kulttuurin uskomuksia ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ajan kanssa aina paremmin.\u00a0 Eri kulttuurista tulevan henkil\u00f6n kanssa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 tukemaan asiakasta ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 puheen lis\u00e4ksi esimerkiksi my\u00f6s elekielell\u00e4 ja kuvilla tulkkipalvelun k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4ksi (THL 2018).<\/p>\n

Maahanmuuttaja asiakkaan kohtaamisessa tulee pysty\u00e4 pohtimaan my\u00f6s omaa suomalaisuuttaan ja tapojaan. Kaikesta ei tarvitse luopua, mutta se auttaa pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle luomaan maahanmuuttajan kanssa aitoa vuoropuhelua, jos kykenee my\u00f6s kyseenalaistamaan omia tapojaan ja oletuksiaan. T\u00e4llaisissa tilanteissa t\u00e4ytyy siis my\u00f6s itse olla valmis joustamaan, eik\u00e4 odottaa sellaista vain toiselta puolelta. (V\u00e4est\u00f6liitto 2018). Valitettavan usein kuitenkin varmasti ihmiset hoitoalalla ja muuallakin helposti ajattelevat “maassa maan tavalla”, jolloin voi olla vaikeaa kunnioittaa my\u00f6s toisen kulttuuria.<\/span><\/p>\n

Esimerkiksi maahanmuuttajan nopea kotoutuminen helpottaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4syn lis\u00e4ksi my\u00f6s asiointia muun muassa terveydenhuollossa, kun kommunikointi on helpompaa ja on mahdollisesti kertynyt jo kokemusta suomesta ja palveluista muutenkin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kotouttamistoimenpiteet liittyv\u00e4tkin yksinomaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittaviin tietotaitoihin ja suomen kieleen, ja t\u00e4m\u00e4nkin tavoitteen toimeenpano on joskus vaikeaa. Jo ennen nykyist\u00e4 pakolaiskriisi\u00e4 yli nelj\u00e4nnes maahanmuuttajista joutui odottamaan yli puoli vuotta p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen\u00a0opiskelemaan suomea tai ruotsia, mik\u00e4 hidastaa heid\u00e4n kotoutumistaan entisest\u00e4\u00e4n. (Kerkk\u00e4nen 2018). T\u00e4llaisiin asioihin olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa lis\u00e4t\u00e4 mahdollisesti resursseja, jotta maahammuuttajat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t nopeammin kiinni suomalaiseen yhteiskuntaan ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 seurauksena my\u00f6s tieto suomalaisesta palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja sairaanhoidosta lis\u00e4\u00e4ntyisi ja mahdollisesti my\u00f6s joitakin terveysongelmia voitaisiin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoisuutta.<\/p>\n

Transnationaalinen osaaminen<\/p>\n

Amerikkalaiset \u00a0valtiotieteilij\u00e4t Koehn ja Rosenau ovat kehitt\u00e4neet viitekehyksen ty\u00f6kaluksi monikansallisiin transnationaalisiin kohtaamistilanteisiin. Viitekehys toimii yleisen\u00e4 ohjeistuksena kaikista kulttuureista tulevien asiakkaiden ja potilaiden kohtaamiseen. Viitekehyksess\u00e4 on eritelty transnationaalisen osaamisen viisi osa-aluetta, jotka ovat analyyttinen, emotionaalinen, luova, viestinn\u00e4llinen ja toiminnallinen osaaminen. (Abdelhamid, \u00a0Juntunen & Koskinen 2010).<\/p>\n

Analyyttinen osaaminen tarkoittaa tiedon ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 paitsi kulttuuriin liiittyvist\u00e4 asioista, my\u00f6s maahanmuuttajan tilanteesta l\u00e4ht\u00f6maassa esim. sota-, vaino- ja traumakokemuksista. Pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s ottaa selv\u00e4\u00e4 uudessa maassa vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 kuten ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4, rasismista, maassaolon ja statuksen ep\u00e4varmuudesta ja perheen hajoamisesta. Emotionaalinen osaaminen tarkoittaa havainnointitaitoja ja emotionaalista osaamista, kun taas luova osaaminen tarkoittaa er\u00e4\u00e4nlaista uskoa luovuuteen ja mielikuvituksen voimaan ja sit\u00e4 ett\u00e4 osataan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4 kohtaamistilanteissa. Viestinn\u00e4llinen osaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kyvyn saada aikaan luottamus ja ymm\u00e4rrys sek\u00e4 nonverbaalista ett\u00e4 verbaalista viestint\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. My\u00f6s tulkin k\u00e4yt\u00f6n osaaminen on osa viestinn\u00e4llist\u00e4 osaamista. Toiminnallisen osaamisen taito antaa maahanmuuttajalle uskoa omiin kykyihins\u00e4 selviyty\u00e4 sairaudestaan tai muista mahdollisista ongelmistaan. T\u00e4m\u00e4 osaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 taidon toimia transnationaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 omat ominaisuudet, tekniset tiedot ja taidot. (Abdelhamid ym. 2010).<\/p>\n

Tervetydenhuoltohenkil\u00f6st\u00f6n transnationaalisen osaamisen osa-alueet (Koehn & Rosenau 2002; Sainola-Rodriguez 2009).<\/p>\n

<\/p>\n

Kuva: Haverinen, S. pro Gradu-tutkielma<\/p>\n

Kulttuurisensitiivisyys<\/p>\n

Halu, kyky ja herkkyys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eri taustoista tulevaa ihmist\u00e4 on kulttuurisensitiivisyytt\u00e4 (THL 2018). Jokainen meist\u00e4 on yksil\u00f6 ja meill\u00e4 kaikilla on omat tarpeet kulttuuritaustasta huolimatta. Sairaanhoitajan tulee osata kohdata toisesta kulttuurista tuleva potilas. H\u00e4nen t\u00e4ytyy tiedostaa oma kulttuurinsa, arvonsa ja uskomuksensa. N\u00e4m\u00e4 hoitajalla voi olla hyvin erilaiset kuin potilaalla, mutta tietoisuus omasta kulttuurista ja omista arvoista kasvattaa kunnioitusta ja avoimuutta muita kulttuureja kohtaan. (Reijonen 2014). Potilaan tukeminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja on hyv\u00e4 varata aikaa toisesta kulttuurista tulevan potilaan tapaamiseen, varsinkin jos h\u00e4n ei osaa suomen kielt\u00e4 tai tunne suomalaista palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 entuudestaan. Kulttuurisensitiivisyyden ajattelun mukaan asiakas on aina n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 yksil\u00f6n\u00e4 stereotypioiden sijaan. (Sairaanhoitajat.fi 2014).<\/p>\n

Bennettin kulttuurisen herkkyyden kehittymisen malli<\/p>\n

Jotta voi kehitty\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 ja ihmisen\u00e4, tulee olla valmis tarkastelemaan \u00a0omia kulttuurisia asenteita sek\u00e4 vilpit\u00f6nt\u00e4 halua kehitt\u00e4\u00e4 omaa kulttuurista herkkyytt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kehittyminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se on koko monikulttuurisen hoitoty\u00f6n keskeinen asia. Bennet on kehitt\u00e4nyt kuusivaiheisen kulttuurisen kehittymisen mallin joka auttaa hoitajia kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kulttuurista herkkyytt\u00e4\u00e4n. Mallin kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 askelmaa kuuluvat yksiarvoisuuden askelmiin, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 niiden kohdalla viel\u00e4 ajatellaan ett\u00e4 vain oma maailmankuva on oikea ja kaiken perusta. \u00a0Askelmat ovat kielt\u00e4minen, puolustautuminen ja v\u00e4h\u00e4ttely. Kolme ylint\u00e4 askelmaa ovat moniarvoisuuden askelmia, hyv\u00e4ksynt\u00e4, mukautuminen sek\u00e4 ylimp\u00e4n\u00e4 Integroituminen. N\u00e4it\u00e4 ydist\u00e4\u00e4 ajatus, ett\u00e4 kulttuurit ovat vain erilaisia eiv\u00e4tk\u00e4 esimerkiksi toinen toistaan parempia ja ett\u00e4 eri kulttuureiden tapoja pystyt\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sitten kun ne on liitetty tiettyyn kulttuurikontekstiin. Integroitumisvaiheessa on todenn\u00e4k\u00f6isesti vasta hoitaja, joka on ty\u00f6skennellyt vieraassa kulttuurissa jo pidemm\u00e4n aikaa, ja saattaa jopa kokea kuuluvansa siihen. (Abdelhamid ym. 2010).<\/p>\n

Monikulttuurisen hoitoty\u00f6n mallien synty\u00e4<\/p>\n

Transkulttuurisen hoitoty\u00f6n kehitt\u00e4minen ja tutkiminen alkoi 1950-luvulla Amerikassa. Tutkimuksen aloitti professori Madeleine Leininger. Professori Irena Papadopoulos taas on eurooppalainen transkulttuurisen hoitoty\u00f6n pioneeri, joka on aloittanut tutkimuksen aiheesta kollegoineen 1980-luvulla. Suomessa tutkimusta on kehitt\u00e4nyt professori Pirkko Meril\u00e4inen.\u00a0 (Abdelhamid ym. 2010).\u00a0T\u00e4llaisia tutkijoita on my\u00f6s muita, jotka ovat kehitt\u00e4neet teorioita monikulttuurisuudesta, kuten Larry D. Purnell 90- luvulla.<\/p>\n

Transkulttuurisen hoitoty\u00f6n mallien kehitt\u00e4minen on syntynyt tarpeesta, jossa hoitoty\u00f6n j\u00e4sent\u00e4miseen tarvittittiin malleja tai viitekehyksi\u00e4 hoidettaessa eri kulttuurista tulevia potilaita. (Abdelhamid ym. 2010.)<\/p>\n

Purnellin malli monikulttuurisuudesta<\/p>\n

Purnellin malli monikulttuuriseen kompetenssiin on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useilla aloilla terveydenhuollossa ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 sek\u00e4 kouluttajilla, ja sen on luonut Larry D. Purnell. T\u00e4m\u00e4 malli tarjoaa kattavan, systemaattisen ja ytimekk\u00e4\u00e4n tavan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja oppia kulttuurisuudesta ja t\u00e4m\u00e4n avulla on helpompi oppia my\u00f6skin toiminaan toisista kulttuureista tulleiden kanssa. T\u00e4m\u00e4n mallin mukaan mik\u00e4\u00e4n kulttuuri ei ole parempi kuin toinen, ne ovat vain erilaisia. (Purnell 2012). T\u00e4m\u00e4 onkin t\u00e4ysin totta, ja jokaisen tulisi pysty\u00e4 ajattelemaan n\u00e4in, niin arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin etenkin hoitoalalla.<\/p>\n

Purnell on rakentanut mallin ympyr\u00e4n muotoiseksi, jonka uloin reuna on maailmanlaajuinen yhteis\u00f6, sen j\u00e4lkeen tulee yhteis\u00f6, sitten perhe, ja viimeisen\u00e4 on ihminen itse (Kuva 1). N\u00e4iden kaarien j\u00e4lkeen tulee mallissa sis\u00e4osa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 12 eri palasta, jotka ovat my\u00f6skin tavallisia joka kulttuurille. Ympyr\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 keskell\u00e4 on tyhj\u00e4 ympyr\u00e4, joka kuvastaa viel\u00e4 tuntematonta. 12 palasta ympyr\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ovat asioita, jotka vaikuttavat terveyteen, ja ne ovat sukujuuret, kommunikointi, perhe, biokulttuuriset tekij\u00e4t, riskik\u00e4ytt\u00e4ytyminen, ravinto sek\u00e4 ruokailutottumukset, kotoutuminen, raskaus, synnytys ja kuolema, hengellisyys, terveystottumukset sek\u00e4 suhtautuminen terveysalan ammattilaisiin. (Purnell 2012). N\u00e4it\u00e4 kaikkia pit\u00e4\u00e4 tarkastella kuitenkin yhteisen\u00e4 kimppuna, jotka vaikuttavat toinen toisiinsa. Mallin tarkoitus onkin saada arvioitua potilaan kulttuurispesifit hoidon tarpeet niin henkil\u00f6kohtaisesti yksil\u00f6n\u00e4 kuin my\u00f6s suhteutettuna h\u00e4nen asemaansa perheen, yhteis\u00f6n ja globaalin yhteiskunnan j\u00e4senen\u00e4.\u00a0Malli on rakennettu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi niin, ett\u00e4 hoitaja voi itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4 k\u00e4y osa-alueet l\u00e4pi. (Abdelhamid ym. 2010).<\/p>\n

\"Kuvahaun<\/p>\n

Kuva 1: Purnellin malli (Pinterest)<\/p>\n

Campinha-Bacoten malli<\/p>\n

Amerikkalainen hoitotieteen tutkija ja kouluttaja Josepha Campinha-Bacote on tutkimukseen ja kokemukseen perustuen kehitt\u00e4nyt kulttuurisen kompetenssin mallia jo l\u00e4hes 30 vuotta. Mallin tarkoitus on \u00a0antaa k\u00e4sitej\u00e4rjestelm\u00e4 hoitajien kulttuurisen p\u00e4tevyyden ja kehittymisen tarkasteluun. Vuosien aikana on ollut kolme kehitysvaihetta ja niiden my\u00f6t\u00e4 malli on saanut lis\u00e4\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia ja elementtej\u00e4 jotka korostavat hoitajien omaa tahtoa ja pyyteett\u00f6myytt\u00e4 kultturisen osaamisen taitojen kehittymisess\u00e4. Mallin taustalla vaikuttavat ihmisten v\u00e4linen rakkaus, toisista v\u00e4litt\u00e4minen ja rasisminvastaisuus. N\u00e4m\u00e4 pohjautuvat kristilliseen arvomaailmaan.<\/p>\n

Mallissa on viisi toisiinsa tiukasti sidonnaista osa-aluetta:<\/p>\n

    \n
  1. \n
      \n
    1. hoitoty\u00f6n kulttuurinen tahto<\/strong> (“Onko minulla aitoa tahtoa kehitt\u00e4\u00e4 kulttuurista kompetenssiani”) Koko kulttuurisen osaamisen henkinen perusta ja ajava voima ja motivaattori itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen.<\/li>\n
    2. kulttuuritietoisuus<\/strong> (“Olenko tietoinen ajatusv\u00e4\u00e4ristymist\u00e4 ja ennakkoluuloista, joita minulla on eri kulttuuriryhmi\u00e4 kohtaan ja olenko tietoinen terveydenhuollossa vallitsevasta rasismista?”) T\u00e4m\u00e4 prosessi on vaihe, miss\u00e4 tutkitaan itse\u00e4 ja omia asenteita.<\/li>\n
    3. kulttuuritieto\u00a0<\/strong>(“Tunnenko riitt\u00e4v\u00e4sti erilaisten kulttuuristen ja etnisten ryhmien el\u00e4m\u00e4nkatsomuksia ja maailman ekologista kehityst\u00e4?) Hoitaja etsii ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tietoa potilaan kulttuurista ja osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hoidon tarpeen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen.<\/li>\n
    4. kulttuuritaito<\/strong> (“Onko minulla tietoa ja taitoa arvioida asiakkaan kulttuurisia tarpeita?) Kyky\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 hoidon tarve perustuen potilaan kulttuurisiin tarpeisiin. esim Purnell.<\/li>\n
    5. kulttuuriset kohtaamiset<\/strong> (“Hakeudunko aktiivisesti kontaktiin erilaisten ihmisten kanssa vai v\u00e4lttelenk\u00f6 eri kulttuuria edustavia ihmisi\u00e4 ja asiakkaita?) T\u00e4m\u00e4 on siis tapahtuma jossa uskalletaan kohdata erilaisuus silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n, ja jonka aikana on mahdollista ottaa selville mm. mit\u00e4 erilaisia uskomuksia potilaalla on.<\/li>\n<\/ol>\n<\/li>\n<\/ol>\n

      Mallissa nousee voimakkaasti esille se, ett\u00e4 kulttuuriosaamisen kehittyminen on prosessi. Kulttuuriosaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 pit\u00e4isi my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 hoitoty\u00f6n keskeisen\u00e4 elementti\u00e4, eik\u00e4 sen kehitt\u00e4mist\u00e4 pit\u00e4isi koskaan unohtaa vaan sit\u00e4 tulisi harjoittaa jatkuvasti.\u00a0(Abdelhamid ym. 2010).<\/span><\/p>\n

      Campinha-Bacoten uusin prosessimalli on tulivuorenpurkausmalli, miss\u00e4 hoitoty\u00f6ntekij\u00e4n sis\u00e4inen tahto (desire)painottuu kulttuurisen osaamisen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana. (Abdelhamid ym. 2010). N\u00e4in varmasti onkin, sill\u00e4 ellei halua kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kulttuurisen osaamisen saralla ole, on siin\u00e4 kehittyminen mahdotonta. \u00a0Tulivuorenpukausmallissa kulttuurinen tahto on tulivuori josta purkautuvat kulttuurinen tieto, taito ja tietoisuus, sek\u00e4 kulttuuriset kohtaamiset.\u00a0<\/span>[embedyt] https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=x3ArmyCrMQQ[\/embedyt]<\/span>(video kohdassa 07.25-08.08)<\/span><\/p>\n

        Campinha-Bacote on my\u00f6s kehitellyt kulttuurisen kohtaamisen arviointimittarin, joka on kehitetty kulttuurisen kompetenssin tason arviointiin ja on siis myynniss\u00e4 oleva tuote (Abdelhamid ym. 2010).<\/ol>\n

        Ammatillinen vuorovaikutus<\/p>\n

        Asiakkaan aito kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 asioita hoitoalalla, niin normaalin suomalaisen kuin eri kulttuurista tulevan henkil\u00f6n kanssa. Vaikka k\u00e4dentaidot ja muu kliininen osaaminen olisi hallussa, ilman hyv\u00e4\u00e4 ja onnistunutta vuorovaikutusta ei potilaalle j\u00e4\u00e4 hoidosta hyv\u00e4\u00e4 kuvaa. Tilanteeseen pys\u00e4htyminen, kuunteleminen ja keskusteleminen ovat eettisen hoitoty\u00f6n t\u00e4rkeimpi\u00e4 taitoja, ja ilman n\u00e4it\u00e4 ei oikeanlainen vuorovaikutus potilaan kanssa onnistu (Haho 2014).\u00a0<\/span>Hoitajan t\u00e4ytyy my\u00f6s kyet\u00e4 jatkuvasti muokkaamaan omaa toimintaansa tilanteesta ja asiakkaasta riippuen, sill\u00e4 potilaita on vauvasta vaariin ja heid\u00e4n hoidon tarpeensa ovat hyvin erilaisia. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 potilaana oleva henkil\u00f6 tuntee tilanteessa, jotta voi itse toimia oikealla tavalla. Turvallisen tuntuisen ilmapiirin luominen on aina t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kohdatessa potilas sek\u00e4 h\u00e4nen omaisensa. (Latvala, Heikkinen, Lehtim\u00e4ki, Nelin, Nevala, N\u00e4rkki & P\u00e9rez 2018).\u00a0 T\u00e4llaiset asiat saattavat vaikuttaa hyvinkin itsest\u00e4\u00e4n selvilt\u00e4, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 eiv\u00e4t kuitenkaan sit\u00e4 ole.<\/p>\n

        Kohtaamistilanteessa etenkin eleisiin, ilmeisiin, asentoihin ja et\u00e4isyyteen, sek\u00e4 katsekontakteihin on kiinnitett\u00e4v\u00e4 huomioita omassa toiminnassa, sill\u00e4 ne kertovat usein paljon enemm\u00e4n kuin sanat itsess\u00e4\u00e4n. Hoitajalla t\u00e4ytyy olla my\u00f6skin ammattitaitoa ja kyky\u00e4 luoda inhimillinen yhteys tajuttomiin, muistih\u00e4iri\u00f6isiin potilaisiin, sek\u00e4 sairastuneeseen lapseen ja h\u00e4nen vanhempiinsa ja my\u00f6skin jollain tavoin aggressiiviseenkin potilaaseen. (Rautava-Nurmi, Westerg\u00e5rd, Henttonen, Ojala & Vuorinen 2015). Monikulttuurisen asiakkaankin kohtaamisessa juurikin kaikki muut kommunikaation keinot paitsi sanat ovat nimenomaan t\u00e4rkeit\u00e4, jotta saadaan h\u00e4nellekin v\u00e4litetty\u00e4 turvallinen ilmapiiri, vaikka h\u00e4n ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suomen kielt\u00e4 osaisi kunnolla. T\u00e4llaisetkin asiat ovat sellaisia, mitk\u00e4 kehittyv\u00e4t aina kokemuksen karttuessa, ja erinlaisien ihmisten kanssa ty\u00f6skennelless\u00e4, ja t\u00e4llaisen taidon kehitt\u00e4miseen vaaditaan aitoa kiinnostusta olla aina ihminen ihmiselle.<\/p>\n

        Potilas t\u00e4ytyisi my\u00f6s aina kyet\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n saman arvoisena ihmisen\u00e4, eik\u00e4 sairautena, mik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on (Eloranta 2018), tai kulttuurina, mist\u00e4 h\u00e4n tulee. Kaikki ihmiset ovat yksil\u00f6it\u00e4, jotka kokevat asiat hyvinkin eri tavoilla, riippumatta sairaudesta mik\u00e4 heill\u00e4 on, tai maasta, mist\u00e4 he ovat kotoisin.<\/p>\n

        Vaikka vuorovaikutus on hoitoty\u00f6n t\u00e4rkeimpi\u00e4 osia, suurin osa Valviralle tulleista valituksista koskee silti juurikin vuorovaikutukseen liittyvi\u00e4 asioita, ja sen puutteita\u00a0(Korhonen, Vatanen 2015). T\u00e4llainen voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 vuorovaikutus ja ihmisten kanssa ty\u00f6skenteleminen on asia, mit\u00e4 ei niin helposti voi koulutuksessa oppia, vaan sen on tultava niin sanotusti luonnostaan, kun taas k\u00e4dentaidot ovat esimerkiksi opeteltavia asioita. Lis\u00e4ksi huonoa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n selittelem\u00e4\u00e4n usein kiireell\u00e4 tai resursseilla.\u00a0Joskus my\u00f6s hoitajalla voi olla vaikea p\u00e4iv\u00e4, ja silloin onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada positiivista energiaa ty\u00f6yhteis\u00f6st\u00e4 ja t\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6kavereiden merkitys kasvaa suuresti , ja se auttaa t\u00f6iss\u00e4 jaksamisessa (Latvala, Heikkinen, Lehtim\u00e4ki, Nelin, Nevala, N\u00e4rkki & P\u00e9rez 2018).\u00a0<\/span><\/p>\n

        Pohdinta<\/p>\n

        Potilaiden kohtaaminen eettisesti on yksi sairaanhoitajan monimutkaisista teht\u00e4vist\u00e4. Eettinen kohtaaminen muuttuu my\u00f6s erilaiseksi kun ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n monikulttuurisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, sill\u00e4 silloin on otettava huomioon monia sellaisia asioita, mit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse juurikaan erikseen pohtia silloin, kun asiakas tulee samasta kultturitaustasta kuin itse. On my\u00f6s pystytt\u00e4v\u00e4 asettumaan eri kulttuurista tulevan henkil\u00f6n asemaan ja pystytt\u00e4v\u00e4 mukautumaan h\u00e4nen edustamansa kulttuurin arvojen ja asenteiden mukaan. Jokaisen sairaanhoitajan on oltava valmis ottamaan vastuu itsest\u00e4\u00e4n ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 velvollisuus kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja osaamistaan, sek\u00e4 muistaa my\u00f6s velvollisuus olla avoin ja vastaanottavainen uusia ja erilaisia ihmisi\u00e4 ja tilanteita kohtaan.<\/p>\n

        Sairaanhoitajan ty\u00f6ss\u00e4 tulee varmasti vastaan my\u00f6s tilanteita, jossa joutuu pohtimaan mik\u00e4 on oikein ja mik\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. On asioita, mitk\u00e4 ovat todella vaikeita, ja mihin ei l\u00f6ydy vain yht\u00e4 oikeaa vastausta laista, eik\u00e4 muualta. Ty\u00f6kavereiden kanssa keskustelu on avain onneen, sill\u00e4 yksin ei t\u00e4llaisessa ty\u00f6ss\u00e4 tule p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 koskee kohtaamista niin suomalaisen potilaan kuin toisesta kulttuurista tulevan kanssa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki eiv\u00e4t voi olla t\u00e4ydellisi\u00e4 kaikessa, ja siksi onkin hyv\u00e4 oppia my\u00f6skin tiedostamaan omat vahvuudet ja heikkoudet, jotta voi tarvittaessa pyyt\u00e4\u00e4 apua, ja olla avuksi, esimerkiksi kohdatessa maahanmuuttaja terveydenhuollossa.<\/p>\n

        Edward T. Hall onkin kehitt\u00e4nyt j\u00e4\u00e4vuorimallin, joka selitt\u00e4\u00e4 kulttuurin huomioimisen vaikeuden, sill\u00e4 se mik\u00e4 on silmin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ei suinkaan ole koko totuus kulttuurista, vaan vain j\u00e4\u00e4vuoren huippu.<\/p>\n

        [embedyt] https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=woP0v-2nJCU[\/embedyt]<\/p>\n

         <\/p>\n

         <\/p>\n

        L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

        Abdelhamid, P., Juntunen, A. & Koskinen, L. Monikulttuurinen hoitoty\u00f6. 2010. WSOYpro. Helsinki.<\/p>\n

        Haho, A. Asiakkaan ja potilaan kohtaaminen, 2014, Sairaanhoitaja-lehti. Viitattu 19.5.2018. https:\/\/sairaanhoitajat.fi\/artikkeli\/asiakkaan-ja-potilaan-kohtaaminen\/.<\/p>\n

        Haverinen, S. Terveydenhuoltohenkil\u00f6kunnan transnationaalinen osaaminen seksuaali- ja lis\u00e4\u00e4ntymisterveyden palveluissa Kainuussa. Helmikuu 2016. Pro Gradu-tutkielma . It\u00e4suomen yliopisto.<\/p>\n

        Keituri, T. 2005. Tehy Ry. Monikulttuurisuus ja eettisyys terveydenhuollossa. Viitattu 16.5.2018.\u00a0https:\/\/www.tehy.fi\/fi\/system\/files\/mfiles\/julkaisu\/2005\/2005_f4_sisus_monikulttuurisuus_ja_eettisyys_terveydenhuollossa._katsaus_hoitoalan_tutkimuksiin_id_1909.pdf<\/p>\n

        Kerkk\u00e4nen, H. 2018. Ei rasismille. Suomen punainen risti. Viitattu 16.5.2018.\u00a0https:\/\/www.eirasismille.fi\/sisalto\/millaista-suomalainen-monikulttuurisuus-k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6ss%C3%A4<\/p>\n

        Korhonen, T., Vatanen, M. 2015. Opas hoitajille, Osaanko olla vuorovaikutuksessa potilaan kanssa. Opinn\u00e4ytety\u00f6, Savonia, Ammattikorkeakoulututkinto,sosiaali-,terveys-ja,liikunta-ala.\u00a0Viitattu 19.5.2018. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/88644\/Korhonen_Tiina.pdf?sequence=1&isAllowed=y.<\/p>\n

        Latvala, A., Heikkinen, S., Lehtim\u00e4ki, M-L., Nelin, S., Nevala, S., N\u00e4rkki, A. & P\u00e9rez, J. Asiakkaan kohtaamisen taito,2018, Suomen l\u00e4hi- ja perushoitajaliitto SuPer.\u00a0Viitattu 19.5.2018. https:\/\/www.superliitto.fi\/viestinta\/super-lehti\/uusin-lehti\/asiakkaan-kohtaamisen-taito\/.<\/p>\n

        Maahanmuuttajan kulttuurinmukainen hoitoty\u00f6. Hoitonetti. Turun AMK. Viitattu 9.5.2018. http:\/\/hoitonetti.turkuamk.fi\/Hoitonetti\/2009_maahanmuuttajan_kulttuurinmukainen_hoitotyo\/pohdinta.html\u00a0<\/span><\/p>\n

        Purnell, L. Transcultural healt care: A culturally competent approach. 2012. Viitattu 19.5.2018. https:\/\/books.google.fi\/books?hl=fi&lr=&id=KdU-AAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA15&dq=purnell%27s+model+of+cultural+competence&ots=ouL-fygP9T&sig=xc15354xCpw5FavPZ5PG9TYu6_8&redir_esc=y#v=onepage&q=purnell’s%20model%20of%20cultural%20competence&f=false.<\/p>\n

        Rautava-Nurmi, H., Westerg\u00e5rd A., Henttonen, T., Ojala, M. & Vuorinen S. 2015. Hoitoty\u00f6n taidot ja toiminnot. 4. uudistettu painos. Sanoma Pro Oy. Helsinki.<\/p>\n

        Reijonen, K. 2014. Monikulttuurisen hoitoty\u00f6n kulmakivet, opas hoitoty\u00f6n ammattilaisille. Lahden ammattikorkeakoulu. Hoitoty\u00f6. Opinn\u00e4ytety\u00f6. Viitattu 9.5.2018. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/71995\/Reijonen_Karoliina%20Opas.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/span><\/p>\n

        V\u00e4est\u00f6liitto. Kohtaamistarinoita, maahanmuuttaja asiakkaana julkisissa palveluissa. 2018.\u00a0Viitattu 16.4.2018. https:\/\/vaestoliitto-fi-bin.directo.fi\/@Bin\/77c2122ece617debb0c3f29a7587eb84\/1523883809\/application\/pdf\/5840741\/Kohtaamistarinoita.pdf.<\/p>\n

        Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 2014. Viitattu 19.4.2018
        \nhttps:\/\/sairaanhoitajat.fi\/jasenpalvelut\/ammatillinen-kehittyminen\/sairaanhoitajan-eettiset-ohjeet\/<\/p>\n

        Yhdenvertaisuus. Suomen yk-liitto. Viitattu 23.4.2018
        \nhttp:\/\/www.ykliitto.fi\/yk70v\/kulttuurinen\/monikulttuurisuus<\/p>\n

        Youtube. Cultural iceberg. :\u00a0viitattu 10.5.2018.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        Jenni Rova, Inka R\u00e4is\u00e4nen ja Maaria Sainio Essee KA72H18K 9.5.2018 Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus hoitoty\u00f6ss\u00e4 Johdanto Ryhm\u00e4blogimme aiheena on k\u00e4sitell\u00e4 opintojaksomme p\u00e4\u00e4teemoja eli monikulttuurisuus hoitoty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 eettisyys tai vuorovaikutus hoitoty\u00f6ss\u00e4.\u00a0 Me p\u00e4\u00e4dyimme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n syvemmin vuorovaikutusta. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessamme tulemme pohtimaan kyseisi\u00e4 asioita mahdollisimman laajasti eri n\u00e4k\u00f6kulmista, ja pyrimme tuomaan esille my\u00f6s omia mietteit\u00e4 aiheista.\u00a0\u00a0Etiikka sek\u00e4 monikulttuurisuus ovat … <\/p>\n

        Jatka lukemista “Monikulttuurisuus ja vuorovaikutus hoitoty\u00f6ss\u00e4”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2903,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-12","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2903"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12"}],"version-history":[{"count":39,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":70,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12\/revisions\/70"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/inkajennimaaria\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}