![\"\"](\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/files\/2025\/08\/image-1-1280x1504.png\")
Mets\u00e4matkailua voidaan l\u00e4hesty\u00e4 niin virallisempien m\u00e4\u00e4ritelmien n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin pohtimalla mets\u00e4matkailun merkityst\u00e4. Tilastoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirins\u00e4 ulkopuolelle (Tilastokeskus, 2025). Mets\u00e4matkailu puolestaan on yksi luontomatkailun osa-alue, jolla viitataan<\/p>\n\n\n\n
v\u00e4lj\u00e4sti kaikkeen mets\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4n matkustamiseen (Koivula & Saastamoinen, 2005). Mets\u00e4matkailu tukeutuu Suomessa erityisesti kansallispuistojen laajoihin, yhten\u00e4isiin mets\u00e4alueisiin, jotka sijaitsevat kaukana useimpien suomalaisten arjesta. Koronapandemia ja yh\u00e4 syvenev\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kriisi ovat tuoneet n\u00e4kyv\u00e4ksi l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme tapahtuvan matkailun merkityksen ja mahdollisuuden kokea uusia ja mielekk\u00e4it\u00e4 el\u00e4myksi\u00e4 l\u00e4himetsiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Mets\u00e4 hyvinvointia tuottavana resurssina<\/em><\/p>\n\n\n\n Useimmissa keskusteluissa mets\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n matkailun resurssina, jota tulee hallita kest\u00e4v\u00e4sti, jotta voisimme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 resurssia mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Yh\u00e4 harvempi suomalainen saa elinkeinonsa suoraan mets\u00e4st\u00e4 tai liikkuu ty\u00f6kseen luonnossa, mist\u00e4 johtuen mets\u00e4n tuottamien aineettomien hy\u00f6tyjen rooli noussut viime vuosina merkitt\u00e4v\u00e4ksi. Keski\u00f6\u00f6n on nostettu erityisesti luontomatkailun ja virkistysk\u00e4yt\u00f6n mahdollisuus edist\u00e4\u00e4 ihmisten hyvinvointia (Tyrv\u00e4inen ym., 2014). Mets\u00e4ss\u00e4 liikkumisen tiedet\u00e4\u00e4n muun muassa vaikuttavan my\u00f6nteisesti mielenterveyteen, ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n sairauksia, vahvistavan vastustuskyky\u00e4, pit\u00e4v\u00e4n yll\u00e4 liikuntakyky\u00e4 ja edist\u00e4v\u00e4n sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4. Vuonna 2017 kansallispuistojen k\u00e4vij\u00f6iden itsens\u00e4 arvioima k\u00e4yntien terveyshy\u00f6ty laskettiin 310 miljoonan euron arvoiseksi (Mets\u00e4hallitus, 2018).<\/p>\n\n\n\n Mets\u00e4 toimii siis matkailun resurssina tuoden sek\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tuloa esimerkiksi matkailupalveluita tarjoaville yrityksille, kauppiaille ja liikenn\u00f6itsij\u00f6ille, mutta tarjoamalla my\u00f6s aineetonta hyvinvointia. Hyvinvoinnin edist\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4himetsien roolin on arvioitu tulevaisuudessa kasvavan: kaupungistumisen my\u00f6t\u00e4 l\u00e4himets\u00e4n voivat edist\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneen v\u00e4est\u00f6n liikuntakyvyn yll\u00e4pitoa, mutta tarjoavat mahdollisuuksia niin ik\u00e4\u00e4n lasten, nuorten ja maahanmuuttajien terveyden edist\u00e4miseen (Siev\u00e4nen & Neuvonen, 2014).<\/p>\n\n\n\n Matkailu mets\u00e4suhteen syvent\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n Viime aikoina matkailututkijat ovat kohdistaneet huomion siihen, kuinka ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin ihmisen ja mets\u00e4n kietoutuneisuutta: mets\u00e4 ei ole vain matkailuvaltti ja ihmisen hyvinvoinnin l\u00e4hde, vaan lomailu ja vapaa-ajan viett\u00e4minen mets\u00e4ss\u00e4 limittyy olennaisesti my\u00f6s luonnon monimuotoisuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja ihmisen ja luonnon v\u00e4lisen suhteen yll\u00e4pit\u00e4miseen. Mets\u00e4luonnon hy\u00f6dynt\u00e4minen matkailussa ja virkistysk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on perustunut pitk\u00e4lti jokaisen oikeuksiin. Mets\u00e4matkailu voisi tulevaisuudessa mahdollistaa luontosuhteen syvent\u00e4misen ja huomion kiinnitt\u00e4misen my\u00f6s muiden kuin ihmisten oikeuksiin ja vieraanvaraisuuteen. Esimerkiksi pystytett\u00e4ess\u00e4 telttaa mets\u00e4\u00e4n, voitaisi jatkossa kysy\u00e4, tarvitaanko maanomistajan lupaa, mutta my\u00f6s ollaanko kenties leiriytym\u00e4ss\u00e4 joidenkin muiden lajien lempipaikoille (H\u00f6ckert & Rantala, 2024).<\/p>\n\n\n\n Tarkastellessamme matkailua l\u00e4himetsiss\u00e4, tutkimusryhm\u00e4mme on pohtinut muun muassa sit\u00e4, koemmeko mets\u00e4n vierailtavana kohteena vai kenties yhteisen\u00e4 kotinamme? Miten matkailijat kokevat mets\u00e4n erilaiset ajalliset ulottuvuudet, kuten kivien tuhansien vuosien ajanlaskun, puiden useiden satojen vuosien ekologian tai matkailun paljon nuoremman historian? N\u00e4emme olennaisena kysymyksen\u00e4 my\u00f6s sen, milt\u00e4 matkailun viimeaikainen kasvu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sammaleen n\u00e4k\u00f6kulmasta, tai millaisia tarinoita kuukkeli kertoo niit\u00e4 ruokkiville retkeilij\u00f6ille. T\u00e4llaiset kysymykset voivat vaikuttaa siihen, kuinka mets\u00e4ss\u00e4 kuljetaan ja mink\u00e4laisten asioiden \u00e4\u00e4relle matkalla pys\u00e4hdyt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Kulkiessamme t\u00e4ll\u00e4 kertaa Pyh\u00e4-Luoston kansallispuistossa pohdimme muun muassa mets\u00e4n koskettavuuden kysymyst\u00e4 (Vola ym., 2024): Tarkoittaako koskettavuus sit\u00e4, miten lomamatka tai retki mets\u00e4\u00e4n voin herkist\u00e4\u00e4 mets\u00e4n eri lajien hyvinvoinnille \u2013 oman hyvinvoinnin ohella. Kuinka mets\u00e4 voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunnesiteen? Tai sit\u00e4, kuinka olla kosketuksissa mets\u00e4n kanssa \u2013 mihin voi mets\u00e4ss\u00e4 liikkuessa koskea ja mihin ei. Ent\u00e4 kuinka mets\u00e4n kanssa kosketuksissa oleminen vaikuttaa ihmisiin, mutta my\u00f6s muihin lajeihin?<\/p>\n\n\n\n Matkailu voi tuoda meid\u00e4t kosketuksiin mets\u00e4n kanssa, mutta t\u00e4t\u00e4 kosketuksissa oloa ei tulisi romantisoida. Tulevaisuudessa on entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4mysten hakemisen ohella asetutaan kosketuksiin mets\u00e4n monimuotoisuuden kanssa \u2013 ja kysyt\u00e4\u00e4n, miten mets\u00e4matkailu edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s muiden kuin ihmisten hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja ty\u00f6skentelee professorina Lapin yliopistossa, Yhteiseloa antroposeenin aikakaudella -tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 (www.ilarctic.com)<\/em><\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n H\u00f6ckert, E. & Rantala, O. (2024). Multispecies hospitality. Teoksessa Rantala, O. & M\u00fcller, D. K. (toim.) A Research Agenda for Arctic Tourism (s. 93\u2013108). Edward Elgar. https:\/\/doi.org\/10.4337\/9781035319992.00013<\/a><\/p>\n\n\n\n Koivula, E. & Saastamoinen, O. toim. (2005). N\u00e4k\u00f6kulmia luontomatkailuun ja sen tulevaisuuteen. Joensuun yliopisto, Mets\u00e4tieteellinen tiedekunta, Tiedonantoja 165.<\/p>\n\n\n\n Mest\u00e4hallitus (2018). Kansallispuistojen talous- ja terveysvaikutukset jatkoivat kasvuaan 2017 \u2013 Rahoitus ei ole linjassa k\u00e4yntim\u00e4\u00e4rien kasvun kanssa. Haettu osoitteesta https:\/\/www.metsa.fi\/tiedotteet\/kansallispuistojen-talous-ja-terveysvaikutukset-jatkoivat-kasvuaan-2017-rahoitus-ei-ole-linjassa-kayntimaarien-kasvun-kanssa\/<\/a><\/p>\n\n\n\n Siev\u00e4nen, T. & Neuvonen. M. (2014). Miten suomalaiset virkist\u00e4ytyv\u00e4t luonnossa. Teoksessa Tyrv\u00e4inen, L., Kurttila, M., Siev\u00e4nen, T. & Tuulentie, S. toim. (2014). Hyvinvointia mets\u00e4st\u00e4 (s. 21\u201335). SKS.<\/p>\n\n\n\n Tilastokeskus (2025). K\u00e4sitteet. Haettu osoitteesta https:\/\/stat.fi\/meta\/kas\/matkailu.html<\/a><\/p>\n\n\n\n Tyrv\u00e4inen, L., Kurttila, M., Siev\u00e4nen, T. & Tuulentie, S. toim. (2014). Hyvinvointia mets\u00e4st\u00e4. SKS.<\/p>\n\n\n\n