{"id":1911,"date":"2026-06-24T11:28:55","date_gmt":"2026-06-24T08:28:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/?p=1911"},"modified":"2026-06-24T11:34:26","modified_gmt":"2026-06-24T08:34:26","slug":"lahimatkat-osana-ymparistokasvatusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/2026\/06\/24\/lahimatkat-osana-ymparistokasvatusta\/","title":{"rendered":"L\u00e4himatkat osana ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta"},"content":{"rendered":"\n

L\u00e4himatkat osana ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta<\/h1>\n\n\n\n
<\/div>\n\n\n\n

Teksti ja kuva: Jenni Karjanlahti<\/p>\n\n\n\n

Koulup\u00e4iv\u00e4n aikana tapahtuvat vierailut l\u00e4heiseen mets\u00e4\u00e4n miellet\u00e4\u00e4n usein vain osaksi ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta, jonka toteuttamisen l\u00e4hiluonto mahdollistaa. Samalla kyse on kuitenkin hetkest\u00e4, jossa poistutaan luokkahuoneesta ja suunnataan l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevaan kohteeseen, jota tarkastellaan uusilla tavoilla. Tuttu l\u00e4himets\u00e4 muuttuu oppilaille paikaksi, jota tutkitaan ja havainnoidaan, ja jossa koetaan uusia asioita \u2013 aivan kuten matkallakin.<\/p>\n\n\n\n

Juuri valmistuneessa pro gradu \u2013tutkielmassani tarkastelen ymp\u00e4rist\u00f6kasvatuksen ja l\u00e4himatkailun suhdetta toisiinsa sek\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4n aikana tapahtuvien luontokokemusten, kuten l\u00e4hiluontoon teht\u00e4vien retkien, merkityst\u00e4 lasten luontosuhteen kehittymiselle. Toteutin tutkimukseni haastattelemalla viitt\u00e4 luokanopettajaa ja analysoin aineistoni temaattisen analyysin avulla.<\/p>\n\n\n\n

Matkailututkimuksessa matkailu on perinteisesti yhdistetty fyysisesti kauas matkustamiseen, irtaantumiseen omasta arjesta sek\u00e4 uusiin, vieraisiin kulttuureihin ja maisemiin.1 <\/sup>Viime vuosina k\u00e4sitys matkailusta on kuitenkin alkanut muuttua. Erityisesti l\u00e4himatkailua k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on alettu korostaa sit\u00e4, ettei matkailun ydin ole kohteen et\u00e4isyys, vaan tapa, jolla kohde ja ymp\u00e4rist\u00f6 koetaan. Tututkin paikat voivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 el\u00e4myksellisin\u00e4 ja merkityksellisin\u00e4, kun niit\u00e4 tarkastellaan matkailijan n\u00e4k\u00f6kulmasta.2<\/sup><\/p>\n\n\n\n

Yhteiseloa Antroposeenin aikakaudella (ILA) -tutkimusryhm\u00e4n tutkimuksen mukaan l\u00e4himatkailun potentiaali on sen avoimessa ja monimuotoisessa luonteessa, jonka my\u00f6t\u00e4 l\u00e4heisyyden ajatus voidaan sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 jo olemassa oleviin matkailun muotoihin ja keskusteluihin. L\u00e4himatkailu voi olla muuttamassa matkailuun liittyvi\u00e4 vakiintuneita ajatustapoja sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in, eik\u00e4 sit\u00e4 tulisi kehitt\u00e4\u00e4 vain vastakohdaksi globaalille massaturismille.3<\/sup><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4himatkailuun liittyy vahvasti ajatus l\u00e4heisyydest\u00e4. Kyse ei ole vain et\u00e4isyydest\u00e4, vaan my\u00f6s emotionaalisesta suhteesta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Matkailullinen kokemus voi synty\u00e4 hetkest\u00e4, jossa ihminen pys\u00e4htyy havainnoimaan omaa arkista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n uudella tavalla.  Koulup\u00e4iv\u00e4\u00e4n sis\u00e4ltyvien retkien my\u00f6t\u00e4 l\u00e4hiluonto voi saada t\u00e4ysin uudenlaisia merkityksi\u00e4, ja raja arkip\u00e4iv\u00e4isen ja matkailullisen kokemuksen v\u00e4lill\u00e4 voi h\u00e4ily\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tututkin paikat voidaan n\u00e4hd\u00e4 uusina ja merkityksellisin\u00e4.2 <\/sup>Retkill\u00e4 matkailullinen kokemus rakentuu erityisesti oman l\u00e4hiluonnon kokemisen ja havainnoinnin, sek\u00e4 uusien asioiden oppimisen kautta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4himatkailu voi auttaa ihmisi\u00e4 rakentamaan syvemp\u00e4\u00e4 suhdetta omaan elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Kun ymp\u00e4rist\u00f6 tulee itselle merkitykselliseksi, vahvistuu samalla my\u00f6s halu huolehtia sen hyvinvoinnista. ILA-tutkimusryhm\u00e4n mukaan l\u00e4himatkailua ei n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in vain vaihtoehtona kaukomatkailulle, vaan tapana rakentaa vastuullisempaa ja syvemp\u00e4\u00e4 suhdetta omaan arkiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.3<\/sup><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n peilaten koulun mets\u00e4retkilt\u00e4 saatavat kokemukset voidaan my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 matkailukokemuksiksi; oppilaat viett\u00e4v\u00e4t aikaa heille arjesta tutussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, havainnoivat ja kokevat uusia asioita, irtautuvat hetkellisesti koulun tavallisesta rytmist\u00e4 ja muistelevat retki\u00e4 j\u00e4lkeenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tutkimuksessani haastattelemani opettajat korostivat erityisesti kokemusten ja tunteiden merkityst\u00e4 luontosuhteen rakentumisessa. Luontosuhteen ei n\u00e4hty syntyv\u00e4n luokkahuoneessa kirjasta lukemalla, vaan luonnossa olemisen, tekemisen ja kokemisen avulla. Oppilaiden haluttiin saavan tunteita her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja mieleenpainuvia kokemuksia, jotka voisivat vahvistaa kiinnostusta omaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kohtaan my\u00f6s tulevaisuudessa. T\u00e4rkeimm\u00e4ksi asiaksi retkill\u00e4 koettiin se, ett\u00e4 oppilaat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t olemaan aktiivisia luonnossa ja tutkimaan omaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n vapaasti.<\/p>\n\n\n\n

Tuloksissa nousi esille opettajien kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 koulu voi vaikuttaa oppilaiden luontosuhteeseen merkitt\u00e4v\u00e4sti. L\u00e4hiluontoon teht\u00e4vien s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten retkien avulla luonto tulee oppilaille tutuksi ja turvalliseksi paikaksi. Samalla oppilaat oppivat havainnoimaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n uudella tavalla; tuttu mets\u00e4 ei olekaan aina samanlainen, vaan se on jatkuvasti muutoksessa esimerkiksi vuodenaikojen mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Luontosuhde kehittyy parhaiten luonnossa olemalla ja toimimalla, tavoitteellisissa ja ei-tavoitteellisissa hetkiss\u00e4. L\u00e4hiluonto tarjoaa helposti saavutettavan ymp\u00e4rist\u00f6n, joka mahdollistaa luonnossa hengailun ja l\u00e4sn\u00e4olon matalalla kynnyksell\u00e4.4 <\/sup>Luontoymp\u00e4rist\u00f6 ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 ennalta, miten ja milloin sen kanssa ollaan vuorovaikutuksessa, toisin kuin usein vahvasti strukturoitu luokkahuone. Vaikka luonnossa tapahtuva toiminta, kuten kivien kantaminen, ei n\u00e4ytt\u00e4ytyisi pedagogisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4, se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 se olisi merkitykset\u00f6nt\u00e4. Luontosuhde syntyy luonnossa olemalla ja esimerkiksi ihmisen ja ei-inhimillisen materiaalin, kuten kivien, kohtaaminen on osa t\u00e4t\u00e4 olemista.4<\/sup><\/p>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6 voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 kiinnostavana my\u00f6s silloin, kun vierailulla ei ole varsinaista matkailullista intentiota.4<\/sup> L\u00e4himatkailu voidaan n\u00e4hd\u00e4 jatkumona arjessa saataville kokemuksille, joissa arkinen ymp\u00e4rist\u00f6 saa uusia merkityksi\u00e4 kokemisen, oppimisen ja vuorovaikutuksen kautta. Koulup\u00e4iv\u00e4n aikana luontoon teht\u00e4vien retkien vaikutukset oppilaiden motivaatioon ja luontosuhteeseen, sek\u00e4 oppilaiden itsens\u00e4 retkille antamat merkitykset voidaan n\u00e4hd\u00e4 l\u00e4himatkailun n\u00e4k\u00f6kulmasta merkityksellisin\u00e4. Kun oppilaat kokevat luonnossa olemisen mielekk\u00e4\u00e4n\u00e4, kynnys viett\u00e4\u00e4 aikaa luonnossa my\u00f6s koulup\u00e4ivien ulkopuolella voi laskea.<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kasvatus ja l\u00e4himatkailu liittyv\u00e4t toisiinsa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin luontevasti. Koulukontekstista tarkastellessa l\u00e4himets\u00e4 ei ole vain oppimisymp\u00e4rist\u00f6, vaan paikka, joka kasvattaa valmiuksia n\u00e4hd\u00e4 oma ymp\u00e4rist\u00f6 potentiaalisena kohteena matkailulle ja vapaa-ajan toiminnalle. Kaikkein merkityksellisimm\u00e4t matkakokemukset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ydyk\u00e4\u00e4n kaukaa \u2013 joskus ne voivat l\u00f6yty\u00e4 jopa koulun l\u00e4himets\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/p>\n\n\n\n

1 Rantala, O., Garc\u00eda-Rosell, J.-C., Haanp\u00e4\u00e4, M., Haapakoski, A.-E., Hakkarainen, M., H\u00f6ckert, E., Jutila, S., L\u00fcthje, M., Nousiainen, M., & Veijola, S. (2024). Kriittinen yhteiskuntatieteellinen matkailututkimus Suomessa. Matkailututkimus<\/em>, 20<\/em>(1), 48\u201374. https:\/\/doi.org\/10.33351\/MT.144364<\/a><\/p>\n\n\n\n

2 Jeuring, J., & Diaz-Soria, I. (2017). Introduction: proximity and intraregional aspects of tourism. Tourism Geographies, 19<\/em>(1), 4\u20138. https:\/\/doi.org\/10.1080\/14616688.2016.1233290<\/a><\/p>\n\n\n\n

3 Rantala, O., Salmela, T., Valtonen, A., & H\u00f6ckert, E. (2020). Envisioning Tourism and Proximity after the Anthropocene. Sustainability 2020<\/em>, Vol. 12, Page 3948, 12(10), 3948. https:\/\/doi.org\/10.3390\/SU12103948<\/p>\n\n\n\n

4 Rautio, P. (2013). Children who carry stones in their pockets: on autotelic material practices in everyday life. Children\u2019s Geographies, 11<\/em>(4), 394\u2013408. https:\/\/doi.org\/10.1080\/14733285.2013.812278<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4himatkat osana ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta Teksti ja kuva: Jenni Karjanlahti Koulup\u00e4iv\u00e4n aikana tapahtuvat vierailut l\u00e4heiseen mets\u00e4\u00e4n miellet\u00e4\u00e4n usein vain osaksi ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta, jonka toteuttamisen l\u00e4hiluonto mahdollistaa. Samalla kyse on kuitenkin hetkest\u00e4, jossa poistutaan luokkahuoneesta ja suunnataan l\u00e4hell\u00e4 sijaitsevaan kohteeseen, jota tarkastellaan uusilla tavoilla. Tuttu l\u00e4himets\u00e4 muuttuu oppilaille paikaksi, jota tutkitaan ja havainnoidaan, ja jossa koetaan uusia asioita \u2013…<\/p>\n","protected":false},"author":3637,"featured_media":1912,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"ngg_post_thumbnail":0,"footnotes":""},"categories":[41764],"tags":[],"class_list":["post-1911","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1911","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3637"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1911"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1911\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1914,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1911\/revisions\/1914"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1912"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1911"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1911"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/intraliving\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}