Julkaistu kirjoittanut

Teoriapainotteiset tekstit

SEKSUAALIOIKEUDET

Moni on varmasti kuullut puhuttavan seksuaalisuudesta ja seksuaaliterveydestä eri asiayhteyksissä, mutta mitä nämä käsitteet oikeastaan tarkoittavat? Mitä kaikkea ne sisältävätkään ja miten ne liittyvät toisiinsa? Entäpä sitten, kun puhutaan seksuaalisuuden ja seksuaaliterveyden edistämisestä sekä ylläpidosta. Miten jokainen nuori voisi omalla toiminnallaan vaikuttaa?

Seksuaalisuus on merkittävä osa ihmisyyttä ja tärkeä osa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä ja elämänlaatua (Ryttyläinen & Valkama 2010, 11). Seksuaalisuus on laaja käsite, joka sisältää muun muassa sukupuolen, sukupuoliroolit, eroottisuuden, nautinnon, läheisyyden ja lisääntymisen. Seksuaalisuus voidaan kokea esimerkiksi ajatuksina, haluina, asenteina, käyttäytymisenä, rooleina ja ihmissuhteina. Jokainen kuitenkin kokee seksuaalisuuden omalla tavallaan ja jokaisella on täysi oikeus siihen. (WAS 2014.) Osa ajatteleekin seksuaalisuuden olevan enemmän ominaisuus, tunne, voimavara ja ihmisiä yhdistävä voima. (Ryttyläinen & Valkama 2010, 12.) Seksuaalisuutta ja seksiä pidetään usein virheellisesti samana asiana. Seksuaalisuus on se, mitä me olemme ja seksi sitä, mitä teemme. (THL 2017.) Seksuaalisuuden kokemiseen ja ilmaisuun vaikuttavat biologiset, sosiaaliset, psyykkiset, fyysiset, kulttuuriset, eettiset ja kognitiiviset tekijät. (Bildjuschkin & Ruuhilahti 2008, 12-13).  Ei siis ole ihmekään, että seksuaalisuus voidaan määritellä niin monella tapaa.

Seksuaaliterveyttä on hieman vaikea ymmärtää tai edistää ilman laajaa käsitystä seksuaalisuudesta. Seksuaaliterveys tarkoittaa seksuaalisuuteen liittyvää fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista hyvinvoinnin tilaa. (Ryttyläinen & Valkama 2010, 17.) Seksuaaliterveys edellyttää myönteistä ja kunnioittavaa lähestymistä seksuaalisuuteen ja seksuaalisuhteisiin. (THL 2017).

Seksuaaliterveyden edistäminen voi tuntua hankalalta ajatukselta, kun kaikilla on oma henkilökohtainen näkemys omasta ja toisten seksuaalisuudesta sekä seksuaaliterveydestä. Jokaisella on kuitenkin mahdollisuus tai oikeastaan velvollisuus edistää seksuaaliterveyttä, mutta miten? Tärkein tekijä seksuaaliterveyden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi on seksuaalioikeuksien kunnioitus. Seksuaalioikeudet ovat seksuaalisuutta koskevia ihmisoikeuksia, jotka käsittelevät laajasti ihmisen oikeutta tehdä itse omaan seksuaalisuuteen, seksuaaliterveyteen, kehoon ja lisääntymisterveyteen liittyviä päätöksiä, ilman minkäänlaista syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa. (WAS 2014.) Nuorille on muokattu kansainvälisistä seksuaalioikeuksista omat nuorten seksuaalioikeudet, jotka vastaavat paremmin nuorten kehitystasoa ja tarpeita.

NUORTEN SEKSUAALIOIKEUDET

1. OIKEUS ELÄMÄÄN

Oikeus olla oma itsensä sekä oikeus tehdä itsenäisiä päätöksiä ja ilmaista mielipiteensä. Oikeus nauttia omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan ilman syrjintää ja kiusaamista.

2. OIKEUS NAUTTIA SEKSUAALISUUDESTA

Oikeus olla turvassa. Vapaus valita, haluaako avioitua sekä oikeus perhesuunnitteluun. Oikeus seksuaalisen suuntautumisen mukaiseen sukupuolielämään, jossa on oikeus osoittaa seksuaalista halukkuutta ja myös kieltäytyä seksuaalisesta tapahtumasta.

3. OIKEUS TIETOON SEKSUAALISUUDESTA

Oikeus ymmärrettävään tietoon ehkäisymenetelmistä, sukupuolitaudeista ja omista oikeuksista.

4. OIKEUS SUOJELLA ITSEÄÄN JA TULLA SUOJELLUKSI

Oikeus suojella itseään ja tulla suojelluksi kaikelta seksuaaliselta väkivallalta.

5. OIKEUS SEKSUAALITERVEYDENHUOLTOON

Oikeus luottamukselliseen, korkeatasoiseen ja nuorta kunnioittavaan seksuaaliterveydenhuoltoon.

6. OIKEUS OSALLISTUA

Oikeus osallistua nuoria koskevaan päätöksentekoon seksuaali- ja lisääntymisterveysasioissa. (Nazarenko 2011, 13.)

 

Lähteet:

Bildjuschkin, K. & Ruuhilahti, S. 2008. Seksiä vaatteet päällä. Helsinki: Tammi.

Nazarenko, S. 2011. Nuorten seksuaalioikeudet. Teoksessa E. Korhonen (toim.) Mun elämä-mun valinta. Nuorten seksuaalioikeudet ja kehitys. Helsinki: Väestöliitto.

Ryttyläinen K. & Valkama S. 2010. Seksuaalisuus hoitotyössä. Helsinki: Edita.

THL 2017. Keskeiset käsitteet. Viitattu 21.3.2018. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/menetelmat/seksuaalisuus-puheeksi/keskeiset-kasitteet

WAS 2014. Declaration of sexual rights. Viitattu 21.3.2018. http://www.worldsexology.org/wp-content/uploads/2013/08/declaration_of_sexual_rights_sep03_2014.pdf

 

SEKSUAALIVÄKIVALTA

Viimekuukausina mediassa on ollut paljon keskustelua seksuaalisesta väkivallasta ja häirinnästä #metoo-kampanjan myötä. Ihmiset ovat saaneet rohkeutta puhua seksuaaliväkivaltakokemuksistaan enemmän. Mutta mitä seksuaaliväkivalta oikeastaan on? Seksuaaliväkivalta on todella monimuotoista, koska sitä ovat kaikki sellaiset teot, jotka loukkaavat toisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta (Väestöliitto 2018). Rikoslain mukaan seksuaalirikoksia ovat:

  • Raiskaus ja törkeäraiskaus
  • Pakottaminen seksuaaliseen tekoon
  • Seksuaalinen hyväksikäyttö
  • Seksuaalinen ahdistelu
  • Lapsenseksuaalinen hyväksikäyttö
  • Seksuaalipalvelujen ostaminen nuorelta (Rikoslaki 563/1889 20 §)

Seksuaaliväkivallan uhriksi voi joutua kuka vain ja tekijä voi olla mies tai nainen, tuttu tai tuntematon. Seksuaalista väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa etenkin silloin, kun tekijä on tuttu tai läheinen ihminen (Setlementti Tampere ry 2018). Seksuaaliväkivallan uhriksi joutunut potee usein häpeää ja syyllisyyttä. Se on kuitenkin aiheetonta, koska tekijällä on aina vastuu teoistaan. (Mieli 2018.) Häpeän ja syyllisyyden tunteet ovat kuitenkin täysin ymmärrettäviä, koska seksuaaliväkivallan uhri ajattelee usein olevansa syyllinen tapahtuneeseen. Häpeä ja syyllisyys ovat todella kielteisiä tunteita ja kumpuavat itselle merkityksellisistä epäonnistumisista tai kielteisistä itsearvioinneista.  (Vornanen, 2014.)

Seksuaalisen väkivallan kokemus voi horjuttaa turvallisuudentunnetta, toimintakykyä ja itsearvostusta. Onkin tärkeää muistaa, että vaikka tilanne tuntuu vaikealta, siitä voi kuitenkin toipua jokainen ihminen omalla tavallaan. (Mieli 2018.) Israelilainen kriisipsykologi Ofra Ayalon on jaotellut erilaisista elämän kriiseistä selviytymisen keinot erilaisiin ulottuvuuksiin. Tällaisia selviytymiskeinoja ovat:

  • Henkisesti suuntautunut selviytyjä, joka turvautuu omiin arvoihinsa, uskomuksiinsa ja ideologioihinsa, etsii niistä vahvistusta ja tukea. Hän löytää elämälleen tarkoituksen ja pystyy pitämään toivoa yllä omien arvojensa avulla.
  • Luova selviytyjä käyttää mielikuvitustaan välttääkseen epämiellyttäviä asioita tai löytääkseen sellaisiin jonkin ratkaisun. Hän uskaltaa käyttää hyväkseen tavanomaisten ratkaisumallien ulkopuolella olevia keinoja. Tällainen selviytyjä käyttää voimavaranaan mielensä sisäisiä liikkeitä, taidetta, musiikkia tai kirjallisuutta
  • Kognitiivinen selviytyjä hankkii tietoa, käy sisäistä vuoropuhelua itsensä kanssa, ratkaisee ongelmia, tekee toimintasuunnitelmia ja laittaa asioita tärkeysjärjestykseen.
  • Emotionaalinen selviytyjä käyttää tunnekanavaansa ja ilmaisee tunteitansa monin eri keinoin. Tällainen selviytyjä purkaa tunteitaan teoiksi esimerkiksi itkemällä, tanssimalla, kuuntelemalla musiikkia tai tanssimalla, eikä patoa tunteita sisäänsä.
  • Fysiologinen selviytyjä purkaa ajatuksensa ja paineensa toimintaan, kuten liikkumiseen ja kuntoiluun, laihduttaa tai syö suruunsa, nukkuu murheidensa päälle tai äärimmäisissä tapauksissa turvautuu erilaisiin päihteisiin.
  • Sosiaalisesti vapautunut selviytyjä valitsee itselleen sosiaalisen kanavan, esimerkiksi jonkin ryhmän, jossa hän hakee tukea ja ottaa apua vastaan, puhuu ja keskustelee vaikeuksistaan. (Epshp 2018.)

 

Lähteet:

Epshp 2018. Elämässä on kriisejä. Viitattu 18.03.2018 http://www.epshp.fi/pohjanmaahanke/mielen_hyvinvointi_ja_ongelmat/mielenterveysongelmat/elamassa_on_kriiseja

Mieli 2018. Seksuaaliväkivalta. Viitattu 18.03.2018 http://www.mielenterveysseurat.fi/turku/materiaalit/tietoa-kriiseista/seksuaalivakivalta/

Rikoslaki 19.12.1889/39.

Setlementti Tampere ry 2018. Seksuaalinen väkivalta. Viitattu 18.03.2018 https://www.seksuaalivakivalta.fi/seksuaalinen-vakivalta/

Vornanen, E. 2014. Sosiaalisen tuen merkitys seksuaalista väkivaltaa kokeneille nuorille naisille. Pro gradu-tutkielma.

Väestöliitto 2018. Seksuaalinen väkivalta. Viitattu 18.03.2018 http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakivalta/seksuaalinen-vakivalta/

 

TYTTÖ, SINÄ OLET TÄHTI!

Kansainvälisen tyttöjen päivän tarkoitus on muistuttaa tyttöjen kokemasta syrjinnästä eri puolilla maailmaa. Päivän tarkoituksena on myös keskittyä tuomaan esille tyttöjen voimaa sekä mahdollisuudet. (Plan 2018.) Tyttöjen sekä naisten oikeudet tai lähtökohdat elämälle eivät ole tasa-arvoiset ympäri maailman, mutta positiivinen asenne elämään on asia, jonka jokainen voi omaksua! Asia ei tietenkään ole aivan mustavalkoinen ja helppohan täältä Suomesta on huudella positiivisen ajattelun tai elämänasenteen puolesta. Emme varmastikaan tarkkaan edes tiedä, mitä on avioitua 13 -vuotiaana huomattavasti vanhemman miehen kanssa vanhempien järjestämään liittoon tai joutua vaihtamaan koulun käyminen töiden tekoon aivan liian nuoressa iässä. Tästä huolimatta olisi mahtavaa, jos mahdollisimman moni pystyisi omaksumaan jollain tavalla positiivisen asenteen elämässä, vaikka se ei aina olisikaan kovin helppoa. (Seligman, 2011.)

”Focus on the good.”

Näemme usein negatiiviset asiat selvästi ja tunnemme ne voimakkaina tunteina, kun taas positiiviset ajatukset sekä asiat jäävät helposti negatiivisuuden varjoon. Myös omat puutteet sekä viat esimerkiksi omassa kehossamme tai elämässämme korostuvat ja samaan aikaan asiat, joihin olemme itsessämme tyytyväisiä tai joista iloitsemme unohtuvat. Kriittisyys sekä ankaruus itseämme kohtaan vie meitä usein kauemmaksi minäkuvan hyväksymisestä sekä itsemme arvostamisesta.  Voisiko siis olla mahdollista, että keskittymällä positiivisiin sekä kiitollisuutta herättäviin asioihin enemmän voisimme muuttaa negatiivistä ajatusvyöryä pienemmäksi päivittäin? Asia ei luultavasti selviä muuten kuin testaamalla ja siksi tämän tekstin pohdinta tehtävä liittyy positiiviseen ajatteluun ja hyvien asioiden tunnistamiseen. (Seligman 2011. )

Lähteet:

Plan 2018. Tyttöjen päivä. Viitattu 26.3.2018. https://plan.fi/tyttojen-paiva

Seligman, M. E. P. 2011. Flourish. A visionary new understanding of happiness and well-being.

ONNELLISUUS

“Onnellisuuteen vaaditaan kolme asiaa: jotain tekemistä, joku jota rakastaa ja jotain mitä toivoa.” -Laulaja Yvonne Printemps (1894-1977)

Tuleeko minusta enää koskaan onnellinen ja pystynkö nauttimaan elämästä?

Otsikossa mainittu kysymys on varmasti monelle seksuaalirikoksen kokeneelle tuttu kysymys. Mielessä pyörii paljon synkkiä asioita ja tulevaisuus näyttää harmaalta. Mielen valtaa helposti epätoivo siitä, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin. Tässä blogi-kirjoituksessa käsitellään toivoa ja toipumista. Toivon hippusia ei ole aina helppoa löytää ja varsinkaan silloin kun mieli on synkkä. Seksuaalirikoksesta voi kuitenkin toipua, mutta siihen tarvitaan aikaa ja usein myös toisen ihmisen tukea. (Kallio 2015.) Rakkaat ihmiset ympärillä voivat auttaa toipumisessa, mutta joskus kokemus on niin rankka, että ammattilaisen apu on paikallaan. Nuoren elämässä tuttuja ammattilaisia ovat esimerkiksi koulukuraattori, psykologi, nuorisotyöntekijä, kirkon työntekijä, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja terapeutti. Näihin ammattilaisiin voit olla yhteydessä, jos olet joutunut seksuaalirikoksen uhriksi. (Väestöliitto 2018.)

Traumaattisen kokemuksen jälkeen on tärkeää muistaa antaa omille tunteille tilaa. Muistathan, että tunteita saa näyttää, joten anna kaikenlaisten tunteiden tulla ulos, jos siltä tuntuu. Asian unohtaminen voi tuntua hyvältä vaihtoehdolta silloin, kun seksuaalirikos on vasta tapahtunut. Mutta jos yrittää unohtaa tai sivuuttaa asian, tulee se eteen myöhemmin ja sen käsitteleminen on silloin entistä vaikeampaa. Tapahtumaa on hyvä kerrata ja käydä läpi puhumalla juurikin ammattilaisen tai läheisen ihmisen kanssa. Silloin saa ” järjen ääntä” ulkopuoliselta ihmiseltä tapahtumiin ja mahdolliset itsesyytökset on helpompaa unohtaa. Joitakin voi myös auttaa kirjoittaminen tai piirtäminen, mitkä ovat myös hyviä keinoja käsitellä tapahtunutta. Myös aika parantaa, joten on tärkeää antaa itselle aikaa toipua tapahtuneesta. Toipumista edistää myös se, että pidät arjen rutiineista kiinni vaikka se ei helppoa olekaan. Säännöllinen syöminen, lepo ja liikunta kuitenkin edesauttavat toipumista. (Kallio 2015.)

Henkisen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota arjen rutiineihin, joita ovat:

· Ruokailu

· Liikunta

· Uni

· Ajankäyttö ja rentoutuminen

· Tärkeät tunteet ja ihmissuhteet

· Hyvä mieli

Loppuun annan tehtävän, joka tukee onnellisuutta ja sitä kautta myös toipumista. Tätä tehtävää suosittelen kaikille meille tehtäväksi. Mieti joka ilta kolme asiaa, mitkä onnistuivat sinä päivänä hyvin ja kirjoita ne ylös. Jatka tätä ainakin kahden viikon ajan, mieluiten myös pidempään. Tehtävä on positiivisesta psykologiasta ja sen on todettu tutkimusten mukaan edistämään onnellisuutta pitkään, vielä sen lopettamisenkin jälkeen.

Lähteet:

Kallio, M. 2015. Oon siellä jossain mun- seksuaaliväkivallasta toipuminen. Väestöliitto ry: Helsinki.

Väestöliitto 2018. Kokemuksesta toipuminen. Viitattu 26.3.2018 https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/turvallisuus/ala-jaa-kokemuksen-kanssa-yksin/kokemuksesta-toipuminen/