Tuleeko minusta enää koskaan onnellinen ja pystynkö nauttimaan elämästä? Tämä kysymys on varmasti monelle seksuaaliväkivaltaa kokeneelle tuttu kysymys. Mielessä pyörii synkkiä asioita ja tulevaisuus näyttää harmaalta. Mielen valtaa epätoivo siitä, miten elämä jatkuu tästä eteenpäin. Toivon hippusia ei ole helppoa löytää seksuaaliväkivaltakokemuksen jälkeen.Aihe on minulle tärkeä, sillä valmistun pian terveydenhoitajaksi ja tulevassa työssäni tulen kohtaamaan seksuaaliväkivaltaa kokeneita henkilöitä. Haluan pystyä antamaan näille henkilöille parhaan mahdollisen tuen ja avun toipua seksuaaliväkivaltakokemuksesta. Toipuminen vie aikaa, eikä se tapahdu itsestään. Mutta haluan kuitenkin korostaa sitä, että seksuaaliväkivaltakokemuksesta voi toipua.
Seksuaaliväkivallasta puhuminen auttaa toipumisessa. Asian esille tuominen voi olla hankalaa, mutta kun uskallat ottaa asian puheeksi, olosi helpottuu. Kuka voisi olla elämässäsi sellainen henkilö, jolle voisit kokemuksestasi kertoa? Joskus voi myös käydä niin, että tutulle ihmiselle on vaikeampaa puhua kuin vieraalle. Ei ole yhtään huonompi vaihtoehto purkaa sydäntään ammattilaiselle, kuin puhua läheisen ihmisen kanssa. Nuoren elämässä olevia ammatti-ihmisiä ovat esimerkiksi koulukuraattorit, psykologit, nuorisotyöntekijät ja terveydenhoitajat. Seksuaaliväkivallan uhrien auttamiseen on myös käynnissä Otava-hanke (2017–2019). Hanke toimii Tyttöjen Taloilla Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Espoossa ja Rovaniemellä tarjoten maksutta tukea seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneille 13–29-vuotiaille. Voit olla luottamuksellisesti yhteydessä Tyttöjen talon seksuaaliväkivallanohjaajaan.
Traumaattisen kokemuksen jälkeen on tärkeää antaa omille tunteille tilaa. Jokaisella meistä on oikeus näyttää omia tunteitaan, tulivatpa ne ulos millaisina tahansa. Seksuaaliväkivaltakokemuksen sivuuttaminen voi tuntua järkeenkäyvältä vaihtoehdolta silloin, kun se on vasta tapahtunut. Rohkaisen sinua kuitenkin käsittelemään asiaa, sillä sen käsittely voi olla myöhemmin vaikeampaa. Kun asiaa puhuu läpi toisen ihmisen kanssa, saa ulkopuolisen näkökulmaa asiaan ja mahdolliset itsesyytökset on helpompaa unohtaa. Jokaisella meillä on oma tapa käsitellä vaikeita asioita. Vaikeiden asioiden käsittelyssä toisia voi auttaa myös piirtäminen tai kirjoittaminen, kokeilemalla löydät itsellesi parhaan tavan käsitellä asioita. Arjen rutiinit edistävät hyvinvointiasi ja sitä kautta auttavat myös toipumisessa. Pidä siis kiinni vuorokausirytmistä. Muista siis nukkua, syödä ja liikkua sekä vietä aikaa läheistesi kanssa.
Perehtyessäni aiheeseen löysin puhuttelevan kirjoituksen seksuaaliväkivallasta toipumisesta. Kirjoitus puhuttelee minua erityisesti siksi, että se on hyvin rohkeasti ja avoimesti kirjoitettu. Uskon, että seksuaaliväkivaltaa kokenut henkilö voi samaistua tekstiin ja mahdollisesti saada siitä rohkeutta hakea tukea, mikäli oma seksuaalisuus on hukassa. Alla olevasta osoitteesta pääset lukemaan naisen omakohtaisen kirjoituksen.
http://dissociation.fi/2017/10/14/seksuaalivakivalta-osa-2-toipumisen-tie/
Rakkaudella, Johanna
Lähteet:
Kallio, M. 2015. Oon siellä jossain mun- seksuaaliväkivallasta toipuminen. Väestöliitto ry: Helsinki
Otava-hanke 2018. Tavoitteet. Viitattu 1.4.2018. https://otava-hanke.fi/tavoitteet
Vornanen, E. 2014. Sosiaalisen tuen merkitys seksuaalista väkivaltaa kokeneille nuorille naisille. Pro gradu-tutkielma.
Väestöliitto 2018. Kokemuksesta toipuminen. Viitattu 26.3.2018. https://www.vaestoliitto.fi/nuoret/turvallisuus/ala-jaa-kokemuksen-kanssa-yksin/kokemuksesta-toipuminen/