Väkivalta on sukupuolittunutta

Oletko joskus ajatellut, että pinkki on tyttöjen väri? Tai että jääkiekko on poikien harrastus? Tulevaisuuden ammattia miettiessäni olin ihan varma, että minusta ei koskaan voi tulla lentäjää, sillä olenhan tyttö. Muistelen, että omassa lapsuudenkodissani ei ole ikinä eritelty esimerkiksi tyttöjen ja poikien värejä tai vaatteita, mutta silti jostain syystä harrastin lapsena pianonsoittoa ja tanssimista. Kukaan ei ikinä kysynyt minulta olisinko halunnut pelata vaikkapa koripalloa tai sählyä.Moni asia on edelleen tänä päivänäkin sukupuolittunutta; myös väkivalta. Sukupuolittuneessa väkivallassa on usein kyse vallan käyttämisestä ja sillä voi olla useita erilaisia muotoja. Sukupuolittunutta väkivaltaa voivat kokea kaikki sukupuolet. Tyttöjen ja naisten kokema väkivalta on yksi vakavimmista maailmanlaajuisista ihmisoikeusrikkomuksista ja este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle. Tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta voi olla muun muassa lähisuhdeväkivaltaa, seksuaalista väkivaltaa tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Se voi ilmetä joko fyysisenä tai sanallisena väkivaltana.

Suomessa noin joka viides nainen on kokenut puolison väkivaltaa tai uhkailua joskus nykyisen parisuhteensa aikana. Tämä herätti ajatuksia, vaikkakaan väkivalta ei aina kohdistu pelkästään parisuhteessa oleviin tyttöihin tai naisiin. Luku on mielestäni aivan liian suuri ja tähän osa syynä on varmasti ahdistelu ja väkivalta kokemuksien vähättely. Ihmisillä voi mielestäni olla kummallinen käsitys siitä, että joku hakee vain huomiota kertomalla kokemastaan epäasiallisesta kohtelusta tai väkivallasta. Jokaisella meistä on oikeus sanoa ei, silloin kun  jokin asia tuntuu epämiellyttävältä tai ahdistavalta. Epäasiallinen sanallinen kommentoiminen ja fyysinen koskeminen ovat molemmat kiellettyä. Mielestäni tällaisista kokemuksista saa ja pitää puhua, jotta näihin asioihin pystyttäisiin puuttumaan paremmin ja jotta meillä kaikilla olisi mahdollisimman turvallinen ja terveellinen elinympäristö.

Akatemiatutkija Tuija Huuki on tutkinut valtaa lasten kaverisuhteissa ja hän kuvaa seksuaalisen häirinnän sukupuolittumista koulumaailmassa. Seksuaalinen häirintä voi tarkoittaa muun muassa seuraavia asioita: vitsit, kommentit, seinäkirjoitukset ja -piirrokset, seksuaalisesti nöyryyttävät sketsit, rintaliivien olkainten veteleminen, housujen alas kiskominen ja epämiellyttävältä tuntuvat ehdottelut. Erityisesti tytöt kokevat seksuaalista häirintää joko toisten tyttöjen tai poikien taholta. Pojille seksuaalinen häirintä voi olla keino korostaa omaa maskuliinisuutta. Voi olla, että pojat yrittävät häirinnän avulla todistaa muille porukassa oleville, kuinka siistejä tai hauskoja he ovat. Toisinaan ihastumisen ja seksuaalisen häirinnän välinen raja voi olla häilyvä, ja häirintä voi tulla esille vitsailun ja huumorin kautta. Tällaisissa tilanteissa jokainen saa päättää itse milloin jokin asia ei ole hauskaa tai hyväksyttävää.

 

 

-Aino-

 

Lähteet:

Huuki T. 2016. Vallan visaiset kaverisuhteet. Viitattu 6.4.18. http://tuijahuuki.com/data/documents/vallan_visaiset_kaverisuhteet.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Naisiin kohdistuva väkivalta. Viitattu 5.4.18. www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018. Sukupuolten tasa-arvo. Viitattu 6.4.18. www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017. Sukupuolistuneen väkivallan yleisyys Suomessa. Viitattu 5.4.18. www.thl.fi